Onervahoiva

Avainsana: Kotihoito

  • Päivittäinen pikaviestintä on välttämätöntä sote-sektorilla – onko teillä tarjota siihen tietoturvallinen työväline?

    Päivittäinen pikaviestintä on välttämätöntä sote-sektorilla – onko teillä tarjota siihen tietoturvallinen työväline?

    Päivittäinen pikaviestintä on työn tekemisen kannalta elintärkeää ja välttämätöntä kaikilla sote-palvelualoilla.

    Työtä ei voi suorittaa jos esihenkilö ei pysty viestimään reaaliajassa tiimille, henkilöstö viestimään keskenään, työntekijät asiakkaille ja joissain tapauksissa asiakkaiden omaisille ja läheisille (esimerkiksi lastensuojelussa vanhemmille tai vanhuspalveluissa omaisille).

    Viestintä eri palvelualoilla on usein päivittäistä ja sen pitää tavoittaa useita eri sidosryhmiä ja osapuolia, jotka ovat usein sote-organisaation ulkopuolisia. Viestintä pitää olla myös helppoa ja nopeaa eli ns. pikaviestintää (vrt. Whatsapp).

    Ja koska viestintä on lähes aina asiakasviestintää (huomioithan myös, että sisäinen viestintä työntekijöiden kesken on useimmiten asiakasviestintää), koskee sitä aina GDPR-säädökset ja tietosuojalaki. Jos viestit työvälineellä x, tulee organisaation tehdä tietosuojan vaikutustenarviointi ja sopimus henkilötietojen käsittelystä sovelluksen palvelutarjoajan kanssa.

    Toisin sanoen kuluttajille suunnatut sovellukset kuten Whatsapp, Signal tai sisäiseen käyttöön tarkoitettu Teams eivät sovellu tähän tarpeeseen. Ei myöskään asiakkaalle tarkoitetut asiointiportaalit kuten Maisa.

    Miksi ei?

    Joko näihin sovelluksiin ei ole pääsyä organisaation ulkopuolisilla, nämä eivät täytä GDPR ja tietosuojavaatimuksia tai nämä ei ole tarkoitettu reaaliaikaiseen pikaviestintään. Usein nämä kaikki yhdessä.

    Mutta edelleen viestintä on välttämätöntä. Kuten sanottu, sote-palvelualoilla työtä ei voi tehdä laadukkaasti ilman, että mahdollistetaan toimiva viestintä.

    Mitä siis käy jos työntekijöillä, asiakkailla ja muilla sidosryhmillä ei ole tähän soveltuvaa viestikanavaa?

    Työntekijät päätyvät käyttämään kiellettyjä sovelluksia jos hyvinvointialue ei tarjoa heille tietoturvallista viestisovellusta

    Kaikilla hyvinvointialueilla mitä olemme haastatelleet (lähes kaikkia), ovat työntekijät päätyneet käyttämään Whatsappia, Signalia tai muita GDPR:ää ja tietosuojaa rikkovia sovelluksia. Kielloista tai linjauksista huolimatta. 

    Emmekä voi syyttää heitä, kuten jo todettu, työtä ei voi hoitaa ilman viestintää eri toimijoiden kesken. Tällöin vain rikotaan räikeästi GDPR ja tietosuojasäädöksiä ja odotellaan uutta Vastaamoa.

    Keskitetty viestintä tietoturvallisella sovelluksella helpottaa työtä ja johtokin nukkuu yönsä hyvin

    Tästä syystä useat hyvinvointialueet ovat kääntyneet Onervan puoleen koska tarjoamme sote-pikaviestintään räätälöidyn tietoturvallisen tuotteen palvelualojen moninaisiin tietotarpeisiin.

    Onerva mahdollistaa yhtä nopean ja helpon viestinnän kuin whatsapp mutta tietoturvallisesti täyttäen GDPR ja tietosuojavaatimukset. Onervan kautta voi viestiä:

    • työntekijöiden välillä keskenään (sisäinen viestintä)
    • esihenkilöltä tiimille
    • työntekijöiltä asiakkaalle ja
    • asiakkaan useille omaisille/läheisille (tai vaikka henk. koht. avustajalle)


    Yksi ehdoton etu on se, että viestintä eri kanavista (kielletyt whatsapp, signal, teams + erinäiset muut kuten sms, puhelin, paperiset viestilaput) on voitu keskittää yhteen sovellukseen. Näin helpotetaan työntekijöiden työtä kun kaikki tietävät mitä kanavaa käyttää.

    Jos haluat kuulla miten Onervaa käytetään esimerkiksi Itä-Uudellamaalla, Satakunnassa, Keski-Suomessa ja Helsingistä Rovaniemellä, ota yhteyttä alla olevalla lomakkeella.

  • Parempi viestintä tuo läpinäkyvyyttä kotihoitoon

    Parempi viestintä tuo läpinäkyvyyttä kotihoitoon.

    Mitä läpinäkyvyys sitten auttaa?

    ✅ Yhteinen tilannekuva: kaikki osapuolet tietävät kuka on käynyt, mitä ikäihmiselle kuuluu, onko kotona tarpeita? Ajantasainen tieto ja tilannekuva tarkoittaa laadukkaampaa hoitoa ja vähemmän virheitä.

    Käytännön esimerkki: Vanhus on kaatunut yöllä ja turvapalvelut on käynyt paikalla. Turvatiimin hoitaja laittaa Onervan viestisovelluksen kautta tietoturvallisesti yhden pikaviestin (lähetys kestää 20 sek) joka tavoittaa niin kotihoidon tiimin kuin omaiset ja läheiset. Aamulla kaikki ovat ajantasalla ja tietävät kaatumisesta. Näin vältytään valtavalta määrältä huolta, stressiä ja huolipuheluita jotka seuraisi jos omainen havaitsisi itse kuhmun läheisensä otsassa ja alkaisi selvitysrumba.

    ✅ Vähennetään huolta ja lisätään luottamusta 🧡 Kun myös omaiset ja läheiset tietävät mitä läheiselleen kuuluu, kasvaa luottamus hoivaan ja mahdollistetaan yhteistyö. Tämä lisää tutkitusti tyytyväisyyttä niin omaisilla kuin myös työntekijöillä.

    Tyytyväisemmät työntekijät jaksaa myös paremmin ja yhteistyö omaisten kanssa helpottaa myös hoitajien työtä. Parhammillaan omaisia osallistamalla hoivaan voidaan tuoda myös merkittäviä kustannussäästöjä.

    Toimiva, tietoturvallinen viestintä onkin avainasemassa kotihoidon onnistumisessa.

  • Onervan viestisovelluksen pilotointi alkaa Lapin hyvinvointialueella

    Onervan viestisovelluksen pilotointi alkaa Lapin hyvinvointialueella

    Onervan tietoturvallista pikaviestisovellusta aloitetaan pilotoimaan Lapin hyvinvointialueella. Noin 3 kuukauden pilotti toteutetaan Sodankylän kotihoidossa ja 3 asumispalveluyksikössä.

    Pilotissa Onervaa käytetään ennen kaikkea omaisviestintään eli hoitohenkilökunnan ja asiakkaiden omaisten väliseen pikaviestintään: arjen kuulumisten vaihtamiseen, asioiden hoitoon ja mahdollistamaan yhteistyö omaisten ja ammattilaisten välillä. Onervaa käytetään myös sisäisessä hoitajien välisessä viestinnässä esimerkiksi kotihoidon tiimin tai palvelutalon sisällä.

    Osallistuminen pilottiin on maksuton omaisille ja asiakkaille. Käyttöä varten tarvitaan vain älypuhelin tai internet-selain. Jos läheisesi on Sodankylän vanhuspalvelujen asiakkaana, kysy lisää pilotista kotihoidosta, palvelutalosta tai sähköpostilla: info@onervahoiva.fi

    Koekäyttö alkaa syyskuun alussa ja kestää vuoden loppuun saakka. Pilotti toteutetaan yhteistyössä Ikäystävällinen Lappi -hankkeen, Lapin hyvinvointialueen ja Onervan kanssa.

    Lisätietoa Onervan pilotista:

    Vesa Karjalainen
    Projektipäällikkö
    040 823 9468
    vesa.karjalainen@lapha.fi

    Ville Niemijärvi
    Onerva Hoivaviestintä
    050 326 4989
    ville@onervahoiva.fi

    Ikäystävällinen Lappi -hanke: https://ekollega.fi/ikaystavallinen-lappi
    Mikä on Onervan tietoturvallinen viestisovellus: https://onervahoiva.fi/onerva-vaihtoehto-whatsappille-sote-alan-viestintaan/

    Muita hyödyllisiä linkkejä tietoturvalliseen sote-viestintään liittyen:

  • Juorut, huhut ja väärät väittämät täyttävät tyhjiön

    Juorut, huhut ja väärät väittämät täyttävät tyhjiön

    Huhut, juorut, valheet ja väärät väittämät täyttävät tyhjiön, joka aiheutuu kun ei viestitä faktoilla. Tai ei viestitä laisinkaan. Näin tapahtuu kaikissa organisaatioissa, myös hoivatyössä.

    Jos hoivaorganisaatio ei aktiivisesti viesti omaisille, työntekijöille ja asiakkaille, täyttää ilman epätietoisuus. Epätietoisuus aiheuttaa pelkoa ja huolta.

    • Onko äidillä kaikki kunnossa?
    • Onko hoitaja käynyt isän luona?
    • Antoiko joku lääkkeet aamulla?
    • Onko pappa syönyt laisinkaan?
    • Saako mummo kunnollista hoitoa ja pääsekö ulkoilemaan?

    Huoli kerääntyy, kasaantuu ja jossakin vaiheessa purkautuu.

    Se purkautuu vihaisina yhteentörmäyksinä kun tullaan ns. linjoja pitkin. Se purkautuu yhteydenottona iltapäivälehtiin tai valvovaan viranomaiseen. Se purkautuu tuntikausien mittaisina toistuvina huolipuheluina, jotka kuormittavat esihenkilöitä ja hoitajia. Se purkautuu sopimusten purkamisena ja haukkumisina sosiaalisessa mediassa. Se lisää työntekijöiden kuormitusta ja aiheuttaa stressiä, jopa sairaslomia.

    Mutta tiedättekö mikä on hyvä uutinen?

    Viestinnän voi ottaa myös haltuun. Tyhjiön voi täyttää faktapohjaisella viestinnällä.

    Aktiivinen viestintä, arjen ilojen, surujen ja kuulumisten jakaminen, vähentää asiakkaiden, omaisten ja läheisten huolta. Se säästää hoitajien työaikaa kun huolipuhelut vähenevät ja nostaa työtyytyväisyyttä.

    Ennen kaikkea viestimällä oikein, olet tilanteen tasalla. Ja kaikki muutkin ovat.

    Toimiva ajantasainen viestintä on esimerkiksi vanhushoivassa ensiarvoisen tärkeää hoidon laadun kannalta. Jopa elintärkeää.

    Tutustu oheisista linkeistä miksi viestintä on tärkeää sosiaalihuollossa ja etenkin ikääntyneiden hoivassa. Ja jos te haluatte korvata juorut, huhut ja pelot toimivalla, luottamusta rakentavalla viestinnällä – ota rohkeasti yhteyttä (info@onervahoiva.fi / p. 050 326 4989) niin kerromme miten Onervan viestisovelluksella tämä on saavutettu eri puolilla Suomea Helsingistä Rovaniemelle.

  • Keski-Suomen Hyvinvointialue laajentaa Onervan käyttöä

    Keski-Suomen Hyvinvointialue laajentaa Onervan käyttöä

    Onervan tietoturvallisen viestisovelluksen käyttöä laajennetaan Keski-Suomen hyvinvointialueella (lue lisää tästä). Iso kiitos luottamuksesta 🙏 .

    Aiemmin Onerva on ollut käytössä koko Jyväskylän kotihoidossa, Saarikassa, Petäjävedellä ja Multialla. Nyt Keski-Suomen hyvinvointialue valmistautuu laajentamaan käyttöä muihinkin kuntiin.

    Onerva mahdollistaa tietoturvallisen:

    ✅ sisäisen viestinnän (tiimin sisällä ja tiimien välillä)
    ✅ asiakasviestinnän
    ✅ omaisviestinnän

    Onerva on yhtä helppo käyttää kuin whatsapp mutta täyttää tietosuoja- ja #GDPR-vaatimukset.

    Keski-Suomen HVA:n Onerva käytön laajentaminen on osoitus, että tietoturvalliselle mutta äärimmäisen helppokäyttöiselle viestintäsovellukselle on todellinen tarve ja Onervaan ollaan erittäin tyytyväisiä.

    Meille suurin kiitos on kuitenkin se kun saamme omaisilta ja hoitajilta tyytyväistä palautetta.

    Kun omaisten huoli vähenee, he pystyvät osallistumaan läheisensä hoivaan ja samalla helpotetaan hoitajien työtä. 

    Sitä on omaisviestintä Onervalla ❤️ 

  • Onerva – vaihtoehto Whatsappille sote-alan viestintään

    Onerva – vaihtoehto Whatsappille sote-alan viestintään

    Toimiva viestintä on elinehto sosiaali- ja terveydenhuollossa. Viestinnän pitää olla sujuvaa niin sote-ammattilaisten kesken, ammattilaisilta asiakkaille kuin asiakkaiden omaisille ja läheisille (esim. vanhus- ja vammaispalvelut, lastensuojelu).

    Kuten suurin osa tietää, pikaviestisovellukset kuten WhatsApp ja Signal eivät ole sallittuja sosiaali- ja terveysalan viestinnässä. Käyttämällä näitä asiakastietojen välittämiseen, voidaan syyllistyä tietosuojarikkomukseen.

    Tästä syystä useat kunnat ovat kieltäneet Whatsappin / Signalin ja vastaavien käytön.

    GDPR- ja tietosuojavaatimusten mukaan näitä sovelluksia ei tulisi käyttää asiakastiedoista viestiessä, koska ne eivät takaa asianmukaista tietoturvaa ja henkilötietojen käsittelyä.

    Vastaamon surullinen tapaus on esimerkki siitä mitä voi käydä kun tietosuojaa ei otettu vakavasti. Toimitusjohtaja sai vankeutta tietosuojarikkomuksesta mikä on poikkeuksellista Suomessa – mutta ei varmasti jää ainoaksi tapaukseksi.

    Miten sitten mahdollistaa yhtä helppo ja nopea viestintä kuin Whatsappilla mutta tietoturvallisesti ja niin, että noudatetaan tietosuojalakia ja GDPR-vaatimuksia?

    Helppo, nopea ja tietoturvallinen pikaviestintä sote-alalle

    Onneksi meillä on ratkaisu tähän ongelmaan: Onerva on kotimainen, helppokäyttöinen ja tietoturvallinen vaihtoehto WhatsAppille ja muille pikaviestipalveluille. Onerva on erityisesti suunniteltu sosiaalihuollon tarpeisiin ja se on Suomen suosituin pikaviestisovellus esimerkiksi vanhus- ja vammaispalveluissa Helsingistä Rovaniemelle ja Liedosta Lieksaan.

    Onervan hyödyt:

    ✅ Tiedot pysyvät aina Suomessa
    ✅ Tiedot ja tietoliikenne salataan ja suojataan
    ✅ Mahdollisuus lokitietojen seurantaan
    ✅ Käyttäjähallinta on palvelutuottajalla, ulkopuoliset eivät voi liittyä keskusteluihin
    ✅ Täyttää GDPR ja tietosuojavaatimukset

    Ja olennaisinta: Onervaa on yhtä helppo käyttää kuin whatsappia!

    Onervan käyttöliittymää voidaan muokata asiakastarpeeseen ja esimerkiksi Helsingin kaupungin lastensuojelun kanssa olemme toteuttaneet siitä lapsille ja nuorille suunnatun Valtti-pikaviestisovelluksen. 

    Onervaa käytetäänkin ympäri Suomea niin asiantuntijoiden sisäisessä viestinnässä, asiakasviestinnässä kuin omaisviestinnässä mm. seuraavilla palvelualoilla:

    ☑ Ikääntyneiden kotihoito ja palveluasuminen
    ☑ Lastensuojelu ja perhesosiaalityö
    ☑ Vammaispalvelut
    ☑ Mielenterveyspalvelut
    ☑ Päihdekuntoutus
    ☑ Nuorten sosiaalityö
    jne.

    Jos siis etsitte kotimaista vaihtoehtoa whatsappille, sellainen löytyy jo ja sillä on tuhansia iloisia käyttäjä ympäri Suomea jo vuodesta 2014 lähtien.

    Onervan avulla voitte varmistaa, että viestintänne työntekijöiden kesken, asiakkaiden kanssa ja asiakkaiden omaisten kanssa on tietoturvallista ja sujuvaa.

    Lisäksi sovelluksen käyttöönotto on vaivatonta, eikä se vaadi IT-projektia. Halutessa sen saa käyttöön saman päivän aikana. Käyttöönotoissa mittaamme aina vaikuttavuuden ammattilaisten työhön (aika- ja kustannussäästö, työntekijä- ja asiakastyytyväisyys) ja varmistamme, että investointinne kannattaa.

    Tarvittaessa Onerva voidaan räätälöidä teidän brändin visuaalisella ilmeellä ja integroida potilastietojärjestelmiin tai käyttäjähallintajärjestelmiin.

    Älkää epäröikö ottaa yhteyttä, mikäli teillä on kysyttävää Onervasta tai tarvitsette apua käyttöönotossa. Voit varata oman etäesittelyn laittamalla sähköpostia info@onervahoiva.fi tai soittamalla p. 050 326 4989

    Odotamme innolla mahdollisuutta auttaa teitä parantamaan viestintää ja tietoturvaa!

  • Kotihoitoa ei voi kehittää ilman yhteistyötä eri organisaatioiden välillä

    Kotihoitoa ei voi kehittää ilman yhteistyötä eri organisaatioiden välillä

    Vanhuspalveluja tuotetaan monen organisaation ja toimijan kesken.

    Hoivaan osallistuu usein:

    👨‍⚕️ Julkinen kotihoito (saman asiakkaan luona saattaa käydä jopa 10-20 eri hoitajaa viikon aikana)

    👩‍⚕️ Yksityinen kotihoito ja muut yksityiset tukipalvelut. Julkisen tueksi saatetaan ostaa niin kotihoitoa, peseytymis-, ulkoilu- tai muuta apua. Jollei koko kotihoito tule yksityiseltä.

    👨‍👩‍👦 Omaiset, läheiset. Tukena on usein lapset, lapsenlapset, sisarukset. Tukipiiri voi olla jopa yli 10 läheistä, jotka asuvat eri puolilla Suomea tai maailmaa.

    ❤️ 3. sektori, henkilökohtaiset avustajat, vapaaehtoiset, järjestöt.

    Hyvä esimerkki tällaisesta monen toimijan hoivasta on tässä Iltasanomien artikkelissa Aimosta (Lue Iltasanomien juttu tästä linkistä)

    👉 Minkä tahansa organisaation suorituskyky ja toimintakyky riippuu siitä miten eri osapuolet toimivat yhdessä. Yhteistyötä ei ole kuitenkaan ilman viestintää.

    Töitä on esimerkiksi erittäin vaikea koordinoida, ilman toimivaa viestintää ja yhteistä ajantasaista tilannekuvaa. Kuka kävi, milloin, mitä teki, mikä on vointi, tarvitaanko kotona jotain? Jos viestintä ei toimi, etenkin monen toimijan käydessä ikäihmisen luona, on riskinä hoitovirheet.

    On naiivia ajatella, että kotihoitoa voidaan kehittää ja tehostaa jos edes kotihoidon yhden organisaation yhden tiimin sisällä ei usein tiedetä mitä edellinen hoitaja on tehnyt. Saati, että tieto kulkisi eri osapuolien välillä: omaisilta kotihoitoon, julkiselta yksityiselle, fyssarilta hoitajille, avustajalta omaisille.

    Nykyinen kotihoito onkin usein järjestettyä alla näkyvän kuvan lailla. Eri osapuolien välillä on hiljaisuuden muuri ja eri ilma täyttyy kysymyksistä, huolista ja epätietoisuudesta.

    Mitä me olemme oppineet kotihoidosta ja vinkkimme muillekin:

    👉 Monitoimijaympäristöissä, kuten kotihoidossa, tarvitaan toimiva, reaaliaikainen, helppokäyttöinen ja tietoturvallinen viestintä- ja yhteistyökanava. Tämä on edellytys yhteistyölle ja sen organisoinnille.

    Toimivalla viestinnällä on merkittäviä etuja myös hoivan laatuun, hoitovirheiden minimoimiseen, hoitajien työn helpottamiseen ja omaistyytyväisyyden nostamiseen (lue lisää tästä)

    👉 Tarvitaan myös toimintamallin muutos: yhteistyöstä, omaisten osallistamisesta, läpinäkyvyydestä, yhteisestä tilannekuvasta pitää tulla standardi toimintatapa jota johdetaan, johon rohkaistaan, jota tuetaan. Maailma jossa ainoastaan omahoitaja viestii sen yhteyshenkilöksi merkatun lähiomaisen kanssa on mennyttä. Meidän pitää luoda toimintamalli, jossa eri osapuolet osallistetaan hoivaan.

    👉 Tätä toimintatapaa ainakin me jalkautamme organisaatioihin esim. palvelumuotoiluprojektin avulla. Jalkauttamiseen auttaa myös 9 vuoden kokemus, parhaat käytännöt eri kunnista ja tuhansien hoitajien ja omaisten haastattelut.

    Avainasemassa on kuitenkin johtaminen ja muutosjohtaminen.

    Kysymys kotihoidon organisaatioille: oletteko valmiita johtamaan? Oletteko valmiita muutokseen? Vai onko nykytila hyvä ja riittävä?

  • Viestintä ei ole ”nice to have” vaan ”must have”

    Viestintä ei ole ”nice to have” vaan ”must have”

    Viestintä nähdään hoivatyössä edelleen ns. ”nice to have” juttuna. Kiva, vähän pehmeä asia, joka mainitaan web-sivuilla tai johdon seminaaripuheissa ja kalvoilla mutta voidaan oikeasti sivuuttaa. Ei ainakaan asia mihin kannattaisi investoida tai systemaattisesti kehittää.

    Kuitenkin toimiva kommunikointi ja ajantasainen tilannekuva on jopa kriittisen tärkeää asiakkaiden hoidon ja hyvinvoinnin kannalta. Ihmiselämä voi riippua siitä. Kerron miksi.

    Miksi viestintä on elintärkeää hoivatyössä?

    💊 Vanhushoivassa puhutaan usein monisairaista asiakkaista, lääkityksestä, ravitsemuksesta ja asiakkaista jotka eivät välttämättä pärjää yksin 24h. Elintärkeää tietoa pitää välittää ajantasaisesti eri toimijoiden kesken.

    Jos viestintä ei toimi tässä ympäristössä, voi tilanne olla jopa hengenvaarallinen asiakkaalle.

    🧑‍⚕️👩‍⚕️ Hoivaan osallistuu usein yli 10 eri hoitajaa/viikko. Osa eri organisaatioista. Heitetään sekaan omaiset ja läheiset jotka asuvat eri puolilla Suomea, toimintaterapeutti, fyssari, turvapalvelut, henk.koht avustaja, vapaaehtoinen, järjestötoimija…

    Jos viestintään ei panosteta, miten tiedonkulkua koordinoidaan näiden kaikkien välillä? Miten varmistetaan, että kriittinen tieto kulkeutuu eri osapuolille? Tällöin EI riitä kirjaus potilastietojärjestelmään, yksi puhelinsoitto tai paperiset viestivihkot.

    • ❓Kuka antoi lääkkeet tänä aamuna? Ai turvapalvelu kävi yöllä äidin luona, miksi?
    • ❓Oliko isä kaatunut, mikä on hänen vointinsa?
    • ❓Mitäs se fyssari ohjeistikaan?
    • ❓Oliko mummo syönyt? Ai ruuat oli homeessa jääkaapissa ja kukaan ei käynyt kaupassa?

    Hoitoon liittyy lukuisia kysymyksiä, joihin ei saada vastausta jos viestintään eri osapuolien välillä ei panosteta.

    Huono viestintä purkautuu huolipuheluina

    Entä mitä käy kun näihin kysymyksiin ei löydy vastauksia tai tieto ei kulje? Omaisten huoli kasvaa ja kasvaa – lopulta purkautuen huolipuheluina, yhteentörmäyksenä tai yhteydenottona mediaan tai valvovaan viranomaiseen. Ja vaikka kaikki olisikin kunnossa niin yhteentörmäykset ja selvitykset kuormittavat huomattavasti jo kuormittunutta henkilöstöä.

    👉 Viestintä ei ole siis mikään ”nice to have” hoivatyössä. Se on välttämätöntä. Jopa elintärkeää.

  • Säästetään ja tehdään hoitajien työ vähän vaikeammaksi

    Säästetään ja tehdään hoitajien työ vähän vaikeammaksi

    Olimme keväällä kotihoidon tapahtumassa esittelemässä meidän Onervan viestisovellusta.

    Esittelypisteelle tuli ison yksityisen valtakunnallisen terveys- ja sosiaalihuollon yrityksen hoitajia juttelemaan meidän Onervasta.

    Kerroimme miten helppoa viestintä Onervalla on myös hoitajien kesken – ja ennen kaikkea tietoturvallista. Juttelimme myös miten whatsappia ei saa käyttää sote-tiedon välittämisessä, myöskään sisäisessä viestinnässä (lue case Vantaa)

    Hoitajat siihen vähän naureskellen totesivat, että kyllähän meilläkin sitä whatsappia käytetään asiakkaista viestiessä. Tietoturva on hoidettu sillä tavalla ”näppärästi”, että hoitajat eivät mainitse asiakkaiden nimiä vaan käyttävät nimimerkkejä tai lyhenteitä: JK, VP, ”Keke”.

    Aina ei kuulemma ole helppo tietää kenestä kymmenistä tai sadoista asiakkaista puhutaan kun toinen hoitaja kirjoittaa, että LT, SO tai MN tarvitsee sitä tai tätä.

    Toivon kovasti, että yrityksessä ei lääkehuoltoa sovita tällä tarkkuudella.

    Ymmärrän, että whatsapp on kaikille tuttu työväline ja ennen kaikkea maksuton. Mutta hoitajien työn vaikeuttaminen tällä tavoin ja tietoturvalla kikkailu on – no se on ehkä vähän typerää ja säästämistä väärästä kohtaa. Uskon, että esimerkiksi Vastaamon toimitusjohtaja ei säästäisi uudestaan tietoturvasta.

    Hoivatyön viestintään on tarjolla siihen räätälöityjä erinomaisia työvälineitä – samoilla ominaisuuksilla ja yhtä helppoja käyttää kuin whatsapp. Sellaisia kuten meidän Onervan pikaviestisovellus.

    Oikeilla työvälineillä helpotetaan viestintää ja hoitajien työtä, ei vaikeuteta sitä. Samalla varmistetaan tietoturva ja noudatetaan lakeja. Ja firman toimitusjohtajakin saa nukkua yönsä turvallisin mielin.

    Ja silloin hoitajat voivat kutsua myös asiakkaita ihan heidän omilla nimillään.



  • 11 miljoonan säästöt hyvinvointialueelle paremmalla viestinnällä

    11 miljoonan säästöt hyvinvointialueelle paremmalla viestinnällä

    Tässä blogissa tarkastellaan esimerkkilaskelmaa kustannussäästöistä, jotka voidaan saavuttaa paremmalla viestinnällä ja omaisten osallistamisella hoivaorganisaatiossa, kuten hyvinvointialueella.

    Lue tästä aiempi kirjoituksemme miten eri tavoin paremmalla viestinnällä voidaan tuoda kustannussäästöjä sote-sektorille ja etenkin vanhushoivaan. Seuraavaksi näytämme miten tämä tehdään käytännössä.

    Laskelman taustalla on seuraavat olettamukset:

    • keskimääräinen kotihoidon käynti (palkkakulut, sivukulut, matkat) = 50€/käynti
    • keskimäärin asiakkaalla tehdään 14 käyntiä per viikko (2 käyntiä per päivä)
    • Esimerkin hoivaorganisaatiossa (esim. Hyvinvointialue) on 3000 kotihoidon asiakasta

    Oletetaan, että parempi viestintä ja omaisten osallistuminen vähentävät kotihoidon käyntien määrää 10 % (1,4 käyntiä per asiakas viikossa). Tämä säästö tulee esimerkiksi sillä, että omaiset, läheiset ja muu tukipiiri käy asiakkaan luona, jolloin hoitajien ei tarvitse käydä. Toimivan omaisviestinnän, kuten Onervan, avulla voidaan koordinoida käyntejä omaisten ja hoitajien välillä.

    Lisäksi oletetaan, että puhelinsoittojen, selvitystöiden ja muiden hallinnollisten tehtävien määrä vähenee 15 %. Tämä säästö tulee kun huolipuhelut, yhteentörmäykset ja muut usein tarpeettomatkin selvitystyöt jäävät pois kun viestintä eri osapuolien välillä toimii.

    1. Vähentyneet kotihoidon käynnit:

    Keskimääräinen käynti maksaa organisaatiolle 50 euroa ja viikossa tehdään 14 käyntiä per asiakas. Käyntien määrän vähentyessä 10 %, säästö per asiakas viikossa on:

    1,4 käyntiä * 50 euroa = 70 euroa / viikko / asiakas

    Kun kotihoidon asiakkaita on 3000 niin säästöä tulee:

    • Viikossa: 70 euroa * 3000 hlö = 210 000 euroa
    • Vuodessa: 70 euroa * 3000 hlö * 52 viikkoa = 10 920 000 euroa

    Eli aktivoimalla ja osallistamalla omaisia ja muuta tukipiiriä, voidaan saavuttaa liki 11 miljoonan euron säästöt.

    2. Vähentyneet hallinnolliset tehtävät:

    Oletetaan, että hallinnolliset tehtävät (puhelinsoitot, selvitystyöt jne.) maksavat organisaatiolle keskimäärin 30 euroa per asiakas viikossa. Vähentyessä 15 %, säästö per asiakas viikossa on:

    30 euroa * 15 % = 4,5 euroa / viikko / asiakas

    Jos toimit tiimivetäjänä tai esimerkiksi palvelutalon johtajana, osaat arvioida kuinka paljon huolipuhelut ja yhteentörmäyksistä johtuvat asioiden selvittelyt vievät sinun ja tiimisi aikaa.

    Yhteensä viikoittaiset säästöt per asiakas ovat:

    70 euroa (vähentyneet käynnit) + 4,5 euroa (vähentyneet hallinnolliset tehtävät) = 74,5 euroa

    Vuodessa säästöt per asiakas:

    74,5 euroa * 52 viikkoa = 3874 euroa per asiakas

    Tässä esimerkissä vuosittaiset säästöt per asiakas olisivat siis 3874 euroa. Lasketaan seuraavaksi paljonko tämä tarkoittaa koko hyvinvointialueelle.

    Yli 11 miljoonan euron säästö hyvinvointialueelle paremmalla viestinnällä

    Kun otetaan huomioon esimerkki hoivaorganisaation 3000 kotihoidon asiakasta, lasketaan kustannushyödyt koko organisaatiolle kuukausitasolla ja vuositasolla seuraavasti:

    Viikottaiset säästöt per asiakas: 74,50 euroa

    Viikottaiset säästöt koko organisaatiolle:

    74,50 euroa * 3000 asiakasta = 223 500 euroa / viikko

    Vuosittaiset säästöt koko organisaatiolle on siis:

    223 500 euroa * 52 = 11 622 000 euroa

    Näin ollen esimerkin hoivaorganisaatiossa parempi viestintä ja omaisten osallistuminen voivat tuoda huomattavia kustannussäästöjä koko organisaation tasolla. Tässä esimerkissä viikottaiset säästöt koko organisaatiolle olisivat 223 500 euroa/viikko ja vuosittaiset säästöt jopa 11 622 000 euroa.

    Mitä teidän hyvinvointialue tekisi ylimääräisellä 11 miljoonalla? Kuinka monta uutta hoitajaa sillä voisi palkata?

    Laskelma voi tuntua naiivilta ja suoraviivaiselta mutta antaa lähtökohdan jota tavoitella ja josta keskustella. Ja toki kustannussäästöjen lisäksi paremmalla viestinnällä on lukuisia muitakin hyötyjä (lue tästä)

    Jos haluat tietää miten tämä tehdään käytännössä, ota rohkeasti yhteyttä ja näytämme mielellään esimerkkejä eri puolilta Suomea missä Onerva on käytössä. Useissa kunnissa on lähdetty aktiivisesti ja rohkeasti osallistamaan omaisia Onervan avulla ja tavoittelemaan yllä laskettuja säästöjä.