Siun sotella aloitettiin Onervan omaisviestintäsovelluksen koekäyttö viime kesänä useissa ikääntyneiden kotihoidon tiimeissä sekä asumispalveluyksiköissä.

Palvelu on otettu hyvin vastaan ja palautetta on ollut mieluisa lukea.

Kyllä haluisimme tätä jatkaa pysyvämminkin. Sovellus on ollut oikein toimiva, Ellonen sanoo.

Onerva on tuonut mukanaan paljon iloisia hetkiä asukkaiden, omaisten ja hoitohenkilökunnan välille. Toivomme Onervan jäävän pysyvään käyttöön, Tiittanen toivoo.

Hyvien käyttökokemusten jälkeen kokeilua laajennettiin lokakuussa uusiin yksiköihin niin vanhus- kuin vammaispalveluissa. Koekäyttö jatkuu vuoden loppuun 31.12.2021 saakka.

Lue lisää Siun soten kokemuksista Onervasta tästä https://www.siunsote.fi/-/omaisviestinnan-kokeilu-on-saanut-kiitosta?redirect=%2F

format_quote

Se on helppo käyttää, se tuo turvallisuutta ja vähentää huolta hurjasti.

Katso videolta lisää: https://youtu.be/p20nSUQ3JzI

 

Pirjo, omainen
Jyväskylä
format_quote

Lue miten tyytyväisiä Kuopion kaupungin kotihoito sekä asiakkaiden omaiset ovat Onervaan.

https://onervahoiva.fi/kuopion-kotihoito-ja-omaiset-tykastyivat-onervaan/

Kuopiossa kotihoito ja omaiset tykästyivät Onervaan.
 
Onervan omaisviestinnän pilotteja laajennetaan Turussa palveluasumiseen
Lue blogi
format_quote

Me tykätään Onervasta todella paljon. Se helpottaa todella paljon työtä etenkin asiakkailla, joilla on paljon omaisia. Myös asukkaat tykkäävät kun näkevät kuvia esimerkiksi lastenlasten uudesta koirasta tai kuvia mökiltä.

Palvelutalon esimies
Palvelupäällikkö
Turku
format_quote

Huoli äidin voinnista on aina läsnä mutta helppo viestittely hoitajien kanssa on ehdottoman positiivinen asia. Stressi vähenee kun tietämys lisääntyy. Kiitos kuuluu kaikille äitiä hoitaville!

Omainen

Esittelimme perjantaina erään kunnan vanhuspalveluille keskustelevaa tekoälyä (lue lisää mikä on Onerva-bot ja keskusteleva tekoäly).

Keskustelimme miten tekoäly tai robotit ylipäätänsä voivat helpottaa hoitajien työtä ja auttaa resurssipulassa. Ideaalitilanteessa voisimme siirtyä ns. tarvepohjaiseen hoivaan, jossa asiakkaan luona käydään vain jos tarva vaatii.

Tarve voitaisiin varmistaa esimerkiksi keskustelevan tekoälyn avulla, kysymällä sitä asiakkaalta. Näin hoiva voitaisiin kohdistaa niille asiakkaille, jotka sitä eniten tarvitsevat.

Vanhuspalveluissa on kuitenkin haaste, joka käytännössä estää robotiikan käyttöönoton, ilman että lainsäädäntöä (tai lain tulkinta) muutetaan.

Robotiikka ei tuo säästöjä eikä investointi maksa itseään takaisin (jollei hoivakäyntejä voida korvata niillä)

Vanhuspalvelujen mukaan Aluehallintovirasto eli AVI tulkitsee, että robotin tai botin tekemä hoivan tarpeen reaaliaikainen arviointi ei ole ns. hoidollinen toimeenpide.

Tällöin hoivakäyntejä ei voida kohdentaa vaikka sensori / robotti / botti tai muu teknologia näin todentaisi.

Samaan aikaan robotiikan ja keskustelevan tekoälyn käyttöönotto on ISO investointi. Puhutaan helposti satojentuhansien, jollei miljoonien hankinnasta. Kuten yleensäkin monimutkaisten ja vaativien tietojärjestelmien kohdalla (esim. Potilas- ja asiakastietojen tallennukseen ja käsittelyyn kaavailtu Aster -järjestelmän uusi budjetti on liki 130 miljoonaa euroa).

Sanommekin aina asiakkaille, että jos haluatte todella lähteä kehittämään ja käyttöönottamaan robotiikan ratkaisuja, tulisi tavoiteltavat säästöt mitata miljoonissa euroissa, lähtien vähintään 500 000€/vuosi. Jotta investointi maksaisi itsensä takaisin.

Mutta jos palvelutuottaja (kunta / yritys / hyvinvointialue) ei voi säästää robotin avulla yhtään hoivakäyntiä, ei se tuota säästöä.

Toki se tuottaa valtavasti lisähyvinvointia ja turvallisuutta asiakkaalle, jolla on myös valtava arvo (myös taloudellinen).

Robotiikkaa ajetaan markkinoille mutta kuka lobbaa lainsäädännön muutosta?

Suomessa tapahtuu hienoja asioita julkisella sektorilla mitä tulee uuden teknologian käyttöönottoon. Sosiaali- ja terveysministeriön KATI-ohjelmassa jaetaan useita miljoonia kouralliselle hankkeita, jotta uutta teknologiaa kokeiltaisiin ja otettaisiin käyttöön. Keskusteleva tekoäly on yksi keihäänkärkiteknologia.

Samaan aikaan STM:n vetämässä Hyteairo-ohjelmassa on aloitettu ns. Sote-botti työ, jossa kehitetään ja edistetään myös keskustelevaa sote-tekoälyä ja virtuaalisia avustajia. Yhtenä asiana suunnittelupöydällä on Onerva-botin kaltainen puhebotti ikäihmisille.

Kehityksen suunta ja into on positiivista mutta viesti kentältä eli vanhuspalvelutuottajalta oli selkeä: miten voimme ottaa käyttöön tätä teknologiaa, jos emme saa siitä tavoiteltuja hyötyjä?

  • Pitäisikö AVI:ien tulkita lakia eri tavalla?
  • Pitäisikö lakia päivittää, jotta robotin tai tekoälyn, sensorin tai muun teknologian suorittama ”hoivakäynti” katsottaisiin oikeaksi käynniksi?
  • Missä mennään em. muutosten edistämisessä?

En tiedä vastauksia mutta heittäisin kysymyksen STM:lle ja Hyteairon porukalle ja kuulisin mielellään muidenkin palvelutuottajien ajatuksia asiasta.

format_quote

Se on helppo käyttää, se tuo turvallisuutta ja vähentää huolta hurjasti.

Katso videolta lisää: https://youtu.be/p20nSUQ3JzI

 

Pirjo, omainen
Jyväskylä
format_quote

Lue miten tyytyväisiä Kuopion kaupungin kotihoito sekä asiakkaiden omaiset ovat Onervaan.

https://onervahoiva.fi/kuopion-kotihoito-ja-omaiset-tykastyivat-onervaan/

Kuopiossa kotihoito ja omaiset tykästyivät Onervaan.
 
Onervan omaisviestinnän pilotteja laajennetaan Turussa palveluasumiseen
Lue blogi
format_quote

Me tykätään Onervasta todella paljon. Se helpottaa todella paljon työtä etenkin asiakkailla, joilla on paljon omaisia. Myös asukkaat tykkäävät kun näkevät kuvia esimerkiksi lastenlasten uudesta koirasta tai kuvia mökiltä.

Palvelutalon esimies
Palvelupäällikkö
Turku
format_quote

Huoli äidin voinnista on aina läsnä mutta helppo viestittely hoitajien kanssa on ehdottoman positiivinen asia. Stressi vähenee kun tietämys lisääntyy. Kiitos kuuluu kaikille äitiä hoitaville!

Omainen

Olipa huikea päivä tiistaina Yyterissä 🏖️ 😎

Hyvinvointiteknologiayritykset stagella -webinaarissa 12 suomalaista teknologiayritystä oli lavalla keskustelemassa Lorenz Backmanin johdolla hyvinvointiteknologiasta ja miten se voi auttaa esimerkiksi hoivatyössä ja yleisemmin sote-sektorilla.

Onervan Ville jutteli Lorenzin kanssa puheboteista ja keskustelevasta tekoälystä (ks. video) ja miten sillä voidaan tarjota ikäihmisille 24/7 tuki, turva ja viihdykettä sekä samalla säästää merkittävästi hoitajien työaikaa.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on Hyvinvointiteknologiayritykset-stagella-1024x578.jpeg

Jos et päässyt webinaariin, avaamme keskustelun oleellisemmat kysymykset ja Villen vastaukset tähän blogiin.

Mitä keskusteleva tekoäly oikein on?

Keskusteleva tekoäly on ihmisen ja koneen vuorovaikutusta puheella tai tekstillä. Onervalla olemme erikoistuneet etenkin puheeseen. Siinä tekoäly on opetettu ymmärtämään ihmisen luonnollista kieltä, ideaalitilanteessa kaikkien vikoineen, muminoineen, taukoineen ja murteineen.

Ihminen voi käydä näin koneen tai laitteen kanssa kahdensuuntaisia keskusteluja ja tekoäly voi suorittaa tehtäviä ihmisen pyynnöstä:

  • hakea tietoa, välittää tietoa eteenpäin
  • muistuttaa menoista
  • varata aikoja
  • hälyttää apua jne. 

Toisin sanoen keskusteleva tekoäly mahdollistaa ns. puheella ohjattavien virtuaaliavustajien, ”pikku apurien” toteutuksen.

Esimerkkeinä kuluttajille tutuista toteutuksista on älykaiuttimet kuten Amazon Alexa/Echo, Google Home tai Apple Siri. Nämä toimivat suomeksi vielä kovin heikosti ja muutenkin ovat toiminnallisuuksilta varsin suppeita ja tarkoitettu kuluttajille, ei ikäihmisille tai sote-sektorille.

Me olemme erikoistuneet keskustelevan tekoälyn kehittämiseen nimenomaan sosiaali- ja terveydenhuollossa, lähtien vanhushoivasta.

Missä sitä voi hyödyntää? Miten se voi auttaa esimerkiksi hoitajapulassa?

Olemme aloittaneet oman keskustelevan tekoälyn eli Onerva-botin kehittämisen jo 3 vuotta sitten. Kiersimme kuntien vanhuspalveluja ja kysyimme hyödyllisempiä käyttökohteita.

Ehdottomasti tarpeellisimmaksi koettu käyttötapa on aamulla voinnin tarkastus ja ehkä tärkein kysymys mitä ihminen voi toiselta kysyä:

Mitä sinulle kuuluu?

Eli tekoäly voi kysyä aamulla esimerkiksi kotihoidon asiakkaalta, kuinka voit ja tarvitsetko apua?

Asiakas voi vastata omalla kielellään, omalla murteellaan, että:

Selkää juilii niin hitokseen, että apua tänne ja sassiin.”

Tai vaihtoehtoisesti:

”Mitteepä tässä, turha tänne on nokkaansa työntää alvariinsa.”

Tämä luonnollinen kieli muunnetaan ensiksi puheesta tekstiksi, tulkitaan (onko asiat hyvin vai ei) ja tehdään toimenpide sen pohjalta, esimerkiksi vastataan asiakkaalle ja lähetetään viesti hoitajalle.

Näin voidaan siirtyä niin sanottuun tarvepohjaiseen hoivaan, jossa hoitajat käyvät asiakkaiden luona silloin kun on tarve. Ja hoiva voidaan kohdistaa niille ketkä sitä todella tarvitsevat.

Samalla voidaan tarjota ympärivuorokautinen tuki ja turva kun ikäihmisellä on apu ja juttukumppani aina vieressä.

Muita kuntien kanssa määriteltyjä käyttötapauksia on esimerkiksi:

  • orientaatio päivän tapahtumiin
  • muistutus menoista
  • muistutus lääkkeiden ottamisesta
  • turvan tuominen muistisairaalle
  • viestien välittäminen omaisille tai omaisilta takaisin.

Mitä muita käyttökohteita sillä on kuin vanhushoiva?

Saimme juuri projektin päätökseen missä iso sairaanhoitopiiri tutkii voisiko se hoitaa osan puhelinpalveluista keskustelevan tekoälyn eli puhelubotin avulla.

Eli sairaalan ajanvaraukset, puhelinneuvonta jne. voitaisiin tarjota ympärivuorokautisesti 24/7 murto-osalla sitä hintaa mitä ihmisvoimin järjestetty puhelinpalvelu maksaa.

Toinen esimerkki mitä teemme nyt on Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla kehittämä Hytebotti (lue lisää). Se on yläasteikäisille nuorille suunnattu chatbot, tällä kertaa tekstipohjainen, joka vastaa nuoren kysymyksiin ja huoliin sekä ohjaa tarvittaessa eteenpäin tarvittaviin palveluihin.

Koska keskusteleva tekoäly on pilvessä, se voidaan integroida periaatteessa mihin tahansa laitteeseen, jossa on nettiyhteys, mikrofoni ja kaiutin. Se voi olla vaikka pehmolelu, älykaiutin, mobiilisovellus, nettisivu, lamppu, mikroaaltouuni tai lääkinnällinen laite.


Eli voimme muuttaa siis minkä tahansa laitteen puheella toimivaksi virtuaaliavustajaksi, jonka kanssa voi jutella ja joka voi auttaa sille opetetuissa asioissa. Tätä kautta sovelluskohteita on rajattomasti.

Miten tekoälyä voi opettaa?

On tärkeä ymmärtää, että ei ole mitään yleistä tekoälyä, joka ymmärtäisi kaikkea puhetta tai varsinkaan jotain erityisaluetta kuten kotihoidon kontekstia. Tekoäly pitää aina opettaa ja se vaatii työtä.

Tekoälyn opettaminen vaatii aitoa puhedataa oikeilta ihmisiltä.

Jos kehitetään ikäbottia vanhuksille niin tarvitsemme ison määrän puhetta vanhuksilta.

Kerätty puhe pitää litteroida ja annotoida. Meidän tulee kertoa mitä mikäkin lause tarkoittaa, esimerkiksi ”ei kurjuutta kummempaa” tarkoittaa, että kaikki on melkolailla hyvin.

Tämä rikastettu data syötetään tekoälylle ja opetetaan se. Näin luodaan kielimalli, joka ymmärtää ikäihmisen puhetta. Kielimalliin ja tekoälyyn yhdistetään toiminnallisuus eli mitä puhebotin pitää tehdä jos asiakas sanoo, että ”olen kaatunut ja tarvitsen apua”.

Tähän sisältyy integraatiot eri järjestelmiin kuten hoitajien kutsujärjestelmään tai turvapuhelimeen. Toiminnallisuutta voidaan toteuttaa ohjelmistorobotiikan ja normaalin sovelluskehityksen avulla.

Aluksi puhebotti ei ymmärrä siis juuri mitään mutta mitä enemmän sille syötetään uutta dataa ja mitä enemmän sitä käytetään, sitä fiksummaksi se tulee.

Tämä vaatii ison työn ja tärkeintä onkin valita tarkkaan 1-2 tärkeintä käyttötapausta ja dialogia, jotka tekoälylle halutaan opettaa.

Voiko robotti ymmärtää porin murretta tai vaikka savoa? 

Kyllä voi. Itseasiassa aloitimme Onerva-botin opettamisen Kuopiossa kotihoidon kanssa jokusen vuotta sitten. 

Kyse on siitä minkälaista opetusdataa botin opettamiseen saadaan. Etenkin ikäihmisten tai muistisairaiden ollessa kyseessä, emme voi olettaa että he tietävät miten robotille tai laitteelle puhutaan. Tai mitä avainsanoja pitäisi käyttää.

Heidän pitää antaa puhua omalla kielellä ja omalla murteella.

Ihan jo saavutettavuuden ja ns. eettisten periaatteiden vuoksi meidän pitääkin opettaa murteet ja sallia oma puheenparsi.

Kuinka kaukana ollaan, että puhebotti voisi olla oikeasti käytössä ihmisten kotona? 

Ei niin kaukana kuin voisi luulla. Esimerkiksi Onerva-bot perustuu siihen, että tarvittaessa ihminen voi monitoroida useita bottikeskusteluja samanaikaisesti ja puuttua keskusteluun jos botti ei ymmärrä jotain.

Näin voidaan varmistaa 100% laatu heti ensimmäisestä päivästä lähtien ja opettaa bottia lennosta.

Toisaalta aina botin ei tarvitse ymmärtää. Se voi myös vain kysyä kuulumisia, antaa asiakkaan puhua ja välittää tämän tiedon eteenpäin eli kääntää puheen tekstiksi. Hoitaja voi sitten lukea kuulumiset nopeasti esimerkiksi aamulla ennen vierailua.

Haastatteluidemme mukaan jos pelkästään se mahdollisuus, että yksinäinen ikäihminen voi purkaa tunteensa ja aatoksensa jollekin, vaikkakin koneen välityksellä, on monille tärkeää.

Meidän tavoite, varsin realistinen, onkin tuoda keskusteleva tekoäly tuotantokäyttöön vuoden 2022 alkuun mennessä.

Voiko tekoälyllä olla itse persoonallisuus?

Kyllä voi. Itseasiassa jo pari vuotta sitten Google ja Apple palkkasivat käsikirjoittajia animaatiostudio Pixarilta ja huumorinettilehti Onionilta luomaan heidän kehittämille tekoälyille persoonallisuutta ja toki huumorintajua. 

Yksi australialainen robotti-/tekoälyvalmistaja taas käytti näyttelijä Cate Blanchettia ääninäyttelijänä heidän robotillaan.

Nykyään pystymme luomaan äänen kuin äänen myös kloonaamalla. Varsin pienellä määrällä nauhoitettua äänidataa, voi kuka tahansa luoda oman äänensä botin käyttöön.

Jos siis haluat, että älykaiuttimesta kuuluu vaikka anoppisi ääni tai miellyttävän samettisen kuuloinen radiojuontaja, niin se onnistuu.

Määrittelemme myös aina tekoälyä kehittäessä sille useita persoonallisuuksia ihan senkin vuoksi, että eri ihmiset haluavat jutella erilaisen persoonan kanssa: jotkut haluavat että botti on robottimainen, toinen haluaa jutella viranomaisen kanssa, toinen jutella kaverin kanssa jne.

Tämä on myös osa saavutettavuutta ja eettisyyttä: teemme sellaisia tekoälyjä ja puhebotteja, joita ihmiset haluavat käyttää emmekä tarjoa ”one-size-fits-all” tyylistä virtuaaliavustajaa.

Mikä on teidän visio, miten vanhuksia hoidetaan esim. 5 vuoden päästä ja mikä on teidän keskustelevan tekoälyn rooli siinä?

Uskomme, että puhe tulee olemaan etenkin ikäihmisillä tärkein käyttöliittymä kun he asioivat laitteiden kanssa tai vaikkapa kaupan, pankin, veron, Kelan tai muun viranomaisen kanssa.

Ihan vain siksi, että normaalit käyttöliittymät, älypuhelimet, hiiret ja näytöt eivät sovellu kun näkökyky tai käsimotoriikka on heikentynyt.

Keskusteleva tekoäly mahdollistaa puhekäyttöliittymän palveluiden lisäksi myös erilaisiin laitteisiin. Oli se sitten kodinkone niin kuin imuri tai valaistus tai älykaiutin tai lääkinnällinen laite tai sensori.

Näemme, että hyvin pian keskusteleva tekoäly toimii näiden laitteiden ja ihmisen välissä. Jos esimerkiksi ovisensori hälyttää, että ovi on auki klo 03 yöllä, välittyy tästä tieto puhebotille, joka kysyy ihmiseltä mihin olet matkalla ja ohjaa takaisin vuoteeseen.

Jos taas asiakas ei ota lääkettä lääkeannostelurobotilta, voi tekoäly kysyä miksi et ottanut lääkettä.

Tai jos hän on yksinäinen, löytyy hänelle juttukumppani ympärivuorokauden.

Suurin hyöty keskustelevasta tekoälystä saadaankin kun rakennetaan ekosysteemejä missä eri tuotteet ja palvelut ovat integroituneet toisiinsa ja tekoäly mahdollistaa niiden ja ihmisen vuorovaikutuksen.

Lisätietoja Onerva-botista ja keskustelevasta tekoälystä kannattaa kysyä Villeltä: ville@onervahoiva.fi, p. 050 326 4989

Yyterissä paistoi aurinko kirkkaalta taivaalta ja oli muutenkin hulppeat puitteet. Iso kiitos tapahtuman järjestäjille!
format_quote

Se on helppo käyttää, se tuo turvallisuutta ja vähentää huolta hurjasti.

Katso videolta lisää: https://youtu.be/p20nSUQ3JzI

 

Pirjo, omainen
Jyväskylä
format_quote

Lue miten tyytyväisiä Kuopion kaupungin kotihoito sekä asiakkaiden omaiset ovat Onervaan.

https://onervahoiva.fi/kuopion-kotihoito-ja-omaiset-tykastyivat-onervaan/

Kuopiossa kotihoito ja omaiset tykästyivät Onervaan.
 
Onervan omaisviestinnän pilotteja laajennetaan Turussa palveluasumiseen
Lue blogi
format_quote

Me tykätään Onervasta todella paljon. Se helpottaa todella paljon työtä etenkin asiakkailla, joilla on paljon omaisia. Myös asukkaat tykkäävät kun näkevät kuvia esimerkiksi lastenlasten uudesta koirasta tai kuvia mökiltä.

Palvelutalon esimies
Palvelupäällikkö
Turku
format_quote

Huoli äidin voinnista on aina läsnä mutta helppo viestittely hoitajien kanssa on ehdottoman positiivinen asia. Stressi vähenee kun tietämys lisääntyy. Kiitos kuuluu kaikille äitiä hoitaville!

Omainen

Onerva on valittu kehittämään Sosiaali- ja terveysministeriön Hytebottia.

Onervan vastuulla on Hytebotin sisällöntuotannon ja ns. kuiskaajaverkoston koordinointi sekä Hytebotin ”persoonallisuuden muotoilu”.

Kerromme tässä blogikirjoituksessa lisää mikä on Hytebotti. Mutta käydään läpi ensiksi lyhyesti mikä on Hytebotin taustalla oleva AuroraAI-verkosto?

Mikä on AuroraAI?

Kansallisen tekoälyohjelma AuroraAI:n tavoitteena on kehittää tekninen alusta (AuroraAI-verkko), joka mahdollistaa erilaisten palvelujen tarjoamisen kansalaiselle sujuvalla ja saumattomalla tavalla elämän eri tilanteisiin ja tapahtumiin. Lisätietoa AuroraAI:sta voit lukea esimerkiksi tästä.

Esimerkkinä palveluista voi olla asiointi verottajan, Kelan, maahanmuuttoviraston tai vaikka oppilaitosten kanssa.

AuroraAI:n tavoite, lähde: https://www.suomidigi.fi/ryhmat/auroraai

AuroraAI-verkon tavoitteena on, että yhteiskunnassa tarjottavat palvelut ja ihminen kohtaavat paremmin, vaikuttavammin ja henkilökohtaisemmin. Näiden palvelujen löytämisessä avustaa tekoäly, josta yhtenä esimerkkinä on Hytebotti.

AuroraAI-verkko mahdollistaa myös palveluiden keskinäisen vuorovaikutuksen tekoälyn avulla. Tämä tarkoittaa, että eri palvelutuottajien (esim. Vero, Kela, kunta, järjestö) chatbotit voivat välittää tietoja keskenään ja ohjata käyttäjää botilta toiselle.

AuroraAI-chatbot eli esimerkiksi Hytebot on siis käyttöliittymä tuohon Aurora-verkkoon. Chatbotin avulla käyttäjä saa apua, vastauksia ja löytää tarvitsemansa palvelun.

AuroraAI on Valtiovarainministeriön rahoittama kansallinen ohjelma eli ei minkään yksittäisen yrityksen tuote.

Mikä on Hytebotti?

AuroraAI-chabot –ratkaisun referenssinä toteutetaan 2021 aikana Hytebotti, joka koulutetaan vastaamaan ensi vaiheessa yläkouluikäisten nuorten hyvinvointiin ja terveyteen liittyviin kysymyksiin ja haasteisiin ja ohjaa heitä oikeisiin palveluihin.

Jotta Hytebotti osaa keskustella nuorille, pitää sitä opettaa koulutusdatalla. Koulutusdataa tuottaa ns. kuiskaajaverkosto ja nuoret itse.

Onervan tiimin tehtävänä on koordinoida kuiskaajaverkoston toimintaa ja vastata sisällöntuotannosta.

Kuiskaajaverkostossa on mukana asiantuntijoita, jotka työskentelevät päivittäin lähellä yläkouluikäisiä nuoria. Keskeinen tavoite on myös aktivoida ja osallistaa kohderyhmään kuuluvia nuoria, jotta Hytebotin sisältö on mahdollisimman uskottavaa ja kohderyhmälle hyödyllistä.

Hytebotin sisältöä tuotetaan ja alustaa kehitetään vuoden 2021 aikana yhdessä järjestöjen ja nuorten kanssa, jonka jälkeen se viedään tuotantoon eli nuorten käyttöön.

Sisällöntuotannon ja koulutusdatan lisäksi chatbotille tulee kehittää persoonallisuus, joka tarkoittaa esimerkiksi botin ulkoasun kuvittamista ja visuaalista muotoa. Sekä tyyliä miten botti puhuu käyttäjille.

Hytebotille tuotettu sisältö tullaan jakamaan avoimena datana ja projektin aikana tuotetaan ns. sisällöntuotannon käsikirja, joka toimii ohjeena vastaaville bottitoteutuksilla.

Lisätietoja AuroraAI-verkosta: https://vm.fi/verkko

Lisätietoa Hytebotin kehityksestä ja Onervan roolista: Ville Niemijärvi, ville@onervahoiva.fi

 
Onervan omaisviestinnän pilotteja laajennetaan Turussa palveluasumiseen
Lue blogi
format_quote

Se on helppo käyttää, se tuo turvallisuutta ja vähentää huolta hurjasti.

Katso videolta lisää: https://youtu.be/p20nSUQ3JzI

 

Pirjo, omainen
Jyväskylä
format_quote

Lue miten tyytyväisiä Kuopion kaupungin kotihoito sekä asiakkaiden omaiset ovat Onervaan.

https://onervahoiva.fi/kuopion-kotihoito-ja-omaiset-tykastyivat-onervaan/

Kuopiossa kotihoito ja omaiset tykästyivät Onervaan.
format_quote

Me tykätään Onervasta todella paljon. Se helpottaa todella paljon työtä etenkin asiakkailla, joilla on paljon omaisia. Myös asukkaat tykkäävät kun näkevät kuvia esimerkiksi lastenlasten uudesta koirasta tai kuvia mökiltä.

Palvelutalon esimies
Palvelupäällikkö
Turku
format_quote

Huoli äidin voinnista on aina läsnä mutta helppo viestittely hoitajien kanssa on ehdottoman positiivinen asia. Stressi vähenee kun tietämys lisääntyy. Kiitos kuuluu kaikille äitiä hoitaville!

Omainen

Lahjoita puhetta -hanke on voittanut Grand One -kilpailussa ykköspalkinnon ”Paras mobiilipalvelu” -kategoriassa.

Aloitimme Onervalla Lahjoita puhetta -hankkeen Kalevalan päivänä 2019.

Tavoitteena kerätä kansallista, kaikille avointa suomenkielistä puhearkistoa, jota voitaisiin hyödyntää suomenkielisten tekoälyratkaisuiden rakentamisessa (Lue lisää tästä)

Esimerkkinä Onerva-bot keskusteleva tekoäly ja puheella ohjattavat virtuaaliavustajat, joita kehitämme sote-sektorille.

Tästä on menty aimo harppauksin eteenpäin kansallisen puhearkiston keräämisessä, kiitos YLE:lle, Vakelle (nykyinen Ilmastorahasto), Tekoälykiihdyttömälle, Solitalle, Helsingin yliopistolle ja monille muille meidän unelman eteenpäin viemisestä ja upeasta toteutuksesta! 🙏

Lahjoita puhetta -aineistoa annotoidaan ja litteroidaan nyt. Rikastettua puhedataa päästään hyödyntämään meidän ja muiden alan toimijoiden tuotekehityksessä syksyllä.

Jos muuten haluat kuulla miten meidän ikäihmisille suunniteltu Onervabot keskusteleva tekoäly on kehittynyt, osallistu ilmaiseen webinaariin 8.6.2021: Hyvinvointi- ja terveysteknologiayritykset stagella: Teknologiainnovaatioiden rooli soten kehittämisessä -webinaari 

 
Onervan omaisviestinnän pilotteja laajennetaan Turussa palveluasumiseen
Lue blogi
format_quote

Se on helppo käyttää, se tuo turvallisuutta ja vähentää huolta hurjasti.

Katso videolta lisää: https://youtu.be/p20nSUQ3JzI

 

Pirjo, omainen
Jyväskylä
format_quote

Lue miten tyytyväisiä Kuopion kaupungin kotihoito sekä asiakkaiden omaiset ovat Onervaan.

https://onervahoiva.fi/kuopion-kotihoito-ja-omaiset-tykastyivat-onervaan/

Kuopiossa kotihoito ja omaiset tykästyivät Onervaan.
format_quote

Me tykätään Onervasta todella paljon. Se helpottaa todella paljon työtä etenkin asiakkailla, joilla on paljon omaisia. Myös asukkaat tykkäävät kun näkevät kuvia esimerkiksi lastenlasten uudesta koirasta tai kuvia mökiltä.

Palvelutalon esimies
Palvelupäällikkö
Turku
format_quote

Huoli äidin voinnista on aina läsnä mutta helppo viestittely hoitajien kanssa on ehdottoman positiivinen asia. Stressi vähenee kun tietämys lisääntyy. Kiitos kuuluu kaikille äitiä hoitaville!

Omainen

Kesäkuussa tiistaina 8.6.2021 on tarjolla ehkä vuoden merkittävin hyvinvointiteknologiatapahtuma!

Maksuttomassa ”Teknologiainnovaatioiden rooli soten kehittämisessä -webinaarissa Suomen parhaimmat sote-alan teknologiayritykset esittelevät osaamistaan Yyterin auringon alla.

Osallistumaan webinariin pääset kotikonttorilta tai -sohvalta ja tapahtuma on täysin maksuton. Ilmoittaudu mukaan tästä linkistä.

Meiltä Onervalta Ville Niemijärvi kertoo miten Keskusteleva tekoäly tuo helpostusta hoitajapulaan ja tarjoaa ympärivuorokautisen tuen ja turvan ikäihmisille.

Juontajana webinaarissa on mahtava Lorenz Backman ja paikalla Onervan lisäksi koko joukko Suomen parhaimpia hyvinvointiteknologiaratkaisuja.

Tervetuloa mukaan, kurkkaa ohjelma ja ilmoittaudu mukaan tästä linkistä:

https://www.lyyti.fi/reg/Hyvinvointi_ja_terveysteknologiayritykset_stagella_3358

 
Onervan omaisviestinnän pilotteja laajennetaan Turussa palveluasumiseen
Lue blogi
format_quote

Se on helppo käyttää, se tuo turvallisuutta ja vähentää huolta hurjasti.

Katso videolta lisää: https://youtu.be/p20nSUQ3JzI

 

Pirjo, omainen
Jyväskylä
format_quote

Lue miten tyytyväisiä Kuopion kaupungin kotihoito sekä asiakkaiden omaiset ovat Onervaan.

https://onervahoiva.fi/kuopion-kotihoito-ja-omaiset-tykastyivat-onervaan/

Kuopiossa kotihoito ja omaiset tykästyivät Onervaan.
format_quote

Me tykätään Onervasta todella paljon. Se helpottaa todella paljon työtä etenkin asiakkailla, joilla on paljon omaisia. Myös asukkaat tykkäävät kun näkevät kuvia esimerkiksi lastenlasten uudesta koirasta tai kuvia mökiltä.

Palvelutalon esimies
Palvelupäällikkö
Turku
format_quote

Huoli äidin voinnista on aina läsnä mutta helppo viestittely hoitajien kanssa on ehdottoman positiivinen asia. Stressi vähenee kun tietämys lisääntyy. Kiitos kuuluu kaikille äitiä hoitaville!

Omainen

Omaisviestinnällä on entistä suurempi merkitys koronakriisin keskellä, kun vierailut vanhusten palvelutaloihin on rajoitettuja ja kotihoidossakin  läheisten vierailuja ei ole suositeltu.

Tällöin hoitaja on usein ainoa, joka voi välittää asiakkaan terveiset läheisille, varsinkin jos asiakas ei itse kykene käyttämään älypuhelinta tai tietokonetta. 

Mutta omaisviestinnästä on toki valtavasti hyötyä niin kotihoidolle, omaisille kuin asiakkaalle itsellekin ihan muutenkin, ilman koronaakin.

Kerromme tässä meidän kokemuksemme mukaan tärkeimmät syyt miksi kunnan tai yksityisen palvelutarjoajan kannattaa panostaa omaisviestintään.

Image

Onerva omaisviestintäpalvelun hyötyjä kotihoidolle

1. Omaistyytyväisyyden lisäys.

Onervan omaisviestintäpalvelu on ollut käytössä jo 6 vuoden ajan eri puolilla Suomea. Jokaisessa käyttöönotossa mittaamme omaisten tyytyväisyyttä ennen ja jälkeen. Joka kerta olemme pystyneet nostamaan omaistyytyväisyyttä.

Tärkeimpänä syynä on omaisten huolen vähentäminen kun hän tietää mitä hänen rakkaalleen kuuluu. Toisaalta Onervan avulla pystymme osallistamaan omaista läheisensä hoivaan. Hän voi ohjeistaa hoitajia ja he voivat yhdessä koordinoida hoivaa, esimerkiksi välttämään päällekkäisiä käyntejä, keskustelemaan kauppatarpeista jne. Tällä helpotetaan hoitajien työtä.

2. Ajansäästö hoitajille

Onervan pikaviestinnän kautta voidaan säästää usein tunteja viikossa hoitajien työaikaa kun puhelut vähenevät. Kiireettömät asiat voi viestiä pikaviesteillä ja kun omaisten huoli vähenee, ei etenkään esimiehiä ja tiimivetäjiä kuormiteta huolipuheluilla.

Osallistamalla omaisia läheisensä hoivaan, voidaan saavuttaa vielä suurempia säästöä. Useassa kunnassa on tapana, että omaiset ilmoittavat Onervalla milloin menevät käymään läheisensä luona, jotta hoitajien ei tarvitse tulla samaan aikaan. Näin hoitajilta säästyy turha käynti.

Onervassa on uutena ominaisuutena kotihoitoon räätälöity kauppasovellus. Tämän avulla kotihoitajat, omaiset ja joissakin tapauksissa jopa asiakas voivat itse tehdä kauppatilauksia kotiinkuljetuksella napin painalluksella. Tämä säästää merkittävästi hoitajien työaikaa kun paperisista ostoslistoista ja email/puhelintilauksista voidaan luopua.

3. Vähemmän tietokatkoja, parempi tilannekuva

Parempi tilannekuva tarkoittaa, että kaikki osapuolet ovat ajantasalla kotihoidon asiakkaan voinnista ja tietokatkot vähenevät. Tällä on suora vaikutus hoivan laatuun.

Onervan avulla pysytään ajantasalla esimerkiksi:

  • Mikä on asiakkaan vointi?
  • Onko vointi parantunut tai heikentynyt?
  • Tarvitaanko kaupasta jotakin?
  • Onko asiakas kaatunut tai loukannut itsensä muuten?
  • Onko ruoka maistunut?

Tilannekuva ulottuu Onervan avulla kotihoidosta myös laajemmalle turvaverkostolle: läheisille ja omaisille, mahdolliselle henkilökohtaiselle avustajalle sekä yksityisen, julkisen ja 3. sektorin välille.

4. Vähemmän reklamaatioita

Korkeampi omaistyytyväisyys näkyy sujuvampana ja lämpimämpänä yhteistyönä hoitajien ja omaisten kanssa. Tämä vähentää reklamaatioita.

Hoitajat kokevat usein, että yhteistyöstä omaisten kanssa on tullut lämpimämpää ja tuttavallisempaa. Tällöin jos tapahtuu jotain inhimillisiä virheitä tai väärinkäsityksiä, ei käännytä ensimmäisenä AVI:n tai lehdistön puoleen vaan asioista voidaan keskustella. Hoitoa tehdään yhteistyössä.

5. Parempi työtyytyväisyys

Lämpimämmät välit omaisten kanssa ja ennen kaikkea omaisten positiivinen palaute on nostanut useissa kunnissa myös hoitajien työtyytyväisyyttä. Tätä voidaan myös mitata reaaliajassa Onervan sisällä.

Esimerkiksi Jyväskylän kaupunki kysyy kerran päivässä hoitajien fiilistä Onervan fiilismittarilla. Tällä tavoin kotihoidon johto ja tiimivetäjät saavat reaaliajassa tietoa henkilökunnan jaksamisesta. Ja toisaalta me Onervalla voimme todentaa mikä on viestinnän vaikuttavuus.

6. Parempi laatumielikuva

Avoimemman ja läpinäkyvämmän viestinnän kautta voidaan tehdä brändityötä ja rakentaa laatumielikuvaa. Näyttää, että meillä on kaikki kunnossa. Tämä on tärkeää niin nykyisten asiakkaiden/omaisten kannalta mutta myös työntekijäkuvan, rekrytoinnin ja myynnin kannalta.


Tässä oli muutamia tärkeimpiä hyötyjä mitä meidän asiakkaamme ovat saavuttaneet panostamalla kotihoidossa (omais)viestintään. Jos haluat kuulla lisää kokemuksia ja nähdä miten helppoa ja turvallista viestintä voi olla, varaa oma 15-30 min esittely laittamalla meille sähköpostia: info@onervahoiva.fi tai soittamalla p. 050 326 4989

 
Onervan omaisviestinnän pilotteja laajennetaan Turussa palveluasumiseen
Lue blogi
format_quote

Se on helppo käyttää, se tuo turvallisuutta ja vähentää huolta hurjasti.

Katso videolta lisää: https://youtu.be/p20nSUQ3JzI

 

Pirjo, omainen
Jyväskylä
format_quote

Lue miten tyytyväisiä Kuopion kaupungin kotihoito sekä asiakkaiden omaiset ovat Onervaan.

https://onervahoiva.fi/kuopion-kotihoito-ja-omaiset-tykastyivat-onervaan/

Kuopiossa kotihoito ja omaiset tykästyivät Onervaan.
format_quote

Me tykätään Onervasta todella paljon. Se helpottaa todella paljon työtä etenkin asiakkailla, joilla on paljon omaisia. Myös asukkaat tykkäävät kun näkevät kuvia esimerkiksi lastenlasten uudesta koirasta tai kuvia mökiltä.

Palvelutalon esimies
Palvelupäällikkö
Turku
format_quote

Huoli äidin voinnista on aina läsnä mutta helppo viestittely hoitajien kanssa on ehdottoman positiivinen asia. Stressi vähenee kun tietämys lisääntyy. Kiitos kuuluu kaikille äitiä hoitaville!

Omainen

Kehittämme Onervalla puheohjattua virtuaaliavustajaa eli keskustelevaa tekoälyä sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Tuttavallisemmin Onerva-bottia.

Onerva-bot on puheella ohjattava tekoäly esimerkiksi kotihoidon asiakkaan tueksi, turvaksi ja viihdykkeeksi.

Ikäihminen voi käydä tekoälyn kanssa 2-suuntaisia keskusteluja eli se ymmärtää puhetta, pystyy vastaamaan ja tarvittaessa toimimaan asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Esimerkiksi hälyttämään apua.

Onervan keskusteleva tekoäly voidaan integroida osaksi mitä tahansa laitetta, jossa on mikrofoni, kaiutin ja nettiyhteys. Esimerkiksi älypuhelimen sovellus, älykaiutin tai vaikka lääkinnällinen laite.

Tai se voidaan ajastaa soittamaan asiakkaan puhelimeen, jolloin ei tarvita erillisiä sovelluksia. Onervan avulla voidaan tehdä esimerkiksi kotihoidon asiakkaille aamuisin voinnin tarkastus tai kunta voi soittaa läpi kaikki koronan vuoksi eristäytyneet ikäihmiset ja kartoittaa heidän voinnin ja tarpeet.

Asiakaspalvelussa ja call centereissä keskusteleva tekoäly mahdollistaa 24/7 puhelinpalvelun ja neuvonnan sekä huomattavat kustannussäästöt.

Pilotoimme kaikkia näitä sovelluskohteita tämän vuoden aikana niin Ruotsissa kuin Suomessakin.

Jos sairaanhoitopiirinne / kuntanne on kiinnostunut keskustelevan tekoälyn mahdollisuuksista, voitte tutustua niihin oheiselta videolta tai pyytämällä oman henkilökohtaisen esittelyn meiltä info@onervahoiva.fi tai p. 050 326 4989

 
Onervan omaisviestinnän pilotteja laajennetaan Turussa palveluasumiseen
Lue blogi
format_quote

Se on helppo käyttää, se tuo turvallisuutta ja vähentää huolta hurjasti.

Katso videolta lisää: https://youtu.be/p20nSUQ3JzI

 

Pirjo, omainen
Jyväskylä
format_quote

Lue miten tyytyväisiä Kuopion kaupungin kotihoito sekä asiakkaiden omaiset ovat Onervaan.

https://onervahoiva.fi/kuopion-kotihoito-ja-omaiset-tykastyivat-onervaan/

Kuopiossa kotihoito ja omaiset tykästyivät Onervaan.
format_quote

Me tykätään Onervasta todella paljon. Se helpottaa todella paljon työtä etenkin asiakkailla, joilla on paljon omaisia. Myös asukkaat tykkäävät kun näkevät kuvia esimerkiksi lastenlasten uudesta koirasta tai kuvia mökiltä.

Palvelutalon esimies
Palvelupäällikkö
Turku
format_quote

Huoli äidin voinnista on aina läsnä mutta helppo viestittely hoitajien kanssa on ehdottoman positiivinen asia. Stressi vähenee kun tietämys lisääntyy. Kiitos kuuluu kaikille äitiä hoitaville!

Omainen

Soittelimme pari vuotta takaperin yksityisiä palvelutaloja läpi ja keskustelimme omaisviestinnästä ja sen tarpeesta.

Parissakin palvelutalossa johtaja oli heti innoissaan mukana, tarve viestinnän kehittämiselle ja omaisten osallistamiselle oli todella suuri ja aihe ollut tapetilla jo jonkin aikaa.

Johtaja näki viestinnän hyödyt välittömästi ja olimme jo sopimassa Onervan koekäytön aloituksesta.

Hän päätti kuitenkin tiedustella asiasta vielä henkilökunnnalta. Sovimme, että palaamme asiaan parin viikon päästä.

Nujersiko henkilökunta pomon?

Soitimme takaisin parin viikon päästä. Yllätykseksi tuntui kuin olisimme jutelleet ihan eri ihmisen kanssa.

Innostuksen tilalla oli lamaantunut, apaattinen ja varsin tyly vastaus:

”Emme ota palvelua koekäyttöön. Sitä ei koeta tarpeelliseksi.”

Tiedustelin syytä suunnanmuutokselle. Aiemmassa keskustelussa viestintä oli koettu tärkeäksi kehityskohteeksi.

Kuulemma tiimissä oli ollut hyvin voimakas vastustus muutoksille. Vastustus oli ollut niin suurta, että johtaja oli katsonut parhaaksi antaa asian olla. Turha taistella tuulimyllyjä vastaan.

Sain asialle vielä vahvistusta kiertotietä pitkin. Ko. yksikön vanha työntekijä kertoi, että tiimissä on muutama todella voimakas persoona, jotka ”pyyhkivät pomolla lattiaa” jos näin haluavat.

Työntekijöiden osallistaminen päätöksentekoon on ehdottoman tärkeää – mutta johtamista ei voi ulkoistaa

Arvostan sitä, että työntekijät osallistetaan päätöksentekoon. Arvostan matalaa organisaatiota. Useimmiten henkilökunta tuntee työn paremmin kuin esihenkilöt.

Mutta.

Et voi silti ulkoistaa johtamista, strategista ajattelua ja strategian täytäntöönpanoa alaisille. Et voi paeta työntekijöiden selän taakse kun pitää tehdä päätöksiä.

Pilapiirros organisaatiokaaviosta, jossa kukaan ei uskalla tehdä mitään

Organisaatio valmiina muutokseen? Kuvan lähde: Marketoonist.com

Sillä nyt eritoten vanhuspalveluissa kaivataan johtamista ja myös niitä muutoksia. Ja johtaminen on tiennäyttämistä, esimerkin näyttämistä. Joskus se vaatii, että muutetaan tuttuja ja turvallisia prosesseja.

Kuulin pidempään hoiva-alalla olleelta tutulta, että aikanaan osa hoitohenkilökunnasta vastusti voimakkaasti esimerkiksi sähköisiä potilastietojärjestelmiä ja nyt kukaan ei ajattele edes pärjäävänsä ilman.

Yleensä oli uudistus mikä tahansa, sille löytyy aina muutama äänekäs vastustaja. Vaikka uudistus palvelisi vastustajan omaa etua.

Aina jokainen työntekijä ei näe kokonaiskuvaa samasta perspektiivistä kuin johtaja. Eikä pidäkään. Tällöin on johdon tehtävänä viestiä yrityksen strategia ja tavoitteet niin selkeästi, että kaikki saadaan mukaan puhaltamaan yhteiseen hiileen.

Tehtävä ei ole kuitenkaan helppo. Vanhuspalveluiden painiessa resurssipulassa, liian pienet budjetit, alan kehno maine, alipalkkaus, pitkät sairaslomat, median kriittiset otsikot… ja kaiken päälle korona.

Johtajien tehtävä on erittäin haastava luoviessa tässä kaikessa. Mutta silti johtajan pitää johtaa.

Jos johtaja uskoo, että jokin muutos, vaikka sitten viestintäteknologia, parantaa huomattavasti toimintaa ja ennen pitkää myös henkilökunnan työtä, ei sitä pidä hylätä ensimmäisen muutosvastarinnan kohdatessa.

Sen sijaan, että leuka laitetaan rintaan, voisi todeta:

”Henkilökunta ei ostanut tätä ideaa ihan suorilta käsin, mikä oli odotettavaa. Mutta lähdetääs yhdessä miettimään miten viemme asiaa eteennpäin, ajan kanssa.” 

Kerrommekin ensi viikolla vinkkejä miten vanhushoivassa on menestyksekkäästi viety läpi viestintään liittyviä muutoshankkeita ja johdettu tuota muutosta.


Olemme Onervalla ottaneet omaisviestinnän ratkaisuja käyttöön jo 6 vuoden ajan kymmenissä kunnnissa. Palvelua käyttää päivittäin jopa 3000 hoitajaa Helsingistä Rovaniemelle.

Tiedämme siis miten viestintää kehitetään ja jalkautetaan hoivaorganisaatioon sujuvasti osaksi hoivatyötä. Niin, että samalla nostetaan myös henkilökunnan työtyytyväisyyttä. 

Jos haluat saada vinkkejä tähän, varaa oma 15 min esittelytilaisuus laittamalla sähköpostia info@onervahoiva.fi tai soittamalla 050 326 4989

 
Onervan omaisviestinnän pilotteja laajennetaan Turussa palveluasumiseen
Lue blogi
format_quote

Se on helppo käyttää, se tuo turvallisuutta ja vähentää huolta hurjasti.

Katso videolta lisää: https://youtu.be/p20nSUQ3JzI

 

Pirjo, omainen
Jyväskylä
format_quote

Lue miten tyytyväisiä Kuopion kaupungin kotihoito sekä asiakkaiden omaiset ovat Onervaan.

https://onervahoiva.fi/kuopion-kotihoito-ja-omaiset-tykastyivat-onervaan/

Kuopiossa kotihoito ja omaiset tykästyivät Onervaan.
format_quote

Me tykätään Onervasta todella paljon. Se helpottaa todella paljon työtä etenkin asiakkailla, joilla on paljon omaisia. Myös asukkaat tykkäävät kun näkevät kuvia esimerkiksi lastenlasten uudesta koirasta tai kuvia mökiltä.

Palvelutalon esimies
Palvelupäällikkö
Turku
format_quote

Huoli äidin voinnista on aina läsnä mutta helppo viestittely hoitajien kanssa on ehdottoman positiivinen asia. Stressi vähenee kun tietämys lisääntyy. Kiitos kuuluu kaikille äitiä hoitaville!

Omainen

Porvoon kaupungin kotihoidossa on käytetty Onervan viestisovellusta hoitohenkilökunnan sisäiseen viestintään jo 3 vuotta.

Kysyimme Porvoon kotihoidosta miten Onervan käyttö sujuu ja mitä vinkkejä heillä olisi muualle Suomeen viestinnän kehittämiseen?

Miten Porvoon kotihoito käyttää Onervaa työssä? 

”Käytämme Onervaa ainoastaan henkilökunnan sisäiseen viestintään, ei asiakasviestintään. Otimme sen käyttöön, koska halusimme nopean, joustavan ja tietoturvallisen tavan viestiä asiakkaisiin liittyviä työasioita hoitajien välillä.

Tällaista viestintäkanavaa meillä ei ollut aikaisemmin, joten tartuimme tilaisuuteen kun saimme kuulla Onervasta ja meille kerrottiin, että se sopii myös tähän tarkoitukseen. Otimme Onervan ensimmäisinä käyttöön pelkästään henkilökunnan sisäisessä viestinnässä. 

Porvoon kotihoidon alue on jaettu 10 tiimiin, joista jokaiselle on luotu oma asiakastili (=keskusteluryhmä Onervassa). Niiden lisäksi omat tilit on luotu myös resurssipoolille, kotiutustiimille, yöhoitajille sekä Omenamäen palvelutalolle, joka myös kuuluu kotihoidon alaisuuteen. Viimeisimpänä eli 15. tiiminä luotiin kotikuntoutus, joka toimii tiiviissä yhteistyössä kotihoidon kanssa. 

Jokainen tiimi toimii meillä ikään kuin asiakkaana. Kutakin tiimiä koskevat asiat kirjoitetaan aina kyseisen tiimin ryhmään, joten ne on helppo löytää ja on helppo selata taaksepäin vanhojakin viestejä. Jokaisella hoitajalla on oikeus kirjoittaa jokaisen tiimin seinälle ja lukea jokaista tiimiä, koska he saattavat käydä tekemässä vuoroja myös ”vieraissa” tiimeissä.  Hoitajat aloittavat työvuoronsa aina lukemalla oman tiiminsä viestit Onervasta.” 

Mitä hyötyä Onervasta on ollut? 

”Käytämme Onervaa kaikkien sellaisten asioiden viestintään, jotka pitää saada tietoon nopeasti ja laajasti koko hoitajakunnalle.  Tietoturvallisuus on meille tärkeää, erityisesti asiakkaita koskevissa viesteissä, jotka saattavat sisältää henkilötietoja ja diagnooseja. 

Onervalla saadaan nopeasti kiinni suuri osa henkilökunnasta, koska se toimii työpuhelimissa, jotka ovat aina hoitajien mukana kentällä.  Hoitajat pystyvät myös lähettämään tietoa suoraan asiakkaan luota ja arvostamme erityisesti sitä, että Onervalla pystyy lähettämään valokuvia. 

Onervasta saatua tietoa käyttävät hyväkseen myös esimiehet ja työnjakajat. ”

Vinkkejä miten sisäinen viestintä saadaan vietyä tehokkaasti osaksi hoitajien työtä ja arkipäivää

”Alussa hoitajat olivat tottuneet ”reissuvihkoihin” ja kirjoittamaan seinätauluille, joten siirtyminen sähköiseen viestintään oli suuri muutos.

Siitä piti muistuttaa useasti ja valvoa. Meille oli tärkeää saada kuukausitilastoja, jotta pystyimme seuraamaan kehitystä.

Pikkuhiljaa hoitajat alkoivat nähdä Onervan hyödyn ja tällä hetkellä se on jo arkipäivää. Viestintä on saatu suoraviivaisemmaksi, turha tuplatyö on jäänyt pois, mikä helpottaa hoitajia.”

Muita mietteitä ja kommentteja

”Alkukankeuden jälkeen Onervasta on tullut Porvoon kotihoidon tärkeä työkalu.

Se helpottaa sisäistä kommunikaatiota eri hoitajien, tiimien ja eri työvuorojen välillä. Luottamukselliset asiat saa välitettyä nopeasti ja tietoturvallisesti. 

Arvostamme myös sitä, että Onervaa kehitetään jatkuvasti. Toivomme, että pian pääsemme itse tulostamaan omat käyttäjätilastomme, jotka auttavat esimiehiä seuraamaan viestinnän tehokkuutta.” 


Iso kiitos pitkäaikaisella asiakkaallemme Porvoon kotihoidolle.

Jos teillä on tarvetta kehittää niin sisäistä kuin ulkoista (omais)viestintää, varaa itselle oma etäesittely lähettämällä sähköpostia info@onervahoiva.fi tai soittamalla 050 326 4989.

Alta videolta näet ajatuksiamme miten tehokas viestintä ja yhteistyö mahdollistetaan kotihoidossa.

 
Onervan omaisviestinnän pilotteja laajennetaan Turussa palveluasumiseen
Lue blogi
format_quote

Se on helppo käyttää, se tuo turvallisuutta ja vähentää huolta hurjasti.

Katso videolta lisää: https://youtu.be/p20nSUQ3JzI

 

Pirjo, omainen
Jyväskylä
format_quote

Lue miten tyytyväisiä Kuopion kaupungin kotihoito sekä asiakkaiden omaiset ovat Onervaan.

https://onervahoiva.fi/kuopion-kotihoito-ja-omaiset-tykastyivat-onervaan/

Kuopiossa kotihoito ja omaiset tykästyivät Onervaan.
format_quote

Me tykätään Onervasta todella paljon. Se helpottaa todella paljon työtä etenkin asiakkailla, joilla on paljon omaisia. Myös asukkaat tykkäävät kun näkevät kuvia esimerkiksi lastenlasten uudesta koirasta tai kuvia mökiltä.

Palvelutalon esimies
Palvelupäällikkö
Turku
format_quote

Huoli äidin voinnista on aina läsnä mutta helppo viestittely hoitajien kanssa on ehdottoman positiivinen asia. Stressi vähenee kun tietämys lisääntyy. Kiitos kuuluu kaikille äitiä hoitaville!

Omainen