Onerva on valittu kehittämään Sosiaali- ja terveysministeriön Hytebottia.

Onervan vastuulla on Hytebotin sisällöntuotannon ja ns. kuiskaajaverkoston koordinointi sekä Hytebotin ”persoonallisuuden muotoilu”.

Kerromme tässä blogikirjoituksessa lisää mikä on Hytebotti. Mutta käydään läpi ensiksi lyhyesti mikä on Hytebotin taustalla oleva AuroraAI-verkosto?

Mikä on AuroraAI?

Kansallisen tekoälyohjelma AuroraAI:n tavoitteena on kehittää tekninen alusta (AuroraAI-verkko), joka mahdollistaa erilaisten palvelujen tarjoamisen kansalaiselle sujuvalla ja saumattomalla tavalla elämän eri tilanteisiin ja tapahtumiin. Lisätietoa AuroraAI:sta voit lukea esimerkiksi tästä.

Esimerkkinä palveluista voi olla asiointi verottajan, Kelan, maahanmuuttoviraston tai vaikka oppilaitosten kanssa.

AuroraAI-verkon tavoitteena on, että yhteiskunnassa tarjottavat palvelut ja ihminen kohtaavat paremmin, vaikuttavammin ja henkilökohtaisemmin. Näiden palvelujen löytämisessä avustaa tekoäly, josta yhtenä esimerkkinä on Hytebotti.

AuroraAI-verkko mahdollistaa myös palveluiden keskinäisen vuorovaikutuksen tekoälyn avulla. Tämä tarkoittaa, että eri palvelutuottajien (esim. Vero, Kela, kunta, järjestö) chatbotit voivat välittää tietoja keskenään ja ohjata käyttäjää botilta toiselle.

AuroraAI-chatbot eli esimerkiksi Hytebot on siis käyttöliittymä tuohon Aurora-verkkoon. Chatbotin avulla käyttäjä saa apua, vastauksia ja löytää tarvitsemansa palvelun.

AuroraAI on Valtiovarainministeriön rahoittama kansallinen ohjelma eli ei minkään yksittäisen yrityksen tuote.

Mikä on Hytebotti?

AuroraAI-chabot –ratkaisun referenssinä toteutetaan 2021 aikana Hytebotti, joka koulutetaan vastaamaan ensi vaiheessa yläkouluikäisten nuorten hyvinvointiin ja terveyteen liittyviin kysymyksiin ja haasteisiin ja ohjaa heitä oikeisiin palveluihin.

Jotta Hytebotti osaa keskustella nuorille, pitää sitä opettaa koulutusdatalla. Koulutusdataa tuottaa ns. kuiskaajaverkosto ja nuoret itse.

Onervan tiimin tehtävänä on koordinoida kuiskaajaverkoston toimintaa ja vastata sisällöntuotannosta.

Kuiskaajaverkostossa on mukana asiantuntijoita, jotka työskentelevät päivittäin lähellä yläkouluikäisiä nuoria. Keskeinen tavoite on myös aktivoida ja osallistaa kohderyhmään kuuluvia nuoria, jotta Hytebotin sisältö on mahdollisimman uskottavaa ja kohderyhmälle hyödyllistä.

Hytebotin sisältöä tuotetaan ja alustaa kehitetään vuoden 2021 aikana yhdessä järjestöjen ja nuorten kanssa, jonka jälkeen se viedään tuotantoon eli nuorten käyttöön.

Sisällöntuotannon ja koulutusdatan lisäksi chatbotille tulee kehittää persoonallisuus, joka tarkoittaa esimerkiksi botin ulkoasun kuvittamista ja visuaalista muotoa. Sekä tyyliä miten botti puhuu käyttäjille.

Hytebotille tuotettu sisältö tullaan jakamaan avoimena datana ja projektin aikana tuotetaan ns. sisällöntuotannon käsikirja, joka toimii ohjeena vastaaville bottitoteutuksilla.

Lisätietoja AuroraAI-verkosta: https://vm.fi/verkko

Lisätietoa Hytebotin kehityksestä ja Onervan roolista: Ville Niemijärvi, ville@onervahoiva.fi

Kesäkuussa tiistaina 8.6.2021 on tarjolla ehkä vuoden merkittävin hyvinvointiteknologiatapahtuma!

Maksuttomassa ”Teknologiainnovaatioiden rooli soten kehittämisessä” -webinaarissa Suomen parhaimmat sote-alan teknologiayritykset esittelevät osaamistaan Yyterin auringon alla.

Osallistumaan webinariin pääset kotikonttorilta tai -sohvalta ja tapahtuma on täysin maksuton. Ilmoittaudu mukaan tästä linkistä.

Meiltä Onervalta Ville Niemijärvi kertoo miten Keskusteleva tekoäly tuo helpostusta hoitajapulaan ja tarjoaa ympärivuorokautisen tuen ja turvan ikäihmisille.

Juontajana webinaarissa on mahtava Lorenz Backman ja paikalla Onervan lisäksi koko joukko Suomen parhaimpia hyvinvointiteknologiaratkaisuja.

Tervetuloa mukaan, kurkkaa ohjelma ja ilmoittaudu mukaan tästä linkistä:

https://www.lyyti.fi/reg/Hyvinvointi_ja_terveysteknologiayritykset_stagella_3358

Porvoon kaupungin kotihoidossa on käytetty Onervan viestisovellusta hoitohenkilökunnan sisäiseen viestintään jo 3 vuotta.

Kysyimme Porvoon kotihoidosta miten Onervan käyttö sujuu ja mitä vinkkejä heillä olisi muualle Suomeen viestinnän kehittämiseen?

Miten Porvoon kotihoito käyttää Onervaa työssä? 

”Käytämme Onervaa ainoastaan henkilökunnan sisäiseen viestintään, ei asiakasviestintään. Otimme sen käyttöön, koska halusimme nopean, joustavan ja tietoturvallisen tavan viestiä asiakkaisiin liittyviä työasioita hoitajien välillä.

Tällaista viestintäkanavaa meillä ei ollut aikaisemmin, joten tartuimme tilaisuuteen kun saimme kuulla Onervasta ja meille kerrottiin, että se sopii myös tähän tarkoitukseen. Otimme Onervan ensimmäisinä käyttöön pelkästään henkilökunnan sisäisessä viestinnässä. 

Porvoon kotihoidon alue on jaettu 10 tiimiin, joista jokaiselle on luotu oma asiakastili (=keskusteluryhmä Onervassa). Niiden lisäksi omat tilit on luotu myös resurssipoolille, kotiutustiimille, yöhoitajille sekä Omenamäen palvelutalolle, joka myös kuuluu kotihoidon alaisuuteen. Viimeisimpänä eli 15. tiiminä luotiin kotikuntoutus, joka toimii tiiviissä yhteistyössä kotihoidon kanssa. 

Jokainen tiimi toimii meillä ikään kuin asiakkaana. Kutakin tiimiä koskevat asiat kirjoitetaan aina kyseisen tiimin ryhmään, joten ne on helppo löytää ja on helppo selata taaksepäin vanhojakin viestejä. Jokaisella hoitajalla on oikeus kirjoittaa jokaisen tiimin seinälle ja lukea jokaista tiimiä, koska he saattavat käydä tekemässä vuoroja myös ”vieraissa” tiimeissä.  Hoitajat aloittavat työvuoronsa aina lukemalla oman tiiminsä viestit Onervasta.” 

Mitä hyötyä Onervasta on ollut? 

”Käytämme Onervaa kaikkien sellaisten asioiden viestintään, jotka pitää saada tietoon nopeasti ja laajasti koko hoitajakunnalle.  Tietoturvallisuus on meille tärkeää, erityisesti asiakkaita koskevissa viesteissä, jotka saattavat sisältää henkilötietoja ja diagnooseja. 

Onervalla saadaan nopeasti kiinni suuri osa henkilökunnasta, koska se toimii työpuhelimissa, jotka ovat aina hoitajien mukana kentällä.  Hoitajat pystyvät myös lähettämään tietoa suoraan asiakkaan luota ja arvostamme erityisesti sitä, että Onervalla pystyy lähettämään valokuvia. 

Onervasta saatua tietoa käyttävät hyväkseen myös esimiehet ja työnjakajat. ”

Vinkkejä miten sisäinen viestintä saadaan vietyä tehokkaasti osaksi hoitajien työtä ja arkipäivää

”Alussa hoitajat olivat tottuneet ”reissuvihkoihin” ja kirjoittamaan seinätauluille, joten siirtyminen sähköiseen viestintään oli suuri muutos.

Siitä piti muistuttaa useasti ja valvoa. Meille oli tärkeää saada kuukausitilastoja, jotta pystyimme seuraamaan kehitystä.

Pikkuhiljaa hoitajat alkoivat nähdä Onervan hyödyn ja tällä hetkellä se on jo arkipäivää. Viestintä on saatu suoraviivaisemmaksi, turha tuplatyö on jäänyt pois, mikä helpottaa hoitajia.”

Muita mietteitä ja kommentteja

”Alkukankeuden jälkeen Onervasta on tullut Porvoon kotihoidon tärkeä työkalu.

Se helpottaa sisäistä kommunikaatiota eri hoitajien, tiimien ja eri työvuorojen välillä. Luottamukselliset asiat saa välitettyä nopeasti ja tietoturvallisesti. 

Arvostamme myös sitä, että Onervaa kehitetään jatkuvasti. Toivomme, että pian pääsemme itse tulostamaan omat käyttäjätilastomme, jotka auttavat esimiehiä seuraamaan viestinnän tehokkuutta.” 

Iso kiitos pitkäaikaisella asiakkaallemme Porvoon kotihoidolle.

Jos teillä on tarvetta kehittää niin sisäistä kuin ulkoista (omais)viestintää, varaa itselle oma etäesittely lähettämällä sähköpostia info@onervahoiva.fi tai soittamalla 050 326 4989.

Alta videolta näet ajatuksiamme miten tehokas viestintä ja yhteistyö mahdollistetaan kotihoidossa.

Ikäihmisten ja kotihoidon asiakkaiden vajaaravitsemus on valtava ongelma ja aiheuttaa sekä kärsimystä ihmiselle itselleen että isoja kustannuksia kunnille.

Tässä kirjoituksessa kerromme Onervan ja kumppanimme Ravistamon yhteisprojektista, jossa parannamme kotihoidon asiakkaiden ravitsemusta hyödyntäen Onervan kauppasovellusta (katso video)

1. ONGELMA: Ikäihmisten vajaaravitsemus on valtava ongelma

Vanhusten vajaaravitsemus on yleinen ongelma kaikissa länsimaissa ja jopa joka kolmas yli 75-vuotias on vajaaravittu.

Tämä aiheuttaa lukuisia ongelmia, esim.

✔️Lihaskato ja siitä johtuva toimintakyvyn heikkeneminen

✔️Alttius infektioille & painehaavoille

✔️Kaatumisalttius

✔️Hidastunut sairauksista ja leikkauksista toipuminen

✔️ Lääkeaineiden teho muuttuu

✔️Mielialan lasku, sekavuus, käytösoireet

Lisäksi vajaaravitsemus aiheuttaa valtavia kustannuksia kunnille ja koko yhteiskunnalle:

💸 Sairaalajakson pituus kasvaa keskimäärin kolme päivää

💸 Vajaaravitsemus lisää sairaalahoidon kustannuksia keskimäärin 83 %

Vajaaravitsemus tuleekin kalliiksi ja on arvioitu, että se aiheuttaa jopa kaksi kertaa suuremmat kulut yhteiskunnalle kuin lihavuus.

Etenkin kotihoidon asiakkaille vajaaravitsemukseen on vaikea puuttua koska kotihoidolla tai omaisilla ei ole näkyvyyttä ikäihmisen ravitsemuksesta.

2. RATKAISU: Onervan kauppasovellus yhdistettynä ravitsemusterapiaan

Onerva on kehittänyt Keskon kanssa yhteistyössä kotihoitoon räätälöidyn kauppasovelluksen.

Sen avulla kotihoito, omaiset ja asiakas voivat tilata napin painalluksella ruokaa kotiinkuljetuksella.

Sovellus on käytössä mm. Oulussa ja Hangossa ja leviää nyt laajemmin Suomessa. Voit tutustua sovellukseen videolta alta.

Tutustu myös kotihoidon kauppa-asiointiin ja sen haasteisiin tästä blogista: https://onervahoiva.fi/kotihoidon-asiakkaan-kauppa-asiointi-ja-miten-se-hoidetaan-suomessa/

Onervan avulla saadaan myös (luvan kanssa) tietoa asiakkaiden ravinnosta. Monille asiakkaille Onervan kautta tilatut ruuat ovatkin viikon ainoa ravinto.

Näin ollen Onervan avulla tiedetään tarkalleen paljonko proteiinia, vitamiineja ja energiaa kotihoidon asiakas saa.

Tästä päästäänkin vihdoin ratkaisuumme ja kumppanimme Ravistamon kanssa käynnistämään pilottiin.

Pilotissa Onervan kauppasovellus yhdistetään Ravistamon ravitsemusterapiapalveluun ja tarjotaan kotihoidolle reaaliaikaiset asiakaskohtaiset analyysit heidän ravitsemuksesta.

3. HYÖDYT JA TULOKSET

Ravistamon laillistetut ravitsemusterapeutit analysoivat ostohistorian ja antavat asiakaskohtaisen analyysin päivittäisestä ravinnon saannista sekä suositukset (esim. proteiinia tulisi lisätä).

Tieto viedään takaisin Onervan kauppasovellukseen ja toimitetaan yhteenvetoraportti kotihoidolle.

✅ Ratkaisun avulla kotihoito saa paremman näkyvyyden ja ymmärryksen kotihoidon asiakkaiden ravitsemuksesta.

✅ He pystyvät puuttumaan ajoissa asiakkaisiin, joilla on riski aliravitsemuksesta.

✅ Lisäksi kauppatilauksia tekevät hoitajat saavat asiakaskohtaiset suositukset kauppa-asioinnin tueksi (toiselle lisää proteiinia, toiselle enemmän energiaa)

Kotihoito pystyy tekemään ravitsemuksellisesti parempia tilauksia ja näin vältetään aliravitsemuksesta johtuvia edellä lueteltuja ongelmia.

Ja tietenkin pilotin jälkeen, asiakkaiden näin halutessa, ratkaisu voidaan automatisoida siten, että analyysit tapahtuvat vaikka kerran kuukaudessa.

Pilotti viedään läpi helmikuussa ja raportoimme tuloksia verkkosivuillamme.

Kysy lisää kotihoidon kauppa-asioinnista tai ravitsemusneuvontapilotista Onervalta tai Ravistamolta.

Yhteystiedot:
ville@onervahoiva.fi
p. 050 326 4989

Puheohjaus ja (keskustelevan) tekoälyn hyödyntäminen pankkipalveluissa tulee olemaan (lähi)tulevaisuutta. Puhe on luontainen, helppo ja monille ikäihmisille ainoa käyttöliittymä digitaalisiin palveluihin kun näkökyky ja käsimotoriikka on heikentynyt.

Onervalla on toteutettu jo prototyyppi tekoälystä, jonka avulla voidaan kysyä vanhuksen vointia ja ostaa ruokaa puheella. Pankkipalvelut olisi toteutettavissa samalla tavalla.

Mietittäessä digipalveluja ikäihmisten näkökulmasta, meidän tuleekin nostaa rimaa ja kunnianhimoa riittävän korkealle.

VALLIn Ikäteknologiakeskus on selvittänyt syksyllä 2020 ikäihmisten kokemuksia pankkipalveluista. Juuri julkaistuun raporttiin voit tutustua tästä linkistä: Pankkipalveluselvitys 2020

Ikäihmisten sähköisten palveluiden kehittäminen on tarpeellista väestön ikääntyessä nopeasti.

Nyt jo 1,2 miljoonaa ihmistä on yli 65-vuotiaita (22,3% väestöstä) ja ennusteen mukaan luku kasvaa 1,5 miljoonaan (yli 25%) vuoteen 2030 mennessä.

Kyse ei ole siis mistään marginaalisesta joukosta vaan tämän kokoisen kuluttajajoukon palveleminen paremmin alkaa varmasti kiinnostamaan myös kaupallisia toimijoita kuten pankkeja, kauppoja kuin myös virastoja.

Sähköisten palveluiden, kuten pankkipalveluiden, kehittämisessä on kyse ennen kaikkea saavutettavuudesta ja tasa-arvosta. Emme voi jättää 1/4 osaa kansakunnasta (ja maksavista asiakkaista) palvelematta.

Toisaalta kyse on itsemääräämisoikeudesta, minäkuvasta ja -pystyvyydestä. Ikäihmisen, niin kuin kenen tahansa meidän, itsetuntoon ja minäkuvaan vaikuttaa suuresti se pystymmekö hoitamaan arkiset asiat ilman avustajaa.

Tämä tuo taas kustannussäästöjä kunnille kun ikäihmiset voivat asua itsenäisesti kotona pidempään.

Raportissa tuodaan esille ikäihmisten suhtautumista teknologiaan, teknologisia valmiuksia (esim 63% käyttää älypuhelinta päivittäin) sekä miten pankkipalvelut luonnistuvat ikäihmisiltä.

Raportin mukaan suurimmalla osalla (3/4) pankkipalvelut sujuvat hyvin mutta reilu 1/10 kokee pankkiasioinnin sujuvan huonosti tai melko huonosti.

Iän karttuessa heikkenee usein näkö, kuulo, liikkuminen ja käsimotoriikka. Kännykän tai normaalin web-käyttöliittymän käyttö ei enää luonnistu vaikka osaamista riittäisikin. Muistisairaudet vaikeuttavat asiointia entisestään.

Näkö-, kuulo- ja liikkumisvaikeudet haittaavat eniten pankkiasiointia eikä isommat fontit sitä korjaa

Raportin mukaan näko-, kuulo- ja liikkumisvaikeudet haittaavat eniten pankkiasiointia. Mikä on ikääntymisen myötä selvää.

Noin puolet vastaajista kertoi iän tuomien muutosten vaikutuksista pankkiasiointiin.

Isompien ja selkeämpien fonttien ja ikääntyneille suunnattujen käyttöliittyminen kehittäminen on varmasti tarpeen. Mutta ei missään nimessä riittävää.

Meidän pitääkin tähdätä korkeammalle. Meidän tulee tuoda ikääntyneiden käyttäjien tarjolle puhekäyttöliittymät yhdistettynä tekoälyyn.

Toisin sanoen keskusteleva tekoäly, jota ohjataan puheella ja joka voi samalla opastaa, neuvoa, ohjata ja tarjota käyttäjän tarpeisiin räätälöityä palvelua.

Se on väsymätön apuri, joka jaksaa toistaa ohjeet uudelleen ja uudelleen ja on käytettävissä kellon ympäri. Oppien käyttäjän tarpeet ja mukautuen niihin.

Puhe on luonnollinen käyttöliittymä

Puhe on luontainen käyttöliittymä ja virtuaaliavustajan/tekoälyn avulla voidaan tarjota myös Ikäteknologiakeskuksen raportissakin kaivattua personoitua, rauhallista ja asiakkaan tarpeiden mukaan etenevää neuvontaa ja pankkipalveluita.

Onervalla olemme kehittäneet jo kaksi vuotta keskustelevaa tekoälyä. Se tarkoittaa ihmisen ja koneen vuorovaikutusta puheella tai tekstillä. Siten, että tekoäly on opetettu ymmärtämään luonnollista kieltä, vaikkapa sitten ikäihmisen murretta.

Voit lukea lisää Onerva-bot keskustelevasta tekoälystä vanhushoivaan tästä linkistä.

Se ei korvaa ihmistä mutta jos pankkien palveluverkosto eli konttorit vähenevät / poistuvat kokonaan pieniltä paikkakunnilta, tarjoaa puheohjaus ja virtuaaliavustajat 24/7 pääsyn palveluihin omalta kotisohvalta, myös niille jotka eivät osaa tai pysty käyttää tietokonetta tai kännykkää.

Puheohjauksella ja keskustelevan tekoälyn avulla voidaan ostaa niin ruokaa kuin asioida pankissa

Teimme jo vuosi sitten prototyypin, jossa ostamme puheella ruokaa verkkokaupasta. Voit tutustua prototyyppin tästä kirjoituksesta Onerva-bot: Ostetaan ruokaa puheohjauksella tai katso alla oleva video.

Samalla tavalla kuin Onerva-bot voi kysyä aamulla vanhuksen vointia, välittää viestejä omaisille ja hoitajille, muistuttaa menoista ja soittaa vaikka radiota, sillä voitaisiin asioida pankissa.

Keskustelupolku voisi edetä alla olevan kuvan mukaisesti. Virtuaaliavustaja eli keskusteleva tekoäly avustaa käyttäjää saldokyselyssä ja laskun maksussa. Kaikki tapahtuen käyttäjän omalla luonnollisella kielellä.

Mitä kohti ikäihmisten pankkipalveluiden kehitystä pitäisi viedä?

Palataan Vallin Pankkipalvelut 2020 -raporttiin. Siinä esitetään kehityskohteita pankkipalveluille, tässä muutama:

• konttorissa asiointi tulee taata
• henkilökohtaista palvelua yksilön tarpeiden mukaisesti
• uusia senioreille suunnattuja palvelumuotoja (esim. seniorikaista, senioriavustajia konttoreihin)
• verkkopalvelut selkeimmiksi ja helppokäyttöisemmiksi
• ikäystävällisiä käytännön ratkaisuja (esim. suurennuslasit tiskillä, kävelyliuskat, isommat fontit jne.)
• selkeää, rauhallista opastusta ja tukea
  

Kannatamme esityslistaa. Toivomme, että konttoriverkosto säilyy laajana ja fyysinen kohtaaminen ja apu on mahdollista.

Mutta mitä tulee sähköisten palveluiden kehittämiseen ikäihmisille, mielestämme rima pitäisi nostaa korkeammalle. Keskusteleva tekoäly, asiakkaan tarpeiden mukaan toimiva virtuaaliavustaja voi nimittäin tarjota ratkaisun useimpiin yllä esitettyihin tarpeisiin.

Se jaksaa neuvoa juuri niin rauhallisesti kuin kulloin on tarve. Se ei kyllästy. Sen tietopankki on ehtymätön. Se voi kertoa ja opastaa niin puheella kuin tekstillä monikanavaisesti. Mukautuen käyttäjän tarpeisiin.

Toivommekin, että pankit aktivoituvat puhekäyttöliittymien ja keskustelevan tekoälyn kehittämisessä. Meillä on iso joukko innokkaita ikäihmisiä valmiina kokeilemaan niitä.

Loppuvuodesta pääset tapaamaan Onervaa useissa eri webinaareissa ja messuilla.

Tässä on lyhyt kuvaus marras-joulukuun tapahtumista, joissa olemme esiintymässä.

1. Hyvinvointiteknologiamessut 10.11.2020

Yksi parhaimmista sote-alan tapahtumista on Prizztech Oy:n, Sataedun ja kumppaneiden järjestämät Hyvinvointiteknologiamessut.

Koronasta huolimatta tai juuri siksi järjestäjät ovat saaneet aikaiseksi mahtavan monipuolisen ja mielenkiintoisen ohjelman, johon voit osallistua kotisohvalta.

Onerva ei pidä tällä kertaa perinteisestä myyntiesitystä vaan osallistumme kolmen muun kovasti arvostamamme yrittäjän kanssa paneelikeskusteluun tiistain 10.11 iltaohjelmassa klo 17.35-18.15.

Keskustelemme Meditaksen Minna Laineen sekä Kardemummon Samu Vatasen kanssa Minna Jaakkolan luotsaamana esimerkiksi siitä mikä ajaa muutosta terveysteknologian käyttöönotossa Suomessa ja onko pakko ainoa motivaattori?

Tervetuloa mukaan! Tässä tarkempi tiistain 10.11.2020 Iltaextraohjelma

2. ReissuEllu webinaari: Omaisviestintä ja yhteistyö vanhushoivassa torstaina 12.11.2020 klo 13-14 sekä torstaina 3.12.2020 klo 13-14.

ReissuEllu – Hyvinvointia kehittävä liikkuva oppimisympäristö -hanke on kutsunut meidät kahteen webinaariin kertomaan omaisviestinnästä ja omaisyhteistyöstä ikääntyneiden hoivassa.

Käymme läpi mm.

• Mitä on omaisviestintä ikäihmisten kotihoidossa ja palveluasumisessa? 
• Mitä hyötyä viestinnästä on asiakkaalle, hoitajille, omaisille kuin hoivapalvelutarjoajalle?
• Mitä eri työvälineitä on tarjolla omaisviestintään ja miten ne eroavat toisistaan?
• Miten varmistetaan tietoturvallinen viestintä?
• Omaisviestinnän parhaita käytäntöjä ja vinkkejä niin omaisille kuin hoitajille kymmenistä eri kunnista

Ensimmäinen webinaari järjestetään torstaina 12.11.2020 klo 13-14
Ilmoittaudu tästä linkistä.

Toinen webinaari järjestetään 3.12.2020 klo 13-14. Ilmoittaudu tästä linkistä.

Molemmat webinaarit ovat maksuttomia. Tervetuloa mukaan!

3. Webinar: Co-operation opportunities in health tech for Finnish and Japanese companies 17.11.2020

Kävimme lokakuussa puhumassa Japanin talousministeriön kutsumana 3rd Well Aging Society Summit Asia-Japan -konferenssissa (Lue lisää: https://onervahoiva.fi/onerva-japanissa/).

Esitys meni sen verran hyvin, että paikalla ollut Business Finlandin Japanin edustaja kutsui meidät taas Japaniin (toki etänä).

Ensi viikolla tiistaina 17.10.2020 klo 08-10 olemme kertomassa Onervasta ja palveluistamme vanhushoivaan.

Ilmoittautumiset:

https://www.lyyti.fi/reg/Virtual_Delegation_Japan_Healthcare_9935

ReissuEllu – Hyvinvointia kehittävä liikkuva oppimisympäristö -hanke on kutsunut Onervan webinaariin kertomaan omaisviestinnästä ja omaisyhteistyöstä vanhushoivassa.

Webinaari järjestetään torstaina 12.11.2020 klo 13-14 ja osallistuminen on maksutonta.

Ilmoittaudu mukaan tästä linkistä: https://fb.me/e/1Ir9bjmF9

Webinaarissa käydään läpi mm.

• Mitä on omaisviestintä ikäihmisten kotihoidossa ja palveluasumisessa?
• Mitä hyötyä viestinnästä on asiakkaalle, hoitajille, omaisille kuin palvelutarjoajalle?
• Mitä eri työvälineitä on tarjolla omaisviestintään ja miten ne eroavat toisistaan?
• Miten varmistetaan tietoturvallinen viestintä?
  Omaisviestinnän parhaita käytäntöjä ja vinkkejä niin omaisille kuin hoitajille kymmenistä eri kunnista

Tervetuloa mukaan kuulemaan lisää omaisviestinnästä. Ilmoittautuminen ja lisätietoa: https://fb.me/e/1Ir9bjmF9

Hangon kotihoidossa aloitettiin viime viikon tiistaina tilaamaan asiakkaiden ruokaostokset Onervan kauppasovelluksen kautta. 

Keskiviikkona toimitettiin jo ensimmäiset ostokset asiakkaille 😊🙌

Palvelun avulla voidaan nopeuttaa kotihoidon kauppatilauksia jopa 15 kertaisesti (2 min vs. 30 min) ja extrana voimme osallistaa omaiset mukaan kauppa-asiointiin (jolloin säästö kotihoidolle on vielä suurempi).

Samalla luodaan yhtenäinen toimintamalli ja varmistetaan asiakkaille turvallinen kauppa-asiointi.

Tutustu Onervan kauppasovellukseen oheiselta videolta tai pyydä 15 min etäesittely laittamalla sähköpostia meille info@onervahoiva.fi tai soittamalla 050 326 4989.

Saimme heinäkuussa Business Finlandilta myönteisen Tempo-rahoituspäätöksen.

Tempon 50 000€ rahoituksen turvin kehitämme eteenpäin Onerva-botia eli keskustelevaa tekoälyä vanhushoivaan.

Mitä Tempo-projektin aikana sitten tehdään? No ainakin seuraavaa:

Projekti viedään läpi 09/2020-03/2021 välisenä aikana. Lisätietoa hankkeesta voit kysyä toimitusjohtajaltamme Ville Niemijärveltä (ville at onervahoiva.fi / p. 050 326 4989)

Alla löydät lisätietoa Onerva-botista ja meidän kehittämästä suomenkielisestä keskustevasta tekoälystä.

Mikä on Onerva-bot ja keskusteleva tekoäly?

Onerva on kehittänyt jo 3 vuoden ajan puheohjattua virtuaaliavustajaa eli keskustelevaa tekoälyä. Tuttavallisemmin Onerva-bot:ia.

Onerva-bot on puheella ohjattava tekoäly kotihoidon asiakkaan tueksi, turvaksi ja viihdykkeeksi.

Ikäihminen voi käydä tekoälyn kanssa 2-suuntaisia keskusteluja eli se ymmärtää puhetta, pystyy vastaamaan ja tarvittaessa toimimaan asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Esimerkiksi hälyttämään apua.

Katso alta lyhyt esimerkkikeskustelu Onerva-botin kanssa.

Mihin keskustelevaa tekoälyä voi hyödyntää?

Onerva-botin hyödyntämiskohteita ja käyttötapauksia on määritelty yhdessä hoivapalvelutarjojien eli kuntien ja hoivayritysten kanssa. Nämä liittyvät paljolti hoidolliseen tukeen, esimerkiksi:

• Voinnin tarkastus aamulla
• Orientaatio päivän tapahtumiin
• Varmistetaan tarvitseeko hoitajan käydä
• Hälytysten lähettäminen kaatumistapauksissa
• Sekavan asiakkaan rauhoittaminen
• Viestintä asiakkaalta hoitajille/omaisille ja toisin päin
• Muistutukset menoista / lääkityksestä

Näiden lisäksi on erilaiset viihtymiseen liittymät käyttötapaukset kuten:

• Äänikirjan tai radion soittaminen
• Uutisen ja sään lukeminen
• Nettihakujen tekeminen

Kolmantena käyttötapausryhmänä on sähköinen asiointi ja erilaisten (netti)palveluiden käyttäminen, josta yllä oleva video onkin esimerkki. Näitä voi olla esimerkiksi:

• Ruuan verkkokaupan tilaukset
• Pankkipalvelut: laskun maksu, tilitietojen tarkastaminen
• Ajanvaraukset
• Julkiset palvelut, Kela, Vero jne.

Katso alta video, jossa tilaamme ruokaa puheohjauksella. Esimerkkinä yhdestä Onerva-botin taidoista.

Jos olet hoivapalvelutarjoaja (kunta / yritys) ja haluat hyödyntää keskustelevaa tekoälyä ikäihmisten hoidossa, ota meihin yhteyttä niin kerromme lisää sen mahdollisuuksista.

Lisätietoa:

Ville Niemijärvi
Onerva Hoivaviestintä Oy
p. 050 326 4989
ville at onervahoiva.fi

Onervan omaisviestintäpalvelun pilotti alkaa ensi viikolla Etelä-Savon Sosiaali- ja terveyspalveluiden vanhushoivassa. Yhteensä 3 kotihoidon tiimissä ja 2 palvelutalossa omaiset pääsevät viestimään hoitajien kanssa ja pysyvät ajantasalla rakkaimpansa voinnista.

Onerva on käytössä seuraavissa yksiköissä:

• Kotihoito: 
  • Eteläinen, Mikkeli
  • Kangasniemi
  • Puumala-Anttola
• Palvelutalot:
  • Vaarinsaaren palvelukeskus
  • Saimaanharju

Omaisten ja asiakkaiden osallistuminen koekäyttöön on ilmaista eikä vaadi erillisiä laitehankintoja. Onervaa käytetään joko nettiselaimella tai Onerva sovelluksella älypuhelimiin (Android/IOS).

Pilotti kestää aina 30.9.2020 saakka.

Lisätietoja pilotista:
Ville Niemijärvi
Onerva
ville at onervahoiva.fi
p. 050 326 4989