Toimiva viestintä on elinehto sosiaali- ja terveydenhuollossa. Viestinnän pitää olla sujuvaa niin sote-ammattilaisten kesken, ammattilaisilta asiakkaille kuin asiakkaiden omaisille ja läheisille (esim. vanhus- ja vammaispalvelut, lastensuojelu).

Kuten suurin osa tietää, pikaviestisovellukset kuten WhatsApp ja Signal eivät ole sallittuja sosiaali- ja terveysalan viestinnässä. Käyttämällä näitä asiakastietojen välittämiseen, voidaan syyllistyä tietosuojarikkomukseen.

Tästä syystä useat kunnat ovat kieltäneet Whatsappin / Signalin ja vastaavien käytön.

• Vantaa kielsi Whatsappin käytön
• Rovaniemen kaupunki luopuu whatsappin käytöstä

GDPR- ja tietosuojavaatimusten mukaan näitä sovelluksia ei tulisi käyttää asiakastiedoista viestiessä, koska ne eivät takaa asianmukaista tietoturvaa ja henkilötietojen käsittelyä.

Vastaamon surullinen tapaus on esimerkki siitä mitä voi käydä kun tietosuojaa ei otettu vakavasti. Toimitusjohtaja sai vankeutta tietosuojarikkomuksesta mikä on poikkeuksellista Suomessa – mutta ei varmasti jää ainoaksi tapaukseksi.

Miten sitten mahdollistaa yhtä helppo ja nopea viestintä kuin Whatsappilla mutta tietoturvallisesti ja niin, että noudatetaan tietosuojalakia ja GDPR-vaatimuksia?

Helppo, nopea ja tietoturvallinen pikaviestintä sote-alalle

Onneksi meillä on ratkaisu tähän ongelmaan: Onerva on kotimainen, helppokäyttöinen ja tietoturvallinen vaihtoehto WhatsAppille ja muille pikaviestipalveluille. Onerva on erityisesti suunniteltu sosiaalihuollon tarpeisiin ja se on Suomen suosituin pikaviestisovellus esimerkiksi vanhus- ja vammaispalveluissa Helsingistä Rovaniemelle ja Liedosta Lieksaan.

Onervan hyödyt:

✅ Tiedot pysyvät aina Suomessa
✅ Tiedot ja tietoliikenne salataan ja suojataan
✅ Mahdollisuus lokitietojen seurantaan
✅ Käyttäjähallinta on palvelutuottajalla, ulkopuoliset eivät voi liittyä keskusteluihin
✅ Täyttää GDPR ja tietosuojavaatimukset

Ja olennaisinta: Onervaa on yhtä helppo käyttää kuin whatsappia!

Onervan käyttöliittymää voidaan muokata asiakastarpeeseen ja esimerkiksi Helsingin kaupungin lastensuojelun kanssa olemme toteuttaneet siitä lapsille ja nuorille suunnatun Valtti-pikaviestisovelluksen. 

Onervaa käytetäänkin ympäri Suomea niin asiantuntijoiden sisäisessä viestinnässä, asiakasviestinnässä kuin omaisviestinnässä mm. seuraavilla palvelualoilla:

☑ Ikääntyneiden kotihoito ja palveluasuminen
☑ Lastensuojelu ja perhesosiaalityö
☑ Vammaispalvelut
☑ Mielenterveyspalvelut
☑ Päihdekuntoutus
☑ Nuorten sosiaalityö
jne.

Jos siis etsitte kotimaista vaihtoehtoa whatsappille, sellainen löytyy jo ja sillä on tuhansia iloisia käyttäjä ympäri Suomea jo vuodesta 2014 lähtien.

• Tutustu Onervan käyttöön Porvoon kotihoidossa
• Onerva Rauman vanhuspalveluissa

Onervan avulla voitte varmistaa, että viestintänne työntekijöiden kesken, asiakkaiden kanssa ja asiakkaiden omaisten kanssa on tietoturvallista ja sujuvaa.

Lisäksi sovelluksen käyttöönotto on vaivatonta, eikä se vaadi IT-projektia. Halutessa sen saa käyttöön saman päivän aikana. Käyttöönotoissa mittaamme aina vaikuttavuuden ammattilaisten työhön (aika- ja kustannussäästö, työntekijä- ja asiakastyytyväisyys) ja varmistamme, että investointinne kannattaa.

Tarvittaessa Onerva voidaan räätälöidä teidän brändin visuaalisella ilmeellä ja integroida potilastietojärjestelmiin tai käyttäjähallintajärjestelmiin.

Älkää epäröikö ottaa yhteyttä, mikäli teillä on kysyttävää Onervasta tai tarvitsette apua käyttöönotossa. Voit varata oman etäesittelyn laittamalla sähköpostia info@onervahoiva.fi tai soittamalla p. 050 326 4989

Odotamme innolla mahdollisuutta auttaa teitä parantamaan viestintää ja tietoturvaa!

Vanhuspalveluja tuotetaan monen organisaation ja toimijan kesken.

Hoivaan osallistuu usein:

👨‍⚕️ Julkinen kotihoito (saman asiakkaan luona saattaa käydä jopa 10-20 eri hoitajaa viikon aikana)

👩‍⚕️ Yksityinen kotihoito ja muut yksityiset tukipalvelut. Julkisen tueksi saatetaan ostaa niin kotihoitoa, peseytymis-, ulkoilu- tai muuta apua. Jollei koko kotihoito tule yksityiseltä.

👨‍👩‍👦 Omaiset, läheiset. Tukena on usein lapset, lapsenlapset, sisarukset. Tukipiiri voi olla jopa yli 10 läheistä, jotka asuvat eri puolilla Suomea tai maailmaa.

❤️ 3. sektori, henkilökohtaiset avustajat, vapaaehtoiset, järjestöt.

Hyvä esimerkki tällaisesta monen toimijan hoivasta on tässä Iltasanomien artikkelissa Aimosta (Lue Iltasanomien juttu tästä linkistä)

👉 Minkä tahansa organisaation suorituskyky ja toimintakyky riippuu siitä miten eri osapuolet toimivat yhdessä. Yhteistyötä ei ole kuitenkaan ilman viestintää.

Töitä on esimerkiksi erittäin vaikea koordinoida, ilman toimivaa viestintää ja yhteistä ajantasaista tilannekuvaa. Kuka kävi, milloin, mitä teki, mikä on vointi, tarvitaanko kotona jotain? Jos viestintä ei toimi, etenkin monen toimijan käydessä ikäihmisen luona, on riskinä hoitovirheet.

On naiivia ajatella, että kotihoitoa voidaan kehittää ja tehostaa jos edes kotihoidon yhden organisaation yhden tiimin sisällä ei usein tiedetä mitä edellinen hoitaja on tehnyt. Saati, että tieto kulkisi eri osapuolien välillä: omaisilta kotihoitoon, julkiselta yksityiselle, fyssarilta hoitajille, avustajalta omaisille.

Nykyinen kotihoito onkin usein järjestettyä alla näkyvän kuvan lailla. Eri osapuolien välillä on hiljaisuuden muuri ja eri ilma täyttyy kysymyksistä, huolista ja epätietoisuudesta.

Mitä me olemme oppineet kotihoidosta ja vinkkimme muillekin:

👉 Monitoimijaympäristöissä, kuten kotihoidossa, tarvitaan toimiva, reaaliaikainen, helppokäyttöinen ja tietoturvallinen viestintä- ja yhteistyökanava. Tämä on edellytys yhteistyölle ja sen organisoinnille.

Toimivalla viestinnällä on merkittäviä etuja myös hoivan laatuun, hoitovirheiden minimoimiseen, hoitajien työn helpottamiseen ja omaistyytyväisyyden nostamiseen (lue lisää tästä)

👉 Tarvitaan myös toimintamallin muutos: yhteistyöstä, omaisten osallistamisesta, läpinäkyvyydestä, yhteisestä tilannekuvasta pitää tulla standardi toimintatapa jota johdetaan, johon rohkaistaan, jota tuetaan. Maailma jossa ainoastaan omahoitaja viestii sen yhteyshenkilöksi merkatun lähiomaisen kanssa on mennyttä. Meidän pitää luoda toimintamalli, jossa eri osapuolet osallistetaan hoivaan.

👉 Tätä toimintatapaa ainakin me jalkautamme organisaatioihin esim. palvelumuotoiluprojektin avulla. Jalkauttamiseen auttaa myös 9 vuoden kokemus, parhaat käytännöt eri kunnista ja tuhansien hoitajien ja omaisten haastattelut.

Avainasemassa on kuitenkin johtaminen ja muutosjohtaminen.

Kysymys kotihoidon organisaatioille: oletteko valmiita johtamaan? Oletteko valmiita muutokseen? Vai onko nykytila hyvä ja riittävä?

Viestintä nähdään hoivatyössä edelleen ns. ”nice to have” juttuna. Kiva, vähän pehmeä asia, joka mainitaan web-sivuilla tai johdon seminaaripuheissa ja kalvoilla mutta voidaan oikeasti sivuuttaa. Ei ainakaan asia mihin kannattaisi investoida tai systemaattisesti kehittää.

Kuitenkin toimiva kommunikointi ja ajantasainen tilannekuva on jopa kriittisen tärkeää asiakkaiden hoidon ja hyvinvoinnin kannalta. Ihmiselämä voi riippua siitä. Kerron miksi.

Miksi viestintä on elintärkeää hoivatyössä?

💊 Vanhushoivassa puhutaan usein monisairaista asiakkaista, lääkityksestä, ravitsemuksesta ja asiakkaista jotka eivät välttämättä pärjää yksin 24h. Elintärkeää tietoa pitää välittää ajantasaisesti eri toimijoiden kesken.

Jos viestintä ei toimi tässä ympäristössä, voi tilanne olla jopa hengenvaarallinen asiakkaalle.

Hoivaan osallistuu usein yli 10 eri hoitajaa/viikko. Osa eri organisaatioista. Heitetään sekaan omaiset ja läheiset jotka asuvat eri puolilla Suomea, toimintaterapeutti, fyssari, turvapalvelut, henk.koht avustaja, vapaaehtoinen, järjestötoimija…

Jos viestintään ei panosteta, miten tiedonkulkua koordinoidaan näiden kaikkien välillä? Miten varmistetaan, että kriittinen tieto kulkeutuu eri osapuolille? Tällöin EI riitä kirjaus potilastietojärjestelmään, yksi puhelinsoitto tai paperiset viestivihkot.

• Kuka antoi lääkkeet tänä aamuna? Ai turvapalvelu kävi yöllä äidin luona, miksi?
• Oliko isä kaatunut, mikä on hänen vointinsa?
• Mitäs se fyssari ohjeistikaan?
• Oliko mummo syönyt? Ai ruuat oli homeessa jääkaapissa ja kukaan ei käynyt kaupassa?

Hoitoon liittyy lukuisia kysymyksiä, joihin ei saada vastausta jos viestintään eri osapuolien välillä ei panosteta.

Huono viestintä purkautuu huolipuheluina

Entä mitä käy kun näihin kysymyksiin ei löydy vastauksia tai tieto ei kulje? Omaisten huoli kasvaa ja kasvaa – lopulta purkautuen huolipuheluina, yhteentörmäyksenä tai yhteydenottona mediaan tai valvovaan viranomaiseen. Ja vaikka kaikki olisikin kunnossa niin yhteentörmäykset ja selvitykset kuormittavat huomattavasti jo kuormittunutta henkilöstöä.

Viestintä ei ole siis mikään ”nice to have” hoivatyössä. Se on välttämätöntä. Jopa elintärkeää.

Olimme keväällä kotihoidon tapahtumassa esittelemässä meidän Onervan viestisovellusta.

Esittelypisteelle tuli ison yksityisen valtakunnallisen terveys- ja sosiaalihuollon yrityksen hoitajia juttelemaan meidän Onervasta.

Kerroimme miten helppoa viestintä Onervalla on myös hoitajien kesken – ja ennen kaikkea tietoturvallista. Juttelimme myös miten whatsappia ei saa käyttää sote-tiedon välittämisessä, myöskään sisäisessä viestinnässä (lue case Vantaa)

Hoitajat siihen vähän naureskellen totesivat, että kyllähän meilläkin sitä whatsappia käytetään asiakkaista viestiessä. Tietoturva on hoidettu sillä tavalla ”näppärästi”, että hoitajat eivät mainitse asiakkaiden nimiä vaan käyttävät nimimerkkejä tai lyhenteitä: JK, VP, ”Keke”.

Aina ei kuulemma ole helppo tietää kenestä kymmenistä tai sadoista asiakkaista puhutaan kun toinen hoitaja kirjoittaa, että LT, SO tai MN tarvitsee sitä tai tätä.

Toivon kovasti, että yrityksessä ei lääkehuoltoa sovita tällä tarkkuudella.

Ymmärrän, että whatsapp on kaikille tuttu työväline ja ennen kaikkea maksuton. Mutta hoitajien työn vaikeuttaminen tällä tavoin ja tietoturvalla kikkailu on – no se on ehkä vähän typerää ja säästämistä väärästä kohtaa. Uskon, että esimerkiksi Vastaamon toimitusjohtaja ei säästäisi uudestaan tietoturvasta.

Hoivatyön viestintään on tarjolla siihen räätälöityjä erinomaisia työvälineitä – samoilla ominaisuuksilla ja yhtä helppoja käyttää kuin whatsapp. Sellaisia kuten meidän Onervan pikaviestisovellus.

Oikeilla työvälineillä helpotetaan viestintää ja hoitajien työtä, ei vaikeuteta sitä. Samalla varmistetaan tietoturva ja noudatetaan lakeja. Ja firman toimitusjohtajakin saa nukkua yönsä turvallisin mielin.

Ja silloin hoitajat voivat kutsua myös asiakkaita ihan heidän omilla nimillään.

Tässä blogissa tarkastellaan esimerkkilaskelmaa kustannussäästöistä, jotka voidaan saavuttaa paremmalla viestinnällä ja omaisten osallistamisella hoivaorganisaatiossa, kuten hyvinvointialueella.

Lue tästä aiempi kirjoituksemme miten eri tavoin paremmalla viestinnällä voidaan tuoda kustannussäästöjä sote-sektorille ja etenkin vanhushoivaan. Seuraavaksi näytämme miten tämä tehdään käytännössä.

Laskelman taustalla on seuraavat olettamukset:

• keskimääräinen kotihoidon käynti (palkkakulut, sivukulut, matkat) = 50€/käynti
• keskimäärin asiakkaalla tehdään 14 käyntiä per viikko (2 käyntiä per päivä)
• Esimerkin hoivaorganisaatiossa (esim. Hyvinvointialue) on 3000 kotihoidon asiakasta

Oletetaan, että parempi viestintä ja omaisten osallistuminen vähentävät kotihoidon käyntien määrää 10 % (1,4 käyntiä per asiakas viikossa). Tämä säästö tulee esimerkiksi sillä, että omaiset, läheiset ja muu tukipiiri käy asiakkaan luona, jolloin hoitajien ei tarvitse käydä. Toimivan omaisviestinnän, kuten Onervan, avulla voidaan koordinoida käyntejä omaisten ja hoitajien välillä.

Lisäksi oletetaan, että puhelinsoittojen, selvitystöiden ja muiden hallinnollisten tehtävien määrä vähenee 15 %. Tämä säästö tulee kun huolipuhelut, yhteentörmäykset ja muut usein tarpeettomatkin selvitystyöt jäävät pois kun viestintä eri osapuolien välillä toimii.

1. Vähentyneet kotihoidon käynnit:

Keskimääräinen käynti maksaa organisaatiolle 50 euroa ja viikossa tehdään 14 käyntiä per asiakas. Käyntien määrän vähentyessä 10 %, säästö per asiakas viikossa on:

1,4 käyntiä * 50 euroa = 70 euroa / viikko / asiakas

Kun kotihoidon asiakkaita on 3000 niin säästöä tulee:

• Viikossa: 70 euroa * 3000 hlö = 210 000 euroa
• Vuodessa: 70 euroa * 3000 hlö * 52 viikkoa = 10 920 000 euroa

Eli aktivoimalla ja osallistamalla omaisia ja muuta tukipiiriä, voidaan saavuttaa liki 11 miljoonan euron säästöt.

2. Vähentyneet hallinnolliset tehtävät:

Oletetaan, että hallinnolliset tehtävät (puhelinsoitot, selvitystyöt jne.) maksavat organisaatiolle keskimäärin 30 euroa per asiakas viikossa. Vähentyessä 15 %, säästö per asiakas viikossa on:

30 euroa * 15 % = 4,5 euroa / viikko / asiakas

Jos toimit tiimivetäjänä tai esimerkiksi palvelutalon johtajana, osaat arvioida kuinka paljon huolipuhelut ja yhteentörmäyksistä johtuvat asioiden selvittelyt vievät sinun ja tiimisi aikaa.

Yhteensä viikoittaiset säästöt per asiakas ovat:

70 euroa (vähentyneet käynnit) + 4,5 euroa (vähentyneet hallinnolliset tehtävät) = 74,5 euroa

Vuodessa säästöt per asiakas:

74,5 euroa * 52 viikkoa = 3874 euroa per asiakas

Tässä esimerkissä vuosittaiset säästöt per asiakas olisivat siis 3874 euroa. Lasketaan seuraavaksi paljonko tämä tarkoittaa koko hyvinvointialueelle.

Yli 11 miljoonan euron säästö hyvinvointialueelle paremmalla viestinnällä

Kun otetaan huomioon esimerkki hoivaorganisaation 3000 kotihoidon asiakasta, lasketaan kustannushyödyt koko organisaatiolle kuukausitasolla ja vuositasolla seuraavasti:

Viikottaiset säästöt per asiakas: 74,50 euroa

Viikottaiset säästöt koko organisaatiolle:

74,50 euroa * 3000 asiakasta = 223 500 euroa / viikko

Vuosittaiset säästöt koko organisaatiolle on siis:

223 500 euroa * 52 = 11 622 000 euroa

Näin ollen esimerkin hoivaorganisaatiossa parempi viestintä ja omaisten osallistuminen voivat tuoda huomattavia kustannussäästöjä koko organisaation tasolla. Tässä esimerkissä viikottaiset säästöt koko organisaatiolle olisivat 223 500 euroa/viikko ja vuosittaiset säästöt jopa 11 622 000 euroa.

Mitä teidän hyvinvointialue tekisi ylimääräisellä 11 miljoonalla? Kuinka monta uutta hoitajaa sillä voisi palkata?

Laskelma voi tuntua naiivilta ja suoraviivaiselta mutta antaa lähtökohdan jota tavoitella ja josta keskustella. Ja toki kustannussäästöjen lisäksi paremmalla viestinnällä on lukuisia muitakin hyötyjä (lue tästä)

Jos haluat tietää miten tämä tehdään käytännössä, ota rohkeasti yhteyttä ja näytämme mielellään esimerkkejä eri puolilta Suomea missä Onerva on käytössä. Useissa kunnissa on lähdetty aktiivisesti ja rohkeasti osallistamaan omaisia Onervan avulla ja tavoittelemaan yllä laskettuja säästöjä.

Kotihoidon viestintä on keskeisessä roolissa vanhusten hoidon laadun varmistamisessa ja kustannustehokkuuden saavuttamisessa. Parempi viestintä omaisten ja hoitajien välillä sekä omaisten aktiivisempi osallistuminen hoivaan voivat tuoda merkittäviä säästöjä sekä hoitajille että hoito-organisaatioille, kuten yrityksille ja hyvinvointialueille/kunnille. Tässä blogikirjoituksessa tarkastelemme, kuinka näitä kustannussäästöjä voidaan saavuttaa.

1 Ennaltaehkäisy ja nopea ongelmanratkaisu

Avoimen ja tehokkaan viestinnän avulla hoitajat ja omaiset voivat havaita ja ratkaista ongelmia kuten terveydentilan muutoksia nopeammin ja ennakoiden, mikä voi vähentää hoitokustannuksia. Ennaltaehkäisemällä ongelmia ja puuttumalla niihin ajoissa voidaan välttää kalliita sairaalajaksoja, hoitotoimenpiteitä ja parantaa asiakkaiden hyvinvointia.

2 Tehokkaampi resurssien käyttö

Kun hoitajat ja omaiset kommunikoivat tehokkaasti, he voivat suunnitella ja järjestää hoitoa paremmin, mikä mahdollistaa resurssien tehokkaamman käytön. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi vähentyneitä ylimääräisiä käyntejä, parempaa ajanhallintaa ja tarkoituksenmukaista apuvälineiden käyttöä, mikä voi säästää aikaa hoitajille ja rahaa hoito-organisaatioille.

Olemme esimerkiksi useissa Onervan käyttöönotoissa sopineet kunnan kotihoidon ja omaisten kanssa toimintatavasta jossa omaiset ilmoittavat kotihoidolle 1-2 pv ennen käyntiä jos he aikovat vierailla läheisensä luona eikä kotihoidon käyntiä tarvita sille päivälle. Ilmoitus on tullut Onervaan ja tämän jälkeen kotihoidolla on ollut riittävästi aikaa suunnitella sen päivän käynnit uudestaan. Tai käyttää säästynyt lisäaika muilla asiakkailla.

3 Omaisten osallistuminen hoivaan

Kun omaiset osallistuvat aktiivisesti hoivaan, he voivat tarjota arvokasta apua hoitajille ja vähentää ammattilaisten työtaakkaa. Omaiset ovat usein tärkein tietolähde asiakkaan vointiin, mieltymyksiin ja tarpeisiin liittyen sekä tärkeä tuki asioiden hoidossa kuten kauppa-asioinnissa tai apuna lääkärikäynneissä. Omaisten osallistuminen johtaa usein vähentyneisiin työtunteihin ja pienempiin henkilöstökuluihin hoito-organisaatioille.

Omaisten ja muun tukiverkoston osallistaminen vaatii toimivaa viestintää ja sitä, että kaikilla on yhteinen tilannekuva ikäihmisen voinnista. Tiedon pitää kulkea reaaliajassa ja tietoturvallisesti eri osapuolien välillä.

4 Vähentyneet sairaalahoitojaksot

Parempi viestintä ja omaisten osallistuminen voivat edistää vanhusten terveyttä ja hyvinvointia, mikä voi vähentää sairaalahoitoon johtavia tilanteita. Ajantasainen tilannekuva ja tieto voinnin kehityksestä auttaa ennakoimaan hoidon tarvetta ja estää terveyden romahtamista, mikä usein aiheuttaa myös kustannuspiikin palvelutarjoajalle.

Toimiva viestintä ja omaisten osallistuminen voi tuoda merkittäviä kustannussäästöjä hoito-organisaatioille ja julkiselle terveydenhuollolle.

5 Henkilöstön vaihtuvuuden väheneminen ja työtyytyväisyyden nostaminen

Hyvä viestintä omaisten ja hoitajien välillä voi parantaa työtyytyväisyyttä ja työskentelyilmapiiriä, kuten olemme osoittaneet esimerkiksi Kokemäellä. Omaisten aktiivinen osallistuminen ja tuki voivat auttaa hoitohenkilökuntaa tuntemaan itsensä arvostetuksi ja lisää motivaatiota, mikä voi vähentää henkilöstön vaihtuvuutta. Alentuneet rekrytointi- ja koulutuskustannukset ovat tämän seurauksena merkittäviä säästöjä hoito-organisaatioille.

6 Asiakastyytyväisyyden parantaminen

Kun viestintä omaisten ja hoitajien välillä toimii hyvin ja omaiset osallistuvat aktiivisesti hoivaan, asiakastyytyväisyys yleensä aina kasvaa. Tyytyväiset asiakkaat ja heidän omaisensa ovat todennäköisemmin pitkäaikaisia asiakkaita ja voivat suositella palvelua muille, mikä voi johtaa lisääntyneeseen kysyntään ja alentuneisiin asiakashankintakustannuksiin yksityisillä hoivapalvelutarjoajilla.

Omaisia osallistamalla ja paremmalla viestinnällä merkittäviä säästöjä

Parempi kotihoidon viestintä ja omaisten aktiivinen osallistuminen hoivaan voivat tuoda merkittäviä kustannussäästöjä sekä hoitajille että hoito-organisaatioille. Nämä säästöt voivat syntyä mm.

• ennaltaehkäisyn ja nopean ongelmanratkaisun
• tehokkaamman resurssien käytön
• omaisten osallistumisen
• vähentyneiden sairaalahoitojaksojen
• alentuneen henkilöstön vaihtuvuuden ja
• parantuneen asiakastyytyväisyyden kautta.

Näin ollen panostaminen kotihoidon viestinnän kehittämiseen ja omaisten osallistumisen tukemiseen voi olla erittäin kannattavaa sekä taloudellisesti että laadullisesti.

Seuraavassa kirjoituksessa esittelemme konkreettisen esimerkkilaskelman miten paljon hoivaorganisaatio voi saada euromääräisiä säästöjä vuodessa paremmalla viestinnällä ja omaisten osallistamisella.

Viestintä on oleellinen osa ihmisten välistä vuorovaikutusta ja se on erityisen tärkeää vanhushoivassa.

Omaisviestintä – eli viestintä vanhusten läheisten, hoitajien ja muiden hoitoon osallistuvien tahojen välillä – on keskeinen osa onnistunutta hoivatyötä. Tässä blogikirjoituksessa tarkastelemme syitä, miksi avoin ja tehokas viestintä on niin tärkeää vanhushoivassa.

1 Luottamuksen rakentaminen

Viestinnän avulla voidaan rakentaa luottamusta ikäihmisten ja hoitohenkilökunnan välille sekä hoitajien ja omaisten välille. Hyvä viestintä auttaa varmistamaan, että kaikki osapuolet tietävät, mitä odottaa, ja että he tuntevat olonsa turvalliseksi ja huomioon otetuksi.

2 Yksilöllisten tarpeiden huomioiminen

Jokaisella vanhuksella on omat yksilölliset tarpeet ja toiveet, ja viestintä auttaa varmistamaan, että nämä tarpeet otetaan huomioon hoitosuunnitelmissa. Kattava viestintä mahdollistaa hoitohenkilökunnalle ymmärtää paremmin ikäihmisen toiveet, pelot ja arvot, mikä puolestaan auttaa heitä tarjoamaan yksilöllistä ja inhimillistä hoitoa.

Toimivan omaisviestinnän avulla myös uudet hoitajat tai vaikka kesätuuraajat, tietävät paremmin asiakkaan toiveet, tarpeet ja mieltymykset.

3 Päätöksenteon tukeminen

Kun viestintä on avointa ja selkeää, se auttaa kaikkia osapuolia tekemään parempia päätöksiä ikäihmisen hoidosta. Omaiset voivat saada tarvitsemansa tiedot läheisensä voinnin kehityksestä (myös silloin kun asuvat kaukana) sekä hoidon vaihtoehdoista ja hoitajat voivat saada arvokasta tietoa aiemmista kokemuksista, mieltymyksistä ja elämäntilanteesta. Näin voidaan tehdä parhaita mahdollisia päätöksiä kunkin yksilön hyvinvoinnin edistämiseksi.

4 Hoidon jatkuvuuden varmistaminen

Hyvä viestintä auttaa varmistamaan hoidon jatkuvuuden eri hoitoympäristöjen välillä. Kun hoitajat, omaiset ja muut hoitoon osallistuvat tahot jakavat tietoa ja kommunikoivat tehokkaasti, voidaan varmistaa, että asiakkaan hoito on saumatonta, johdonmukaista eikä esiinny tietokatkoksia jotka voivat pahimmillaan vaarantaa ikäihmisen turvallisuuden.

5 Ongelmien havaitseminen ja ratkaiseminen

Viestinnän avulla voidaan havaita ja ratkaista ongelmia nopeasti. Kun hoitajat, ikähimiset ja omaiset kommunikoivat avoimesti, on helpompi tunnistaa mahdolliset hoidon puutteet tai epäkohdat ajoissa. Tämä mahdollistaa nopean reagoinnin ja tarvittavien muutosten tekemisen hoidon laadun parantamiseksi.

6 Tunteiden ilmaiseminen ja käsittely

Vanhushoivassa viestintä on tärkeä väline tunteiden ilmaisemisessa ja käsittelyssä. Omaiset saattavat kokea huolta, surua tai pelkoa läheisensä hoidon suhteen. Tällöin avoin keskustelu auttaa heitä käsittelemään näitä tunteita. Toimivan omaisviestinnän kautta omaisilla ja läheisillä on matalan kynnyksen viestintäkanava myös esimerkiksi huolen purkamiseen. Ilman, että se kuormittaisi hoitajia liikaa tai veisi heidän työaikaa kuten puhelinsoitot.

Sama pätee ikäihmisiin itseensä – he voivat kokea erilaisia tunteita, kuten pelkoa, turhautumista tai yksinäisyyttä. Viestintä auttaa heitä ilmaisemaan näitä tunteita ja saamaan tarvitsemansa tuen.

7 Omaisten osallistuminen hoidon suunnitteluun

Viestintä mahdollistaa omaisten aktiivisen osallistumisen vanhusten hoidon suunnitteluun ja toteutukseen. Heidän panoksensa on arvokasta, sillä he tuntevat vanhuksen parhaiten ja voivat tarjota tietoa, joka auttaa hoitohenkilökuntaa ymmärtämään vanhuksen tarpeita ja toiveita paremmin.

8 Omaisten tukeminen

Omaisilla on tärkeä rooli vanhusten hoidossa ja he tarvitsevat myös tukea kohdatakseen haasteet, joita vanhusten hoitaminen voi tuoda. Avoin ja tukeva viestintä auttaa omaisia tuntemaan itsensä osaksi hoitotiimiä ja se voi auttaa heitä saamaan tietoa, vertaistukea ja ohjausta tarpeen mukaan.

Yhteenveto

Vanhushoivassa viestintä omaisten, hoitajien ja muiden hoitoon osallistuvien tahojen välillä on ensiarvoisen tärkeää. Hyvä viestintä rakentaa luottamusta, tukee päätöksentekoa, varmistaa hoidon jatkuvuuden, auttaa havaitsemaan ja ratkaisemaan ongelmia, mahdollistaa tunteiden ilmaisun ja käsittelyn, edistää omaisten osallistumista hoidon suunnitteluun ja tukee omaisia heidän roolissaan. Kaiken kaikkiaan avoin, selkeä ja tehokas viestintä parantaa vanhusten hoidon laatua ja edistää heidän hyvinvointiaan.

Siun sotella aloitettiin Onervan omaisviestintäsovelluksen koekäyttö viime kesänä useissa ikääntyneiden kotihoidon tiimeissä sekä asumispalveluyksiköissä.

Palvelu on otettu hyvin vastaan ja palautetta on ollut mieluisa lukea.

– Kyllä haluisimme tätä jatkaa pysyvämminkin. Sovellus on ollut oikein toimiva, Ellonen sanoo.

– Onerva on tuonut mukanaan paljon iloisia hetkiä asukkaiden, omaisten ja hoitohenkilökunnan välille. Toivomme Onervan jäävän pysyvään käyttöön, Tiittanen toivoo.

Hyvien käyttökokemusten jälkeen kokeilua laajennettiin lokakuussa uusiin yksiköihin niin vanhus- kuin vammaispalveluissa. Koekäyttö jatkuu vuoden loppuun 31.12.2021 saakka.

Lue lisää Siun soten kokemuksista Onervasta tästä https://www.siunsote.fi/-/omaisviestinnan-kokeilu-on-saanut-kiitosta?redirect=%2F

Esittelimme perjantaina erään kunnan vanhuspalveluille keskustelevaa tekoälyä (lue lisää mikä on Onerva-bot ja keskusteleva tekoäly).

Keskustelimme miten tekoäly tai robotit ylipäätänsä voivat helpottaa hoitajien työtä ja auttaa resurssipulassa. Ideaalitilanteessa voisimme siirtyä ns. tarvepohjaiseen hoivaan, jossa asiakkaan luona käydään vain jos tarva vaatii.

Tarve voitaisiin varmistaa esimerkiksi keskustelevan tekoälyn avulla, kysymällä sitä asiakkaalta. Näin hoiva voitaisiin kohdistaa niille asiakkaille, jotka sitä eniten tarvitsevat.

Vanhuspalveluissa on kuitenkin haaste, joka käytännössä estää robotiikan käyttöönoton, ilman että lainsäädäntöä (tai lain tulkinta) muutetaan.

Robotiikka ei tuo säästöjä eikä investointi maksa itseään takaisin (jollei hoivakäyntejä voida korvata niillä)

Vanhuspalvelujen mukaan Aluehallintovirasto eli AVI tulkitsee, että robotin tai botin tekemä hoivan tarpeen reaaliaikainen arviointi ei ole ns. hoidollinen toimeenpide.

Tällöin hoivakäyntejä ei voida kohdentaa vaikka sensori / robotti / botti tai muu teknologia näin todentaisi.

Samaan aikaan robotiikan ja keskustelevan tekoälyn käyttöönotto on ISO investointi. Puhutaan helposti satojentuhansien, jollei miljoonien hankinnasta. Kuten yleensäkin monimutkaisten ja vaativien tietojärjestelmien kohdalla (esim. Potilas- ja asiakastietojen tallennukseen ja käsittelyyn kaavailtu Aster -järjestelmän uusi budjetti on liki 130 miljoonaa euroa).

Sanommekin aina asiakkaille, että jos haluatte todella lähteä kehittämään ja käyttöönottamaan robotiikan ratkaisuja, tulisi tavoiteltavat säästöt mitata miljoonissa euroissa, lähtien vähintään 500 000€/vuosi. Jotta investointi maksaisi itsensä takaisin.

Mutta jos palvelutuottaja (kunta / yritys / hyvinvointialue) ei voi säästää robotin avulla yhtään hoivakäyntiä, ei se tuota säästöä.

Toki se tuottaa valtavasti lisähyvinvointia ja turvallisuutta asiakkaalle, jolla on myös valtava arvo (myös taloudellinen).

Robotiikkaa ajetaan markkinoille mutta kuka lobbaa lainsäädännön muutosta?

Suomessa tapahtuu hienoja asioita julkisella sektorilla mitä tulee uuden teknologian käyttöönottoon. Sosiaali- ja terveysministeriön KATI-ohjelmassa jaetaan useita miljoonia kouralliselle hankkeita, jotta uutta teknologiaa kokeiltaisiin ja otettaisiin käyttöön. Keskusteleva tekoäly on yksi keihäänkärkiteknologia.

Samaan aikaan STM:n vetämässä Hyteairo-ohjelmassa on aloitettu ns. Sote-botti työ, jossa kehitetään ja edistetään myös keskustelevaa sote-tekoälyä ja virtuaalisia avustajia. Yhtenä asiana suunnittelupöydällä on Onerva-botin kaltainen puhebotti ikäihmisille.

Kehityksen suunta ja into on positiivista mutta viesti kentältä eli vanhuspalvelutuottajalta oli selkeä: miten voimme ottaa käyttöön tätä teknologiaa, jos emme saa siitä tavoiteltuja hyötyjä?

• Pitäisikö AVI:ien tulkita lakia eri tavalla?
• Pitäisikö lakia päivittää, jotta robotin tai tekoälyn, sensorin tai muun teknologian suorittama ”hoivakäynti” katsottaisiin oikeaksi käynniksi?
• Missä mennään em. muutosten edistämisessä?

En tiedä vastauksia mutta heittäisin kysymyksen STM:lle ja Hyteairon porukalle ja kuulisin mielellään muidenkin palvelutuottajien ajatuksia asiasta.

Omaisviestinnällä on entistä suurempi merkitys koronakriisin keskellä, kun vierailut vanhusten palvelutaloihin on rajoitettuja ja kotihoidossakin  läheisten vierailuja ei ole suositeltu.

Tällöin hoitaja on usein ainoa, joka voi välittää asiakkaan terveiset läheisille, varsinkin jos asiakas ei itse kykene käyttämään älypuhelinta tai tietokonetta. 

Mutta omaisviestinnästä on toki valtavasti hyötyä niin kotihoidolle, omaisille kuin asiakkaalle itsellekin ihan muutenkin, ilman koronaakin.

Kerromme tässä meidän kokemuksemme mukaan tärkeimmät syyt miksi kunnan tai yksityisen palvelutarjoajan kannattaa panostaa omaisviestintään.

Onerva omaisviestintäpalvelun hyötyjä kotihoidolle

1. Omaistyytyväisyyden lisäys.

Onervan omaisviestintäpalvelu on ollut käytössä jo 6 vuoden ajan eri puolilla Suomea. Jokaisessa käyttöönotossa mittaamme omaisten tyytyväisyyttä ennen ja jälkeen. Joka kerta olemme pystyneet nostamaan omaistyytyväisyyttä.

Tärkeimpänä syynä on omaisten huolen vähentäminen kun hän tietää mitä hänen rakkaalleen kuuluu. Toisaalta Onervan avulla pystymme osallistamaan omaista läheisensä hoivaan. Hän voi ohjeistaa hoitajia ja he voivat yhdessä koordinoida hoivaa, esimerkiksi välttämään päällekkäisiä käyntejä, keskustelemaan kauppatarpeista jne. Tällä helpotetaan hoitajien työtä.

2. Ajansäästö hoitajille

Onervan pikaviestinnän kautta voidaan säästää usein tunteja viikossa hoitajien työaikaa kun puhelut vähenevät. Kiireettömät asiat voi viestiä pikaviesteillä ja kun omaisten huoli vähenee, ei etenkään esimiehiä ja tiimivetäjiä kuormiteta huolipuheluilla.

Osallistamalla omaisia läheisensä hoivaan, voidaan saavuttaa vielä suurempia säästöä. Useassa kunnassa on tapana, että omaiset ilmoittavat Onervalla milloin menevät käymään läheisensä luona, jotta hoitajien ei tarvitse tulla samaan aikaan. Näin hoitajilta säästyy turha käynti.

Onervassa on uutena ominaisuutena kotihoitoon räätälöity kauppasovellus. Tämän avulla kotihoitajat, omaiset ja joissakin tapauksissa jopa asiakas voivat itse tehdä kauppatilauksia kotiinkuljetuksella napin painalluksella. Tämä säästää merkittävästi hoitajien työaikaa kun paperisista ostoslistoista ja email/puhelintilauksista voidaan luopua.

3. Vähemmän tietokatkoja, parempi tilannekuva

Parempi tilannekuva tarkoittaa, että kaikki osapuolet ovat ajantasalla kotihoidon asiakkaan voinnista ja tietokatkot vähenevät. Tällä on suora vaikutus hoivan laatuun.

Onervan avulla pysytään ajantasalla esimerkiksi:

• Mikä on asiakkaan vointi?
• Onko vointi parantunut tai heikentynyt?
• Tarvitaanko kaupasta jotakin?
• Onko asiakas kaatunut tai loukannut itsensä muuten?
• Onko ruoka maistunut?

Tilannekuva ulottuu Onervan avulla kotihoidosta myös laajemmalle turvaverkostolle: läheisille ja omaisille, mahdolliselle henkilökohtaiselle avustajalle sekä yksityisen, julkisen ja 3. sektorin välille.

4. Vähemmän reklamaatioita

Korkeampi omaistyytyväisyys näkyy sujuvampana ja lämpimämpänä yhteistyönä hoitajien ja omaisten kanssa. Tämä vähentää reklamaatioita.

Hoitajat kokevat usein, että yhteistyöstä omaisten kanssa on tullut lämpimämpää ja tuttavallisempaa. Tällöin jos tapahtuu jotain inhimillisiä virheitä tai väärinkäsityksiä, ei käännytä ensimmäisenä AVI:n tai lehdistön puoleen vaan asioista voidaan keskustella. Hoitoa tehdään yhteistyössä.

5. Parempi työtyytyväisyys

Lämpimämmät välit omaisten kanssa ja ennen kaikkea omaisten positiivinen palaute on nostanut useissa kunnissa myös hoitajien työtyytyväisyyttä. Tätä voidaan myös mitata reaaliajassa Onervan sisällä.

Esimerkiksi Jyväskylän kaupunki kysyy kerran päivässä hoitajien fiilistä Onervan fiilismittarilla. Tällä tavoin kotihoidon johto ja tiimivetäjät saavat reaaliajassa tietoa henkilökunnan jaksamisesta. Ja toisaalta me Onervalla voimme todentaa mikä on viestinnän vaikuttavuus.

6. Parempi laatumielikuva

Avoimemman ja läpinäkyvämmän viestinnän kautta voidaan tehdä brändityötä ja rakentaa laatumielikuvaa. Näyttää, että meillä on kaikki kunnossa. Tämä on tärkeää niin nykyisten asiakkaiden/omaisten kannalta mutta myös työntekijäkuvan, rekrytoinnin ja myynnin kannalta.

Tässä oli muutamia tärkeimpiä hyötyjä mitä meidän asiakkaamme ovat saavuttaneet panostamalla kotihoidossa (omais)viestintään. Jos haluat kuulla lisää kokemuksia ja nähdä miten helppoa ja turvallista viestintä voi olla, varaa oma 15-30 min esittely laittamalla meille sähköpostia: info@onervahoiva.fi tai soittamalla p. 050 326 4989