Toimiva viestintä on elinehto sosiaali- ja terveydenhuollossa. Viestinnän pitää olla sujuvaa niin sote-ammattilaisten kesken, ammattilaisilta asiakkaille kuin asiakkaiden omaisille ja läheisille (esim. vanhus- ja vammaispalvelut, lastensuojelu).

Kuten suurin osa tietää, pikaviestisovellukset kuten WhatsApp ja Signal eivät ole sallittuja sosiaali- ja terveysalan viestinnässä. Käyttämällä näitä asiakastietojen välittämiseen, voidaan syyllistyä tietosuojarikkomukseen.

Tästä syystä useat kunnat ovat kieltäneet Whatsappin / Signalin ja vastaavien käytön.

• Vantaa kielsi Whatsappin käytön
• Rovaniemen kaupunki luopuu whatsappin käytöstä

GDPR- ja tietosuojavaatimusten mukaan näitä sovelluksia ei tulisi käyttää asiakastiedoista viestiessä, koska ne eivät takaa asianmukaista tietoturvaa ja henkilötietojen käsittelyä.

Vastaamon surullinen tapaus on esimerkki siitä mitä voi käydä kun tietosuojaa ei otettu vakavasti. Toimitusjohtaja sai vankeutta tietosuojarikkomuksesta mikä on poikkeuksellista Suomessa – mutta ei varmasti jää ainoaksi tapaukseksi.

Miten sitten mahdollistaa yhtä helppo ja nopea viestintä kuin Whatsappilla mutta tietoturvallisesti ja niin, että noudatetaan tietosuojalakia ja GDPR-vaatimuksia?

Helppo, nopea ja tietoturvallinen pikaviestintä sote-alalle

Onneksi meillä on ratkaisu tähän ongelmaan: Onerva on kotimainen, helppokäyttöinen ja tietoturvallinen vaihtoehto WhatsAppille ja muille pikaviestipalveluille. Onerva on erityisesti suunniteltu sosiaalihuollon tarpeisiin ja se on Suomen suosituin pikaviestisovellus esimerkiksi vanhus- ja vammaispalveluissa Helsingistä Rovaniemelle ja Liedosta Lieksaan.

Onervan hyödyt:

✅ Tiedot pysyvät aina Suomessa
✅ Tiedot ja tietoliikenne salataan ja suojataan
✅ Mahdollisuus lokitietojen seurantaan
✅ Käyttäjähallinta on palvelutuottajalla, ulkopuoliset eivät voi liittyä keskusteluihin
✅ Täyttää GDPR ja tietosuojavaatimukset

Ja olennaisinta: Onervaa on yhtä helppo käyttää kuin whatsappia!

Onervan käyttöliittymää voidaan muokata asiakastarpeeseen ja esimerkiksi Helsingin kaupungin lastensuojelun kanssa olemme toteuttaneet siitä lapsille ja nuorille suunnatun Valtti-pikaviestisovelluksen. 

Onervaa käytetäänkin ympäri Suomea niin asiantuntijoiden sisäisessä viestinnässä, asiakasviestinnässä kuin omaisviestinnässä mm. seuraavilla palvelualoilla:

☑ Ikääntyneiden kotihoito ja palveluasuminen
☑ Lastensuojelu ja perhesosiaalityö
☑ Vammaispalvelut
☑ Mielenterveyspalvelut
☑ Päihdekuntoutus
☑ Nuorten sosiaalityö
jne.

Jos siis etsitte kotimaista vaihtoehtoa whatsappille, sellainen löytyy jo ja sillä on tuhansia iloisia käyttäjä ympäri Suomea jo vuodesta 2014 lähtien.

• Tutustu Onervan käyttöön Porvoon kotihoidossa
• Onerva Rauman vanhuspalveluissa

Onervan avulla voitte varmistaa, että viestintänne työntekijöiden kesken, asiakkaiden kanssa ja asiakkaiden omaisten kanssa on tietoturvallista ja sujuvaa.

Lisäksi sovelluksen käyttöönotto on vaivatonta, eikä se vaadi IT-projektia. Halutessa sen saa käyttöön saman päivän aikana. Käyttöönotoissa mittaamme aina vaikuttavuuden ammattilaisten työhön (aika- ja kustannussäästö, työntekijä- ja asiakastyytyväisyys) ja varmistamme, että investointinne kannattaa.

Tarvittaessa Onerva voidaan räätälöidä teidän brändin visuaalisella ilmeellä ja integroida potilastietojärjestelmiin tai käyttäjähallintajärjestelmiin.

Älkää epäröikö ottaa yhteyttä, mikäli teillä on kysyttävää Onervasta tai tarvitsette apua käyttöönotossa. Voit varata oman etäesittelyn laittamalla sähköpostia info@onervahoiva.fi tai soittamalla p. 050 326 4989

Odotamme innolla mahdollisuutta auttaa teitä parantamaan viestintää ja tietoturvaa!

Onervan koekäyttö alkaa 5.10.2020 Helsingin kaupungin kotihoidossa ja kahdessa seniorikeskuksessa.

Onervan sähköinen viestivihko tarjoaa helsinkiläisille tietoturvallista mutta avointa ja helppoa yhteydenpitoa henkilökunnan ja omaisten välillä.

Koekäyttö on ilmaista asiakkaille ja omaisille. Käyttöä varten tarvitsette vain älypuhelimen ja/tai tietokoneen sekä nettiyhteyden.

Koekäyttö jatkuu 31.12.2020 saakka ja palvelun piiriin voi liittyä milloin vain syksyn aikana.

Koekäyttöön osallistuvat yksiköt ja tiimit:

Kotihoito:

• Lounainen: Haaga 1 ja Haaga 2
• Läntinen: Kannelmäki 1 ja Malminkartano 1
• Kaakkoinen: Herttoniemi 2
• Itäinen Myllypuro 2, Kontula 1, Kontula 3, Kivikko 1 ja Kivikko 2

Palveluasuminen / Seniorikeskukset:

• Koskelan seniorikeskus
• Kustaankartanon seniorikeskus

Jos läheisesi on asiakkaana näissä yksiköissä ja haluat pysyä kuulolla läheisesi voinnista, tervetuloa käyttämään Onervaa.

Lisätietoa suoraan meiltä tai yksiköiden esihenkilöiltä.

Onerva Hoivaviestintä
into@onervahoiva.fi
p. 050 326 4989

Ainakin Helsinki ja Jyväskylä ovat ilmoittaneet soittavansa kaikille kaupungin ikäihmisille puhelimitse ja tarkistavansa onko kaikki kunnossa ja tarvitsevatko he apua.

Jyväskylän kaupunki soittaa kaikille yli 70-vuotiaille asukkailleen. https://t.co/RxWxCqMLV8

— Timo Koivisto (@tkoivisto_jkl) March 25, 2020

Tämä on loistava juttu ja hienoa huolenpitoa ikäkkäämmistä kuntalaisista, jotka ovat koronaviruksen kannalta riskiryhmää.

Tämä olisi myös loistava tilaisuus kehittää suomenkielistä keskustelevaa tekoälyä ja valjastaa esimerkiksi Onerva-bot soittamaan jatkossa noita tarkistuspuheluita (katso video missä juttelemme botin kanssa)

Botin ja robotiikan avulla voitaisiin tarjota ikäihmisille  24/7 huolenpito murto-osalla sitä kustannusta mitä ihmisten soittelu vaatii.

Onerva-bot voisi soittaa tarvittaessa varmistuspuhelun ja kysyä kuulumiset vaikka joka päivä vuoden ympäri. Ja suorittaa tarvittavat toimenpiteet, oli ne sitten keskustelun kirjaamisen, viestien välittämisen esimerkiksi hoitohenkilökunnalle tai avunpyynnön lähettäminen eteenpäin.

Ja kaikki tämä voidaan tehdä varttitunnissa. Yhä uudestaan ja uudestaan.

Botti tekee vartissa sen mikä ihmiseltä kestää liki 8 vuotta

Helsinki aikoo soittaa läpi kaikki yli 80-vuotiaat. Tämä tarkoittaa yli 27 000 asukasta. Jyväskylä aikoo soittaa kaikki yli 70-vuotiaat, joita on n. 18 000. Tämä on valtava urakka.

Sanotaan, että yhden asiakkaan soittaminen kestää 30 min. Sisältäen puhelun valmistelun ja soittamisen, itse keskustelun, puhelun sisällön kirjaamisen ja toimenpiteiden tekemisen, esim. viestin lähettämisen eteenpäin.

30 min taitaa olla jopa aliarvioitu mutta mennään sillä. Tällöin Helsingissä puheluiden tekemiseen menisi:

27 000 hlö * 30 min =  810 000 minuuttia = 13 500 tuntia = 1688 henkilötyöpäivää = 7,7 henkilötyövuotta

Eli liki 8 vuotta kestäisi, jotta yksi ihminen soittelisi kaikki helsinkiläiset yli 80-vuotiaat läpi.

Onneksi sitä ei tarvitse tehdä yksin. Sadalla työntekijälle siinä menee vajaa 17 päivää. Jos tuntipalkka sivukuluineen on maltilliset 20€/h niin tämä soittorupeama maksaa Helsingille 270 000 euroa.

Entä jos soittokierros tehtäisiin vaikkapa kerta viikkoon? Vuodessa kustannus olisi yli 14 miljoonaa euroa. Pelkästään Helsingin osalta. Satoja miljoonia jos sama tehtäisiin ympäri Suomen.

Robotiikan ja keskustelevan tekoälyn avulla taas, kun botti on opetettu keskusteluihin, voidaan käydä periaatteessa rajaton määrä keskusteluita. Koko Helsinki voitaisiin soittaa läpi tunnissa. Ja suorittaa sama yhä uudestaan ja uudestaan, niin kauan kuin kriisi kestää, ja miksei senkin jälkeen.

Mutta meillä on ongelma: ei ole olemassa valmista tekoälyä, joka voisi suorittaa tällaiset soitot ja keskustelut ikäihmisten kanssa. Tekoäly pitää opettaa. Ja tätä opettamista varten tarvitsemme puhedataa. Ja tässä olisi tuhannen taalan paikka kerätä sitä.

Tekoäly vaatii dataa oppiakseen, nyt on poikkeuksellinen paikka kerätä sitä

Tekoälyn kehittäminen vaatii opetusdataa. Keskustelevan tekoälyn sovellukset pienissä kielimaissa kuten Suomessa ovat pahasti jäljessä esimerkiksi englanninkielisiä maita.

Yksi haaste on, että meillä ei ole kattavaa opetusaineistoa eli puhedataa jolla voisimme opettaa tekoälyä käymään keskusteluja. Olemme käynnistäneet tähän liittyen jos jonkinlaista aloitetta, joista voit lukea lisää esimerkiksi tästä:

https://onervahoiva.fi/suomenkielinen-tekoalyn-kehittaminen-etenee-digi-lonnrot-osa-2/

Valtakunnallisten hankkeiden lisäksi olemme alkaneet opettamaan meidän omaa Onerva-bottia kuntien vanhuspalvelujen kanssa yhteistyössä. Aloitimme viime vuonna Kuopiossa (lue lisää tästä), jossa nauhoitimme kotihoidon käyntejä (luvan kanssa).

Seuraavana askeleena meillä on juurikin tervehdys- ja tarkastussoittojen tekeminen kotihoidon asiakkaille ja näiden soittojen nauhoitus botin opettamista varten. Niin, että botti voisi tehdä soitot jatkossa itsenäisesti.

Nyt meillä olisi todella poikkeuksellinen tilanne kerätä arvokasta puhedataa ympäri Suomen huomattavasti isommassa mittakaavassa kuin me itse pystyisimme.

Prosessi, jonka olemme kehittäneet kuntien vanhustoimen kanssa on olemassa. Teknologia on olemassa. Osaaminen ja ilmiselvä tarve on olemassa. Joten Helsinki ja Jyväskylä…

Helsinki ja Jyväskylä, tässä on ehdotuksemme

Meidän ehdotuksemme niin Helsingille, Jyväskylälle kuin muillekin kunnille, jotka aikovat suorittaa tarkastussoittoja ikäihmisille.

Nauhoittakaa puhelut. Kysykää asiakkailta lupa puheluiden nauhoittamiseen ja tallentakaa ne mitkä voi.

Tämä puhedata mitä näistä nyt tehtävistä tarkistussoitoista saadaan, on kultaakin kalliimpaa opetusaineistoa tekoälylle. Sen avulla voimme tehdä valtavan digiloikan mitä tulee suomenkielisen keskustelevan tekoälyn kehittämiselle.

Sen avulla voimme rakentaa tekoälyn, joka käy automaattisesti noita tarkastussoittoja vaikka joka päivä koko Suomen ympäri.

Etenemisehdotuksemme on siis seuraava:

1. Soitttakaa tarkistussoitot ikäihmisille
2. Pyytäkää lupa ja nauhoittakaa ja tallentakaa ne mitkä voi
3. Anonymisoidaan puhedata (henkilöä ei voi tunnistaa) ja käytetään sitä tekoälyn opettamiseen
4. Annetaan tekoälyn eli botin tehdä soitot jatkossa.

Tässä vaiheessa riittää kohdat 1-2 eli puhedatan nauhoitus ja tallennus. Voidaan sen jälkeen rauhassa miettiä miten edetään. Mutta tehkää edes se.

Vastaavaa mallia lähdimme siis jo toteuttamaan viime vuonna Kuopion kaupungin kotihoidon ja heidän asiakkaiden kanssa. Voit lukea siitä lisää tästä.

Teknologia, osaaminen ja prosessit ovat siis jo olemassa. Nyt meillä on todellinen tarve sekä mahdollisuus kerätä kallisarvoista puhedataa isossa mittakaavassa.

Millä eri tavoin Onerva-botin keskusteleva tekoäly voi auttaa ikäihmistä?

Kyse ei ole vain koronaviruksesta ja ikäihmisten voinnin tarkastuksesta tässä kriisissä. Kyse ei ole kertaluontoisesta harjoituksesta.

Väestön ikääntymisen johdosta, meillä on edessä valtava resurssipula ja uskomme, että Onerva-botin kaltaiset virtuaaliavustajat ja keskusteleva tekoäly voivat olla ratkaisevassa asemassa ikäihmisten apuna ja hoitajien tukena myös kriisin jälkeen.

Haluammekin tarjota ikäihmisille puheella ohjattavan avustajan tarjoamaan ympärivuorokautisen tuen, turvan ja viihdyttäjän. Niihin tapauksiin kun omaiset tai kotihoito ei pääse käymään.

Koronaviruksen sulkiessa riskiryhmään kuuluvat ikääntyneet koteihinsa, on tällaisella ratkaisulle ilmeinen tarve mutta se oli sitä ennekin ja on jatkossakin.

Botin avulla ikäihminen voi pitää yhteyttä läheisiin ja kotihoitoon, se voi kysyä vointia, muistuttaa lääkityksestä, ruokailusta, rytmittää päivää ja tarjota keskustelukumppanin. Lievittää yksinäisyyttä.

Botin avulla voi päästä käsiksi myös erilaisiin digitaalisiin palveluihin, ruuan verkkokaupasta pankkipalveluihin (lue tästä ja katso video miten tilaamme ruokaa puheohjaukselle).

Nämä eivät ole kaukaisia tulevaisuuden visioita vaan konkreettisia, toteutuskelpoisia käyttötapauksia. Mutta tarvitsemme niiden toteuttamiseen apua kunnilta.