Esittelimme perjantaina erään kunnan vanhuspalveluille keskustelevaa tekoälyä (lue lisää mikä on Onerva-bot ja keskusteleva tekoäly).

Keskustelimme miten tekoäly tai robotit ylipäätänsä voivat helpottaa hoitajien työtä ja auttaa resurssipulassa. Ideaalitilanteessa voisimme siirtyä ns. tarvepohjaiseen hoivaan, jossa asiakkaan luona käydään vain jos tarva vaatii.

Tarve voitaisiin varmistaa esimerkiksi keskustelevan tekoälyn avulla, kysymällä sitä asiakkaalta. Näin hoiva voitaisiin kohdistaa niille asiakkaille, jotka sitä eniten tarvitsevat.

Vanhuspalveluissa on kuitenkin haaste, joka käytännössä estää robotiikan käyttöönoton, ilman että lainsäädäntöä (tai lain tulkinta) muutetaan.

Robotiikka ei tuo säästöjä eikä investointi maksa itseään takaisin (jollei hoivakäyntejä voida korvata niillä)

Vanhuspalvelujen mukaan Aluehallintovirasto eli AVI tulkitsee, että robotin tai botin tekemä hoivan tarpeen reaaliaikainen arviointi ei ole ns. hoidollinen toimeenpide.

Tällöin hoivakäyntejä ei voida kohdentaa vaikka sensori / robotti / botti tai muu teknologia näin todentaisi.

Samaan aikaan robotiikan ja keskustelevan tekoälyn käyttöönotto on ISO investointi. Puhutaan helposti satojentuhansien, jollei miljoonien hankinnasta. Kuten yleensäkin monimutkaisten ja vaativien tietojärjestelmien kohdalla (esim. Potilas- ja asiakastietojen tallennukseen ja käsittelyyn kaavailtu Aster -järjestelmän uusi budjetti on liki 130 miljoonaa euroa).

Sanommekin aina asiakkaille, että jos haluatte todella lähteä kehittämään ja käyttöönottamaan robotiikan ratkaisuja, tulisi tavoiteltavat säästöt mitata miljoonissa euroissa, lähtien vähintään 500 000€/vuosi. Jotta investointi maksaisi itsensä takaisin.

Mutta jos palvelutuottaja (kunta / yritys / hyvinvointialue) ei voi säästää robotin avulla yhtään hoivakäyntiä, ei se tuota säästöä.

Toki se tuottaa valtavasti lisähyvinvointia ja turvallisuutta asiakkaalle, jolla on myös valtava arvo (myös taloudellinen).

Robotiikkaa ajetaan markkinoille mutta kuka lobbaa lainsäädännön muutosta?

Suomessa tapahtuu hienoja asioita julkisella sektorilla mitä tulee uuden teknologian käyttöönottoon. Sosiaali- ja terveysministeriön KATI-ohjelmassa jaetaan useita miljoonia kouralliselle hankkeita, jotta uutta teknologiaa kokeiltaisiin ja otettaisiin käyttöön. Keskusteleva tekoäly on yksi keihäänkärkiteknologia.

Samaan aikaan STM:n vetämässä Hyteairo-ohjelmassa on aloitettu ns. Sote-botti työ, jossa kehitetään ja edistetään myös keskustelevaa sote-tekoälyä ja virtuaalisia avustajia. Yhtenä asiana suunnittelupöydällä on Onerva-botin kaltainen puhebotti ikäihmisille.

Kehityksen suunta ja into on positiivista mutta viesti kentältä eli vanhuspalvelutuottajalta oli selkeä: miten voimme ottaa käyttöön tätä teknologiaa, jos emme saa siitä tavoiteltuja hyötyjä?

• Pitäisikö AVI:ien tulkita lakia eri tavalla?
• Pitäisikö lakia päivittää, jotta robotin tai tekoälyn, sensorin tai muun teknologian suorittama ”hoivakäynti” katsottaisiin oikeaksi käynniksi?
• Missä mennään em. muutosten edistämisessä?

En tiedä vastauksia mutta heittäisin kysymyksen STM:lle ja Hyteairon porukalle ja kuulisin mielellään muidenkin palvelutuottajien ajatuksia asiasta.

Jukka Saksi kirjoittaa Kauppalehdessä sote-alan viestinnästä ja brändäämisestä. Lue juttu tästä.

Jutussa käsitellään valinnanvapauden aiheuttamaa mahdollista muutosta siinä miten sote-toimijoiden (esim. lääkärien) viestintä vaikuttaa organisaation brändiin ja sitä kautta myyntiin.

”Tulemme näkemään mielenkiintoisia asiantuntijabrändejä ja organisaatioita, jotka rakentavat systemaattisella toiminnalla itsestään monikanavaisia sote-medioita. Kyse on strategisesta valinnasta, koko organisaatio kuljetetaan dialogi-moodiin. Asiantuntijoilla on mandaatti viestiä, ja viestintä on osa työnkuvaa. Viestimiseen liittyy tavoitteita, tukea ja palkitsemista.”
Jukka Saksi, Kauppalehti 3.4.2018

Olemme itse kirjoittaneet blogissamme paljon viestinnästä sen vaikutuksesta myyntiin ja myös brändäämisestä. Näemme, että Onerva on juuri työväline aktiiviseen dialogiin asiakkaiden kanssa.  (lisää…)

Meni sote-uudistus läpi tai ei, toivon että yksi asia muuttuu sote-alalla ja varsinkin vanhushoivassa: palvelu muuttuu asiakaskeskeisemmäksi.

Ja väitän, että palvelu muuttuu asiakaskeskeisemmäksi ensisijaisesti opettelemalla myymään ja markkinoimaan suoraan asiakkaille.

Kerron miksi myynti lisää asiakaskeskeisyyttä. (lisää…)

Viime perjantaina 31.3.2017 järjestettiin Kotkassa Kymenlaakson teknologia- ja digitaalisuuspäivä, jossa olimme kertomassa Onervasta ja omaisviestinnästä.

Kyseessä oli Kymenlaakson sote-toimijoille ja päättäjille tarkoitettu tapahtuma, jossa yritykset ja teknologiapalvelutarjoajat esittelevät tarjontaansa.

Näin alueen sote-päättäjät saavat keskitetysti hyvän kokonaiskuvan mitä eri digitalisaatio- ja teknologiapalveluita markkinoilta löytyy. Eikä heidän ei tarvitse tavata kymmeniä myyjiä erikseen ja toisaalta me yrittäjät saamme mahdollisuuden esittää palveluamme koko sotealueelle yhdellä kertaa.

Erittäin toimiva konsepti, hieno päivä ja mainiot järjestelyt. Kiitos vielä Kymenlaakson muutosagentti Tommi Reimanille päivän järjestämisestä.

Suosittelen muillekin sote-alueille järjestämään vastaavan tapahtuman. (lisää…)