Viestintä on oleellinen osa ihmisten välistä vuorovaikutusta ja se on erityisen tärkeää vanhushoivassa.
Omaisviestintä – eli viestintä vanhusten läheisten, hoitajien ja muiden hoitoon osallistuvien tahojen välillä – on keskeinen osa onnistunutta hoivatyötä. Tässä blogikirjoituksessa tarkastelemme syitä, miksi avoin ja tehokas viestintä on niin tärkeää vanhushoivassa.
Viestinnän avulla voidaan rakentaa luottamusta ikäihmisten ja hoitohenkilökunnan välille sekä hoitajien ja omaisten välille. Hyvä viestintä auttaa varmistamaan, että kaikki osapuolet tietävät, mitä odottaa, ja että he tuntevat olonsa turvalliseksi ja huomioon otetuksi.
Jokaisella vanhuksella on omat yksilölliset tarpeet ja toiveet, ja viestintä auttaa varmistamaan, että nämä tarpeet otetaan huomioon hoitosuunnitelmissa. Kattava viestintä mahdollistaa hoitohenkilökunnalle ymmärtää paremmin ikäihmisen toiveet, pelot ja arvot, mikä puolestaan auttaa heitä tarjoamaan yksilöllistä ja inhimillistä hoitoa.
Toimivan omaisviestinnän avulla myös uudet hoitajat tai vaikka kesätuuraajat, tietävät paremmin asiakkaan toiveet, tarpeet ja mieltymykset.
Kun viestintä on avointa ja selkeää, se auttaa kaikkia osapuolia tekemään parempia päätöksiä ikäihmisen hoidosta. Omaiset voivat saada tarvitsemansa tiedot läheisensä voinnin kehityksestä (myös silloin kun asuvat kaukana) sekä hoidon vaihtoehdoista ja hoitajat voivat saada arvokasta tietoa aiemmista kokemuksista, mieltymyksistä ja elämäntilanteesta. Näin voidaan tehdä parhaita mahdollisia päätöksiä kunkin yksilön hyvinvoinnin edistämiseksi.
Hyvä viestintä auttaa varmistamaan hoidon jatkuvuuden eri hoitoympäristöjen välillä. Kun hoitajat, omaiset ja muut hoitoon osallistuvat tahot jakavat tietoa ja kommunikoivat tehokkaasti, voidaan varmistaa, että asiakkaan hoito on saumatonta, johdonmukaista eikä esiinny tietokatkoksia jotka voivat pahimmillaan vaarantaa ikäihmisen turvallisuuden.
Viestinnän avulla voidaan havaita ja ratkaista ongelmia nopeasti. Kun hoitajat, ikähimiset ja omaiset kommunikoivat avoimesti, on helpompi tunnistaa mahdolliset hoidon puutteet tai epäkohdat ajoissa. Tämä mahdollistaa nopean reagoinnin ja tarvittavien muutosten tekemisen hoidon laadun parantamiseksi.
Vanhushoivassa viestintä on tärkeä väline tunteiden ilmaisemisessa ja käsittelyssä. Omaiset saattavat kokea huolta, surua tai pelkoa läheisensä hoidon suhteen. Tällöin avoin keskustelu auttaa heitä käsittelemään näitä tunteita. Toimivan omaisviestinnän kautta omaisilla ja läheisillä on matalan kynnyksen viestintäkanava myös esimerkiksi huolen purkamiseen. Ilman, että se kuormittaisi hoitajia liikaa tai veisi heidän työaikaa kuten puhelinsoitot.
Sama pätee ikäihmisiin itseensä – he voivat kokea erilaisia tunteita, kuten pelkoa, turhautumista tai yksinäisyyttä. Viestintä auttaa heitä ilmaisemaan näitä tunteita ja saamaan tarvitsemansa tuen.
Viestintä mahdollistaa omaisten aktiivisen osallistumisen vanhusten hoidon suunnitteluun ja toteutukseen. Heidän panoksensa on arvokasta, sillä he tuntevat vanhuksen parhaiten ja voivat tarjota tietoa, joka auttaa hoitohenkilökuntaa ymmärtämään vanhuksen tarpeita ja toiveita paremmin.
Omaisilla on tärkeä rooli vanhusten hoidossa ja he tarvitsevat myös tukea kohdatakseen haasteet, joita vanhusten hoitaminen voi tuoda. Avoin ja tukeva viestintä auttaa omaisia tuntemaan itsensä osaksi hoitotiimiä ja se voi auttaa heitä saamaan tietoa, vertaistukea ja ohjausta tarpeen mukaan.
Vanhushoivassa viestintä omaisten, hoitajien ja muiden hoitoon osallistuvien tahojen välillä on ensiarvoisen tärkeää. Hyvä viestintä rakentaa luottamusta, tukee päätöksentekoa, varmistaa hoidon jatkuvuuden, auttaa havaitsemaan ja ratkaisemaan ongelmia, mahdollistaa tunteiden ilmaisun ja käsittelyn, edistää omaisten osallistumista hoidon suunnitteluun ja tukee omaisia heidän roolissaan. Kaiken kaikkiaan avoin, selkeä ja tehokas viestintä parantaa vanhusten hoidon laatua ja edistää heidän hyvinvointiaan.
