Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suoritti talvella seurantatutkimuksen Vanhuspalvelujen tilasta Suomessa.
Alta pääset katsomaan THL:n tutkimuksen yhteenvetoja.
Harmi, että tutkimus julkaistiin vasta kuntavaalien jälkeen. Olisi ollut hyvä tuoda tulokset mukaan kuntavaalikeskusteluun voimakkaammin.
Sanomalehdet tarttuivat kuitenkin THL:n tutkimuksiin ja tulkitsivat niitä selvästi noita yhteenvetoja kärkkäämmin, ehkä ihan aiheesta.
Helsingin Sanomat käsitteli tutkimuksen tuloksia pääkirjoituksessaan viime lauantaina: Vanhustenhoito on yhä retuperällä
”Vanhusten laitoshoitoa on vähennetty jo vuosia, ja yhä huonokuntoisempia vanhuksia hoidetaan kotona. Tästä huolimatta kotihoidon resursseja ei ole kaikissa kunnissa lisätty riittävästi. Vanhusten hoidon kipupiste onkin nyt kotihoidossa.
”
Helsingin Sanomat, 15.4.2017
Keskisuomalainen taas julkaisi pääkirjoituksen aiheesta kiirastorstaina, asetellen otsikon hieman maltillisemmin: Vanhusten koti- hoidossa riittää kehitettävää
”Kotona hoitoa saavien vanhusten määrä on kasvanut, mutta samanaikaisesti kotihoidon henkilöstö on vähentynyt. Kahdessa vuodessa työntekijöiden määrä on supistunut yli 400 henkilöllä. Eläköityminen on vähentänyt perinteisten kotihoitajien ja -avustajien määrää, eikä tilalle useinkaan ole otettu riittävästi lähihoitajia ja perushoitajia. Äkkisistään yhtälö ei näytä hyvältä.
”
Keskisuomalainen, 13.4.2017
Kuten yllä kerrotaan, painopiste vanhustenhoivassa siirtyy kotihoitoon. THL:n raportissa kunnissa jopa 2/3 vastaajista näkee, että ympärivuorokautisia palvelutaloja, ns. vanhainkoteja, on nykyään jopa liikaa.
Kotona asutaan yhä pidempään, yhä useampi ja yhä huonokuntoisempana.
Tämä asettaa yhä suuremman tarpeen omaisviestinnälle. Omaisten tulee tietää myös etänä asuessaan, mitä heidän läheiselleen kuuluu.
Kuten Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa todetaan:
”Vanhustenhoidon ongelmat heijastuvat myös muualle yhteiskuntaan. Kun työikäiset lapset ovat jatkuvasti huolissaan vanhempiensa pärjäämisestä, heidän on vaikea keskittyä omaan työhönsä. Moni 50–60-vuotias yrittää venyä ja hoitaa omien velvollisuuksiensa lisäksi vanhempiensa asiat.”
Avoimuuden, läpinäkyvyyden ja reaaliaikaisen omaisviestinnän avulla tätä omaisten huolta vähennetään. Tätä tarvetta varten olemme kehittäneet Onerva – omaisviestintäpalvelun.
Toisaalta näemme, että vanhuksia hoivaa tulevaisuudessa yhä moninaisempi joukko ihmisiä. Hoiva-ammattilaiset, omaiset, henkilökohtaisia avustajat, 3. sektorin tomijat, vapaaehtoisia.
Keskisuomalaisessa todetaankin:
THL:n tutkimuksen mukaan kotihoidossa moniammatillisuus ei toteudu riittävästi. Kuntoutettava tai muuten heikossa kunnossa oleva vanhus tarvitsee useamman ammattilaisen apua. Moni vanhus tarvitsee hoitajien lisäksi myös toiminta- ja fysioterapeuttien sekä sosionomien palveluja.
Jotta eri hoivatoimijat voivat työskennellä yhdessä sujuvasti, tarvitaan Onervan kaltaisia yhteistyö- ja viestintävälineitä. Onerva mahdollistaa eri toimijoiden viestinnän tietoturvallisesti ja reaaliaikaisesti. Näin viestinnän ei tarvitse olla muistilappujen ja vihkojen varassa.
Täältä löydät lisätietoa tutkimuksesta: Vanhuspalvelujen tila
Onko läheisesi hoivakodissa tai kotihoidossa? Tai oletko hoivapalvelutarjoaja, joka haluaa lisätä avoimuutta hoivatyöhön?
Tutustu Onerva – viestintäpalveluun. Se on helppokäyttöisin vanhushoivan palvelu, joka tarjoaa nopean tavan viestiä hoitajien ja omaisten välillä – tietoturvallisesti.
Voit ottaa Onervan ilmaiseksi käyttöösi (max. 3 käyttäjää) tai hoivayritykselle ja kunnille tarkoitetun maksullisen version, 4,90€/kk/ikääntynyt asiakas.
Jos olet kiinnostunut käyttöönotosta, haluat testata Onervaa tai haluat tietää lisää, ota rohkeasti yhteyttä: info@onervahoiva.fi tai +358 50 326 4989
