Pidin Onervan esittelyn vanhuspalvelujen tuottajalle ja ajattelin, että koska tämä sama kysymys: ”mikä se Onerva oikein on” toistuu niin usein, niin kirjoitetaan siitä tiivis blogi.

Mikä on Onerva omaisviestintä?

  • Onerva on pikaviestisovellus sote-alalle. Alunperin suunniteltu vanhuspalveluihin. Eräänlainen ”hoiva-alan whatsapp / wilma” 
  • Se on tietoturvallinen, reaaliaikainen ja super helppo pikaviestipalvelu omaisten ja henkilökunnan väliseen viestintään
  • Sitä käytetään niin vanhus- kuin vammaispalveluissa, kotihoidosta asumispalveluihin
  • Sovellusta on käytetty myös laajemmin sote-sektorille, esimerkiksi nuorten sosiaalityössä, mielenterveyspalveluissa, päihdekuntoutuksessa ja nyt sitä viedään myös lastensuojeluun
  • Onerva on myös suosittu sisäisen viestinnän työväline (mm. Porvoon kunnan kotihoito)

Mitkä ovat Onervan hyödyt?

Sujuva viestintä on ensiarvoisen tärkeää etenkin sosiaali- ja terveydenhuollossa. Viestinnän pitää toimia niin asiakkaiden, ammattilaisten, omaisten kuin 3. sektorin välillä. Heikko viestintä ja huono tilannekuva eri toimijoiden välillä onkin yksi isoimmista haasteista esimerkiksi vanhustenhoivassa.

Mitä hyötyä Onerva tuo tähän?

  • Onerva vähentää omaisten huolta ja lisää omaistyytyväisyyttä
  • Tarjoaa ajantasaisen tiedon kaikille osapuolille (jota kautta saadaan parempi hoidon laatu) 
  • Vähentää hoitajien käyttämää aikaa puhelimessa ja helpottaa heidän työtä
  • Osallistaa omaisia hoivatyöhön ja sitä kautta myös säästää hoitajien työaikaa
  • Nostaa työtyytyväisyttä 
  • Mahdollistaa hoivatyön brändäämisen (”Meillä tiedät aina mitä rakkaallesi kuuluu”)

Kuka sitä kehittää / omistaa?

Onerva on 100% suomalainen tuote. Päämajamme on Jyväskylässä. Onervan kehitys on alkanut 2014 perustajien omaan tarpeeseen kun isovanhempamme olivat kotihoidossa ja tarvittiin parempi ratkaisu korvaamaan paperiset viestivihkot.

Missä Onerva on käytössä?

Onerva on Suomen suosituin pikaviestipalvelu sosiaalihuollossa, se on käytössä + 10 kunnassa ja useissa hoivayrityksissä ympäri Suomea Helsingistä Rovaniemelle. Asiakkaitamme ovat mm. Jyväskylän kaupungin kotihoito, Rauman vanhuspalvelut (kotihoito + palveluasuminen), Porvoon kotihoito, Siunsote, Helsingin kaupunki ja monet muut sote-palvelutuottajat kunnista yksityisiin palvelutuottajiin.

Mistä saan lisätietoa Onervasta? Voinko tutustua asiakasreferensseihin?

Saat lisätietoa pavleluistamme esimerkiksi tältä sivulta Onervan viestintäpalvelut vanhushoivaan

Kerromme mielellään lisää asiakasreferensseistä ja voitte aina haastatella meidän nykyisiä asiakkaita.

 Voitte tutustua Onervaan myös oheisilta videoilta ja blogikirjoituksista: 

Voit myös varata henkilökohtaisen etäesittelyn soittamalla tai lähettämällä sähköpostia minulle: ville at onervahoiva.fi / p. 050 326 49889. Kerron mielelläni lisää palvelustamme.

Ville
(se toinen Onervan perustajista)

format_quote

Se on helppo käyttää, se tuo turvallisuutta ja vähentää huolta hurjasti.

Katso videolta lisää: https://youtu.be/p20nSUQ3JzI

 

Pirjo, omainen
Jyväskylä
format_quote

Lue miten tyytyväisiä Kuopion kaupungin kotihoito sekä asiakkaiden omaiset ovat Onervaan.

https://onervahoiva.fi/kuopion-kotihoito-ja-omaiset-tykastyivat-onervaan/

Kuopiossa kotihoito ja omaiset tykästyivät Onervaan.
format_quote

Me tykätään Onervasta todella paljon. Se helpottaa todella paljon työtä etenkin asiakkailla, joilla on paljon omaisia. Myös asukkaat tykkäävät kun näkevät kuvia esimerkiksi lastenlasten uudesta koirasta tai kuvia mökiltä.

Palvelutalon esimies
Palvelupäällikkö
Turku
format_quote

Huoli äidin voinnista on aina läsnä mutta helppo viestittely hoitajien kanssa on ehdottoman positiivinen asia. Stressi vähenee kun tietämys lisääntyy. Kiitos kuuluu kaikille äitiä hoitaville!

Omainen

Muutama vuosi takaperin kuntalainen oli tehnyt kantelun koska kotihoito oli lopettanut paperisten viestivihkojen käytön kotihoidossa.

Asia eteni aina apulaisoikeusasiamiehen pöydälle, joka teki asiasta ratkaisun keväällä 2018.

Voit lukea tuon ratkaisun pöytäkirjan tästä linkistä:
https://www.oikeusasiamies.fi/r/fi/ratkaisut/-/eoar/263/2017

Vaikka kyse on muutaman vuoden takaisesta tapauksesta, on viestintä edelleen (ja aina) ajankohtaista. Käydään siksi läpi tuota päätöstä joka antaa osviittaa kysymykseen: onko kotihoidolla velvoite viestiä omaisille?

Omaisviestinnälle ei ole laillista estettä

Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin toteaa raportin alussa, että lainsäädäntö ei suoranaisesti vaadi, että kotihoidon asiakkaasta tehtäisiin merkintöjä reissuvihkoihin. Mutta lainsäädäntö ei myöskään kiellä näiden vihkojen käyttöä tai viestien välittämistä muilla välinein.

Oikeus osallistua itseään koskevien asioiden suunnitteluun ja saada tietoa on keskeinen yksilön perusoikeus.

Seuraavaksi tulee tärkeä huomio: omaisviestintä koskee päivittäistä hoitoa koskevia tietoja. Sellaisia tietoja, mitä ei usein merkitä virallisiin asiakirjoihin ja potilastietojärjestelmiin. Tietoa mitä omainen / asiakas ei välttämättä saa mistään, jollei ole käytössä omaisviestintää.

Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi asiakkaan päivittäiseen vointiin liittyvät tiedot, tarpeet, toiveet, huolet, murheet ja ilot. Ja asiointiin liittyvät asiat, kodin tarpeista tai asiakkaan menoista viestiminen.

Potilas- tai asiakastietojärjestelmä EI lähtökohtaisesti sisällä tätä tietoa eikä siihen ole pääsyä omaiselle / läheisillä. Ilman erillistä viestiratkaisua ei omainen ja läheinen pääse näihin tietoihin käsiksi muuta kuin puhelimitse tai kasvokkain tapaamisissa, joka taas rasittaa hoitohenkilökuntaa ja vie aikaa itse hoitotyöstä. Ja tällöin tieto tulee usein aivan liian myöhään.

Omaisviestintä on tärkeää laadukkaan hoidon turvaamiseksi

Tärkeä nosto apulaisoikeusasiamiehen päätöksessä on viestinnän merkitys hoidon laadussa. Tämä on havaittu vuosien varrella myös Onervan käytössä. Ajantasainen tilannekuva eri osapuolien välillä (asiakas-omaiset-hoitajat) varmistaa laadukkaan hoivan.

Kotihoidossa on tyypillistä, että asiakkaan luona käy viikon aikana yli 10 eri hoitajaa. Tähän kun lisätään joukko omaisia, läheisiä, kenties henkilökohtainen avustaja tai järjestöjen toimijoita, on sekaannukset enemmän kuin todennäköisiä, ilman toimivaa viestintää.

Asiakkaan ja omaisen tulee voida seurata reaaliaikaisesti asiakasmerkintöjä

Apulaisoikeusasiamies linjaa, että pelkkä henkilötietolain mukainen rekisterimerkintöjen tarkastusoikeus ei riitä. Päivittäisiin tietoihin tulee päästä kiinni reaaliajassa.

Tämä tarkoittaa myös, että paperiset viestivihkot eivät riitä. Tai mahdollisuus palavereihin esihenkilön kanssa silloin tällöin. Tai tietojen kirjaus potilas-/asiakastietojärjestelmään, johon omaisilla tai asiakkaalla ei ole pääsyä.

Omaisviestintää tarvitaan hoidettavan oikeuksien ja etujen turvaamiseksi

Tiedon välitys liittyy myös asiakkaan oikeuksien ja etujen turvaamiseen. Asiakkaalla tai omaisilla tulee apulaisoikeusasiamiehen mukaan taata edellytykset seurata hoidon ja huolenpidon toteutumista.

Paperiset viestivihkot tai mahdollisuus puhelinsoittoihin eivät ole ratkaisu

Kuten apulaisoikeusasiamiehen raportista nähdään, monet käytössä olevat viestintäratkaisut eivät riitä.

Paperiset viestivihkot, kasvokkain tapaamiset, mahdollisuus selvittää asioita puhelimitse tai asioiden kirjaaminen potilas- ja asiakastietojärjestelmän uumeniin ei ole riittävä ratkaisu takaamaan niin hoidon laatua, oikeusturvaa tai takaamaan riittävän sujuvaa viestintää niin hoitotiimin välillä ja varsinkaan omaisille, läheisille ja asiakkaalle itselleen.

Entä kaupalliset, globaalit viestintäratkaisut kuten whatsapp? Valitettavasti whatsapp ei ole sallittujen tuotteiden listalla eikä sitä voi käyttää tietosuojan ja -turvan vuoksi sote-tiedon välittämiseen. Voit lukea lisää tästä kirjoituksesta miksi Whatsappia ei voi käyttää sote-viestinnässä.

Mistä helppo viestintäsovellus, joka ei kuormita hoitajia liikaa?

Usein viestintä voi tuntua kiireisen työn tuoksinassa turhalta tai nice-to-know tiedottamiselta mutta kuten edellä on esitetty, viestinnälle on siis myös oikeudellinen peruste tai jopa laillinen velvoite.

Apulaisoikeusasiamiehen raportti ei kuitenkaan ota kantaa miten tuo tulisi toimeenpanna. Huomioiden vielä hoitajien kiireen. Miten minimoida hoitajien viestintään käytetty aika mutta maksimoida hyödyt ja tarjota riittävä tieto omaisille ja asiakkaalle?

Tähän täsmätarpeeseen olemme kehittäneet Onervan omaisviestintä-sovelluksen. Se on tietoturvallinen, kotimainen pikaviestipalvelu, joka on räätälöity omaisviestintään ja sote-toimijoiden tarpeisiin.

  • Helppokäyttöinen (kuten whatsapp)
  • Reaaliaikainen
  • Aika- ja paikkariippumaton
  • Tietoturvallinen

Onervan omaisviestintä on kotimainen vuodesta 2014 markkinoilla ollut kotihoitoon ja palvelutaloihin kehitetty viestisovellus. Se on käytössä kymmenissä kunnissa ja yksityisissä hoivayrityksissä Helsingistä Rovaniemelle.

Kotihoidon asiakkaan ja omaisten tiedonsaantiin liittyvät lailliset oikeudet voidaan taata helposti ja kustannustehokkaasti, samalla tuoden merkittäviä hyötyjä hoitajille, kuten ajansäästöä. Lue lisää miksi kotihoidon kannattaa panostaa omaisviestintään.

format_quote

Se on helppo käyttää, se tuo turvallisuutta ja vähentää huolta hurjasti.

Katso videolta lisää: https://youtu.be/p20nSUQ3JzI

 

Pirjo, omainen
Jyväskylä
format_quote

Lue miten tyytyväisiä Kuopion kaupungin kotihoito sekä asiakkaiden omaiset ovat Onervaan.

https://onervahoiva.fi/kuopion-kotihoito-ja-omaiset-tykastyivat-onervaan/

Kuopiossa kotihoito ja omaiset tykästyivät Onervaan.
 
Onervan omaisviestinnän pilotteja laajennetaan Turussa palveluasumiseen
Lue blogi
format_quote

Me tykätään Onervasta todella paljon. Se helpottaa todella paljon työtä etenkin asiakkailla, joilla on paljon omaisia. Myös asukkaat tykkäävät kun näkevät kuvia esimerkiksi lastenlasten uudesta koirasta tai kuvia mökiltä.

Palvelutalon esimies
Palvelupäällikkö
Turku
format_quote

Huoli äidin voinnista on aina läsnä mutta helppo viestittely hoitajien kanssa on ehdottoman positiivinen asia. Stressi vähenee kun tietämys lisääntyy. Kiitos kuuluu kaikille äitiä hoitaville!

Omainen

Rovaniemen kaupunki luopuu Whatsappin käytöstä tietoturvan ja -suojan vuoksi. Lue juttu tästä

Rovaniemen kaupungilla ei ole keinoja valvoa, miten henkilötietoja käytetään pikaviestisovelluksissa, eikä kaupunki voi varmistaa tietosuoja-asetuksen velvoitteiden toteutumista. Lisäksi on epävarmaa, miten sovelluksessa käsiteltävä tieto on turvattu ja miten tiedon säilyttäminen ja tietojen poistaminen hoidettu.

Tietosuojalainsäädäntöä rikotaan tietoisesti kunnissa

Valitettavasti edelleen lukuisat kaupungit ja yritykset Suomessa käyttävät esimerkiksi sote-sektorilla whatsappia tai vastaavia kaupallisia sovelluksia sote-tiedon välittämisessä ja viestimisessä. Tietoinen tietoturvan ja tietosuojalakien rikkominen on valitettavasti enemmän sääntö kuin poikkeus. Tuntuukin, että case Vastaamo ei ole opettanut juuri mitään.

Mutta miksi Whatsappin käyttö on kielletty sote-viestinnässä?

Kuten Rovaniemen kunnan artikkelissa mainitaan, Yhdysvaltojen lainsäädäntö antaa maan tiedusteluviranomaisille mahdollisuuden päästä käsiksi Yhdysvalloissa sijaitsevaan dataan. Ja koska Whatsapp:in omistaa Facebook eli yhdysvaltalainen yritys, on sillä halutessaan pääsy suomalaisten salassapidettäviin henkilötietoihin ja arkaluontoiseen terveysdataan. Ja tätä EU lainsäädäntö ei salli.

Whatsappin käytössä on lukuisia muitakin ongelmia tietosuojan kannalta, esimerkiksi:

  • Tietojen käsittelymaa: Tietoja käsitellään EU:n ulkopuolella (tai käsittelymaasta ei ole varmuutta)
  • Jäljitettävyys ja lokit: Lokeihin ei pääse käsiksi: ei voida tietää tai jälkikäteen varmentaa kuka on lukenut mitäkin tietoa.
  • Tietojen poistaminen: tietoja ei voida poistaa järjestelmästä tai ei olla varmoja poistuuko tiedot yrityksen hallusta vaikka keskustelut poistetaan
  • Tietojen säilytys: usein rekisterinpitäjällä (esim. sote-palvelutuottaja) on säilytysvelvollisuus tiedoille. Whatsappin osalta ei ole mitään taetta, että tiedot säilyvät palvelussa. Tietoja ei voida myöskään siirtää esimerkiksi palvelutuottajan omiin järjestelmiin.
  • Tietojen suojaus ja salaus: Whatsapp ilmoittaa, että tiedot suojataan mutta meillä ei ole tosiasiallista varmuutta mitä suojaustapaa tai algoritmeja käytetään
  • Tietojen luovutus 3. osapuolille: ei ole varmuutta luovuttaako Whatsapp tai emoyhtiä Meta suomalaisten henkilötietoja tai muita salassapidettäviä tietoja 3. osapuolille, esimerkiksi kaupallisiin tarkoituksiin

Vaatimuksia on lukuisia muitakin, joita kaupalliset, globaalit viestisovellukset eivät täytä. Voit tutustua Yleiseen tietosuoja-asetukseen tästä: https://gdprinfo.eu/fi

Katso esimerkiksi: 25 artikla, 32 artikla, 33 artikla, 34 artikla, 35 artikla 7 -kohta.

Kunta valitsi tietosuojarikkomuksen sen sijaan, että olisi johtanut muutosta

Kyse on lähinnä johtamisongelmasta. Käyttäjät tarvitsevat tietoturvallisen ja helpon viestisovelluksen, johdon tulisi tämä heille tarjota.

Mutta tämä vaatii muutosta toimintatavoissa ja tietoturvallisen teknologian hankintaa. Tähän muutokseen ei olla aina valmiita. Tästä meillä on omakohtaista kokemusta vuosien varrelta valitettavan paljon. Tässä on yksi esimerkki.

Pilotoimme Onervan omaisviestintäsovellusta ison kaupungin vanhuspalveluissa pari vuotta sitten. Osa käyttäjistä tykästyi Onervaan aivan mahdottomasti ja niin hoitohenkilökunta kuin omaiset olisivat halunneet ottaa sovelluksen käyttöön.

Mutta parissa asumispalveluyksikössä hoitohenkilökunta suhtautui Onervaan todella nihkeästi. Palautekeskusteluissa selvisi syy: niissä yksiköissä missä suhtautuminen oli kielteistä, oli käytössä Whatsapp omaisten ja hoitajien väliseen viestintään. Niissä missä Onerva otettiin avosylin vastaan, ei ollut whatsappia käytössä.

Kunnan IT-osaston edustajat olivat mukana palavereissa. He koittivat varovaisesti kertoa, että se mitä te teette (viestitte whatsappissa) on kiellettyä ja rikkoo tietosuojasäädöksiä. Vanhuspalveluyksikkö sanoi, että ”ei haittaa, näin me jatketaan koska uuden sovelluksen käyttöönotto olisi liikaa vaivaa”.

IT-osasto hiljeni, johto hiljeni ja Whatsappin käyttö jatkuu edelleen.

Tietoturvallisia, helppokäyttöisiä ja kotimaisia sovelluksia on tarjolla

Mutta suunta on oikea, kuten Rovaniemi esimerkillään näyttää. Monet kunnat ovat tehneet saman, Whatsappia tai vastaavia kaupallisia sovelluksia ei sallita kuntien viestinnässä, ainakaan sote-sektorilla.

Ja siitä syystä he ovat ottaneet käyttöön esimerkiksi meidän Onervan pikaviestisovelluksen (katso video tai lue lisää). Se on räätälöity sote-sektorin tarpeisiin, kotimainen ja täyttää edellä mainitut tietosuojavaatimukset. Ja erittäin helppokäyttää, voit lukea asiakaskokemuksia esimerkiksi Siun Sotelta, jossa se otettiin kokeilun jälkeen käyttöön.

Onervan pikaviestisovellus on käytössä jo kymmenissä kunnissa ja sote-yrityksissä ympäri Suomea vanhus- ja vammaishoivassa. Nyt siitä kehitetään versio myös lastensuojeluun.

Eli vaihtoehtoja tietoturvalliseen, helppokäyttöiseen viestintään ja yhteydenpitoon on kyllä tarjolla.

format_quote

Se on helppo käyttää, se tuo turvallisuutta ja vähentää huolta hurjasti.

Katso videolta lisää: https://youtu.be/p20nSUQ3JzI

 

Pirjo, omainen
Jyväskylä
format_quote

Lue miten tyytyväisiä Kuopion kaupungin kotihoito sekä asiakkaiden omaiset ovat Onervaan.

https://onervahoiva.fi/kuopion-kotihoito-ja-omaiset-tykastyivat-onervaan/

Kuopiossa kotihoito ja omaiset tykästyivät Onervaan.
 
Onervan omaisviestinnän pilotteja laajennetaan Turussa palveluasumiseen
Lue blogi
format_quote

Me tykätään Onervasta todella paljon. Se helpottaa todella paljon työtä etenkin asiakkailla, joilla on paljon omaisia. Myös asukkaat tykkäävät kun näkevät kuvia esimerkiksi lastenlasten uudesta koirasta tai kuvia mökiltä.

Palvelutalon esimies
Palvelupäällikkö
Turku
format_quote

Huoli äidin voinnista on aina läsnä mutta helppo viestittely hoitajien kanssa on ehdottoman positiivinen asia. Stressi vähenee kun tietämys lisääntyy. Kiitos kuuluu kaikille äitiä hoitaville!

Omainen

Esittelimme perjantaina erään kunnan vanhuspalveluille keskustelevaa tekoälyä (lue lisää mikä on Onerva-bot ja keskusteleva tekoäly).

Keskustelimme miten tekoäly tai robotit ylipäätänsä voivat helpottaa hoitajien työtä ja auttaa resurssipulassa. Ideaalitilanteessa voisimme siirtyä ns. tarvepohjaiseen hoivaan, jossa asiakkaan luona käydään vain jos tarva vaatii.

Tarve voitaisiin varmistaa esimerkiksi keskustelevan tekoälyn avulla, kysymällä sitä asiakkaalta. Näin hoiva voitaisiin kohdistaa niille asiakkaille, jotka sitä eniten tarvitsevat.

Vanhuspalveluissa on kuitenkin haaste, joka käytännössä estää robotiikan käyttöönoton, ilman että lainsäädäntöä (tai lain tulkinta) muutetaan.

Robotiikka ei tuo säästöjä eikä investointi maksa itseään takaisin (jollei hoivakäyntejä voida korvata niillä)

Vanhuspalvelujen mukaan Aluehallintovirasto eli AVI tulkitsee, että robotin tai botin tekemä hoivan tarpeen reaaliaikainen arviointi ei ole ns. hoidollinen toimeenpide.

Tällöin hoivakäyntejä ei voida kohdentaa vaikka sensori / robotti / botti tai muu teknologia näin todentaisi.

Samaan aikaan robotiikan ja keskustelevan tekoälyn käyttöönotto on ISO investointi. Puhutaan helposti satojentuhansien, jollei miljoonien hankinnasta. Kuten yleensäkin monimutkaisten ja vaativien tietojärjestelmien kohdalla (esim. Potilas- ja asiakastietojen tallennukseen ja käsittelyyn kaavailtu Aster -järjestelmän uusi budjetti on liki 130 miljoonaa euroa).

Sanommekin aina asiakkaille, että jos haluatte todella lähteä kehittämään ja käyttöönottamaan robotiikan ratkaisuja, tulisi tavoiteltavat säästöt mitata miljoonissa euroissa, lähtien vähintään 500 000€/vuosi. Jotta investointi maksaisi itsensä takaisin.

Mutta jos palvelutuottaja (kunta / yritys / hyvinvointialue) ei voi säästää robotin avulla yhtään hoivakäyntiä, ei se tuota säästöä.

Toki se tuottaa valtavasti lisähyvinvointia ja turvallisuutta asiakkaalle, jolla on myös valtava arvo (myös taloudellinen).

Robotiikkaa ajetaan markkinoille mutta kuka lobbaa lainsäädännön muutosta?

Suomessa tapahtuu hienoja asioita julkisella sektorilla mitä tulee uuden teknologian käyttöönottoon. Sosiaali- ja terveysministeriön KATI-ohjelmassa jaetaan useita miljoonia kouralliselle hankkeita, jotta uutta teknologiaa kokeiltaisiin ja otettaisiin käyttöön. Keskusteleva tekoäly on yksi keihäänkärkiteknologia.

Samaan aikaan STM:n vetämässä Hyteairo-ohjelmassa on aloitettu ns. Sote-botti työ, jossa kehitetään ja edistetään myös keskustelevaa sote-tekoälyä ja virtuaalisia avustajia. Yhtenä asiana suunnittelupöydällä on Onerva-botin kaltainen puhebotti ikäihmisille.

Kehityksen suunta ja into on positiivista mutta viesti kentältä eli vanhuspalvelutuottajalta oli selkeä: miten voimme ottaa käyttöön tätä teknologiaa, jos emme saa siitä tavoiteltuja hyötyjä?

  • Pitäisikö AVI:ien tulkita lakia eri tavalla?
  • Pitäisikö lakia päivittää, jotta robotin tai tekoälyn, sensorin tai muun teknologian suorittama ”hoivakäynti” katsottaisiin oikeaksi käynniksi?
  • Missä mennään em. muutosten edistämisessä?

En tiedä vastauksia mutta heittäisin kysymyksen STM:lle ja Hyteairon porukalle ja kuulisin mielellään muidenkin palvelutuottajien ajatuksia asiasta.

format_quote

Se on helppo käyttää, se tuo turvallisuutta ja vähentää huolta hurjasti.

Katso videolta lisää: https://youtu.be/p20nSUQ3JzI

 

Pirjo, omainen
Jyväskylä
format_quote

Lue miten tyytyväisiä Kuopion kaupungin kotihoito sekä asiakkaiden omaiset ovat Onervaan.

https://onervahoiva.fi/kuopion-kotihoito-ja-omaiset-tykastyivat-onervaan/

Kuopiossa kotihoito ja omaiset tykästyivät Onervaan.
 
Onervan omaisviestinnän pilotteja laajennetaan Turussa palveluasumiseen
Lue blogi
format_quote

Me tykätään Onervasta todella paljon. Se helpottaa todella paljon työtä etenkin asiakkailla, joilla on paljon omaisia. Myös asukkaat tykkäävät kun näkevät kuvia esimerkiksi lastenlasten uudesta koirasta tai kuvia mökiltä.

Palvelutalon esimies
Palvelupäällikkö
Turku
format_quote

Huoli äidin voinnista on aina läsnä mutta helppo viestittely hoitajien kanssa on ehdottoman positiivinen asia. Stressi vähenee kun tietämys lisääntyy. Kiitos kuuluu kaikille äitiä hoitaville!

Omainen

Olipa huikea päivä tiistaina Yyterissä 🏖️ 😎

Hyvinvointiteknologiayritykset stagella -webinaarissa 12 suomalaista teknologiayritystä oli lavalla keskustelemassa Lorenz Backmanin johdolla hyvinvointiteknologiasta ja miten se voi auttaa esimerkiksi hoivatyössä ja yleisemmin sote-sektorilla.

Onervan Ville jutteli Lorenzin kanssa puheboteista ja keskustelevasta tekoälystä (ks. video) ja miten sillä voidaan tarjota ikäihmisille 24/7 tuki, turva ja viihdykettä sekä samalla säästää merkittävästi hoitajien työaikaa.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on Hyvinvointiteknologiayritykset-stagella-1024x578.jpeg

Jos et päässyt webinaariin, avaamme keskustelun oleellisemmat kysymykset ja Villen vastaukset tähän blogiin.

Mitä keskusteleva tekoäly oikein on?

Keskusteleva tekoäly on ihmisen ja koneen vuorovaikutusta puheella tai tekstillä. Onervalla olemme erikoistuneet etenkin puheeseen. Siinä tekoäly on opetettu ymmärtämään ihmisen luonnollista kieltä, ideaalitilanteessa kaikkien vikoineen, muminoineen, taukoineen ja murteineen.

Ihminen voi käydä näin koneen tai laitteen kanssa kahdensuuntaisia keskusteluja ja tekoäly voi suorittaa tehtäviä ihmisen pyynnöstä:

  • hakea tietoa, välittää tietoa eteenpäin
  • muistuttaa menoista
  • varata aikoja
  • hälyttää apua jne. 

Toisin sanoen keskusteleva tekoäly mahdollistaa ns. puheella ohjattavien virtuaaliavustajien, ”pikku apurien” toteutuksen.

Esimerkkeinä kuluttajille tutuista toteutuksista on älykaiuttimet kuten Amazon Alexa/Echo, Google Home tai Apple Siri. Nämä toimivat suomeksi vielä kovin heikosti ja muutenkin ovat toiminnallisuuksilta varsin suppeita ja tarkoitettu kuluttajille, ei ikäihmisille tai sote-sektorille.

Me olemme erikoistuneet keskustelevan tekoälyn kehittämiseen nimenomaan sosiaali- ja terveydenhuollossa, lähtien vanhushoivasta.

Missä sitä voi hyödyntää? Miten se voi auttaa esimerkiksi hoitajapulassa?

Olemme aloittaneet oman keskustelevan tekoälyn eli Onerva-botin kehittämisen jo 3 vuotta sitten. Kiersimme kuntien vanhuspalveluja ja kysyimme hyödyllisempiä käyttökohteita.

Ehdottomasti tarpeellisimmaksi koettu käyttötapa on aamulla voinnin tarkastus ja ehkä tärkein kysymys mitä ihminen voi toiselta kysyä:

Mitä sinulle kuuluu?

Eli tekoäly voi kysyä aamulla esimerkiksi kotihoidon asiakkaalta, kuinka voit ja tarvitsetko apua?

Asiakas voi vastata omalla kielellään, omalla murteellaan, että:

Selkää juilii niin hitokseen, että apua tänne ja sassiin.”

Tai vaihtoehtoisesti:

”Mitteepä tässä, turha tänne on nokkaansa työntää alvariinsa.”

Tämä luonnollinen kieli muunnetaan ensiksi puheesta tekstiksi, tulkitaan (onko asiat hyvin vai ei) ja tehdään toimenpide sen pohjalta, esimerkiksi vastataan asiakkaalle ja lähetetään viesti hoitajalle.

Näin voidaan siirtyä niin sanottuun tarvepohjaiseen hoivaan, jossa hoitajat käyvät asiakkaiden luona silloin kun on tarve. Ja hoiva voidaan kohdistaa niille ketkä sitä todella tarvitsevat.

Samalla voidaan tarjota ympärivuorokautinen tuki ja turva kun ikäihmisellä on apu ja juttukumppani aina vieressä.

Muita kuntien kanssa määriteltyjä käyttötapauksia on esimerkiksi:

  • orientaatio päivän tapahtumiin
  • muistutus menoista
  • muistutus lääkkeiden ottamisesta
  • turvan tuominen muistisairaalle
  • viestien välittäminen omaisille tai omaisilta takaisin.

Mitä muita käyttökohteita sillä on kuin vanhushoiva?

Saimme juuri projektin päätökseen missä iso sairaanhoitopiiri tutkii voisiko se hoitaa osan puhelinpalveluista keskustelevan tekoälyn eli puhelubotin avulla.

Eli sairaalan ajanvaraukset, puhelinneuvonta jne. voitaisiin tarjota ympärivuorokautisesti 24/7 murto-osalla sitä hintaa mitä ihmisvoimin järjestetty puhelinpalvelu maksaa.

Toinen esimerkki mitä teemme nyt on Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla kehittämä Hytebotti (lue lisää). Se on yläasteikäisille nuorille suunnattu chatbot, tällä kertaa tekstipohjainen, joka vastaa nuoren kysymyksiin ja huoliin sekä ohjaa tarvittaessa eteenpäin tarvittaviin palveluihin.

Koska keskusteleva tekoäly on pilvessä, se voidaan integroida periaatteessa mihin tahansa laitteeseen, jossa on nettiyhteys, mikrofoni ja kaiutin. Se voi olla vaikka pehmolelu, älykaiutin, mobiilisovellus, nettisivu, lamppu, mikroaaltouuni tai lääkinnällinen laite.


Eli voimme muuttaa siis minkä tahansa laitteen puheella toimivaksi virtuaaliavustajaksi, jonka kanssa voi jutella ja joka voi auttaa sille opetetuissa asioissa. Tätä kautta sovelluskohteita on rajattomasti.

Miten tekoälyä voi opettaa?

On tärkeä ymmärtää, että ei ole mitään yleistä tekoälyä, joka ymmärtäisi kaikkea puhetta tai varsinkaan jotain erityisaluetta kuten kotihoidon kontekstia. Tekoäly pitää aina opettaa ja se vaatii työtä.

Tekoälyn opettaminen vaatii aitoa puhedataa oikeilta ihmisiltä.

Jos kehitetään ikäbottia vanhuksille niin tarvitsemme ison määrän puhetta vanhuksilta.

Kerätty puhe pitää litteroida ja annotoida. Meidän tulee kertoa mitä mikäkin lause tarkoittaa, esimerkiksi ”ei kurjuutta kummempaa” tarkoittaa, että kaikki on melkolailla hyvin.

Tämä rikastettu data syötetään tekoälylle ja opetetaan se. Näin luodaan kielimalli, joka ymmärtää ikäihmisen puhetta. Kielimalliin ja tekoälyyn yhdistetään toiminnallisuus eli mitä puhebotin pitää tehdä jos asiakas sanoo, että ”olen kaatunut ja tarvitsen apua”.

Tähän sisältyy integraatiot eri järjestelmiin kuten hoitajien kutsujärjestelmään tai turvapuhelimeen. Toiminnallisuutta voidaan toteuttaa ohjelmistorobotiikan ja normaalin sovelluskehityksen avulla.

Aluksi puhebotti ei ymmärrä siis juuri mitään mutta mitä enemmän sille syötetään uutta dataa ja mitä enemmän sitä käytetään, sitä fiksummaksi se tulee.

Tämä vaatii ison työn ja tärkeintä onkin valita tarkkaan 1-2 tärkeintä käyttötapausta ja dialogia, jotka tekoälylle halutaan opettaa.

Voiko robotti ymmärtää porin murretta tai vaikka savoa? 

Kyllä voi. Itseasiassa aloitimme Onerva-botin opettamisen Kuopiossa kotihoidon kanssa jokusen vuotta sitten. 

Kyse on siitä minkälaista opetusdataa botin opettamiseen saadaan. Etenkin ikäihmisten tai muistisairaiden ollessa kyseessä, emme voi olettaa että he tietävät miten robotille tai laitteelle puhutaan. Tai mitä avainsanoja pitäisi käyttää.

Heidän pitää antaa puhua omalla kielellä ja omalla murteella.

Ihan jo saavutettavuuden ja ns. eettisten periaatteiden vuoksi meidän pitääkin opettaa murteet ja sallia oma puheenparsi.

Kuinka kaukana ollaan, että puhebotti voisi olla oikeasti käytössä ihmisten kotona? 

Ei niin kaukana kuin voisi luulla. Esimerkiksi Onerva-bot perustuu siihen, että tarvittaessa ihminen voi monitoroida useita bottikeskusteluja samanaikaisesti ja puuttua keskusteluun jos botti ei ymmärrä jotain.

Näin voidaan varmistaa 100% laatu heti ensimmäisestä päivästä lähtien ja opettaa bottia lennosta.

Toisaalta aina botin ei tarvitse ymmärtää. Se voi myös vain kysyä kuulumisia, antaa asiakkaan puhua ja välittää tämän tiedon eteenpäin eli kääntää puheen tekstiksi. Hoitaja voi sitten lukea kuulumiset nopeasti esimerkiksi aamulla ennen vierailua.

Haastatteluidemme mukaan jos pelkästään se mahdollisuus, että yksinäinen ikäihminen voi purkaa tunteensa ja aatoksensa jollekin, vaikkakin koneen välityksellä, on monille tärkeää.

Meidän tavoite, varsin realistinen, onkin tuoda keskusteleva tekoäly tuotantokäyttöön vuoden 2022 alkuun mennessä.

Voiko tekoälyllä olla itse persoonallisuus?

Kyllä voi. Itseasiassa jo pari vuotta sitten Google ja Apple palkkasivat käsikirjoittajia animaatiostudio Pixarilta ja huumorinettilehti Onionilta luomaan heidän kehittämille tekoälyille persoonallisuutta ja toki huumorintajua. 

Yksi australialainen robotti-/tekoälyvalmistaja taas käytti näyttelijä Cate Blanchettia ääninäyttelijänä heidän robotillaan.

Nykyään pystymme luomaan äänen kuin äänen myös kloonaamalla. Varsin pienellä määrällä nauhoitettua äänidataa, voi kuka tahansa luoda oman äänensä botin käyttöön.

Jos siis haluat, että älykaiuttimesta kuuluu vaikka anoppisi ääni tai miellyttävän samettisen kuuloinen radiojuontaja, niin se onnistuu.

Määrittelemme myös aina tekoälyä kehittäessä sille useita persoonallisuuksia ihan senkin vuoksi, että eri ihmiset haluavat jutella erilaisen persoonan kanssa: jotkut haluavat että botti on robottimainen, toinen haluaa jutella viranomaisen kanssa, toinen jutella kaverin kanssa jne.

Tämä on myös osa saavutettavuutta ja eettisyyttä: teemme sellaisia tekoälyjä ja puhebotteja, joita ihmiset haluavat käyttää emmekä tarjoa ”one-size-fits-all” tyylistä virtuaaliavustajaa.

Mikä on teidän visio, miten vanhuksia hoidetaan esim. 5 vuoden päästä ja mikä on teidän keskustelevan tekoälyn rooli siinä?

Uskomme, että puhe tulee olemaan etenkin ikäihmisillä tärkein käyttöliittymä kun he asioivat laitteiden kanssa tai vaikkapa kaupan, pankin, veron, Kelan tai muun viranomaisen kanssa.

Ihan vain siksi, että normaalit käyttöliittymät, älypuhelimet, hiiret ja näytöt eivät sovellu kun näkökyky tai käsimotoriikka on heikentynyt.

Keskusteleva tekoäly mahdollistaa puhekäyttöliittymän palveluiden lisäksi myös erilaisiin laitteisiin. Oli se sitten kodinkone niin kuin imuri tai valaistus tai älykaiutin tai lääkinnällinen laite tai sensori.

Näemme, että hyvin pian keskusteleva tekoäly toimii näiden laitteiden ja ihmisen välissä. Jos esimerkiksi ovisensori hälyttää, että ovi on auki klo 03 yöllä, välittyy tästä tieto puhebotille, joka kysyy ihmiseltä mihin olet matkalla ja ohjaa takaisin vuoteeseen.

Jos taas asiakas ei ota lääkettä lääkeannostelurobotilta, voi tekoäly kysyä miksi et ottanut lääkettä.

Tai jos hän on yksinäinen, löytyy hänelle juttukumppani ympärivuorokauden.

Suurin hyöty keskustelevasta tekoälystä saadaankin kun rakennetaan ekosysteemejä missä eri tuotteet ja palvelut ovat integroituneet toisiinsa ja tekoäly mahdollistaa niiden ja ihmisen vuorovaikutuksen.

Lisätietoja Onerva-botista ja keskustelevasta tekoälystä kannattaa kysyä Villeltä: ville@onervahoiva.fi, p. 050 326 4989

Yyterissä paistoi aurinko kirkkaalta taivaalta ja oli muutenkin hulppeat puitteet. Iso kiitos tapahtuman järjestäjille!
format_quote

Se on helppo käyttää, se tuo turvallisuutta ja vähentää huolta hurjasti.

Katso videolta lisää: https://youtu.be/p20nSUQ3JzI

 

Pirjo, omainen
Jyväskylä
format_quote

Lue miten tyytyväisiä Kuopion kaupungin kotihoito sekä asiakkaiden omaiset ovat Onervaan.

https://onervahoiva.fi/kuopion-kotihoito-ja-omaiset-tykastyivat-onervaan/

Kuopiossa kotihoito ja omaiset tykästyivät Onervaan.
 
Onervan omaisviestinnän pilotteja laajennetaan Turussa palveluasumiseen
Lue blogi
format_quote

Me tykätään Onervasta todella paljon. Se helpottaa todella paljon työtä etenkin asiakkailla, joilla on paljon omaisia. Myös asukkaat tykkäävät kun näkevät kuvia esimerkiksi lastenlasten uudesta koirasta tai kuvia mökiltä.

Palvelutalon esimies
Palvelupäällikkö
Turku
format_quote

Huoli äidin voinnista on aina läsnä mutta helppo viestittely hoitajien kanssa on ehdottoman positiivinen asia. Stressi vähenee kun tietämys lisääntyy. Kiitos kuuluu kaikille äitiä hoitaville!

Omainen

Onerva on valittu kehittämään Sosiaali- ja terveysministeriön Hytebottia.

Onervan vastuulla on Hytebotin sisällöntuotannon ja ns. kuiskaajaverkoston koordinointi sekä Hytebotin ”persoonallisuuden muotoilu”.

Kerromme tässä blogikirjoituksessa lisää mikä on Hytebotti. Mutta käydään läpi ensiksi lyhyesti mikä on Hytebotin taustalla oleva AuroraAI-verkosto?

Mikä on AuroraAI?

Kansallisen tekoälyohjelma AuroraAI:n tavoitteena on kehittää tekninen alusta (AuroraAI-verkko), joka mahdollistaa erilaisten palvelujen tarjoamisen kansalaiselle sujuvalla ja saumattomalla tavalla elämän eri tilanteisiin ja tapahtumiin. Lisätietoa AuroraAI:sta voit lukea esimerkiksi tästä.

Esimerkkinä palveluista voi olla asiointi verottajan, Kelan, maahanmuuttoviraston tai vaikka oppilaitosten kanssa.

AuroraAI:n tavoite, lähde: https://www.suomidigi.fi/ryhmat/auroraai

AuroraAI-verkon tavoitteena on, että yhteiskunnassa tarjottavat palvelut ja ihminen kohtaavat paremmin, vaikuttavammin ja henkilökohtaisemmin. Näiden palvelujen löytämisessä avustaa tekoäly, josta yhtenä esimerkkinä on Hytebotti.

AuroraAI-verkko mahdollistaa myös palveluiden keskinäisen vuorovaikutuksen tekoälyn avulla. Tämä tarkoittaa, että eri palvelutuottajien (esim. Vero, Kela, kunta, järjestö) chatbotit voivat välittää tietoja keskenään ja ohjata käyttäjää botilta toiselle.

AuroraAI-chatbot eli esimerkiksi Hytebot on siis käyttöliittymä tuohon Aurora-verkkoon. Chatbotin avulla käyttäjä saa apua, vastauksia ja löytää tarvitsemansa palvelun.

AuroraAI on Valtiovarainministeriön rahoittama kansallinen ohjelma eli ei minkään yksittäisen yrityksen tuote.

Mikä on Hytebotti?

AuroraAI-chabot –ratkaisun referenssinä toteutetaan 2021 aikana Hytebotti, joka koulutetaan vastaamaan ensi vaiheessa yläkouluikäisten nuorten hyvinvointiin ja terveyteen liittyviin kysymyksiin ja haasteisiin ja ohjaa heitä oikeisiin palveluihin.

Jotta Hytebotti osaa keskustella nuorille, pitää sitä opettaa koulutusdatalla. Koulutusdataa tuottaa ns. kuiskaajaverkosto ja nuoret itse.

Onervan tiimin tehtävänä on koordinoida kuiskaajaverkoston toimintaa ja vastata sisällöntuotannosta.

Kuiskaajaverkostossa on mukana asiantuntijoita, jotka työskentelevät päivittäin lähellä yläkouluikäisiä nuoria. Keskeinen tavoite on myös aktivoida ja osallistaa kohderyhmään kuuluvia nuoria, jotta Hytebotin sisältö on mahdollisimman uskottavaa ja kohderyhmälle hyödyllistä.

Hytebotin sisältöä tuotetaan ja alustaa kehitetään vuoden 2021 aikana yhdessä järjestöjen ja nuorten kanssa, jonka jälkeen se viedään tuotantoon eli nuorten käyttöön.

Sisällöntuotannon ja koulutusdatan lisäksi chatbotille tulee kehittää persoonallisuus, joka tarkoittaa esimerkiksi botin ulkoasun kuvittamista ja visuaalista muotoa. Sekä tyyliä miten botti puhuu käyttäjille.

Hytebotille tuotettu sisältö tullaan jakamaan avoimena datana ja projektin aikana tuotetaan ns. sisällöntuotannon käsikirja, joka toimii ohjeena vastaaville bottitoteutuksilla.

Lisätietoja AuroraAI-verkosta: https://vm.fi/verkko

Lisätietoa Hytebotin kehityksestä ja Onervan roolista: Ville Niemijärvi, ville@onervahoiva.fi

format_quote

Se on helppo käyttää, se tuo turvallisuutta ja vähentää huolta hurjasti.

Katso videolta lisää: https://youtu.be/p20nSUQ3JzI

 

Pirjo, omainen
Jyväskylä
format_quote

Lue miten tyytyväisiä Kuopion kaupungin kotihoito sekä asiakkaiden omaiset ovat Onervaan.

https://onervahoiva.fi/kuopion-kotihoito-ja-omaiset-tykastyivat-onervaan/

Kuopiossa kotihoito ja omaiset tykästyivät Onervaan.
 
Onervan omaisviestinnän pilotteja laajennetaan Turussa palveluasumiseen
Lue blogi
format_quote

Me tykätään Onervasta todella paljon. Se helpottaa todella paljon työtä etenkin asiakkailla, joilla on paljon omaisia. Myös asukkaat tykkäävät kun näkevät kuvia esimerkiksi lastenlasten uudesta koirasta tai kuvia mökiltä.

Palvelutalon esimies
Palvelupäällikkö
Turku
format_quote

Huoli äidin voinnista on aina läsnä mutta helppo viestittely hoitajien kanssa on ehdottoman positiivinen asia. Stressi vähenee kun tietämys lisääntyy. Kiitos kuuluu kaikille äitiä hoitaville!

Omainen

Lahjoita puhetta -hanke on voittanut Grand One -kilpailussa ykköspalkinnon ”Paras mobiilipalvelu” -kategoriassa.

Aloitimme Onervalla Lahjoita puhetta -hankkeen Kalevalan päivänä 2019.

Tavoitteena kerätä kansallista, kaikille avointa suomenkielistä puhearkistoa, jota voitaisiin hyödyntää suomenkielisten tekoälyratkaisuiden rakentamisessa (Lue lisää tästä)

Esimerkkinä Onerva-bot keskusteleva tekoäly ja puheella ohjattavat virtuaaliavustajat, joita kehitämme sote-sektorille.

Tästä on menty aimo harppauksin eteenpäin kansallisen puhearkiston keräämisessä, kiitos YLE:lle, Vakelle (nykyinen Ilmastorahasto), Tekoälykiihdyttömälle, Solitalle, Helsingin yliopistolle ja monille muille meidän unelman eteenpäin viemisestä ja upeasta toteutuksesta! 🙏

Lahjoita puhetta -aineistoa annotoidaan ja litteroidaan nyt. Rikastettua puhedataa päästään hyödyntämään meidän ja muiden alan toimijoiden tuotekehityksessä syksyllä.

Jos muuten haluat kuulla miten meidän ikäihmisille suunniteltu Onervabot keskusteleva tekoäly on kehittynyt, osallistu ilmaiseen webinaariin 8.6.2021: Hyvinvointi- ja terveysteknologiayritykset stagella: Teknologiainnovaatioiden rooli soten kehittämisessä -webinaari 

 
Onervan omaisviestinnän pilotteja laajennetaan Turussa palveluasumiseen
Lue blogi
format_quote

Se on helppo käyttää, se tuo turvallisuutta ja vähentää huolta hurjasti.

Katso videolta lisää: https://youtu.be/p20nSUQ3JzI

 

Pirjo, omainen
Jyväskylä
format_quote

Lue miten tyytyväisiä Kuopion kaupungin kotihoito sekä asiakkaiden omaiset ovat Onervaan.

https://onervahoiva.fi/kuopion-kotihoito-ja-omaiset-tykastyivat-onervaan/

Kuopiossa kotihoito ja omaiset tykästyivät Onervaan.
format_quote

Me tykätään Onervasta todella paljon. Se helpottaa todella paljon työtä etenkin asiakkailla, joilla on paljon omaisia. Myös asukkaat tykkäävät kun näkevät kuvia esimerkiksi lastenlasten uudesta koirasta tai kuvia mökiltä.

Palvelutalon esimies
Palvelupäällikkö
Turku
format_quote

Huoli äidin voinnista on aina läsnä mutta helppo viestittely hoitajien kanssa on ehdottoman positiivinen asia. Stressi vähenee kun tietämys lisääntyy. Kiitos kuuluu kaikille äitiä hoitaville!

Omainen

Kesäkuussa tiistaina 8.6.2021 on tarjolla ehkä vuoden merkittävin hyvinvointiteknologiatapahtuma!

Maksuttomassa ”Teknologiainnovaatioiden rooli soten kehittämisessä -webinaarissa Suomen parhaimmat sote-alan teknologiayritykset esittelevät osaamistaan Yyterin auringon alla.

Osallistumaan webinariin pääset kotikonttorilta tai -sohvalta ja tapahtuma on täysin maksuton. Ilmoittaudu mukaan tästä linkistä.

Meiltä Onervalta Ville Niemijärvi kertoo miten Keskusteleva tekoäly tuo helpostusta hoitajapulaan ja tarjoaa ympärivuorokautisen tuen ja turvan ikäihmisille.

Juontajana webinaarissa on mahtava Lorenz Backman ja paikalla Onervan lisäksi koko joukko Suomen parhaimpia hyvinvointiteknologiaratkaisuja.

Tervetuloa mukaan, kurkkaa ohjelma ja ilmoittaudu mukaan tästä linkistä:

https://www.lyyti.fi/reg/Hyvinvointi_ja_terveysteknologiayritykset_stagella_3358

 
Onervan omaisviestinnän pilotteja laajennetaan Turussa palveluasumiseen
Lue blogi
format_quote

Se on helppo käyttää, se tuo turvallisuutta ja vähentää huolta hurjasti.

Katso videolta lisää: https://youtu.be/p20nSUQ3JzI

 

Pirjo, omainen
Jyväskylä
format_quote

Lue miten tyytyväisiä Kuopion kaupungin kotihoito sekä asiakkaiden omaiset ovat Onervaan.

https://onervahoiva.fi/kuopion-kotihoito-ja-omaiset-tykastyivat-onervaan/

Kuopiossa kotihoito ja omaiset tykästyivät Onervaan.
format_quote

Me tykätään Onervasta todella paljon. Se helpottaa todella paljon työtä etenkin asiakkailla, joilla on paljon omaisia. Myös asukkaat tykkäävät kun näkevät kuvia esimerkiksi lastenlasten uudesta koirasta tai kuvia mökiltä.

Palvelutalon esimies
Palvelupäällikkö
Turku
format_quote

Huoli äidin voinnista on aina läsnä mutta helppo viestittely hoitajien kanssa on ehdottoman positiivinen asia. Stressi vähenee kun tietämys lisääntyy. Kiitos kuuluu kaikille äitiä hoitaville!

Omainen

Kehittämme Onervalla puheohjattua virtuaaliavustajaa eli keskustelevaa tekoälyä sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Tuttavallisemmin Onerva-bottia.

Onerva-bot on puheella ohjattava tekoäly esimerkiksi kotihoidon asiakkaan tueksi, turvaksi ja viihdykkeeksi.

Ikäihminen voi käydä tekoälyn kanssa 2-suuntaisia keskusteluja eli se ymmärtää puhetta, pystyy vastaamaan ja tarvittaessa toimimaan asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Esimerkiksi hälyttämään apua.

Onervan keskusteleva tekoäly voidaan integroida osaksi mitä tahansa laitetta, jossa on mikrofoni, kaiutin ja nettiyhteys. Esimerkiksi älypuhelimen sovellus, älykaiutin tai vaikka lääkinnällinen laite.

Tai se voidaan ajastaa soittamaan asiakkaan puhelimeen, jolloin ei tarvita erillisiä sovelluksia. Onervan avulla voidaan tehdä esimerkiksi kotihoidon asiakkaille aamuisin voinnin tarkastus tai kunta voi soittaa läpi kaikki koronan vuoksi eristäytyneet ikäihmiset ja kartoittaa heidän voinnin ja tarpeet.

Asiakaspalvelussa ja call centereissä keskusteleva tekoäly mahdollistaa 24/7 puhelinpalvelun ja neuvonnan sekä huomattavat kustannussäästöt.

Pilotoimme kaikkia näitä sovelluskohteita tämän vuoden aikana niin Ruotsissa kuin Suomessakin.

Jos sairaanhoitopiirinne / kuntanne on kiinnostunut keskustelevan tekoälyn mahdollisuuksista, voitte tutustua niihin oheiselta videolta tai pyytämällä oman henkilökohtaisen esittelyn meiltä info@onervahoiva.fi tai p. 050 326 4989

 
Onervan omaisviestinnän pilotteja laajennetaan Turussa palveluasumiseen
Lue blogi
format_quote

Se on helppo käyttää, se tuo turvallisuutta ja vähentää huolta hurjasti.

Katso videolta lisää: https://youtu.be/p20nSUQ3JzI

 

Pirjo, omainen
Jyväskylä
format_quote

Lue miten tyytyväisiä Kuopion kaupungin kotihoito sekä asiakkaiden omaiset ovat Onervaan.

https://onervahoiva.fi/kuopion-kotihoito-ja-omaiset-tykastyivat-onervaan/

Kuopiossa kotihoito ja omaiset tykästyivät Onervaan.
format_quote

Me tykätään Onervasta todella paljon. Se helpottaa todella paljon työtä etenkin asiakkailla, joilla on paljon omaisia. Myös asukkaat tykkäävät kun näkevät kuvia esimerkiksi lastenlasten uudesta koirasta tai kuvia mökiltä.

Palvelutalon esimies
Palvelupäällikkö
Turku
format_quote

Huoli äidin voinnista on aina läsnä mutta helppo viestittely hoitajien kanssa on ehdottoman positiivinen asia. Stressi vähenee kun tietämys lisääntyy. Kiitos kuuluu kaikille äitiä hoitaville!

Omainen

Soittelimme pari vuotta takaperin yksityisiä palvelutaloja läpi ja keskustelimme omaisviestinnästä ja sen tarpeesta.

Parissakin palvelutalossa johtaja oli heti innoissaan mukana, tarve viestinnän kehittämiselle ja omaisten osallistamiselle oli todella suuri ja aihe ollut tapetilla jo jonkin aikaa.

Johtaja näki viestinnän hyödyt välittömästi ja olimme jo sopimassa Onervan koekäytön aloituksesta.

Hän päätti kuitenkin tiedustella asiasta vielä henkilökunnnalta. Sovimme, että palaamme asiaan parin viikon päästä.

Nujersiko henkilökunta pomon?

Soitimme takaisin parin viikon päästä. Yllätykseksi tuntui kuin olisimme jutelleet ihan eri ihmisen kanssa.

Innostuksen tilalla oli lamaantunut, apaattinen ja varsin tyly vastaus:

”Emme ota palvelua koekäyttöön. Sitä ei koeta tarpeelliseksi.”

Tiedustelin syytä suunnanmuutokselle. Aiemmassa keskustelussa viestintä oli koettu tärkeäksi kehityskohteeksi.

Kuulemma tiimissä oli ollut hyvin voimakas vastustus muutoksille. Vastustus oli ollut niin suurta, että johtaja oli katsonut parhaaksi antaa asian olla. Turha taistella tuulimyllyjä vastaan.

Sain asialle vielä vahvistusta kiertotietä pitkin. Ko. yksikön vanha työntekijä kertoi, että tiimissä on muutama todella voimakas persoona, jotka ”pyyhkivät pomolla lattiaa” jos näin haluavat.

Työntekijöiden osallistaminen päätöksentekoon on ehdottoman tärkeää – mutta johtamista ei voi ulkoistaa

Arvostan sitä, että työntekijät osallistetaan päätöksentekoon. Arvostan matalaa organisaatiota. Useimmiten henkilökunta tuntee työn paremmin kuin esihenkilöt.

Mutta.

Et voi silti ulkoistaa johtamista, strategista ajattelua ja strategian täytäntöönpanoa alaisille. Et voi paeta työntekijöiden selän taakse kun pitää tehdä päätöksiä.

Pilapiirros organisaatiokaaviosta, jossa kukaan ei uskalla tehdä mitään

Organisaatio valmiina muutokseen? Kuvan lähde: Marketoonist.com

Sillä nyt eritoten vanhuspalveluissa kaivataan johtamista ja myös niitä muutoksia. Ja johtaminen on tiennäyttämistä, esimerkin näyttämistä. Joskus se vaatii, että muutetaan tuttuja ja turvallisia prosesseja.

Kuulin pidempään hoiva-alalla olleelta tutulta, että aikanaan osa hoitohenkilökunnasta vastusti voimakkaasti esimerkiksi sähköisiä potilastietojärjestelmiä ja nyt kukaan ei ajattele edes pärjäävänsä ilman.

Yleensä oli uudistus mikä tahansa, sille löytyy aina muutama äänekäs vastustaja. Vaikka uudistus palvelisi vastustajan omaa etua.

Aina jokainen työntekijä ei näe kokonaiskuvaa samasta perspektiivistä kuin johtaja. Eikä pidäkään. Tällöin on johdon tehtävänä viestiä yrityksen strategia ja tavoitteet niin selkeästi, että kaikki saadaan mukaan puhaltamaan yhteiseen hiileen.

Tehtävä ei ole kuitenkaan helppo. Vanhuspalveluiden painiessa resurssipulassa, liian pienet budjetit, alan kehno maine, alipalkkaus, pitkät sairaslomat, median kriittiset otsikot… ja kaiken päälle korona.

Johtajien tehtävä on erittäin haastava luoviessa tässä kaikessa. Mutta silti johtajan pitää johtaa.

Jos johtaja uskoo, että jokin muutos, vaikka sitten viestintäteknologia, parantaa huomattavasti toimintaa ja ennen pitkää myös henkilökunnan työtä, ei sitä pidä hylätä ensimmäisen muutosvastarinnan kohdatessa.

Sen sijaan, että leuka laitetaan rintaan, voisi todeta:

”Henkilökunta ei ostanut tätä ideaa ihan suorilta käsin, mikä oli odotettavaa. Mutta lähdetääs yhdessä miettimään miten viemme asiaa eteennpäin, ajan kanssa.” 

Kerrommekin ensi viikolla vinkkejä miten vanhushoivassa on menestyksekkäästi viety läpi viestintään liittyviä muutoshankkeita ja johdettu tuota muutosta.


Olemme Onervalla ottaneet omaisviestinnän ratkaisuja käyttöön jo 6 vuoden ajan kymmenissä kunnnissa. Palvelua käyttää päivittäin jopa 3000 hoitajaa Helsingistä Rovaniemelle.

Tiedämme siis miten viestintää kehitetään ja jalkautetaan hoivaorganisaatioon sujuvasti osaksi hoivatyötä. Niin, että samalla nostetaan myös henkilökunnan työtyytyväisyyttä. 

Jos haluat saada vinkkejä tähän, varaa oma 15 min esittelytilaisuus laittamalla sähköpostia info@onervahoiva.fi tai soittamalla 050 326 4989

 
Onervan omaisviestinnän pilotteja laajennetaan Turussa palveluasumiseen
Lue blogi
format_quote

Se on helppo käyttää, se tuo turvallisuutta ja vähentää huolta hurjasti.

Katso videolta lisää: https://youtu.be/p20nSUQ3JzI

 

Pirjo, omainen
Jyväskylä
format_quote

Lue miten tyytyväisiä Kuopion kaupungin kotihoito sekä asiakkaiden omaiset ovat Onervaan.

https://onervahoiva.fi/kuopion-kotihoito-ja-omaiset-tykastyivat-onervaan/

Kuopiossa kotihoito ja omaiset tykästyivät Onervaan.
format_quote

Me tykätään Onervasta todella paljon. Se helpottaa todella paljon työtä etenkin asiakkailla, joilla on paljon omaisia. Myös asukkaat tykkäävät kun näkevät kuvia esimerkiksi lastenlasten uudesta koirasta tai kuvia mökiltä.

Palvelutalon esimies
Palvelupäällikkö
Turku
format_quote

Huoli äidin voinnista on aina läsnä mutta helppo viestittely hoitajien kanssa on ehdottoman positiivinen asia. Stressi vähenee kun tietämys lisääntyy. Kiitos kuuluu kaikille äitiä hoitaville!

Omainen