✅ Yhteinen tilannekuva: kaikki osapuolet tietävät kuka on käynyt, mitä ikäihmiselle kuuluu, onko kotona tarpeita? Ajantasainen tieto ja tilannekuva tarkoittaa laadukkaampaa hoitoa ja vähemmän virheitä.
Käytännön esimerkki: Vanhus on kaatunut yöllä ja turvapalvelut on käynyt paikalla. Turvatiimin hoitaja laittaa Onervan viestisovelluksen kautta tietoturvallisesti yhden pikaviestin (lähetys kestää 20 sek) joka tavoittaa niin kotihoidon tiimin kuin omaiset ja läheiset. Aamulla kaikki ovat ajantasalla ja tietävät kaatumisesta. Näin vältytään valtavalta määrältä huolta, stressiä ja huolipuheluita jotka seuraisi jos omainen havaitsisi itse kuhmun läheisensä otsassa ja alkaisi selvitysrumba.
✅ Vähennetään huolta ja lisätään luottamusta 🧡 Kun myös omaiset ja läheiset tietävät mitä läheiselleen kuuluu, kasvaa luottamus hoivaan ja mahdollistetaan yhteistyö. Tämä lisää tutkitusti tyytyväisyyttä niin omaisilla kuin myös työntekijöillä.
Tyytyväisemmät työntekijät jaksaa myös paremmin ja yhteistyö omaisten kanssa helpottaa myös hoitajien työtä. Parhammillaan omaisia osallistamalla hoivaan voidaan tuoda myös merkittäviä kustannussäästöjä.
Toimiva, tietoturvallinen viestintä onkin avainasemassa kotihoidon onnistumisessa.
Käytetäänkö teidän hyvinvointialueella Whatsappia, Signalia tai Teamsia hoitajien väliseen sisäiseen viestintään? Tiedäthän, että suurin osa sisäisestä viestinnästä esimerkiksi vanhuspalveluissa (kotihoito, asumispalvelut) tai vaikka lastensuojelussa on itseasiassa viestintään asiakkaista ja heidän asioista.
Tällöin viestintää koskee samat GDPR ja tietosuojalait kuin jos asiakas olisi osallisena viestinnässä. Tällöin myös palvelutarjoajan eli hyvinvointialueen tai yksityisen palvelutuottajan tulee tehdä tietosuojan vaikutustenarviointi sovelluksen käytöstä ja sopimus henkilötietojen käsittelystä. Sen pitää varmistaa, että tieto ei kulje EU:n ulkopuolelle, vaikka USA:n viranomaisilla olisi siihen oikeudenpäätöksellä pääsy (ns. Cloud act).
Oletteko tehneet tämän esimerkiksi Microsoftin (Teams) tai Metan (Whatsapp) kanssa? Useimmat eivät.
Viestinnän käyttötapaukset pitää tuntea kun määritellään mitä viestintäkanavia käytetään
Olemme jutelleet lukuisten hyvinvointialueiden ja yksityisten palvelutuottajien kanssa viestinnästä sosiaalihuollon eri palvelualoilla. Moni hyvinvointialue hakee kiivaasti säästöjä ja toivoo, että viestintä voitaisiin järjestää olemassaolevilla maksuttomilla kaupallisilla sovelluksilla. Whatsapp, Signal, Telegram ja Microsoft Teams ovatkin monilla alueilla käytössä.
Ajatus on, että koska viestintää ei käydä suoraan asiakkaitten tai esim. omaisten/läheisten kanssa, ei siihen päde tietosuojalaki, GDPR tai vastaavat.
Jos tuntee yhtään esimerkiksi kotihoidon tai lastensuojelun työtä, tietää että viestinnästä valtaosa koskee asiakkaita. Heidän vointia, kuulumisia, arkisia menoja. Asiakastyötä tehdään lähes aina tiimeissä ja tiimin tai lastensuojelussa työparin pitää keskustella nimenomaan asiakkaan tiedoista. Muuten työtä ei ole oikein mahdollista suorittaa.
Tällöin on jotakuinkin välttämätöntä myös mainita asiakas nimellä tai muuten tunnistettavasti. Tällöin kyse on asiakasviestinnästä ja tällöin ei voida käyttää edellä mainittuja viestisovelluksia, jollei ole varmistettu että ne noudattavat tietosuojalakia, GDPR:ää eli ennen kuin on tehty tietosuojan vaikutustenarviointi ja sopimukset henkilötietojen käsittelystä.
Hyvinvointialue asettaakin työntekijät ikävään asemaan jos he pakottavat käyttämään sovelluksia, jotka rikkovat tietosuojaa. Vastaamon surullinen tapaus osoitti myös mitä voi käydä jos tietosuojarikkomusten edessä ummistetaan silmät ja mennään sieltä missä aita on matalin.
Onervan tietoturvallinen pikaviestisovellus on tarkoitettu niin sisäiseen viestintään kuin myös asiakas- ja omaisviestintään
Sote-alan sisäiseen kuten myös ulkoiseen viestintään (esim. asiakas- ja omais-/läheisviestintä) on tarjolla helppokäyttöisiä ja tietoturvallisia eli GDPR + tietosuojalain vaatimukset täyttäviä sovelluksia – kuten Onervan pikaviestisovellus.
Onervan viestisovellus on sote-alan ammattilaisten kanssa yhdessä kehitetty kotimainen pikaviestisovellus. Eräänlainen sote-alan whatsapp. Yhtä helppo käyttää mutta sen toiminnallisuudet on suunniteltu tukemaan sosiaalihuollon työtä, tuomaan ajansäästöä ja se on myös tietoturvallinen joten sitä voi käyttää myös asiakastietojen viestimiseen.
Tietoturvallinen pikaviestintä voidaan järjestää kustannustehokkaasti ja siten, että helpotetaan samalla sosiaalihuollon työtä. Hyvinvointialueiden tuleekin järjestelmä-/ohjelmistohankinnoissa ymmärtää sekä sosiaalihuollon käytännön työtä, viestinnän käyttötapauksia kuten myös lain vaatimukset. Muuten ollaan vaarana mennä Vastaamon tielle jossa silmät ummistettiin tietoturvarikkomusten ja laiminlyöntien edessä ja seurauksena oli kärsimystä kymmenille tuhansille ihmisille, vankeustuomio ja yrityksen konkurssi.
Toivottavasti tästä on otettu opiksi ja ollaan fiksumpia.
Jos haluat lisätietoa Onervan viestisovelluksesta sote-alalle, lue tästä blogista (Onerva on vaihtoehto Whatsappille sote-alan viestitään) tai varaa oma 15min esittely laittamalla mailia info@onervahoiva.fi tai viestiä oheisella lomakkeella.
Tietoturva ja yksityisyyden suoja ovat keskeisiä tekijöitä viestinnässä sosiaalihuollossa, kuten ikäihmisten kotihoidossa, palvelutaloissa, lastensuojelussa tai vaikkapa päihdehuollossa.
Sote-ammattilaisten kuten hoitajien on pystyttävä viestimään keskenään reaaliajassa, helposti ja nopeasti mutta samalla on varmistettava, että tietosuojalainsäädäntöä noudatetaan. Viestisovellukset kuten Whatsapp eivät ole sallittuja asiakastiedoista keskustellessa sote-alalla.
Tähän tarpeeseen on kehitetty Onerva-pikaviestisovellus, joka tarjoaa helppokäyttöisen ja tietoturvallisen vaihtoehdon myös sisäiseen viestintään sote-alan ammattilaisille.
Onerva-pikaviestisovellus on suunniteltu erityisesti hoiva-alan ja sosiaalihuollon tarpeisiin. Se toimii samankaltaisesti kuin suositut viestisovellukset, kuten WhatsApp, mutta sen tietoturvaominaisuudet on optimoitu noudattamaan tietosuojalakia ja GDPR:n vaatimuksia.
Sovelluksen avulla esimerkiksi kotihoidon ammattilaiset voivat viestiä keskenään vaivattomasti ja tietoturvallisesti, aivan kuten whatsappilla. Mutta tiedot pysyvät aina Suomessa, tietojen omistajuus säilyy palveluntarjoajalla, tietoliikenne on salattu ja tiedot kryptataan.
Hyödyt ammattilaisille ja sote-alan organisaatioille:
Onerva-pikaviestisovelluksen avulla hoitajat voivat parantaa yhteistyötä ja tiedonkulkua työyhteisössä. Sovellus mahdollistaa reaaliaikaisen viestinnän, mikä auttaa hoitajia reagoimaan nopeasti muuttuviin tilanteisiin ja koordinoimaan työtehtäviään tehokkaasti. Koska sovellus on yhtä helppokäyttöinen kuin whatsapp, sen käyttöönotto on vaivatonta ja se sopii erinomaisesti ammattilaisten arkeen. Esimerkiksi potilastietojärjestelmät ovat usein aivan liian kankeita nopeaan pikaviestintään, eivätkä mahdollista ryhmäkeskusteluja tai kahdenvälisiä keskusteluja.
Onerva on kotimainen ja ollut käytössä sosiaalihuollossa vuodesta 2014 lähtien ainakin seuraavilla palvelualoilla:
Tässä on muutamia esimerkkejä missä Onervan pikaviestisovellusta voidaan hyödyntää sote-ammattilaisen arjessa ja nimenomaan keskinäisessä viestinnässä.
Hoitajat voivat käyttää Onerva-pikaviestisovellusta tiedottamaan kollegoilleen akuuteista muutoksista asiakkaiden hoidossa, kuten lääkityksen muutoksista tai terveydentilan heikkenemisestä.
Sovelluksen avulla hoitajat voivat keskustella asiakkaan hoitosuunnitelman päivityksestä ja jakaa ajatuksia parhaista käytännöistä ja hoitomenetelmistä.
Onerva-pikaviestisovelluksella hoitajat voivat nopeasti ilmoittaa sairauspoissaoloistaan ja sijaistarpeista, mikä helpottaa työvuorojen järjestämistä
Tiimivetäjä tai esihenkilö voi tiedottaa tiimiä nopeasti ajankohtaisista asioista
Sovelluksen avulla hoitajat voivat jakaa kuvia turvallisesti ja tietosuojan huomioon ottaen, esimerkiksi kuvia haavanhoidosta tai asiakkaan hoitodokumentaatiosta.
Onerva-pikaviestisovelluksessa hoitohenkilökunta voi keskustella ja jakaa tietoa koulutuksista, työpajoista ja muista ammatillista kehitystä tukevista tilaisuuksista, mikä auttaa ylläpitämään korkeaa ammattitaitotasoa ja parantamaan asiakkaiden hoitoa.
Onerva-pikaviestisovellus on erinomainen työkalu sote-alan ammattilaisille, jotka haluavat viestiä keskenään tehokkaasti ja tietoturvallisesti. Sovelluksen helppokäyttöisyys ja tietosuojaominaisuudet tekevät siitä erinomaisen valinnan sote-ammattilaisille ja organisaatioille kaikilla palvelualoilla, jotka haluavat parantaa yhteistyötä ja tiedonkulkua työyhteisössä.
Jos olet kiinnostunut Onervasta, ota yhteyttä ja pidämme mielellään etäesittelyn tai lähetämme lisätietoa sähköpostitse: info@onervahoiva.fi
Sote-ammattilaisten pitää viestiä päivittäin niin keskenään kollegoiden välillä kuin asiakkaille ja usein myös asiakkaiden omaisille ja läheisille (esimerkiksi vanhemmille lastensuojelussa ja vammaispalveluissa tai läheisille vanhuspalveluissa).
Useimmissa kunnissa, hyvinvointialueilla ja sote-yrityksissä on käytetty Whatsappia tai Signalia pikaviestintään, vaikkakin se on kielletty monin paikoin eikä suositella käytettäväksi etenkään asiakastietojen välittämiseen.
Mutta miksi Whatsappia, Signalia, Telegramia tai vastaavia viestisovelluksia ei saa käyttää sote-viestinnässä? Kerromme seuraavaksi 14 syytä.
Syyt miksi Whatsappia ei tule käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon viestinnässä
GDPR-vaatimukset: WhatsApp ei täytä EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) vaatimuksia, jotka koskevat henkilötietojen käsittelyä ja suojaamista. Tämä voi aiheuttaa vakavia seuraamuksia ja sakkoja yrityksille, jotka käyttävät WhatsAppia henkilötietojen käsittelyyn. Esimerkiksi tietoja ei saa luovuttaa EU:n ulkopuolelle.
Tietosuoja: WhatsAppin omistaa Meta (Facebook), joka on tunnettu keräämään ja hyödyntämään käyttäjätietoja markkinointi- ja mainostarkoituksiin. Käyttämällä Whatsappia asiakastietojen viestimiseen (huom: pelkkä asiakkaan puhelinnumero/IP-osoite on asiakastietoa), asetat asiakkaan vaaraan ja tiedot voivat siirtyä 3. osapuolelle mainostarkoituksiin.
Tietojen lokitus ja jäljitettävyys: WhatsApp/Signal ei tarjoa kattavaa lokitusta tai jäljitettävyyttä, mikä on vaatimuksena sote-sektorilla asiakastietojen käsittelyssä. Hyvinvointialueen pitää pystyä tarvittaessa selvittämään kuka on kirjautunut järjestelmään milloinkin ja kuka on lukenut asiakastietoja.
Poistettavuus: WhatsAppissa ei ole helppoa tapaa poistaa vanhoja viestejä tai tietoja järjestelmästä pysyvästi. Jos esimerkiksi yhdellä keskusteluun osallistuvalla henkilöllä on varmuuskopiointi päällä, koko viestihistoria tallentuu pilvipalveluun eikä voida taata asiakastietojen poistamista vaikka asiakas tai palvelutuottaja näin toivoisi. Tämä on iso ongelma, kun kyseessä ovat arkaluonteiset tiedot, joiden säilytysaika on rajoitettu tai joiden poistamista asiakas vaatii.
Sovelluksen virallinen käyttötarkoitus: WhatsApp ja Signal ovat suunniteltu ensisijaisesti yksityiseen ja henkilökohtaiseen käyttöön, ei yritysten tai ammatillisen viestinnän tarpeisiin. Tämän vuoksi sovelluksessa ei ole erityisominaisuuksia, jotka on suunniteltu juuri sosiaali- ja terveydenhuollon vaatimuksiin.
Potilastietojärjestelmien tai käyttäjähallinnan integraatio: WhatsApp ei tarjoa mahdollisuutta integroitua olemassa oleviin potilastietojärjestelmiin tai muihin terveydenhuollon tietojärjestelmiin tai esimerkiksi käyttäjähallintajärjestelmään (esim. Active directory). Tämä voi vaikeuttaa tietojen siirtoa ja käyttöä eri järjestelmien välillä eikä mahdollista keskitettyä käyttäjähallintaa.
Käyttäjien tunnistaminen ja valvonta: WhatsAppissa ja Signalissa ei ole tehokkaita keinoja varmistaa käyttäjien identiteettiä tai valvoa heidän toimintaansa. Tämä voi johtaa väärinkäytöksiin ja pahimmassa tapauksessa ulkopuoliset henkilöt voivat liittyä keskusteluihin.
Vastuun selvittäminen: WhatsApp-viestien ja keskustelujen jäljitettävyys, lokitus ja arkistointi voi olla puutteellista, mikä vaikeuttaa vastuun selvittämistä ja mahdollisten ongelmien ratkaisemista viestinnässä.
Henkilötietojen käsittelyn dokumentointi: WhatsApp ei tarjoa kattavaa dokumentaatiota ja raportointia henkilötietojen käsittelystä, mitä GDPR taas vaatii.
Viestien säilytysaika: joissain tapauksissa sote-tietoja pitää säilyttää useamman vuoden ajan. Meillä ei ole mitään takeita, että Signaliin tai Whatsappiin kirjatut tiedot säilyvät vaaditun ajanjakson.
Käyttäjähallinta: WhatsAppissa ja Signalissa ei ole tehokasta käyttäjähallintaa, mikä voi aiheuttaa haasteita henkilökunnan vaihtuessa tai organisaatiorakenteen muuttuessa. Tämä voi vaikeuttaa viestinnän hallintaa ja valvontaa.
Tietojen siirto EU:n ulkopuolelle: Koska WhatsAppin palvelimet voivat sijaita EU:n ulkopuolella, tietojen siirto voi aiheuttaa tietosuojaan liittyviä haasteita ja rikkoa GDPR:n vaatimuksia.
Ei mahdollista tehdä sopimusta henkilötietojen käsittelystä ja vastuista: Kun hyvinvointialue, kunta tai sote-yritys ottaa käyttöön tietojärjestelmän tai viestisovelluksen, tulee sen tehdä sopimus henkilötietojen käsittelystä. Siinä määritellään vastuut ja velvollisuudet henkilötietojen käsittelyyn liittyen ja viestisovelluksen toimittaja sitoutuu noudattamaan riittävää tietoturvaa ja -suojaa.
Whatsappin / Meta-yhtiön kanssa neuvottelu- ja sopimusmahdollisuus on olematon ja käyttöehdot tulevat annettuna heidän puolelta.
Tässä oli muutamia esimerkkejä tietosuojavaatimuksista, jotka tulevat tietosuojalaista ja yleisestä EU:n tietosuoja-asetuksesta eli GDPR:stä. Näitä asioita käydään läpi tietosuojavaikutusten arvioinnissa (DPIA) kun hyvinvointialue tai sote-palveluyritys hankkii sovelluksia ja teknologiaa käyttöönsä.
Valitettavan usein tosin globaalien kuluttajasovellusten tapauksessa tietosuojavaikutusten arvioinnista laistetaan ja jätetään tekemättä tyystin. Jolloin asetetaan sekä asiakastiedot vaaraan mutta samalla pakotetaan henkilökunta käyttämään sovelluksia joilla syyllistyvät tietosuojarikkomuksiin. Tämä on huonoa johtamista johon tulisi hyvinvointialueilla puuttua jämäkästi.
Onerva on myös mukana kertomassa tietoturvallisesta viestinnästä sote-alalla 🎤
Käymme esityksessämme läpi mm.
✔ Mitä pitää huomioida työvälineitä valitessa? ✔ Mitä sovelluksia on tarjolla? ✔ Miten varmistat sujuvan viestinnän, helpotat ammattilaisten työtä ja nukut vielä yösikin kunnolla kun tietoturva on kunnossa? ✔ Lisäksi käymme läpi lukuisia esimerkkejä ja parhaita käytäntöjä eri puolilta Suomea miten viestintä on saatu toimimaan tehokkaasti ja helpotettu ammattilaisten työtä.
Esittelypisteellämme pääset tutustumaan ja testaamaan meidän Onerva ja Valtti-sovelluksiin, jotka on suunniteltu vanhus- ja vammaispalvelujen, lastensuojeluun ja muihin sosiaalihuollon palvelualoille asiakas-, työntekijä- ja omaisviestintään.
Talentia-lehdessä on pari vuotta vanha mutta edelleen tärkeä ja ajankohtainen juttu whatsappista ja miten sitä ei saa käyttää sote-viestinnässä. Lue artikkeli tästä.
Olennaisia whatsappin, signalin ja vastaavien tuotteiden ongelmia, joita artikkelissa esitetään:
⛔ ”Esimerkiksi Helsingin kaupungissa ongelmaksi on todettu se, että jos puhelimella säilytetään yhteystietoja ja käytetään WhatsAppia, myös yhteystiedot siirtyvät pilveen palvelun palvelimelle.”
⛔ ”Lisäksi jos edes yhdellä WhatsAppin viestiryhmän jäsenellä on varmuuskopiointiasetus päällä, koko viestihistoria tallentuu pilveen, Helsingin kaupungin tietosuojavastaava Päivi Vilkki kertoo.”
😨 Työntekijät asetetaan hankalaan asemaan koska asiakkaiden ja kollegoiden kanssa pitää kuitenkin viestiä.
Työntekijää ei helpota tieto, että Vastaamon toimitusjohtaja sai vankeustuomion tietoturvarikkomuksesta. Nähdäänkö pian joku sosiaalityöntekijä, tiiminvetäjä tai hyvinvointialueen johtaja oikeudessa ja iltapäivälehtien kannessa? 🚨
Helsingin kaupungin tietosuojavastaava peräänkuulutti suomalaista vastinetta whatsappille ja iloksi voimme vastata huutoon 😊
🇫🇮 📱 Suomesta löytyy Onerva pikaviestisovellus – kotimainen, tietoturvallinen vastine Whatsppille ja Signalille. Suunniteltu ja räätälöity sosiaali- ja terveydenhuollon viestintätarpeisiin: niin sisäiseen viestintään kuin asiakasviestintään (tai omaisviestintään esimerkiksi vanhus- ja vammaishoivassa).
Onervan etuja:
✅ Tiedot pysyvät aina Suomessa ✅ Tiedot ja tietoliikenne salataan ja suojataan ✅ Mahdollisuus lokitietojen seurantaan ✅ Käyttäjähallinta on palvelutuottajalla, ulkopuolisia ei voi lisätä keskusteluryhmiin ✅ Täyttää #GDPR ja #tietosuoja vaatimukset
👉 Ja mikä parasta: Onervaa on yhtä helppo käyttää kuin whatsappia
Tarvittaessa Onerva voidaan integroida niin käyttäjähallintaan (esim. yrityksen/hyvinvointialueen active directory) tai potilastietojärjestelmään. Myös asiakaspalvelu, käyttäjätuki ja koulutukset sekä 9 vuoden kokemus ja parhaat käytännöt sote-viestinnästä on käytössänne.
Onervaa käytetäänkin ympäri Suomea niin asiantuntijoiden sisäisessä viestinnässä, asiakasviestinnässä kuin omaisviestinnässä mm. seuraavilla palvelualoilla:
☑ Ikääntyneiden kotihoito ja palveluasuminen ☑ Lastensuojelu ja perhesosiaalityö ☑ Vammaispalvelut ☑ Mielenterveyspalvelut ☑ Päihdekuntoutus ☑ Nuorten sosiaalityö jne.
Jos siis etsitte kotimaista vaihtoehtoa whatsappille, sellainen löytyy jo ja sillä on tuhansia iloisia käyttäjä 🤗
Tutustu tästä linkistä tarkemmin Onervaan tai buukkaa oma esittelypalaveri laittamalla meille mailia 📩info@onervahoiva.fi tai soittamalla p. 050 326 4989
Viestintä nähdään hoivatyössä edelleen ns. ”nice to have” juttuna. Kiva, vähän pehmeä asia, joka mainitaan web-sivuilla tai johdon seminaaripuheissa ja kalvoilla mutta voidaan oikeasti sivuuttaa. Ei ainakaan asia mihin kannattaisi investoida tai systemaattisesti kehittää.
Kuitenkin toimiva kommunikointi ja ajantasainen tilannekuva on jopa kriittisen tärkeää asiakkaiden hoidon ja hyvinvoinnin kannalta. Ihmiselämä voi riippua siitä. Kerron miksi.
Miksi viestintä on elintärkeää hoivatyössä?
💊 Vanhushoivassa puhutaan usein monisairaista asiakkaista, lääkityksestä, ravitsemuksesta ja asiakkaista jotka eivät välttämättä pärjää yksin 24h. Elintärkeää tietoa pitää välittää ajantasaisesti eri toimijoiden kesken.
Jos viestintä ei toimi tässä ympäristössä, voi tilanne olla jopa hengenvaarallinen asiakkaalle.
Hoivaan osallistuu usein yli 10 eri hoitajaa/viikko. Osa eri organisaatioista. Heitetään sekaan omaiset ja läheiset jotka asuvat eri puolilla Suomea, toimintaterapeutti, fyssari, turvapalvelut, henk.koht avustaja, vapaaehtoinen, järjestötoimija…
Jos viestintään ei panosteta, miten tiedonkulkua koordinoidaan näiden kaikkien välillä? Miten varmistetaan, että kriittinen tieto kulkeutuu eri osapuolille? Tällöin EI riitä kirjaus potilastietojärjestelmään, yksi puhelinsoitto tai paperiset viestivihkot.
Kuka antoi lääkkeet tänä aamuna? Ai turvapalvelu kävi yöllä äidin luona, miksi?
Oliko isä kaatunut, mikä on hänen vointinsa?
Mitäs se fyssari ohjeistikaan?
Oliko mummo syönyt? Ai ruuat oli homeessa jääkaapissa ja kukaan ei käynyt kaupassa?
Hoitoon liittyy lukuisia kysymyksiä, joihin ei saada vastausta jos viestintään eri osapuolien välillä ei panosteta.
Huono viestintä purkautuu huolipuheluina
Entä mitä käy kun näihin kysymyksiin ei löydy vastauksia tai tieto ei kulje? Omaisten huoli kasvaa ja kasvaa – lopulta purkautuen huolipuheluina, yhteentörmäyksenä tai yhteydenottona mediaan tai valvovaan viranomaiseen. Ja vaikka kaikki olisikin kunnossa niin yhteentörmäykset ja selvitykset kuormittavat huomattavasti jo kuormittunutta henkilöstöä.
Viestintä ei ole siis mikään ”nice to have” hoivatyössä. Se on välttämätöntä. Jopa elintärkeää.
Onerva on valittu kehittämään Sosiaali- ja terveysministeriön Hytebottia.
Onervan vastuulla on Hytebotin sisällöntuotannon ja ns. kuiskaajaverkoston koordinointi sekä Hytebotin ”persoonallisuuden muotoilu”.
Kerromme tässä blogikirjoituksessa lisää mikä on Hytebotti. Mutta käydään läpi ensiksi lyhyesti mikä on Hytebotin taustalla oleva AuroraAI-verkosto?
Mikä on AuroraAI?
Kansallisen tekoälyohjelma AuroraAI:n tavoitteena on kehittää tekninen alusta (AuroraAI-verkko), joka mahdollistaa erilaisten palvelujen tarjoamisen kansalaiselle sujuvalla ja saumattomalla tavalla elämän eri tilanteisiin ja tapahtumiin. Lisätietoa AuroraAI:sta voit lukea esimerkiksi tästä.
Esimerkkinä palveluista voi olla asiointi verottajan, Kelan, maahanmuuttoviraston tai vaikka oppilaitosten kanssa.
AuroraAI-verkon tavoitteena on, että yhteiskunnassa tarjottavat palvelut ja ihminen kohtaavat paremmin, vaikuttavammin ja henkilökohtaisemmin. Näiden palvelujen löytämisessä avustaa tekoäly, josta yhtenä esimerkkinä on Hytebotti.
AuroraAI-verkko mahdollistaa myös palveluiden keskinäisen vuorovaikutuksen tekoälyn avulla. Tämä tarkoittaa, että eri palvelutuottajien (esim. Vero, Kela, kunta, järjestö) chatbotit voivat välittää tietoja keskenään ja ohjata käyttäjää botilta toiselle.
AuroraAI-chatbot eli esimerkiksi Hytebot on siis käyttöliittymä tuohon Aurora-verkkoon. Chatbotin avulla käyttäjä saa apua, vastauksia ja löytää tarvitsemansa palvelun.
AuroraAI on Valtiovarainministeriön rahoittama kansallinen ohjelma eli ei minkään yksittäisen yrityksen tuote.
Mikä on Hytebotti?
AuroraAI-chabot –ratkaisun referenssinä toteutetaan 2021 aikana Hytebotti, joka koulutetaan vastaamaan ensi vaiheessa yläkouluikäisten nuorten hyvinvointiin ja terveyteen liittyviin kysymyksiin ja haasteisiin ja ohjaa heitä oikeisiin palveluihin.
Jotta Hytebotti osaa keskustella nuorille, pitää sitä opettaa koulutusdatalla. Koulutusdataa tuottaa ns. kuiskaajaverkosto ja nuoret itse.
Onervan tiimin tehtävänä on koordinoida kuiskaajaverkoston toimintaa ja vastata sisällöntuotannosta.
Kuiskaajaverkostossa on mukana asiantuntijoita, jotka työskentelevät päivittäin lähellä yläkouluikäisiä nuoria. Keskeinen tavoite on myös aktivoida ja osallistaa kohderyhmään kuuluvia nuoria, jotta Hytebotin sisältö on mahdollisimman uskottavaa ja kohderyhmälle hyödyllistä.
Hytebotin sisältöä tuotetaan ja alustaa kehitetään vuoden 2021 aikana yhdessä järjestöjen ja nuorten kanssa, jonka jälkeen se viedään tuotantoon eli nuorten käyttöön.
Sisällöntuotannon ja koulutusdatan lisäksi chatbotille tulee kehittää persoonallisuus, joka tarkoittaa esimerkiksi botin ulkoasun kuvittamista ja visuaalista muotoa. Sekä tyyliä miten botti puhuu käyttäjille.
Hytebotille tuotettu sisältö tullaan jakamaan avoimena datana ja projektin aikana tuotetaan ns. sisällöntuotannon käsikirja, joka toimii ohjeena vastaaville bottitoteutuksilla.
Meiltä Onervalta Ville Niemijärvi kertoo miten Keskusteleva tekoäly tuo helpostusta hoitajapulaan ja tarjoaa ympärivuorokautisen tuen ja turvan ikäihmisille.
Juontajana webinaarissa on mahtava Lorenz Backman ja paikalla Onervan lisäksi koko joukko Suomen parhaimpia hyvinvointiteknologiaratkaisuja.
Tervetuloa mukaan, kurkkaa ohjelma ja ilmoittaudu mukaan tästä linkistä:
Porvoon kaupungin kotihoidossa on käytetty Onervan viestisovellusta hoitohenkilökunnan sisäiseen viestintään jo 3 vuotta.
Kysyimme Porvoon kotihoidosta miten Onervan käyttö sujuu ja mitä vinkkejä heillä olisi muualle Suomeen viestinnän kehittämiseen?
Miten Porvoon kotihoito käyttää Onervaa työssä?
”Käytämme Onervaa ainoastaan henkilökunnan sisäiseen viestintään, ei asiakasviestintään. Otimme sen käyttöön, koska halusimme nopean, joustavan ja tietoturvallisen tavan viestiä asiakkaisiin liittyviä työasioita hoitajien välillä.
Tällaista viestintäkanavaa meillä ei ollut aikaisemmin, joten tartuimme tilaisuuteen kun saimme kuulla Onervasta ja meille kerrottiin, että se sopii myös tähän tarkoitukseen. Otimme Onervan ensimmäisinä käyttöön pelkästään henkilökunnan sisäisessä viestinnässä.
Porvoon kotihoidon alue on jaettu 10 tiimiin, joista jokaiselle on luotu oma asiakastili (=keskusteluryhmä Onervassa). Niiden lisäksi omat tilit on luotu myös resurssipoolille, kotiutustiimille, yöhoitajille sekä Omenamäen palvelutalolle, joka myös kuuluu kotihoidon alaisuuteen. Viimeisimpänä eli 15. tiiminä luotiin kotikuntoutus, joka toimii tiiviissä yhteistyössä kotihoidon kanssa.
Jokainen tiimi toimii meillä ikään kuin asiakkaana. Kutakin tiimiä koskevat asiat kirjoitetaan aina kyseisen tiimin ryhmään, joten ne on helppo löytää ja on helppo selata taaksepäin vanhojakin viestejä. Jokaisella hoitajalla on oikeus kirjoittaa jokaisen tiimin seinälle ja lukea jokaista tiimiä, koska he saattavat käydä tekemässä vuoroja myös ”vieraissa” tiimeissä. Hoitajat aloittavat työvuoronsa aina lukemalla oman tiiminsä viestit Onervasta.”
Mitä hyötyä Onervasta on ollut?
”Käytämme Onervaa kaikkien sellaisten asioiden viestintään, jotka pitää saada tietoon nopeasti ja laajasti koko hoitajakunnalle. Tietoturvallisuus on meille tärkeää, erityisesti asiakkaita koskevissa viesteissä, jotka saattavat sisältää henkilötietoja ja diagnooseja.
Onervalla saadaan nopeasti kiinni suuri osa henkilökunnasta, koska se toimii työpuhelimissa, jotka ovat aina hoitajien mukana kentällä. Hoitajat pystyvät myös lähettämään tietoa suoraan asiakkaan luota ja arvostamme erityisesti sitä, että Onervalla pystyy lähettämään valokuvia.
Onervasta saatua tietoa käyttävät hyväkseen myös esimiehet ja työnjakajat. ”
Vinkkejä miten sisäinen viestintä saadaan vietyä tehokkaasti osaksi hoitajien työtä ja arkipäivää
”Alussa hoitajat olivat tottuneet ”reissuvihkoihin” ja kirjoittamaan seinätauluille, joten siirtyminen sähköiseen viestintään oli suuri muutos.
Siitä piti muistuttaa useasti ja valvoa. Meille oli tärkeää saada kuukausitilastoja, jotta pystyimme seuraamaan kehitystä.
Pikkuhiljaa hoitajat alkoivat nähdä Onervan hyödyn ja tällä hetkellä se on jo arkipäivää. Viestintä on saatu suoraviivaisemmaksi, turha tuplatyö on jäänyt pois, mikä helpottaa hoitajia.”
Muita mietteitä ja kommentteja
”Alkukankeuden jälkeen Onervasta on tullut Porvoon kotihoidon tärkeä työkalu.
Se helpottaa sisäistä kommunikaatiota eri hoitajien, tiimien ja eri työvuorojen välillä. Luottamukselliset asiat saa välitettyä nopeasti ja tietoturvallisesti.
Arvostamme myös sitä, että Onervaa kehitetään jatkuvasti. Toivomme, että pian pääsemme itse tulostamaan omat käyttäjätilastomme, jotka auttavat esimiehiä seuraamaan viestinnän tehokkuutta.”
Iso kiitos pitkäaikaisella asiakkaallemme Porvoon kotihoidolle.
Jos teillä on tarvetta kehittää niin sisäistä kuin ulkoista (omais)viestintää, varaa itselle oma etäesittely lähettämällä sähköpostia info@onervahoiva.fi tai soittamalla 050 326 4989.
Alta videolta näet ajatuksiamme miten tehokas viestintä ja yhteistyö mahdollistetaan kotihoidossa.
Hoivaan osallistuu usein yli 10 eri hoitajaa/viikko. Osa eri organisaatioista. Heitetään sekaan omaiset ja läheiset jotka asuvat eri puolilla Suomea, toimintaterapeutti, fyssari, turvapalvelut, henk.koht avustaja, vapaaehtoinen, järjestötoimija…
Kuka antoi lääkkeet tänä aamuna? Ai turvapalvelu kävi yöllä äidin luona, miksi?
Viestintä ei ole siis mikään ”nice to have” hoivatyössä. Se on välttämätöntä. Jopa elintärkeää.
