Viestintä on oleellinen osa ihmisten välistä vuorovaikutusta ja se on erityisen tärkeää vanhushoivassa.
Omaisviestintä – eli viestintä vanhusten läheisten, hoitajien ja muiden hoitoon osallistuvien tahojen välillä – on keskeinen osa onnistunutta hoivatyötä. Tässä blogikirjoituksessa tarkastelemme syitä, miksi avoin ja tehokas viestintä on niin tärkeää vanhushoivassa.
Viestinnän avulla voidaan rakentaa luottamusta ikäihmisten ja hoitohenkilökunnan välille sekä hoitajien ja omaisten välille. Hyvä viestintä auttaa varmistamaan, että kaikki osapuolet tietävät, mitä odottaa, ja että he tuntevat olonsa turvalliseksi ja huomioon otetuksi.
Jokaisella vanhuksella on omat yksilölliset tarpeet ja toiveet, ja viestintä auttaa varmistamaan, että nämä tarpeet otetaan huomioon hoitosuunnitelmissa. Kattava viestintä mahdollistaa hoitohenkilökunnalle ymmärtää paremmin ikäihmisen toiveet, pelot ja arvot, mikä puolestaan auttaa heitä tarjoamaan yksilöllistä ja inhimillistä hoitoa.
Toimivan omaisviestinnän avulla myös uudet hoitajat tai vaikka kesätuuraajat, tietävät paremmin asiakkaan toiveet, tarpeet ja mieltymykset.
Kun viestintä on avointa ja selkeää, se auttaa kaikkia osapuolia tekemään parempia päätöksiä ikäihmisen hoidosta. Omaiset voivat saada tarvitsemansa tiedot läheisensä voinnin kehityksestä (myös silloin kun asuvat kaukana) sekä hoidon vaihtoehdoista ja hoitajat voivat saada arvokasta tietoa aiemmista kokemuksista, mieltymyksistä ja elämäntilanteesta. Näin voidaan tehdä parhaita mahdollisia päätöksiä kunkin yksilön hyvinvoinnin edistämiseksi.
Hyvä viestintä auttaa varmistamaan hoidon jatkuvuuden eri hoitoympäristöjen välillä. Kun hoitajat, omaiset ja muut hoitoon osallistuvat tahot jakavat tietoa ja kommunikoivat tehokkaasti, voidaan varmistaa, että asiakkaan hoito on saumatonta, johdonmukaista eikä esiinny tietokatkoksia jotka voivat pahimmillaan vaarantaa ikäihmisen turvallisuuden.
Viestinnän avulla voidaan havaita ja ratkaista ongelmia nopeasti. Kun hoitajat, ikähimiset ja omaiset kommunikoivat avoimesti, on helpompi tunnistaa mahdolliset hoidon puutteet tai epäkohdat ajoissa. Tämä mahdollistaa nopean reagoinnin ja tarvittavien muutosten tekemisen hoidon laadun parantamiseksi.
Vanhushoivassa viestintä on tärkeä väline tunteiden ilmaisemisessa ja käsittelyssä. Omaiset saattavat kokea huolta, surua tai pelkoa läheisensä hoidon suhteen. Tällöin avoin keskustelu auttaa heitä käsittelemään näitä tunteita. Toimivan omaisviestinnän kautta omaisilla ja läheisillä on matalan kynnyksen viestintäkanava myös esimerkiksi huolen purkamiseen. Ilman, että se kuormittaisi hoitajia liikaa tai veisi heidän työaikaa kuten puhelinsoitot.
Sama pätee ikäihmisiin itseensä – he voivat kokea erilaisia tunteita, kuten pelkoa, turhautumista tai yksinäisyyttä. Viestintä auttaa heitä ilmaisemaan näitä tunteita ja saamaan tarvitsemansa tuen.
Viestintä mahdollistaa omaisten aktiivisen osallistumisen vanhusten hoidon suunnitteluun ja toteutukseen. Heidän panoksensa on arvokasta, sillä he tuntevat vanhuksen parhaiten ja voivat tarjota tietoa, joka auttaa hoitohenkilökuntaa ymmärtämään vanhuksen tarpeita ja toiveita paremmin.
Omaisilla on tärkeä rooli vanhusten hoidossa ja he tarvitsevat myös tukea kohdatakseen haasteet, joita vanhusten hoitaminen voi tuoda. Avoin ja tukeva viestintä auttaa omaisia tuntemaan itsensä osaksi hoitotiimiä ja se voi auttaa heitä saamaan tietoa, vertaistukea ja ohjausta tarpeen mukaan.
Vanhushoivassa viestintä omaisten, hoitajien ja muiden hoitoon osallistuvien tahojen välillä on ensiarvoisen tärkeää. Hyvä viestintä rakentaa luottamusta, tukee päätöksentekoa, varmistaa hoidon jatkuvuuden, auttaa havaitsemaan ja ratkaisemaan ongelmia, mahdollistaa tunteiden ilmaisun ja käsittelyn, edistää omaisten osallistumista hoidon suunnitteluun ja tukee omaisia heidän roolissaan. Kaiken kaikkiaan avoin, selkeä ja tehokas viestintä parantaa vanhusten hoidon laatua ja edistää heidän hyvinvointiaan.
Se on helppo käyttää, se tuo turvallisuutta ja vähentää huolta hurjasti.
Katso videolta lisää: https://youtu.be/p20nSUQ3JzI
Lue miten tyytyväisiä Kuopion kaupungin kotihoito sekä asiakkaiden omaiset ovat Onervaan.
https://onervahoiva.fi/kuopion-kotihoito-ja-omaiset-tykastyivat-onervaan/
Me tykätään Onervasta todella paljon. Se helpottaa todella paljon työtä etenkin asiakkailla, joilla on paljon omaisia. Myös asukkaat tykkäävät kun näkevät kuvia esimerkiksi lastenlasten uudesta koirasta tai kuvia mökiltä.
Huoli äidin voinnista on aina läsnä mutta helppo viestittely hoitajien kanssa on ehdottoman positiivinen asia. Stressi vähenee kun tietämys lisääntyy. Kiitos kuuluu kaikille äitiä hoitaville!
Tervetuloa tapaamaan Onervaa ja testaamaan meidän sote-alalle kehitettyjä helppokäyttöisiä ja tietoturvallisia viestisovelluksia ”Toimiva digiarki. Ikääntyneiden toimintakykyisen asumisen tekologinen tuki” -demopäivään 23.3.2023 (linkki tapahtumaan)
Tapahtuma järjestetään torstaina 23.3 klo 9.30-16.30 Jyväskylän ammattikorkeakoululla Lutakon kampuksella ja löydät meidät sieltä esittelypisteeltä koko päivän ajan.
Päivän aikana kuullaan mielenkiintoisia puheenvuoroja, mm. KATI-hankkeiden tuloksista sekä erilaisista terveysteknologioista ja digiratkaisuista ikääntyneiden toimintakykyisen asumisen tueksi.
Me esittelemme Onervan omaisviestintäsovellusta sekä uutta Helsingin kaupungin kanssa yhdessä kehittämäämme Valtti-pikaviestisovellusta lastensuojeluun. Paikan päällä pääset testaamaan sovelluksia ja kuulet meidän käyttökokemuksista miten eri puolilla Suomea ollaan korvattu whatsapp sote-viestinnässä ja olemme samalla nostaneet omaistyytyväisyyttä sekä tuoneet säästöjä hoitajien työaikaan.
Ilmoittaudu mukaan linkistä alta ja tule moikkaamaan!
https://www.jamk.fi/fi/tapahtuma/toimiva-digiarki-ikaantyneiden-toimintakykyisen-asumisen-teknologinen-tuki-demopaiva-233-ilmoittaudu
Se on helppo käyttää, se tuo turvallisuutta ja vähentää huolta hurjasti.
Katso videolta lisää: https://youtu.be/p20nSUQ3JzI
Lue miten tyytyväisiä Kuopion kaupungin kotihoito sekä asiakkaiden omaiset ovat Onervaan.
https://onervahoiva.fi/kuopion-kotihoito-ja-omaiset-tykastyivat-onervaan/
Me tykätään Onervasta todella paljon. Se helpottaa todella paljon työtä etenkin asiakkailla, joilla on paljon omaisia. Myös asukkaat tykkäävät kun näkevät kuvia esimerkiksi lastenlasten uudesta koirasta tai kuvia mökiltä.
Huoli äidin voinnista on aina läsnä mutta helppo viestittely hoitajien kanssa on ehdottoman positiivinen asia. Stressi vähenee kun tietämys lisääntyy. Kiitos kuuluu kaikille äitiä hoitaville!
Lastensuojeluntoimijat hoi! 📢 Tärkeää asiaa viestinnästä lastensuojelussa 👇
🛑 Tiesithän, että lastensuojelun asiakkaiden ja ammattilaisten välillä viestintään EI saa käyttää esim. Whatsappia, Signalia tai vastaavia tuotteita.
Tällöin rikotaan mahdollisesti tietosuojalakia ja GDPR:ää. Varsinkin kun puhutaan haavoittuvassa asemassa olevista asiakkaista, tulee noudattaa erityistä huolellisuutta miten salassapidettäviä sote-tietoja käsitellään (muistatte varmaan Case Vastaamon ☹️). Tästä syystä esimerkiksi Vantaan ja Rovaniemen kaupungit ovat kieltäneet Whatsappin käytön esim. sote-palveluissa.
✅ Ei hätää, nyt on tarjolla kotimainen, tietoturvallinen ja yhtä helppokäyttöinen vaihtoehto viestintään.
Onerva on kehittänyt yhdessä Helsingin kaupungin lastensuojelun ja perhesosiaalityön kanssa helppokäyttöistä ja tietoturvallista viestisovellusta ammattilaisten ja lasten/nuorten väliseen viestintään.
Tuotteen prototyyppiä testataan parhaillaan Helsingin lastensuojelussa ja perhesosiaalityössä.
Sovelluksen avulla ammattilaiset ja lapset/nuoret voivat keskustella keskenään, kysyä kuulumisia ja sopia tapaamisista jne.
Tavoitteena on madaltaa kynnystä viestintään, helpottaa asioiden hoitoa ja rakentaa luottamusta asiakkaan ja ammattilaisten välillä.
Tuotetta on kehitetty yhdessä lastensuojelun ammattilaisten ja lasten/nuorten kanssa.
Työnimellä Valtti kulkeva sovellus löytyy sekä AppStoresta että Google Playsta. Raportoimme koekäytön tuloksista toukokuussa.
Jos teidän hyvinvointialue/kunta/lastensuojeluyritys etsii vaihtoehtoa whatsappille ja haluaa tarjota ammattilaisille ja asiakkaille matalankynnyksen, helpon ja tietosuojalainsäädännön huomioivan viestisovelluksen, lue tästä linkistä lisää tai varaa oma esittelytilaisuus 📩 ville@onervahoiva.fi
Se on helppo käyttää, se tuo turvallisuutta ja vähentää huolta hurjasti.
Katso videolta lisää: https://youtu.be/p20nSUQ3JzI
Lue miten tyytyväisiä Kuopion kaupungin kotihoito sekä asiakkaiden omaiset ovat Onervaan.
https://onervahoiva.fi/kuopion-kotihoito-ja-omaiset-tykastyivat-onervaan/
Me tykätään Onervasta todella paljon. Se helpottaa todella paljon työtä etenkin asiakkailla, joilla on paljon omaisia. Myös asukkaat tykkäävät kun näkevät kuvia esimerkiksi lastenlasten uudesta koirasta tai kuvia mökiltä.
Huoli äidin voinnista on aina läsnä mutta helppo viestittely hoitajien kanssa on ehdottoman positiivinen asia. Stressi vähenee kun tietämys lisääntyy. Kiitos kuuluu kaikille äitiä hoitaville!
⛔️Vantaan kaupunki kieltää Whatappin käytön. Aiemmin sen on tehnyt mm. Rovaniemen kaupunki.
”Tietosuojalait ovat ehdottomia”, toteaa Vantaan kaupungin tietohallintojohtaja.
Etenkin salassapidettävän ja arkaluonteisen sote-tiedon välittämisessä Whatsppin, Signalin tai vastaavien EU:n ulkopuolella toimivien sovellusten käyttö ei ole ns. neuvottelukysymys.
Kyse ei ole vain siitä onko Whatapp tai Signal teknisesti tietoturvallisia.
Kyse on GDPR:n noudattamisesta ja tietojen säilytyksestä: Whatsappin tiedot voivat oikeuden päätöksellä päätyä EU:n ulkopuolelle eikä kunta voi tätä estää.
Lisäksi kyse on myös tietojen omistajuudesta ja siitä, että kaupungin, yrityksen tai hyvinvointialueen tulee voida luoda sopimus henkilötietojenkäsittelystä, omistajuudesta ja suojaamisesta viestipalvelun tuottajan kanssa.
✅Whatsappin korvaajaksi löytyy onneksi vaihtoehtoja, esimerkiksi Onervan pikaviestisovellus (lue lisää), joka täyttää GDPR-vaatimukset ja käytetään ympäri Suomea tietoturvalliseen pikaviestintään sote-sektorilla vanhus- ja vammaispalveluista aina lastensuojeluun.
👉 Olkaa rohkeasti yhteydessä jos haluatte lisätietoa helppokäyttöisestä ”sote-alan whatappista”: info@onervahoiva.fi, p. 050 326 4989
Se on helppo käyttää, se tuo turvallisuutta ja vähentää huolta hurjasti.
Katso videolta lisää: https://youtu.be/p20nSUQ3JzI
Lue miten tyytyväisiä Kuopion kaupungin kotihoito sekä asiakkaiden omaiset ovat Onervaan.
https://onervahoiva.fi/kuopion-kotihoito-ja-omaiset-tykastyivat-onervaan/
Me tykätään Onervasta todella paljon. Se helpottaa todella paljon työtä etenkin asiakkailla, joilla on paljon omaisia. Myös asukkaat tykkäävät kun näkevät kuvia esimerkiksi lastenlasten uudesta koirasta tai kuvia mökiltä.
Huoli äidin voinnista on aina läsnä mutta helppo viestittely hoitajien kanssa on ehdottoman positiivinen asia. Stressi vähenee kun tietämys lisääntyy. Kiitos kuuluu kaikille äitiä hoitaville!
Pidin Onervan esittelyn vanhuspalvelujen tuottajalle ja ajattelin, että koska tämä sama kysymys: ”mikä se Onerva oikein on” toistuu niin usein, niin kirjoitetaan siitä tiivis blogi.
Mikä on Onerva omaisviestintä?
Mitkä ovat Onervan hyödyt?
Sujuva viestintä on ensiarvoisen tärkeää etenkin sosiaali- ja terveydenhuollossa. Viestinnän pitää toimia niin asiakkaiden, ammattilaisten, omaisten kuin 3. sektorin välillä. Heikko viestintä ja huono tilannekuva eri toimijoiden välillä onkin yksi isoimmista haasteista esimerkiksi vanhustenhoivassa.
Mitä hyötyä Onerva tuo tähän?
Kuka sitä kehittää / omistaa?
Onerva on 100% suomalainen tuote. Päämajamme on Jyväskylässä. Onervan kehitys on alkanut 2014 perustajien omaan tarpeeseen kun isovanhempamme olivat kotihoidossa ja tarvittiin parempi ratkaisu korvaamaan paperiset viestivihkot.
Missä Onerva on käytössä?
Onerva on Suomen suosituin pikaviestipalvelu sosiaalihuollossa, se on käytössä + 10 kunnassa ja useissa hoivayrityksissä ympäri Suomea Helsingistä Rovaniemelle. Asiakkaitamme ovat mm. Jyväskylän kaupungin kotihoito, Rauman vanhuspalvelut (kotihoito + palveluasuminen), Porvoon kotihoito, Siunsote, Helsingin kaupunki ja monet muut sote-palvelutuottajat kunnista yksityisiin palvelutuottajiin.
Mistä saan lisätietoa Onervasta? Voinko tutustua asiakasreferensseihin?
Saat lisätietoa pavleluistamme esimerkiksi tältä sivulta Onervan viestintäpalvelut vanhushoivaan
Kerromme mielellään lisää asiakasreferensseistä ja voitte aina haastatella meidän nykyisiä asiakkaita.
Voitte tutustua Onervaan myös oheisilta videoilta ja blogikirjoituksista:
Voit myös varata henkilökohtaisen etäesittelyn soittamalla tai lähettämällä sähköpostia minulle: ville at onervahoiva.fi / p. 050 326 49889. Kerron mielelläni lisää palvelustamme.
Ville
(se toinen Onervan perustajista)
Se on helppo käyttää, se tuo turvallisuutta ja vähentää huolta hurjasti.
Katso videolta lisää: https://youtu.be/p20nSUQ3JzI
Lue miten tyytyväisiä Kuopion kaupungin kotihoito sekä asiakkaiden omaiset ovat Onervaan.
https://onervahoiva.fi/kuopion-kotihoito-ja-omaiset-tykastyivat-onervaan/
Me tykätään Onervasta todella paljon. Se helpottaa todella paljon työtä etenkin asiakkailla, joilla on paljon omaisia. Myös asukkaat tykkäävät kun näkevät kuvia esimerkiksi lastenlasten uudesta koirasta tai kuvia mökiltä.
Huoli äidin voinnista on aina läsnä mutta helppo viestittely hoitajien kanssa on ehdottoman positiivinen asia. Stressi vähenee kun tietämys lisääntyy. Kiitos kuuluu kaikille äitiä hoitaville!
Muutama vuosi takaperin kuntalainen oli tehnyt kantelun koska kotihoito oli lopettanut paperisten viestivihkojen käytön kotihoidossa.
Asia eteni aina apulaisoikeusasiamiehen pöydälle, joka teki asiasta ratkaisun keväällä 2018.
Voit lukea tuon ratkaisun pöytäkirjan tästä linkistä:
https://www.oikeusasiamies.fi/r/fi/ratkaisut/-/eoar/263/2017
Vaikka kyse on muutaman vuoden takaisesta tapauksesta, on viestintä edelleen (ja aina) ajankohtaista. Käydään siksi läpi tuota päätöstä joka antaa osviittaa kysymykseen: onko kotihoidolla velvoite viestiä omaisille?
Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin toteaa raportin alussa, että lainsäädäntö ei suoranaisesti vaadi, että kotihoidon asiakkaasta tehtäisiin merkintöjä reissuvihkoihin. Mutta lainsäädäntö ei myöskään kiellä näiden vihkojen käyttöä tai viestien välittämistä muilla välinein.
Oikeus osallistua itseään koskevien asioiden suunnitteluun ja saada tietoa on keskeinen yksilön perusoikeus.
Seuraavaksi tulee tärkeä huomio: omaisviestintä koskee päivittäistä hoitoa koskevia tietoja. Sellaisia tietoja, mitä ei usein merkitä virallisiin asiakirjoihin ja potilastietojärjestelmiin. Tietoa mitä omainen / asiakas ei välttämättä saa mistään, jollei ole käytössä omaisviestintää.
Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi asiakkaan päivittäiseen vointiin liittyvät tiedot, tarpeet, toiveet, huolet, murheet ja ilot. Ja asiointiin liittyvät asiat, kodin tarpeista tai asiakkaan menoista viestiminen.
Potilas- tai asiakastietojärjestelmä EI lähtökohtaisesti sisällä tätä tietoa eikä siihen ole pääsyä omaiselle / läheisillä. Ilman erillistä viestiratkaisua ei omainen ja läheinen pääse näihin tietoihin käsiksi muuta kuin puhelimitse tai kasvokkain tapaamisissa, joka taas rasittaa hoitohenkilökuntaa ja vie aikaa itse hoitotyöstä. Ja tällöin tieto tulee usein aivan liian myöhään.
Tärkeä nosto apulaisoikeusasiamiehen päätöksessä on viestinnän merkitys hoidon laadussa. Tämä on havaittu vuosien varrella myös Onervan käytössä. Ajantasainen tilannekuva eri osapuolien välillä (asiakas-omaiset-hoitajat) varmistaa laadukkaan hoivan.
Kotihoidossa on tyypillistä, että asiakkaan luona käy viikon aikana yli 10 eri hoitajaa. Tähän kun lisätään joukko omaisia, läheisiä, kenties henkilökohtainen avustaja tai järjestöjen toimijoita, on sekaannukset enemmän kuin todennäköisiä, ilman toimivaa viestintää.
Apulaisoikeusasiamies linjaa, että pelkkä henkilötietolain mukainen rekisterimerkintöjen tarkastusoikeus ei riitä. Päivittäisiin tietoihin tulee päästä kiinni reaaliajassa.
Tämä tarkoittaa myös, että paperiset viestivihkot eivät riitä. Tai mahdollisuus palavereihin esihenkilön kanssa silloin tällöin. Tai tietojen kirjaus potilas-/asiakastietojärjestelmään, johon omaisilla tai asiakkaalla ei ole pääsyä.
Tiedon välitys liittyy myös asiakkaan oikeuksien ja etujen turvaamiseen. Asiakkaalla tai omaisilla tulee apulaisoikeusasiamiehen mukaan taata edellytykset seurata hoidon ja huolenpidon toteutumista.
Kuten apulaisoikeusasiamiehen raportista nähdään, monet käytössä olevat viestintäratkaisut eivät riitä.
Paperiset viestivihkot, kasvokkain tapaamiset, mahdollisuus selvittää asioita puhelimitse tai asioiden kirjaaminen potilas- ja asiakastietojärjestelmän uumeniin ei ole riittävä ratkaisu takaamaan niin hoidon laatua, oikeusturvaa tai takaamaan riittävän sujuvaa viestintää niin hoitotiimin välillä ja varsinkaan omaisille, läheisille ja asiakkaalle itselleen.
Entä kaupalliset, globaalit viestintäratkaisut kuten whatsapp? Valitettavasti whatsapp ei ole sallittujen tuotteiden listalla eikä sitä voi käyttää tietosuojan ja -turvan vuoksi sote-tiedon välittämiseen. Voit lukea lisää tästä kirjoituksesta miksi Whatsappia ei voi käyttää sote-viestinnässä.
Usein viestintä voi tuntua kiireisen työn tuoksinassa turhalta tai nice-to-know tiedottamiselta mutta kuten edellä on esitetty, viestinnälle on siis myös oikeudellinen peruste tai jopa laillinen velvoite.
Apulaisoikeusasiamiehen raportti ei kuitenkaan ota kantaa miten tuo tulisi toimeenpanna. Huomioiden vielä hoitajien kiireen. Miten minimoida hoitajien viestintään käytetty aika mutta maksimoida hyödyt ja tarjota riittävä tieto omaisille ja asiakkaalle?
Tähän täsmätarpeeseen olemme kehittäneet Onervan omaisviestintä-sovelluksen. Se on tietoturvallinen, kotimainen pikaviestipalvelu, joka on räätälöity omaisviestintään ja sote-toimijoiden tarpeisiin.
Onervan omaisviestintä on kotimainen vuodesta 2014 markkinoilla ollut kotihoitoon ja palvelutaloihin kehitetty viestisovellus. Se on käytössä kymmenissä kunnissa ja yksityisissä hoivayrityksissä Helsingistä Rovaniemelle.
Kotihoidon asiakkaan ja omaisten tiedonsaantiin liittyvät lailliset oikeudet voidaan taata helposti ja kustannustehokkaasti, samalla tuoden merkittäviä hyötyjä hoitajille, kuten ajansäästöä. Lue lisää miksi kotihoidon kannattaa panostaa omaisviestintään.
Se on helppo käyttää, se tuo turvallisuutta ja vähentää huolta hurjasti.
Katso videolta lisää: https://youtu.be/p20nSUQ3JzI
Lue miten tyytyväisiä Kuopion kaupungin kotihoito sekä asiakkaiden omaiset ovat Onervaan.
https://onervahoiva.fi/kuopion-kotihoito-ja-omaiset-tykastyivat-onervaan/
Me tykätään Onervasta todella paljon. Se helpottaa todella paljon työtä etenkin asiakkailla, joilla on paljon omaisia. Myös asukkaat tykkäävät kun näkevät kuvia esimerkiksi lastenlasten uudesta koirasta tai kuvia mökiltä.
Huoli äidin voinnista on aina läsnä mutta helppo viestittely hoitajien kanssa on ehdottoman positiivinen asia. Stressi vähenee kun tietämys lisääntyy. Kiitos kuuluu kaikille äitiä hoitaville!
Rovaniemen kaupunki luopuu Whatsappin käytöstä tietoturvan ja -suojan vuoksi. Lue juttu tästä
”Rovaniemen kaupungilla ei ole keinoja valvoa, miten henkilötietoja käytetään pikaviestisovelluksissa, eikä kaupunki voi varmistaa tietosuoja-asetuksen velvoitteiden toteutumista. Lisäksi on epävarmaa, miten sovelluksessa käsiteltävä tieto on turvattu ja miten tiedon säilyttäminen ja tietojen poistaminen hoidettu.”
Valitettavasti edelleen lukuisat kaupungit ja yritykset Suomessa käyttävät esimerkiksi sote-sektorilla whatsappia tai vastaavia kaupallisia sovelluksia sote-tiedon välittämisessä ja viestimisessä. Tietoinen tietoturvan ja tietosuojalakien rikkominen on valitettavasti enemmän sääntö kuin poikkeus. Tuntuukin, että case Vastaamo ei ole opettanut juuri mitään.
Mutta miksi Whatsappin käyttö on kielletty sote-viestinnässä?
Kuten Rovaniemen kunnan artikkelissa mainitaan, Yhdysvaltojen lainsäädäntö antaa maan tiedusteluviranomaisille mahdollisuuden päästä käsiksi Yhdysvalloissa sijaitsevaan dataan. Ja koska Whatsapp:in omistaa Facebook eli yhdysvaltalainen yritys, on sillä halutessaan pääsy suomalaisten salassapidettäviin henkilötietoihin ja arkaluontoiseen terveysdataan. Ja tätä EU lainsäädäntö ei salli.
Whatsappin käytössä on lukuisia muitakin ongelmia tietosuojan kannalta, esimerkiksi:
Vaatimuksia on lukuisia muitakin, joita kaupalliset, globaalit viestisovellukset eivät täytä. Voit tutustua Yleiseen tietosuoja-asetukseen tästä: https://gdprinfo.eu/fi
Katso esimerkiksi: 25 artikla, 32 artikla, 33 artikla, 34 artikla, 35 artikla 7 -kohta.
Kyse on lähinnä johtamisongelmasta. Käyttäjät tarvitsevat tietoturvallisen ja helpon viestisovelluksen, johdon tulisi tämä heille tarjota.
Mutta tämä vaatii muutosta toimintatavoissa ja tietoturvallisen teknologian hankintaa. Tähän muutokseen ei olla aina valmiita. Tästä meillä on omakohtaista kokemusta vuosien varrelta valitettavan paljon. Tässä on yksi esimerkki.
Pilotoimme Onervan omaisviestintäsovellusta ison kaupungin vanhuspalveluissa pari vuotta sitten. Osa käyttäjistä tykästyi Onervaan aivan mahdottomasti ja niin hoitohenkilökunta kuin omaiset olisivat halunneet ottaa sovelluksen käyttöön.
Mutta parissa asumispalveluyksikössä hoitohenkilökunta suhtautui Onervaan todella nihkeästi. Palautekeskusteluissa selvisi syy: niissä yksiköissä missä suhtautuminen oli kielteistä, oli käytössä Whatsapp omaisten ja hoitajien väliseen viestintään. Niissä missä Onerva otettiin avosylin vastaan, ei ollut whatsappia käytössä.
Kunnan IT-osaston edustajat olivat mukana palavereissa. He koittivat varovaisesti kertoa, että se mitä te teette (viestitte whatsappissa) on kiellettyä ja rikkoo tietosuojasäädöksiä. Vanhuspalveluyksikkö sanoi, että ”ei haittaa, näin me jatketaan koska uuden sovelluksen käyttöönotto olisi liikaa vaivaa”.
IT-osasto hiljeni, johto hiljeni ja Whatsappin käyttö jatkuu edelleen.
Mutta suunta on oikea, kuten Rovaniemi esimerkillään näyttää. Monet kunnat ovat tehneet saman, Whatsappia tai vastaavia kaupallisia sovelluksia ei sallita kuntien viestinnässä, ainakaan sote-sektorilla.
Ja siitä syystä he ovat ottaneet käyttöön esimerkiksi meidän Onervan pikaviestisovelluksen (katso video tai lue lisää). Se on räätälöity sote-sektorin tarpeisiin, kotimainen ja täyttää edellä mainitut tietosuojavaatimukset. Ja erittäin helppokäyttää, voit lukea asiakaskokemuksia esimerkiksi Siun Sotelta, jossa se otettiin kokeilun jälkeen käyttöön.
Onervan pikaviestisovellus on käytössä jo kymmenissä kunnissa ja sote-yrityksissä ympäri Suomea vanhus- ja vammaishoivassa. Nyt siitä kehitetään versio myös lastensuojeluun.
Eli vaihtoehtoja tietoturvalliseen, helppokäyttöiseen viestintään ja yhteydenpitoon on kyllä tarjolla.
Se on helppo käyttää, se tuo turvallisuutta ja vähentää huolta hurjasti.
Katso videolta lisää: https://youtu.be/p20nSUQ3JzI
Lue miten tyytyväisiä Kuopion kaupungin kotihoito sekä asiakkaiden omaiset ovat Onervaan.
https://onervahoiva.fi/kuopion-kotihoito-ja-omaiset-tykastyivat-onervaan/
Me tykätään Onervasta todella paljon. Se helpottaa todella paljon työtä etenkin asiakkailla, joilla on paljon omaisia. Myös asukkaat tykkäävät kun näkevät kuvia esimerkiksi lastenlasten uudesta koirasta tai kuvia mökiltä.
Huoli äidin voinnista on aina läsnä mutta helppo viestittely hoitajien kanssa on ehdottoman positiivinen asia. Stressi vähenee kun tietämys lisääntyy. Kiitos kuuluu kaikille äitiä hoitaville!
Esittelimme perjantaina erään kunnan vanhuspalveluille keskustelevaa tekoälyä (lue lisää mikä on Onerva-bot ja keskusteleva tekoäly).
Keskustelimme miten tekoäly tai robotit ylipäätänsä voivat helpottaa hoitajien työtä ja auttaa resurssipulassa. Ideaalitilanteessa voisimme siirtyä ns. tarvepohjaiseen hoivaan, jossa asiakkaan luona käydään vain jos tarva vaatii.
Tarve voitaisiin varmistaa esimerkiksi keskustelevan tekoälyn avulla, kysymällä sitä asiakkaalta. Näin hoiva voitaisiin kohdistaa niille asiakkaille, jotka sitä eniten tarvitsevat.
Vanhuspalveluissa on kuitenkin haaste, joka käytännössä estää robotiikan käyttöönoton, ilman että lainsäädäntöä (tai lain tulkinta) muutetaan.
Vanhuspalvelujen mukaan Aluehallintovirasto eli AVI tulkitsee, että robotin tai botin tekemä hoivan tarpeen reaaliaikainen arviointi ei ole ns. hoidollinen toimeenpide.
Tällöin hoivakäyntejä ei voida kohdentaa vaikka sensori / robotti / botti tai muu teknologia näin todentaisi.
Samaan aikaan robotiikan ja keskustelevan tekoälyn käyttöönotto on ISO investointi. Puhutaan helposti satojentuhansien, jollei miljoonien hankinnasta. Kuten yleensäkin monimutkaisten ja vaativien tietojärjestelmien kohdalla (esim. Potilas- ja asiakastietojen tallennukseen ja käsittelyyn kaavailtu Aster -järjestelmän uusi budjetti on liki 130 miljoonaa euroa).
Sanommekin aina asiakkaille, että jos haluatte todella lähteä kehittämään ja käyttöönottamaan robotiikan ratkaisuja, tulisi tavoiteltavat säästöt mitata miljoonissa euroissa, lähtien vähintään 500 000€/vuosi. Jotta investointi maksaisi itsensä takaisin.
Mutta jos palvelutuottaja (kunta / yritys / hyvinvointialue) ei voi säästää robotin avulla yhtään hoivakäyntiä, ei se tuota säästöä.
Toki se tuottaa valtavasti lisähyvinvointia ja turvallisuutta asiakkaalle, jolla on myös valtava arvo (myös taloudellinen).
Suomessa tapahtuu hienoja asioita julkisella sektorilla mitä tulee uuden teknologian käyttöönottoon. Sosiaali- ja terveysministeriön KATI-ohjelmassa jaetaan useita miljoonia kouralliselle hankkeita, jotta uutta teknologiaa kokeiltaisiin ja otettaisiin käyttöön. Keskusteleva tekoäly on yksi keihäänkärkiteknologia.
Samaan aikaan STM:n vetämässä Hyteairo-ohjelmassa on aloitettu ns. Sote-botti työ, jossa kehitetään ja edistetään myös keskustelevaa sote-tekoälyä ja virtuaalisia avustajia. Yhtenä asiana suunnittelupöydällä on Onerva-botin kaltainen puhebotti ikäihmisille.
Kehityksen suunta ja into on positiivista mutta viesti kentältä eli vanhuspalvelutuottajalta oli selkeä: miten voimme ottaa käyttöön tätä teknologiaa, jos emme saa siitä tavoiteltuja hyötyjä?
En tiedä vastauksia mutta heittäisin kysymyksen STM:lle ja Hyteairon porukalle ja kuulisin mielellään muidenkin palvelutuottajien ajatuksia asiasta.
Se on helppo käyttää, se tuo turvallisuutta ja vähentää huolta hurjasti.
Katso videolta lisää: https://youtu.be/p20nSUQ3JzI
Lue miten tyytyväisiä Kuopion kaupungin kotihoito sekä asiakkaiden omaiset ovat Onervaan.
https://onervahoiva.fi/kuopion-kotihoito-ja-omaiset-tykastyivat-onervaan/
Me tykätään Onervasta todella paljon. Se helpottaa todella paljon työtä etenkin asiakkailla, joilla on paljon omaisia. Myös asukkaat tykkäävät kun näkevät kuvia esimerkiksi lastenlasten uudesta koirasta tai kuvia mökiltä.
Huoli äidin voinnista on aina läsnä mutta helppo viestittely hoitajien kanssa on ehdottoman positiivinen asia. Stressi vähenee kun tietämys lisääntyy. Kiitos kuuluu kaikille äitiä hoitaville!
Olipa huikea päivä tiistaina Yyterissä 🏖️ 😎
Hyvinvointiteknologiayritykset stagella -webinaarissa 12 suomalaista teknologiayritystä oli lavalla keskustelemassa Lorenz Backmanin johdolla hyvinvointiteknologiasta ja miten se voi auttaa esimerkiksi hoivatyössä ja yleisemmin sote-sektorilla.
Onervan Ville jutteli Lorenzin kanssa puheboteista ja keskustelevasta tekoälystä (ks. video) ja miten sillä voidaan tarjota ikäihmisille 24/7 tuki, turva ja viihdykettä sekä samalla säästää merkittävästi hoitajien työaikaa.
Jos et päässyt webinaariin, avaamme keskustelun oleellisemmat kysymykset ja Villen vastaukset tähän blogiin.
Keskusteleva tekoäly on ihmisen ja koneen vuorovaikutusta puheella tai tekstillä. Onervalla olemme erikoistuneet etenkin puheeseen. Siinä tekoäly on opetettu ymmärtämään ihmisen luonnollista kieltä, ideaalitilanteessa kaikkien vikoineen, muminoineen, taukoineen ja murteineen.
Ihminen voi käydä näin koneen tai laitteen kanssa kahdensuuntaisia keskusteluja ja tekoäly voi suorittaa tehtäviä ihmisen pyynnöstä:
Toisin sanoen keskusteleva tekoäly mahdollistaa ns. puheella ohjattavien virtuaaliavustajien, ”pikku apurien” toteutuksen.
Esimerkkeinä kuluttajille tutuista toteutuksista on älykaiuttimet kuten Amazon Alexa/Echo, Google Home tai Apple Siri. Nämä toimivat suomeksi vielä kovin heikosti ja muutenkin ovat toiminnallisuuksilta varsin suppeita ja tarkoitettu kuluttajille, ei ikäihmisille tai sote-sektorille.
Me olemme erikoistuneet keskustelevan tekoälyn kehittämiseen nimenomaan sosiaali- ja terveydenhuollossa, lähtien vanhushoivasta.
Olemme aloittaneet oman keskustelevan tekoälyn eli Onerva-botin kehittämisen jo 3 vuotta sitten. Kiersimme kuntien vanhuspalveluja ja kysyimme hyödyllisempiä käyttökohteita.
Ehdottomasti tarpeellisimmaksi koettu käyttötapa on aamulla voinnin tarkastus ja ehkä tärkein kysymys mitä ihminen voi toiselta kysyä:
Mitä sinulle kuuluu?
Eli tekoäly voi kysyä aamulla esimerkiksi kotihoidon asiakkaalta, kuinka voit ja tarvitsetko apua?
Asiakas voi vastata omalla kielellään, omalla murteellaan, että:
”Selkää juilii niin hitokseen, että apua tänne ja sassiin.”
Tai vaihtoehtoisesti:
”Mitteepä tässä, turha tänne on nokkaansa työntää alvariinsa.”
Tämä luonnollinen kieli muunnetaan ensiksi puheesta tekstiksi, tulkitaan (onko asiat hyvin vai ei) ja tehdään toimenpide sen pohjalta, esimerkiksi vastataan asiakkaalle ja lähetetään viesti hoitajalle.
Näin voidaan siirtyä niin sanottuun tarvepohjaiseen hoivaan, jossa hoitajat käyvät asiakkaiden luona silloin kun on tarve. Ja hoiva voidaan kohdistaa niille ketkä sitä todella tarvitsevat.
Samalla voidaan tarjota ympärivuorokautinen tuki ja turva kun ikäihmisellä on apu ja juttukumppani aina vieressä.
Muita kuntien kanssa määriteltyjä käyttötapauksia on esimerkiksi:
Saimme juuri projektin päätökseen missä iso sairaanhoitopiiri tutkii voisiko se hoitaa osan puhelinpalveluista keskustelevan tekoälyn eli puhelubotin avulla.
Eli sairaalan ajanvaraukset, puhelinneuvonta jne. voitaisiin tarjota ympärivuorokautisesti 24/7 murto-osalla sitä hintaa mitä ihmisvoimin järjestetty puhelinpalvelu maksaa.
Toinen esimerkki mitä teemme nyt on Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla kehittämä Hytebotti (lue lisää). Se on yläasteikäisille nuorille suunnattu chatbot, tällä kertaa tekstipohjainen, joka vastaa nuoren kysymyksiin ja huoliin sekä ohjaa tarvittaessa eteenpäin tarvittaviin palveluihin.
Koska keskusteleva tekoäly on pilvessä, se voidaan integroida periaatteessa mihin tahansa laitteeseen, jossa on nettiyhteys, mikrofoni ja kaiutin. Se voi olla vaikka pehmolelu, älykaiutin, mobiilisovellus, nettisivu, lamppu, mikroaaltouuni tai lääkinnällinen laite.
Eli voimme muuttaa siis minkä tahansa laitteen puheella toimivaksi virtuaaliavustajaksi, jonka kanssa voi jutella ja joka voi auttaa sille opetetuissa asioissa. Tätä kautta sovelluskohteita on rajattomasti.
On tärkeä ymmärtää, että ei ole mitään yleistä tekoälyä, joka ymmärtäisi kaikkea puhetta tai varsinkaan jotain erityisaluetta kuten kotihoidon kontekstia. Tekoäly pitää aina opettaa ja se vaatii työtä.
Tekoälyn opettaminen vaatii aitoa puhedataa oikeilta ihmisiltä.
Jos kehitetään ikäbottia vanhuksille niin tarvitsemme ison määrän puhetta vanhuksilta.
Kerätty puhe pitää litteroida ja annotoida. Meidän tulee kertoa mitä mikäkin lause tarkoittaa, esimerkiksi ”ei kurjuutta kummempaa” tarkoittaa, että kaikki on melkolailla hyvin.
Tämä rikastettu data syötetään tekoälylle ja opetetaan se. Näin luodaan kielimalli, joka ymmärtää ikäihmisen puhetta. Kielimalliin ja tekoälyyn yhdistetään toiminnallisuus eli mitä puhebotin pitää tehdä jos asiakas sanoo, että ”olen kaatunut ja tarvitsen apua”.
Tähän sisältyy integraatiot eri järjestelmiin kuten hoitajien kutsujärjestelmään tai turvapuhelimeen. Toiminnallisuutta voidaan toteuttaa ohjelmistorobotiikan ja normaalin sovelluskehityksen avulla.
Aluksi puhebotti ei ymmärrä siis juuri mitään mutta mitä enemmän sille syötetään uutta dataa ja mitä enemmän sitä käytetään, sitä fiksummaksi se tulee.
Tämä vaatii ison työn ja tärkeintä onkin valita tarkkaan 1-2 tärkeintä käyttötapausta ja dialogia, jotka tekoälylle halutaan opettaa.
Kyllä voi. Itseasiassa aloitimme Onerva-botin opettamisen Kuopiossa kotihoidon kanssa jokusen vuotta sitten.
Kyse on siitä minkälaista opetusdataa botin opettamiseen saadaan. Etenkin ikäihmisten tai muistisairaiden ollessa kyseessä, emme voi olettaa että he tietävät miten robotille tai laitteelle puhutaan. Tai mitä avainsanoja pitäisi käyttää.
Heidän pitää antaa puhua omalla kielellä ja omalla murteella.
Ihan jo saavutettavuuden ja ns. eettisten periaatteiden vuoksi meidän pitääkin opettaa murteet ja sallia oma puheenparsi.
Ei niin kaukana kuin voisi luulla. Esimerkiksi Onerva-bot perustuu siihen, että tarvittaessa ihminen voi monitoroida useita bottikeskusteluja samanaikaisesti ja puuttua keskusteluun jos botti ei ymmärrä jotain.
Näin voidaan varmistaa 100% laatu heti ensimmäisestä päivästä lähtien ja opettaa bottia lennosta.
Toisaalta aina botin ei tarvitse ymmärtää. Se voi myös vain kysyä kuulumisia, antaa asiakkaan puhua ja välittää tämän tiedon eteenpäin eli kääntää puheen tekstiksi. Hoitaja voi sitten lukea kuulumiset nopeasti esimerkiksi aamulla ennen vierailua.
Haastatteluidemme mukaan jos pelkästään se mahdollisuus, että yksinäinen ikäihminen voi purkaa tunteensa ja aatoksensa jollekin, vaikkakin koneen välityksellä, on monille tärkeää.
Meidän tavoite, varsin realistinen, onkin tuoda keskusteleva tekoäly tuotantokäyttöön vuoden 2022 alkuun mennessä.
Kyllä voi. Itseasiassa jo pari vuotta sitten Google ja Apple palkkasivat käsikirjoittajia animaatiostudio Pixarilta ja huumorinettilehti Onionilta luomaan heidän kehittämille tekoälyille persoonallisuutta ja toki huumorintajua.
Yksi australialainen robotti-/tekoälyvalmistaja taas käytti näyttelijä Cate Blanchettia ääninäyttelijänä heidän robotillaan.
Nykyään pystymme luomaan äänen kuin äänen myös kloonaamalla. Varsin pienellä määrällä nauhoitettua äänidataa, voi kuka tahansa luoda oman äänensä botin käyttöön.
Jos siis haluat, että älykaiuttimesta kuuluu vaikka anoppisi ääni tai miellyttävän samettisen kuuloinen radiojuontaja, niin se onnistuu.
Määrittelemme myös aina tekoälyä kehittäessä sille useita persoonallisuuksia ihan senkin vuoksi, että eri ihmiset haluavat jutella erilaisen persoonan kanssa: jotkut haluavat että botti on robottimainen, toinen haluaa jutella viranomaisen kanssa, toinen jutella kaverin kanssa jne.
Tämä on myös osa saavutettavuutta ja eettisyyttä: teemme sellaisia tekoälyjä ja puhebotteja, joita ihmiset haluavat käyttää emmekä tarjoa ”one-size-fits-all” tyylistä virtuaaliavustajaa.
Uskomme, että puhe tulee olemaan etenkin ikäihmisillä tärkein käyttöliittymä kun he asioivat laitteiden kanssa tai vaikkapa kaupan, pankin, veron, Kelan tai muun viranomaisen kanssa.
Ihan vain siksi, että normaalit käyttöliittymät, älypuhelimet, hiiret ja näytöt eivät sovellu kun näkökyky tai käsimotoriikka on heikentynyt.
Keskusteleva tekoäly mahdollistaa puhekäyttöliittymän palveluiden lisäksi myös erilaisiin laitteisiin. Oli se sitten kodinkone niin kuin imuri tai valaistus tai älykaiutin tai lääkinnällinen laite tai sensori.
Näemme, että hyvin pian keskusteleva tekoäly toimii näiden laitteiden ja ihmisen välissä. Jos esimerkiksi ovisensori hälyttää, että ovi on auki klo 03 yöllä, välittyy tästä tieto puhebotille, joka kysyy ihmiseltä mihin olet matkalla ja ohjaa takaisin vuoteeseen.
Jos taas asiakas ei ota lääkettä lääkeannostelurobotilta, voi tekoäly kysyä miksi et ottanut lääkettä.
Tai jos hän on yksinäinen, löytyy hänelle juttukumppani ympärivuorokauden.
Suurin hyöty keskustelevasta tekoälystä saadaankin kun rakennetaan ekosysteemejä missä eri tuotteet ja palvelut ovat integroituneet toisiinsa ja tekoäly mahdollistaa niiden ja ihmisen vuorovaikutuksen.
Lisätietoja Onerva-botista ja keskustelevasta tekoälystä kannattaa kysyä Villeltä: ville@onervahoiva.fi, p. 050 326 4989
Se on helppo käyttää, se tuo turvallisuutta ja vähentää huolta hurjasti.
Katso videolta lisää: https://youtu.be/p20nSUQ3JzI
Lue miten tyytyväisiä Kuopion kaupungin kotihoito sekä asiakkaiden omaiset ovat Onervaan.
https://onervahoiva.fi/kuopion-kotihoito-ja-omaiset-tykastyivat-onervaan/
Me tykätään Onervasta todella paljon. Se helpottaa todella paljon työtä etenkin asiakkailla, joilla on paljon omaisia. Myös asukkaat tykkäävät kun näkevät kuvia esimerkiksi lastenlasten uudesta koirasta tai kuvia mökiltä.
Huoli äidin voinnista on aina läsnä mutta helppo viestittely hoitajien kanssa on ehdottoman positiivinen asia. Stressi vähenee kun tietämys lisääntyy. Kiitos kuuluu kaikille äitiä hoitaville!
Onerva on valittu kehittämään Sosiaali- ja terveysministeriön Hytebottia.
Onervan vastuulla on Hytebotin sisällöntuotannon ja ns. kuiskaajaverkoston koordinointi sekä Hytebotin ”persoonallisuuden muotoilu”.
Kerromme tässä blogikirjoituksessa lisää mikä on Hytebotti. Mutta käydään läpi ensiksi lyhyesti mikä on Hytebotin taustalla oleva AuroraAI-verkosto?
Kansallisen tekoälyohjelma AuroraAI:n tavoitteena on kehittää tekninen alusta (AuroraAI-verkko), joka mahdollistaa erilaisten palvelujen tarjoamisen kansalaiselle sujuvalla ja saumattomalla tavalla elämän eri tilanteisiin ja tapahtumiin. Lisätietoa AuroraAI:sta voit lukea esimerkiksi tästä.
Esimerkkinä palveluista voi olla asiointi verottajan, Kelan, maahanmuuttoviraston tai vaikka oppilaitosten kanssa.
AuroraAI-verkon tavoitteena on, että yhteiskunnassa tarjottavat palvelut ja ihminen kohtaavat paremmin, vaikuttavammin ja henkilökohtaisemmin. Näiden palvelujen löytämisessä avustaa tekoäly, josta yhtenä esimerkkinä on Hytebotti.
AuroraAI-verkko mahdollistaa myös palveluiden keskinäisen vuorovaikutuksen tekoälyn avulla. Tämä tarkoittaa, että eri palvelutuottajien (esim. Vero, Kela, kunta, järjestö) chatbotit voivat välittää tietoja keskenään ja ohjata käyttäjää botilta toiselle.
AuroraAI-chatbot eli esimerkiksi Hytebot on siis käyttöliittymä tuohon Aurora-verkkoon. Chatbotin avulla käyttäjä saa apua, vastauksia ja löytää tarvitsemansa palvelun.
AuroraAI on Valtiovarainministeriön rahoittama kansallinen ohjelma eli ei minkään yksittäisen yrityksen tuote.
AuroraAI-chabot –ratkaisun referenssinä toteutetaan 2021 aikana Hytebotti, joka koulutetaan vastaamaan ensi vaiheessa yläkouluikäisten nuorten hyvinvointiin ja terveyteen liittyviin kysymyksiin ja haasteisiin ja ohjaa heitä oikeisiin palveluihin.
Jotta Hytebotti osaa keskustella nuorille, pitää sitä opettaa koulutusdatalla. Koulutusdataa tuottaa ns. kuiskaajaverkosto ja nuoret itse.
Onervan tiimin tehtävänä on koordinoida kuiskaajaverkoston toimintaa ja vastata sisällöntuotannosta.
Kuiskaajaverkostossa on mukana asiantuntijoita, jotka työskentelevät päivittäin lähellä yläkouluikäisiä nuoria. Keskeinen tavoite on myös aktivoida ja osallistaa kohderyhmään kuuluvia nuoria, jotta Hytebotin sisältö on mahdollisimman uskottavaa ja kohderyhmälle hyödyllistä.
Hytebotin sisältöä tuotetaan ja alustaa kehitetään vuoden 2021 aikana yhdessä järjestöjen ja nuorten kanssa, jonka jälkeen se viedään tuotantoon eli nuorten käyttöön.
Sisällöntuotannon ja koulutusdatan lisäksi chatbotille tulee kehittää persoonallisuus, joka tarkoittaa esimerkiksi botin ulkoasun kuvittamista ja visuaalista muotoa. Sekä tyyliä miten botti puhuu käyttäjille.
Hytebotille tuotettu sisältö tullaan jakamaan avoimena datana ja projektin aikana tuotetaan ns. sisällöntuotannon käsikirja, joka toimii ohjeena vastaaville bottitoteutuksilla.
Lisätietoja AuroraAI-verkosta: https://vm.fi/verkko
Lisätietoa Hytebotin kehityksestä ja Onervan roolista: Ville Niemijärvi, ville@onervahoiva.fi
Se on helppo käyttää, se tuo turvallisuutta ja vähentää huolta hurjasti.
Katso videolta lisää: https://youtu.be/p20nSUQ3JzI
Lue miten tyytyväisiä Kuopion kaupungin kotihoito sekä asiakkaiden omaiset ovat Onervaan.
https://onervahoiva.fi/kuopion-kotihoito-ja-omaiset-tykastyivat-onervaan/
Me tykätään Onervasta todella paljon. Se helpottaa todella paljon työtä etenkin asiakkailla, joilla on paljon omaisia. Myös asukkaat tykkäävät kun näkevät kuvia esimerkiksi lastenlasten uudesta koirasta tai kuvia mökiltä.
Huoli äidin voinnista on aina läsnä mutta helppo viestittely hoitajien kanssa on ehdottoman positiivinen asia. Stressi vähenee kun tietämys lisääntyy. Kiitos kuuluu kaikille äitiä hoitaville!
