Päivittäinen pikaviestintä on työn tekemisen kannalta elintärkeää ja välttämätöntä kaikilla sote-palvelualoilla.

Työtä ei voi suorittaa jos esihenkilö ei pysty viestimään reaaliajassa tiimille, henkilöstö viestimään keskenään, työntekijät asiakkaille ja joissain tapauksissa asiakkaiden omaisille ja läheisille (esimerkiksi lastensuojelussa vanhemmille tai vanhuspalveluissa omaisille).

Viestintä eri palvelualoilla on usein päivittäistä ja sen pitää tavoittaa useita eri sidosryhmiä ja osapuolia, jotka ovat usein sote-organisaation ulkopuolisia. Viestintä pitää olla myös helppoa ja nopeaa eli ns. pikaviestintää (vrt. Whatsapp).

Ja koska viestintä on lähes aina asiakasviestintää (huomioithan myös, että sisäinen viestintä työntekijöiden kesken on useimmiten asiakasviestintää), koskee sitä aina GDPR-säädökset ja tietosuojalaki. Jos viestit työvälineellä x, tulee organisaation tehdä tietosuojan vaikutustenarviointi ja sopimus henkilötietojen käsittelystä sovelluksen palvelutarjoajan kanssa.

Toisin sanoen kuluttajille suunnatut sovellukset kuten Whatsapp, Signal tai sisäiseen käyttöön tarkoitettu Teams eivät sovellu tähän tarpeeseen. Ei myöskään asiakkaalle tarkoitetut asiointiportaalit kuten Maisa.

Miksi ei?

Joko näihin sovelluksiin ei ole pääsyä organisaation ulkopuolisilla, nämä eivät täytä GDPR ja tietosuojavaatimuksia tai nämä ei ole tarkoitettu reaaliaikaiseen pikaviestintään. Usein nämä kaikki yhdessä.

Mutta edelleen viestintä on välttämätöntä. Kuten sanottu, sote-palvelualoilla työtä ei voi tehdä laadukkaasti ilman, että mahdollistetaan toimiva viestintä.

Mitä siis käy jos työntekijöillä, asiakkailla ja muilla sidosryhmillä ei ole tähän soveltuvaa viestikanavaa?

Työntekijät päätyvät käyttämään kiellettyjä sovelluksia jos hyvinvointialue ei tarjoa heille tietoturvallista viestisovellusta

Kaikilla hyvinvointialueilla mitä olemme haastatelleet (lähes kaikkia), ovat työntekijät päätyneet käyttämään Whatsappia, Signalia tai muita GDPR:ää ja tietosuojaa rikkovia sovelluksia. Kielloista tai linjauksista huolimatta. 

Emmekä voi syyttää heitä, kuten jo todettu, työtä ei voi hoitaa ilman viestintää eri toimijoiden kesken. Tällöin vain rikotaan räikeästi GDPR ja tietosuojasäädöksiä ja odotellaan uutta Vastaamoa.

• Johdon hiljainen hyväksyntä voi johtaa vankilaan

Keskitetty viestintä tietoturvallisella sovelluksella helpottaa työtä ja johtokin nukkuu yönsä hyvin

Tästä syystä useat hyvinvointialueet ovat kääntyneet Onervan puoleen koska tarjoamme sote-pikaviestintään räätälöidyn tietoturvallisen tuotteen palvelualojen moninaisiin tietotarpeisiin.

Onerva mahdollistaa yhtä nopean ja helpon viestinnän kuin whatsapp mutta tietoturvallisesti täyttäen GDPR ja tietosuojavaatimukset. Onervan kautta voi viestiä:

• työntekijöiden välillä keskenään (sisäinen viestintä)
• esihenkilöltä tiimille
• työntekijöiltä asiakkaalle ja
• asiakkaan useille omaisille/läheisille (tai vaikka henk. koht. avustajalle)

Yksi ehdoton etu on se, että viestintä eri kanavista (kielletyt whatsapp, signal, teams + erinäiset muut kuten sms, puhelin, paperiset viestilaput) on voitu keskittää yhteen sovellukseen. Näin helpotetaan työntekijöiden työtä kun kaikki tietävät mitä kanavaa käyttää.

Jos haluat kuulla miten Onervaa käytetään esimerkiksi Itä-Uudellamaalla, Satakunnassa, Keski-Suomessa ja Helsingistä Rovaniemellä, ota yhteyttä alla olevalla lomakkeella.

Onervan tietoturvallista pikaviestisovellusta aloitetaan pilotoimaan Lapin hyvinvointialueella. Noin 3 kuukauden pilotti toteutetaan Sodankylän kotihoidossa ja 3 asumispalveluyksikössä.

Pilotissa Onervaa käytetään ennen kaikkea omaisviestintään eli hoitohenkilökunnan ja asiakkaiden omaisten väliseen pikaviestintään: arjen kuulumisten vaihtamiseen, asioiden hoitoon ja mahdollistamaan yhteistyö omaisten ja ammattilaisten välillä. Onervaa käytetään myös sisäisessä hoitajien välisessä viestinnässä esimerkiksi kotihoidon tiimin tai palvelutalon sisällä.

Osallistuminen pilottiin on maksuton omaisille ja asiakkaille. Käyttöä varten tarvitaan vain älypuhelin tai internet-selain. Jos läheisesi on Sodankylän vanhuspalvelujen asiakkaana, kysy lisää pilotista kotihoidosta, palvelutalosta tai sähköpostilla: info@onervahoiva.fi

Koekäyttö alkaa syyskuun alussa ja kestää vuoden loppuun saakka. Pilotti toteutetaan yhteistyössä Ikäystävällinen Lappi -hankkeen, Lapin hyvinvointialueen ja Onervan kanssa.

Lisätietoa Onervan pilotista:

Vesa Karjalainen
Projektipäällikkö
040 823 9468
vesa.karjalainen@lapha.fi

Ville Niemijärvi
Onerva Hoivaviestintä
050 326 4989
ville@onervahoiva.fi

Ikäystävällinen Lappi -hanke: https://ekollega.fi/ikaystavallinen-lappi
Mikä on Onervan tietoturvallinen viestisovellus: https://onervahoiva.fi/onerva-vaihtoehto-whatsappille-sote-alan-viestintaan/

Muita hyödyllisiä linkkejä tietoturvalliseen sote-viestintään liittyen:

• 14 syytä miksi sinun ei tulisi käyttää Whatsappia tai Signalia sote-viestinnässä
• Kotihoitoa ei voi kehittää ilman yhteistyötä eri organisaatioiden välillä
• Kuinka paremmalla viestinnällä voidaan tuoda merkittäviä säästöjä kotihoitoon
• Lisää artikkeleita viestinnästä ja sen kehittämisestä sote-sektorilla Onervan blogissa

Viestintä nähdään hoivatyössä edelleen ns. ”nice to have” juttuna. Kiva, vähän pehmeä asia, joka mainitaan web-sivuilla tai johdon seminaaripuheissa ja kalvoilla mutta voidaan oikeasti sivuuttaa. Ei ainakaan asia mihin kannattaisi investoida tai systemaattisesti kehittää.

Kuitenkin toimiva kommunikointi ja ajantasainen tilannekuva on jopa kriittisen tärkeää asiakkaiden hoidon ja hyvinvoinnin kannalta. Ihmiselämä voi riippua siitä. Kerron miksi.

Miksi viestintä on elintärkeää hoivatyössä?

💊 Vanhushoivassa puhutaan usein monisairaista asiakkaista, lääkityksestä, ravitsemuksesta ja asiakkaista jotka eivät välttämättä pärjää yksin 24h. Elintärkeää tietoa pitää välittää ajantasaisesti eri toimijoiden kesken.

Jos viestintä ei toimi tässä ympäristössä, voi tilanne olla jopa hengenvaarallinen asiakkaalle.

Hoivaan osallistuu usein yli 10 eri hoitajaa/viikko. Osa eri organisaatioista. Heitetään sekaan omaiset ja läheiset jotka asuvat eri puolilla Suomea, toimintaterapeutti, fyssari, turvapalvelut, henk.koht avustaja, vapaaehtoinen, järjestötoimija…

Jos viestintään ei panosteta, miten tiedonkulkua koordinoidaan näiden kaikkien välillä? Miten varmistetaan, että kriittinen tieto kulkeutuu eri osapuolille? Tällöin EI riitä kirjaus potilastietojärjestelmään, yksi puhelinsoitto tai paperiset viestivihkot.

• Kuka antoi lääkkeet tänä aamuna? Ai turvapalvelu kävi yöllä äidin luona, miksi?
• Oliko isä kaatunut, mikä on hänen vointinsa?
• Mitäs se fyssari ohjeistikaan?
• Oliko mummo syönyt? Ai ruuat oli homeessa jääkaapissa ja kukaan ei käynyt kaupassa?

Hoitoon liittyy lukuisia kysymyksiä, joihin ei saada vastausta jos viestintään eri osapuolien välillä ei panosteta.

Huono viestintä purkautuu huolipuheluina

Entä mitä käy kun näihin kysymyksiin ei löydy vastauksia tai tieto ei kulje? Omaisten huoli kasvaa ja kasvaa – lopulta purkautuen huolipuheluina, yhteentörmäyksenä tai yhteydenottona mediaan tai valvovaan viranomaiseen. Ja vaikka kaikki olisikin kunnossa niin yhteentörmäykset ja selvitykset kuormittavat huomattavasti jo kuormittunutta henkilöstöä.

Viestintä ei ole siis mikään ”nice to have” hoivatyössä. Se on välttämätöntä. Jopa elintärkeää.

Viestintä on oleellinen osa ihmisten välistä vuorovaikutusta ja se on erityisen tärkeää vanhushoivassa.

Omaisviestintä – eli viestintä vanhusten läheisten, hoitajien ja muiden hoitoon osallistuvien tahojen välillä – on keskeinen osa onnistunutta hoivatyötä. Tässä blogikirjoituksessa tarkastelemme syitä, miksi avoin ja tehokas viestintä on niin tärkeää vanhushoivassa.

1 Luottamuksen rakentaminen

Viestinnän avulla voidaan rakentaa luottamusta ikäihmisten ja hoitohenkilökunnan välille sekä hoitajien ja omaisten välille. Hyvä viestintä auttaa varmistamaan, että kaikki osapuolet tietävät, mitä odottaa, ja että he tuntevat olonsa turvalliseksi ja huomioon otetuksi.

2 Yksilöllisten tarpeiden huomioiminen

Jokaisella vanhuksella on omat yksilölliset tarpeet ja toiveet, ja viestintä auttaa varmistamaan, että nämä tarpeet otetaan huomioon hoitosuunnitelmissa. Kattava viestintä mahdollistaa hoitohenkilökunnalle ymmärtää paremmin ikäihmisen toiveet, pelot ja arvot, mikä puolestaan auttaa heitä tarjoamaan yksilöllistä ja inhimillistä hoitoa.

Toimivan omaisviestinnän avulla myös uudet hoitajat tai vaikka kesätuuraajat, tietävät paremmin asiakkaan toiveet, tarpeet ja mieltymykset.

3 Päätöksenteon tukeminen

Kun viestintä on avointa ja selkeää, se auttaa kaikkia osapuolia tekemään parempia päätöksiä ikäihmisen hoidosta. Omaiset voivat saada tarvitsemansa tiedot läheisensä voinnin kehityksestä (myös silloin kun asuvat kaukana) sekä hoidon vaihtoehdoista ja hoitajat voivat saada arvokasta tietoa aiemmista kokemuksista, mieltymyksistä ja elämäntilanteesta. Näin voidaan tehdä parhaita mahdollisia päätöksiä kunkin yksilön hyvinvoinnin edistämiseksi.

4 Hoidon jatkuvuuden varmistaminen

Hyvä viestintä auttaa varmistamaan hoidon jatkuvuuden eri hoitoympäristöjen välillä. Kun hoitajat, omaiset ja muut hoitoon osallistuvat tahot jakavat tietoa ja kommunikoivat tehokkaasti, voidaan varmistaa, että asiakkaan hoito on saumatonta, johdonmukaista eikä esiinny tietokatkoksia jotka voivat pahimmillaan vaarantaa ikäihmisen turvallisuuden.

5 Ongelmien havaitseminen ja ratkaiseminen

Viestinnän avulla voidaan havaita ja ratkaista ongelmia nopeasti. Kun hoitajat, ikähimiset ja omaiset kommunikoivat avoimesti, on helpompi tunnistaa mahdolliset hoidon puutteet tai epäkohdat ajoissa. Tämä mahdollistaa nopean reagoinnin ja tarvittavien muutosten tekemisen hoidon laadun parantamiseksi.

6 Tunteiden ilmaiseminen ja käsittely

Vanhushoivassa viestintä on tärkeä väline tunteiden ilmaisemisessa ja käsittelyssä. Omaiset saattavat kokea huolta, surua tai pelkoa läheisensä hoidon suhteen. Tällöin avoin keskustelu auttaa heitä käsittelemään näitä tunteita. Toimivan omaisviestinnän kautta omaisilla ja läheisillä on matalan kynnyksen viestintäkanava myös esimerkiksi huolen purkamiseen. Ilman, että se kuormittaisi hoitajia liikaa tai veisi heidän työaikaa kuten puhelinsoitot.

Sama pätee ikäihmisiin itseensä – he voivat kokea erilaisia tunteita, kuten pelkoa, turhautumista tai yksinäisyyttä. Viestintä auttaa heitä ilmaisemaan näitä tunteita ja saamaan tarvitsemansa tuen.

7 Omaisten osallistuminen hoidon suunnitteluun

Viestintä mahdollistaa omaisten aktiivisen osallistumisen vanhusten hoidon suunnitteluun ja toteutukseen. Heidän panoksensa on arvokasta, sillä he tuntevat vanhuksen parhaiten ja voivat tarjota tietoa, joka auttaa hoitohenkilökuntaa ymmärtämään vanhuksen tarpeita ja toiveita paremmin.

8 Omaisten tukeminen

Omaisilla on tärkeä rooli vanhusten hoidossa ja he tarvitsevat myös tukea kohdatakseen haasteet, joita vanhusten hoitaminen voi tuoda. Avoin ja tukeva viestintä auttaa omaisia tuntemaan itsensä osaksi hoitotiimiä ja se voi auttaa heitä saamaan tietoa, vertaistukea ja ohjausta tarpeen mukaan.

Yhteenveto

Vanhushoivassa viestintä omaisten, hoitajien ja muiden hoitoon osallistuvien tahojen välillä on ensiarvoisen tärkeää. Hyvä viestintä rakentaa luottamusta, tukee päätöksentekoa, varmistaa hoidon jatkuvuuden, auttaa havaitsemaan ja ratkaisemaan ongelmia, mahdollistaa tunteiden ilmaisun ja käsittelyn, edistää omaisten osallistumista hoidon suunnitteluun ja tukee omaisia heidän roolissaan. Kaiken kaikkiaan avoin, selkeä ja tehokas viestintä parantaa vanhusten hoidon laatua ja edistää heidän hyvinvointiaan.

Muutaman kerran kunnan tai hoivayrityksen kanssa omaisviestinnästä keskustellessa he ovat sanoneet, että viestintä on hyvällä tolalla.

”Meillä on mahdollisuus lähettää potilas-/asiakastietojärjestelmän kautta viestejä omaisille. Eli kaikki on kunnossa”

Olen esittänyt heti perään tarkentavan kysymyksen: käytättekö tuota ominaisuutta? Saako omaiset niitä viestejä?

Joka kerta vastaus on ollut sama: ”Ei. Sitä ei olla otettu käyttöön. Mutta se ON SIELLÄ.”

Se, että on olemassa tekninen ratkaisu, ei tarkoita että ongelma olisi ratkaistu. Se, että hommasit kuntosalikortin mutta se pölyttyy käyttämättömänä lompakossa, ei vie sinua piiruakaan lähemmäksi kesäkuntoa.

Liian usein sote- ja hoiva-alan viestinnästä keskustellessa asia jämähtääkin tekniseen ratkaisuun. Mitä se ei koskaan ole.

On tärkeä ymmärtää, että:

• Tekninen ominaisuus ei ratkaise yksinään ongelmaa
• Se saadaanko ihmiset (omaiset ja hoitajat tässä tapauksessa) käyttämään sovellusta eli viestimään ja työskentelemään yhdessä, ratkaisee kaiken

Voimme laittaa miljoonan tai kymmenen tuotekehitykseen ja tehdä markkinoiden parhaimman ohjelmiston. Mutta sillä ei tee mitään jos sitä ei oteta käyttöön. Potilastietojärjestelmässä voi olla vaikka mitä ominaisuuksia, mutta jos niitä ei käytetä niin ongelma säilyy.

Viestinnässä ja laajemmin omaisyhteistyössä on kyse muutosjohtamisesta, prosessien muutoksesta. Tekninen sovellus on hyvin, hyvin pieni osa tätä. Meidän pitää ymmärtää omaisten ja hoitajien tarpeita. Ja kannustaa, ohjata ja motivoida uuteen toimintamalliin.

Ja kyse ei ole rakettitieteestä. Kerron vain yhtenä esimerkkinä miten pienellä voidaan lähteä liikkeelle:

Omaishaastattelujen ja -kyselyjen (+1000 haastateltua) yhtenä tuloksena olemme huomanneet, että omaisten huolta voidaan vähentää ja kasvattaa luottamusta hyvin pienillä toimilla. Jopa 2 viestiä per viikko on riittänyt useimmissa kunnissa nostamaan omaistyytyväisyyttä valtavasti ja tuomaan aikasäästöjä hoitajille.

2 viestiä. Niiden välittämiseen menee alle minuutti viikossa.

Se on aika pieni investointi, jotta pääset kesäkuntoon.

Koronan iskiessä viime keväänä ja sulkiessa palvelutaloja omaisten vierailuilta, alkoi meidän puhelin soida.

Moni kunta ja yksityinen palvelutalo soitti ja kyseli, löytyisikö jotain apuvälinettä viestintään omaisten kanssa.

Pakko on toki hyvä motivaattori mutta kun on löysät housussa, on toimintaa vaikea kehittää. Silloin etsitään lähinnä hätäapua.

”Olisiko nopeasti halpaa ja hyvää. PAKKO saada joku väline tähän”

Monet näkevätkin vanhuspalveluissa viestinnän ja ylipäätään hoivateknologian ratkaisut nimenomaan pakkopullaksi.

”No annetaan niille (omaisille) nyt vaan jotain niin ovat tyytyväisiä”.

Tällöin palveluja ja teknologiaratkaisuja osaoptimoidaan. Mietitään miten voisimme ottaa käyttöön palvelun mahdollisimman harvalla asiakkaalla. Vain niillä, joilla se on pakko.

Sitten on kuntia, jotka näkevät viestinnän ja hoivateknologian laajemminkin mahdollisuudeksi kehittää proaktiivisesti toimintaa, tuoda säästöjä, lisätä tyytyväisyyttä.

Esimerkkinä Rauman kunta, joka käyttää aktiivisesti Onervan omaisviestintäsovellusta. Lue juttu Onervasta Rauman vanhuspalveluissa tästä: https://ls24.fi/kaupallinen-yhteistyo/onerva-yhdistaa-hoitajat-omaiset-ja-asiakkaat

Rauma hakee aktiivisesti lisää käyttäjiä. He miettivät, miten palvelun saisi levitettyä mahdollisimman monelle käyttäjälle. Ja näin saavuttaa mahdollisimman suuret säästöt.

Tässä on valtava ero ajatusmaailmassa ja johtamisessa. Toisessa teknologia on välttämätön paha, joka otetaan käyttöön pakon edessä.

Toisessa teknologian vaikuttavuus todetaan (esim. ajansäästö, tyytyväisyys) ja jos vaikuttavuus on positiivinen, sitä skaalataan mahdollisimman laajalle, jotta nuo hyvät vaikutukset maksimoidaan.

Me autamme toki asiakkaita hädässä mutta parasta tulosta saadaan kun kunta/hoivayritys panostaa systemaattisesti toiminnan kehittämiseen ja näkee teknologian tässä mahdollistajana.

Lisätietoa miten hoitajien työaikaa säästetään ja omaisten tyytyväisyyttä lisätään saat varaamalla oman 15min esittelytilaisuuden lähettämällä sähköpostia: ville@onervahoiva.fi tai soittamalla 050 326 4989

Miten korona-aikana huolestuneet omaiset voivat olla yhteydessä läheisiinsä palvelutaloissa?

Miten kaukana asuvat omaiset voivat osallistua etäältä kotihoidon asiakkaan hoivaan, esimerkiksi kauppa-asiointiin?

Miten vähennetään omaisten huolta, kasvatetaan luottamusta ja säästetään hoitajien työaikaa paremmalla viestinnällä?

Vastaamme kaikkiin näihin kysymyksiin maksuttomassa vanhushoivan viestinnän webinaarissa 18.12.2020 klo 13-14. Tervetuloa mukaan!

Mitä on omaisviestintä ja miten Onerva mahdollistaa yhteistyön vanhushoivassa?

Haluatko tietää mitä on omaisviestintä ja yhteistyö vanhushoivassa?

Omaisviestinnällä voidaan helpottaa omaisten huolta ja mahdollistaa yhteistyö hoitohenkilökunnan kanssa.

Sillä voidaan myös saavuttaa merkittäviä säästöjä kunnalle/hoivayritykselle sekä helpottaa hoitajien työtä tuomalla ajansäästöä ja osallistamalla omaisia.

Esittelemme tässä webinaarissa Onerva omaisviestintäsovelluksen ja miten sitä hyödynnetään eri puolilla Suomea kotihoidossa ja palveluasumisessa.

Kuulet esimerkiksi miten Onervan avulla voidaan:

• Viestiä helposti ja tietoturvallisesti omaisten ja hoitajien välillä
• Hoitaa ikäihmisten kauppa-asiointi
• Nostaa omaistyytyväisyyttä
• Nostaa henkilöstön työtyytyväisyyttä
• Mahdollistetaan tehokas viestintä korona-aikana
• Näet käytännössä miten Onerva toimii ja voit kysyä vinkkejä omaan työhön.

Kerromme myös parhaita käytäntöjä ja vinkkejä yli 20 kunnasta ja hoivayrityksestä sekä +1000 hoitajan ja omaisten haastattelujen tulokset mitä he odottavat viestinnältä.

Webinaari on tarkoitettu kuntien vanhuspalvelutyöntekijöille, esihenkilöille, hoivayrittäjille, hoiva-alan opiskelijoille ja toki myös kaikille omaisille joiden ikääntynyt läheinen on kotihoidossa tai palvelutalossa.

Webinaari on maksuton ja voit ilmoittautua mukaan laittamalla sähköpostia meille: info@onervahoiva.fi.

Tervetuloa mukaan!

Tutustu Onervaan alla olevilta videoilta tai tilaa oma 15 min etäesittely laittamalla sähköpostia osoitteeseen: info at onervahoiva.fi

Järjestämme jälleen 3.12.2020 klo 13-14 maksuttoman omaisviestintä ja yhteistyö -webinaarin yhdessä ReissuEllu -hankkeen kanssa (tutustu ReissuElluun tästä)

Mitä on omaisviestintä ja miten Onerva mahdollistaa yhteistyön vanhushoivassa?

Haluatko tietää mitä on omaisviestintä ja yhteistyö vanhushoivassa?

Omaisviestinnällä voidaan helpottaa omaisten huolta ja mahdollistaa yhteistyö hoitohenkilökunnan kanssa.

Sillä voidaan myös saavuttaa merkittäviä säästöjä kunnalle/hoivayritykselle sekä helpottaa hoitajien työtä tuomalla merkittävää ajansäästöä ja osallistamalla omaisia.

Esittelemme tässä webinaarissa Onerva omaisviestintäsovelluksen ja miten sitä hyödynnetään eri puolilla Suomea kotihoidossa ja palveluasumisessa.

Kuulet esimerkiksi miten Onervan avulla voidaan:

• Viestiä helposti ja tietoturvallisesti omaisten ja hoitajien välillä
• Hoitaa ikäihmisten kauppa-asiointi
• Nostaa omaistyytyväisyyttä
• Nostaa henkilöstön työtyytyväisyyttä
• Mahdollistetaan tehokas viestintä korona-aikana
• Näet käytännössä miten Onerva toimii ja voit kysyä vinkkejä omaan työhön.

Kerromme myös parhaita käytäntöjä ja vinkkejä yli 20 kunnasta ja hoivayrityksestä sekä +1000 hoitajan ja omaisten haastattelujen tulokset mitä he odottavat viestinnältä.

Webinaari on tarkoitettu kuntien vanhuspalvelutyöntekijöille, esihenkilöille, hoivayrittäjille, hoiva-alan opiskelijoille ja toki myös kaikille omaisille joiden ikääntynyt läheinen on kotihoidossa tai palvelutalossa.

Webinaari on maksuton ja voit ilmoittautua siihen tästä: https://www.facebook.com/events/2660319677567395

Laitathan meille viestiä jos ilmoittautuminen ei toimi, voimme lähettää suoran osallistumislinkin.

Tervetuloa mukaan!

Tutustu Onervaan alla olevilta videoilta tai tilaa oma 15 min etäesittely laittamalla sähköpostia osoitteeseen: info at onervahoiva.fi

ReissuEllu – Hyvinvointia kehittävä liikkuva oppimisympäristö -hanke on kutsunut Onervan webinaariin kertomaan omaisviestinnästä ja omaisyhteistyöstä vanhushoivassa.

Webinaari järjestetään torstaina 12.11.2020 klo 13-14 ja osallistuminen on maksutonta.

Ilmoittaudu mukaan tästä linkistä: https://fb.me/e/1Ir9bjmF9

Webinaarissa käydään läpi mm.

• Mitä on omaisviestintä ikäihmisten kotihoidossa ja palveluasumisessa?
• Mitä hyötyä viestinnästä on asiakkaalle, hoitajille, omaisille kuin palvelutarjoajalle?
• Mitä eri työvälineitä on tarjolla omaisviestintään ja miten ne eroavat toisistaan?
• Miten varmistetaan tietoturvallinen viestintä?
  Omaisviestinnän parhaita käytäntöjä ja vinkkejä niin omaisille kuin hoitajille kymmenistä eri kunnista

Tervetuloa mukaan kuulemaan lisää omaisviestinnästä. Ilmoittautuminen ja lisätietoa: https://fb.me/e/1Ir9bjmF9

Koronaviruksen, kuten minkä tahansa kriisin aikana läpinäkyvä, riittävä viestintä ja ajantasainen tilannekuva on erittäin tärkeää.

Miten Onervan omaisviestintä voi auttaa ikäihmisiä, hoitajia ja omaisia näinä aikoina?

Moni palvelutalo on sulkenut ovensa vierailta. Kotihoitoasiakkaan luonakaan ei suositella vierailtavan. Omaisilla on kuitenkin iso huoli miten rakkaimpansa voi.

Onervan avulla hoitajat voivat viestein ja kuvin tuoda asukkaan arjen omaisen nähtäville, pienentää huolta ja pitää koko lähipiirin ajantasalla voinnista.

Viestintä toimii myös toisin päin. Omaiset voivat lähettää Onervaan viestejä ja kuvia asukkaalle. Vaikka harvalla asukkaalla on älypuhelinta niin hoitajat voivat näyttää kuvia ja lukea viestejä, oli ne sitten vaikkapa lastenlastenlasten syntymäpäiväjuhlilta ☺️

Viesti ja kuva läheisiltä, silloin kun eivät pääse kylään, lämmittää mieltä hurjasti.❤️

📢 Onervan joukkoviestien avulla palvelutalon vetäjä voi informoida yhdellä viestillä kaikkia omaisia. Oli se sitten viikon ruokalista, virikeohjelman jakaminen tai koronavirukseen liittyvä tiedottaminen. Näin helpotetaan myös hoitajien ja johdon työtä kun omaiset ovat ajantasalla ja hoitajia usein kuormittavat puhelinsoitot vähentyvät.

Onervan saa käyttöön vaikka jo huomenna

Onervan käyttöönotto ei vaadi IT-projekteja vaan saat käyttöösi sen välittömästi. Viestiä voit tietoturvallisesti ja reaaliajassa joko tietokoneella, tabletilla tai älypuhelimella (Onervan Android ja iOS -sovelluksilla).

Käyttöönotto voidaan tehdä täysin etänä. Tarjoamme käyttöönottokoulutukset, ohjevideot ja muut materiaalit ja varmistamme sujuvan käyttöönoton sekä hoitajille että omaisille.

Jos haluat Onervan käyttöön kotihoidossa tai palvelutalossa, ole yhteydessä:

email: info@onervahoiva.fi
p. 050 326 4989