Tag: Viestintä.

Jos minulle on joku asia tullut selväksi Onervan kehittämistyössä, niin se on vastaus yllä esitettyyn kysymykseen.

Kyllä, uusia viestintävälineitä tarvitaan omaisten ja hoitajien väliseen viestintään.

Miksikö? Siitä syystä, että nykyisillä käytettävissä olevilla keinoilla viestintä omaisten ja hoitajien välillä ei suju.

Tästä meille ovat kertoneet lukuisat omaiset ja hoitajat ympäri Suomen. Tästä saamme myös aika ajoin lukea iltapäivälehtien palstoilta, kun joku ikääntynyt kotihoidon asiakas on jäänyt vaille ruokaa tai kotihoidon käyntejä, ja vihaiset omaiset kirjoittavat tästä lehtiin.

Helpoin keino varmistaa, että asiakas on tyytyväinen ja pysyy asiakkaana myös jatkossa?

Poista asiakkaan huoli. Helpota hänen elämäänsä.

Reaaliaikaisen viestinnän merkitys vanhuksen kunnosta ja riittävästä nesteytyksestä kotihoidossa ja palvelutaloissa on näillä helteillä äärimmäisen tärkeää.

Ministeri Saarikko kirjoittaa asiasta Sosiaali- ja terveysministeriön sivuilla:


Pitkäkestoinen helle vaatiikin vanhustyön ja kuntien työntekijöiltä tavanomaista enemmän huomiota ja ennakointia.

Ministeri Saarikko muistuttaa myös, että ystävien, naapureiden ja järjestöjen tarjoamalla huolenpidolla on suuri merkitys kuumuuden jatkuessa.

Hoitajat ja omaiset: nyt jos koskaan, puhukaa toisillenne, kertokaa vanhuksen voinnin muutoksesta, varmistakaa viilennys ja nesteytys.

Ylen A-studiossa viime torstai-iltana oli mm. ministeri Saarikko, Espoon Perusturvajohtaja Metso, kansanedustaja Juvonen juttelemassa siitä, miten viestintää pitää parantaa vanhusten kotihoidossa.

Keskustelua käytiin mm. siitä, miten viestivihkot ovat tärkeitä (mutta samalla vähän kiellettyjä).

Studiossa ollut omainenkin nosti suurimmaksi ongelmaksi huonon tiedonkulun.

Näyttäisi siltä, että meidän kotihoidon sähköiselle viestivihkolle on tarvetta ja ongelma mitä ollaan ratkaisemassa on todella suuri koska ministereitä ja kansanedustajia myöten sitä puidaan primetimessa televisossa.

Mikä on teknologian merkitys vanhushoivan resurssipulaan?

Miten uudet teknologiat sote-sektorilla saadaan osaksi kuluttajien arkea?

Teknologian pitää tuoda ihmiset lähemmäksi toisiaan

Emme usko, että teknologia (esim. IOT/sensoriteknologia, tekoäly, robotit) pystyvät olemaan yksin ratkaisuna ja korvaamaan hoitajia.

Usein ongelmat ovat niin monitahoisia (esim. yksinäisyys, pelko), jotta pelkkä robotti, liikkeentunnistin tai virtuaalihoito ratkaisisi sitä yksin.

Jukka Saksi kirjoittaa Kauppalehdessä sote-alan viestinnästä ja brändäämisestä. Lue juttu tästä.

Jutussa käsitellään valinnanvapauden aiheuttamaa mahdollista muutosta siinä miten sote-toimijoiden (esim. lääkärien) viestintä vaikuttaa organisaation brändiin ja sitä kautta myyntiin.

“Tulemme näkemään mielenkiintoisia asiantuntijabrändejä ja organisaatioita, jotka rakentavat systemaattisella toiminnalla itsestään monikanavaisia sote-medioita. Kyse on strategisesta valinnasta, koko organisaatio kuljetetaan dialogi-moodiin. Asiantuntijoilla on mandaatti viestiä, ja viestintä on osa työnkuvaa. Viestimiseen liittyy tavoitteita, tukea ja palkitsemista.”
Jukka Saksi, Kauppalehti 3.4.2018

Olemme itse kirjoittaneet blogissamme paljon viestinnästä sen vaikutuksesta myyntiin ja myös brändäämisestä. Näemme, että Onerva on juuri työväline aktiiviseen dialogiin asiakkaiden kanssa. 

Asiakkaiden sitouttaminen (eng. Customer engagement) tarkoittaa sellaista vuorovaikutusta asiakkaan kanssa, joka vetää hänet lähemmäksi palveluasi ja täten lisää asiakaspysyvyyttä, -tyytyväisyyttä ja myyntiä.

When you engage your customers, you draw them closer to your brand, your business, your organization.  And that’s when the magic starts to happen.
(Forbes, 24.12.2015)

Sitouttaminen taas tapahtuu viestinnällä. Se tapahtuu kohtaamalla asiakkaan eri kanavissa: henkilökohtaisesti kasvokkain, puhelimitse, sähköisissä kanavissa, sosiaalisessa mediassa.

Asiakkaiden sitouttamisen kautta lisätään myyntiä. Tämä on yleinen ymmärrys toimialasta toiseen. Mutta sote-alalle se tuntuu jotenkin vieraalta. Viestimistä jopa karsastetaan. Saati, että siihen rohkaistaisiin.

Mitä asiakkaiden sitouttaminen voisi olla vanhushoivassa?

”Miksi niille omaisille nyt pitäisi mitään viestiä?”

Onerva hoivaviestinnän parissa toimiessani olen siinä mielessä hyvin antoisassa roolissa, että saan kohdata työssäni sekä hoiva-alan ammattilaisia että asiakkaiden omaisia, ja kuulla heidän näkemyksiään viestinnästä ja heidän välisestä yhteistyöstä.

Hoiva-alan ammattilaisia kuunnellessani, olen törmännyt kahteen hyvin erilaiseen näkökulmaan omaisten kanssa käytävästä viestinnästä ja sen tarpeellisuudesta.

Osa ammattilaisista ymmärtää omaisten kanssa käytävän viestinnän ja yhteistyön tarpeen ja näkee sen myös hyödyllisenä omaa työtään ajatellen.

Tämä joukko pitää viestintää tärkeänä asiana, he ymmärtävät omaisten olevan voimavara, joka auttaa asiakkaan kohtaamisessa. He myös toivovat omaisilta aktiivista viestintää.

Heille Onervan kaltainen viestintämenetelmä on yksi omaisten kanssa käytävää viestintää ja yhteistyötä helpottava ja edistävä keino.

Kuitenkin toinen osa hoiva-alan ammattilaisista on asiasta täysin eri mieltä.

Aivan vähän aikaa sitten keskustelimme useiden hoiva-alan ammattilaisten kanssa viestinnästä, ja saimme kuulla mielestäni varsin surullisia kommentteja kuten:

”Miksi niille omaisille nyt pitäisi mitään viestiä?”,
”Ei niitä kuitenkaan kiinnosta tietää” tai
”Mehän kirjataan jo Efficaan/Pegasokseen jne.”

Niin, miksi niiden omaisten kanssa pitäisi viestiä?

Oulussa on saatu lisättyä kotihoidon käyntikertoja. Homma näyttäisi Ylen artikkelin mukaan johtuva pääasiassa kotihoidon ulkoistamisesta yksityiselle sektorille.

Ensinnä hienoa työtä Oulu! Tärkeintä ei ole se kuka työn tekee vaan se, että vanhus saa laadukasta ja riittävää hoitoa ja hoivaa.

“– Lähtökohtana on asiakkaan tarve. Sen jälkeen katsotaan, kuka siihen vastaa eli onko se kunta vai joku muu, kertoo kaupungin vanhustyön johtaja Anna Haverinen.

(//yle.fi/uutiset/3-9801547)

Ulkoistaminen ja niin sanottu monitoimittajamalli, missä asiakkaan luona käy niin kunnan kuin yksityisten yritystenkin väkeä, aiheuttaa oman haasteensa viestinnälle.

Kaikki ihmissuhteet, myös asiakassuhde tai hoitosuhde, alkaa luottamuksen rakentamisesta.

Luottamuksen rakentaminen missä tahansa suhteessa on äärimmäisen tärkeää.

Hoivatyössä luottamusta pitää rakentaa niin asiakkaaseen kuin hänen omaisiin päin.

Luottamuksen puute, turvattomuuden tunne, tietämättömyys ja huoli ovat nousseet eniten esille kun olemme keskustelleet omaisten kanssa hoivan aloittamiseen liittyvistä tunteista.

Miten tuota luottamusta voidaan rakentaa käytännössä?