Toimiva viestintä on elinehto sosiaali- ja terveydenhuollossa. Viestinnän pitää olla sujuvaa niin sote-ammattilaisten kesken, ammattilaisilta asiakkaille kuin asiakkaiden omaisille ja läheisille (esim. vanhus- ja vammaispalvelut, lastensuojelu).

Kuten suurin osa tietää, pikaviestisovellukset kuten WhatsApp ja Signal eivät ole sallittuja sosiaali- ja terveysalan viestinnässä. Käyttämällä näitä asiakastietojen välittämiseen, voidaan syyllistyä tietosuojarikkomukseen.

Tästä syystä useat kunnat ovat kieltäneet Whatsappin / Signalin ja vastaavien käytön.

• Vantaa kielsi Whatsappin käytön
• Rovaniemen kaupunki luopuu whatsappin käytöstä

GDPR- ja tietosuojavaatimusten mukaan näitä sovelluksia ei tulisi käyttää asiakastiedoista viestiessä, koska ne eivät takaa asianmukaista tietoturvaa ja henkilötietojen käsittelyä.

Vastaamon surullinen tapaus on esimerkki siitä mitä voi käydä kun tietosuojaa ei otettu vakavasti. Toimitusjohtaja sai vankeutta tietosuojarikkomuksesta mikä on poikkeuksellista Suomessa – mutta ei varmasti jää ainoaksi tapaukseksi.

Miten sitten mahdollistaa yhtä helppo ja nopea viestintä kuin Whatsappilla mutta tietoturvallisesti ja niin, että noudatetaan tietosuojalakia ja GDPR-vaatimuksia?

Helppo, nopea ja tietoturvallinen pikaviestintä sote-alalle

Onneksi meillä on ratkaisu tähän ongelmaan: Onerva on kotimainen, helppokäyttöinen ja tietoturvallinen vaihtoehto WhatsAppille ja muille pikaviestipalveluille. Onerva on erityisesti suunniteltu sosiaalihuollon tarpeisiin ja se on Suomen suosituin pikaviestisovellus esimerkiksi vanhus- ja vammaispalveluissa Helsingistä Rovaniemelle ja Liedosta Lieksaan.

Onervan hyödyt:

✅ Tiedot pysyvät aina Suomessa
✅ Tiedot ja tietoliikenne salataan ja suojataan
✅ Mahdollisuus lokitietojen seurantaan
✅ Käyttäjähallinta on palvelutuottajalla, ulkopuoliset eivät voi liittyä keskusteluihin
✅ Täyttää GDPR ja tietosuojavaatimukset

Ja olennaisinta: Onervaa on yhtä helppo käyttää kuin whatsappia!

Onervan käyttöliittymää voidaan muokata asiakastarpeeseen ja esimerkiksi Helsingin kaupungin lastensuojelun kanssa olemme toteuttaneet siitä lapsille ja nuorille suunnatun Valtti-pikaviestisovelluksen. 

Onervaa käytetäänkin ympäri Suomea niin asiantuntijoiden sisäisessä viestinnässä, asiakasviestinnässä kuin omaisviestinnässä mm. seuraavilla palvelualoilla:

☑ Ikääntyneiden kotihoito ja palveluasuminen
☑ Lastensuojelu ja perhesosiaalityö
☑ Vammaispalvelut
☑ Mielenterveyspalvelut
☑ Päihdekuntoutus
☑ Nuorten sosiaalityö
jne.

Jos siis etsitte kotimaista vaihtoehtoa whatsappille, sellainen löytyy jo ja sillä on tuhansia iloisia käyttäjä ympäri Suomea jo vuodesta 2014 lähtien.

• Tutustu Onervan käyttöön Porvoon kotihoidossa
• Onerva Rauman vanhuspalveluissa

Onervan avulla voitte varmistaa, että viestintänne työntekijöiden kesken, asiakkaiden kanssa ja asiakkaiden omaisten kanssa on tietoturvallista ja sujuvaa.

Lisäksi sovelluksen käyttöönotto on vaivatonta, eikä se vaadi IT-projektia. Halutessa sen saa käyttöön saman päivän aikana. Käyttöönotoissa mittaamme aina vaikuttavuuden ammattilaisten työhön (aika- ja kustannussäästö, työntekijä- ja asiakastyytyväisyys) ja varmistamme, että investointinne kannattaa.

Tarvittaessa Onerva voidaan räätälöidä teidän brändin visuaalisella ilmeellä ja integroida potilastietojärjestelmiin tai käyttäjähallintajärjestelmiin.

Älkää epäröikö ottaa yhteyttä, mikäli teillä on kysyttävää Onervasta tai tarvitsette apua käyttöönotossa. Voit varata oman etäesittelyn laittamalla sähköpostia info@onervahoiva.fi tai soittamalla p. 050 326 4989

Odotamme innolla mahdollisuutta auttaa teitä parantamaan viestintää ja tietoturvaa!

Koronan iskiessä viime keväänä ja sulkiessa palvelutaloja omaisten vierailuilta, alkoi meidän puhelin soida.

Moni kunta ja yksityinen palvelutalo soitti ja kyseli, löytyisikö jotain apuvälinettä viestintään omaisten kanssa.

Pakko on toki hyvä motivaattori mutta kun on löysät housussa, on toimintaa vaikea kehittää. Silloin etsitään lähinnä hätäapua.

”Olisiko nopeasti halpaa ja hyvää. PAKKO saada joku väline tähän”

Monet näkevätkin vanhuspalveluissa viestinnän ja ylipäätään hoivateknologian ratkaisut nimenomaan pakkopullaksi.

”No annetaan niille (omaisille) nyt vaan jotain niin ovat tyytyväisiä”.

Tällöin palveluja ja teknologiaratkaisuja osaoptimoidaan. Mietitään miten voisimme ottaa käyttöön palvelun mahdollisimman harvalla asiakkaalla. Vain niillä, joilla se on pakko.

Sitten on kuntia, jotka näkevät viestinnän ja hoivateknologian laajemminkin mahdollisuudeksi kehittää proaktiivisesti toimintaa, tuoda säästöjä, lisätä tyytyväisyyttä.

Esimerkkinä Rauman kunta, joka käyttää aktiivisesti Onervan omaisviestintäsovellusta. Lue juttu Onervasta Rauman vanhuspalveluissa tästä: https://ls24.fi/kaupallinen-yhteistyo/onerva-yhdistaa-hoitajat-omaiset-ja-asiakkaat

Rauma hakee aktiivisesti lisää käyttäjiä. He miettivät, miten palvelun saisi levitettyä mahdollisimman monelle käyttäjälle. Ja näin saavuttaa mahdollisimman suuret säästöt.

Tässä on valtava ero ajatusmaailmassa ja johtamisessa. Toisessa teknologia on välttämätön paha, joka otetaan käyttöön pakon edessä.

Toisessa teknologian vaikuttavuus todetaan (esim. ajansäästö, tyytyväisyys) ja jos vaikuttavuus on positiivinen, sitä skaalataan mahdollisimman laajalle, jotta nuo hyvät vaikutukset maksimoidaan.

Me autamme toki asiakkaita hädässä mutta parasta tulosta saadaan kun kunta/hoivayritys panostaa systemaattisesti toiminnan kehittämiseen ja näkee teknologian tässä mahdollistajana.

Lisätietoa miten hoitajien työaikaa säästetään ja omaisten tyytyväisyyttä lisätään saat varaamalla oman 15min esittelytilaisuuden lähettämällä sähköpostia: ville@onervahoiva.fi tai soittamalla 050 326 4989

ReissuEllu – Hyvinvointia kehittävä liikkuva oppimisympäristö -hanke on kutsunut Onervan webinaariin kertomaan omaisviestinnästä ja omaisyhteistyöstä vanhushoivassa.

Webinaari järjestetään torstaina 12.11.2020 klo 13-14 ja osallistuminen on maksutonta.

Ilmoittaudu mukaan tästä linkistä: https://fb.me/e/1Ir9bjmF9

Webinaarissa käydään läpi mm.

• Mitä on omaisviestintä ikäihmisten kotihoidossa ja palveluasumisessa?
• Mitä hyötyä viestinnästä on asiakkaalle, hoitajille, omaisille kuin palvelutarjoajalle?
• Mitä eri työvälineitä on tarjolla omaisviestintään ja miten ne eroavat toisistaan?
• Miten varmistetaan tietoturvallinen viestintä?
  Omaisviestinnän parhaita käytäntöjä ja vinkkejä niin omaisille kuin hoitajille kymmenistä eri kunnista

Tervetuloa mukaan kuulemaan lisää omaisviestinnästä. Ilmoittautuminen ja lisätietoa: https://fb.me/e/1Ir9bjmF9

Olemme mukana ensi viikolla puhumassa Alma Talentin järjestämässä Chatbot Day – Robotti asiakasviestijänä -tapahtumassa Helsingissä 27.10. – 28.10.2020.

”
Chatbot Day -seminaari tiivistää kaikki asiakaspalvelun ja -viestinnän automaatiota koskevat trendit. Kuulet ajankohtaisia puheenvuoroja bottien kehityksestä ja hyödyntämisestä asiakaspalvelun tukena. Suomen parhaiden tekoäly- ja chatbot-asiantuntijoiden lisäksi kuulet eri organisaatioiden bottimatkasta käytännössä.”

https://koulutus.almatalent.fi/chatbot-day/

Ratkaiseeko keskusteleva tekoäly hoitajapulan?

Onervalta Ville Niemijärven puheenvuoro on tapahtuman jälkimmäisenä päivänä keskiviikkona 28.10 klo 14.10.

Ville kertoo miten keskustelevaa tekoälyä ja puheella ohjattavia virtuaaliavustajia voidaan hyödyntää vanhushoivassa ja sosiaalihuollossa.

Puheenvuorossa käydään läpi seuraavia aiheita:

• Keskustelevan tekoälyn ja virtuaaliavustajien hyödyntäminen hoivaviestinnässä
• Käyttötapauksia ja kehitysprojekteja meiltä ja maailmalta
• Tekoälyn opettaminen ja kehittäminen käytännössä
• Mitä haasteita bottien hyödyntämiseen terveydenhuollossa liittyy?
• Miltä näyttää tulevaisuuden malli, jossa asiakkaan hoidosta vastaavat ihminen ja botti yhteistyössä?

Kerromme omasta tuotekehityksestämme Onerva-botin tiimoilta mutta käymme läpi laajemmankin keskustelevaa tekoälyä terveydenhuollossa.

Mikä on Onerva-bot keskusteleva tekoäly? Tutustu tästä blogikirjoituksesta.

Paikalla on paljon muitakin huippupuhujia yrityksistä useilta eri toimialoilta, virastoista ja yliopistoista kertomassa käytännön esimerkkejä chatboteista ja tekoälystä. Jos aihe kiinnostaa niin ilmoittaudu mukaan tästä. Tapahtumaan voi osallistua myös etänä.

Lisätietoa Onerva-bot keskustelevasta tekoälystä saat tästä blogikirjoituksesta tai varaamalla itsellesi oman 15 min etäesittelyn laittamalla meille sähköpostia info at onervahoiva.fi tai soittamalla 050 326 4989.

Olemme juuri tehneet sopimuksen Onerva Omaisviestintäpalvelun käyttöönotosta tälle vuodella Kokemäen kunnassa.

Onerva on omaisten ja hoitohenkilökunnan käytössä Henrikinhovin palvelutalossa sekä kunnan kotihoidossa.

Iso kiitos luottamuksesta Kokemäen vanhushoivalle ja ilo jatkaa yhteistyötä mahtavan hoitohenkilökunnan ja omaisten kanssa.

On mahtava nähdä kuntia, jotka haluavat tuoda läpinäkyvyyttä vanhushoivaan ja vähentää omaisten huolta tuomalla heidät lähemmäksi läheisensä arkea. (lisää…)

Joidenkin vanhushoivan asiantuntijoiden mukaan Suomi tarvitsee väestön ikääntyessä vuoteen 2025 mennessä kaksinkertaisen määrän hoitajia, jotta nykyinen hoivan taso voidaan säilyttää.

Tämä ei valitettavasti tule tapahtumaan. Ei nykyisillä taloudellisilla (ja poliittisilla) panostuksilla.

THL:n seurantatutkimus vanhushoivan tilasta Suomessa kertoo itseasiassa aivan päinvastaisesta suunnasta.

Kotihoidon henkilöstöä on vähennetty, vaikka asiakasmäärät ovat kasvaneet

(lisää…)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suoritti talvella seurantatutkimuksen Vanhuspalvelujen tilasta Suomessa.

Alta pääset katsomaan THL:n tutkimuksen yhteenvetoja. (lisää…)

Vanhuspalveluiden tulevaisuuden suunnitelmia on tehty viime vuosina runsaasti ja tahdin voi arvata kiihtyvän. Paperit alkavat kutakuinkin näillä sanoilla: Väestö ikääntyy nopeaa vauhtia.

Oletetaan siis, että tämä asia on jo tiedossa. Kun papereita lukee eteenpäin, sieltä löytyy myös seuraava ajatus:

Jotta tulevasta hoivan tarpeesta selvitään, omaisten rooli ja yhteistyö omaisten kanssa kasvaa.

Mitä tämä sitten tarkoittaa käytännössä, sitä ei tunnu vielä tietävän oikein kukaan.

Monet omaiset elävät jo nyt niin sanottua ”kerrosvoileipäelämää”. Sanonta ei ole syötävää, vaan se tarkoittaa sitä, että omaiset ovat yhtä aikaa vastuussa sekä nuoremmasta että vanhemmasta sukupolvesta.

Omaisilla on huolta moneen suuntaan ja he kokevat usein olevansa väärässä paikassa. Aina pitäisi olla myös toisaalla. Taakkaa ei ainakaan kevennä se, että äiti tai isä asuu eri puolella Suomea. Työpäivän jälkeen soitetaan mummille – Mummi ilahtuu soitosta, mutta kertoilee, ettei tänään ole käynyt ketään. Omainen kyselee, että eikö se kotihoito kuitenkin ole siellä käynyt…

Selvitysten mukaan omaisilla on valtava tunnekuorma läheisistään. Syyllisyys ja huoli tuntuvat alati istuvan olkapäillä. ”Mitenhän siellä nyt pärjätään, onkohan ne lääkkeet muistettu ottaa”. Läheiselle soittaminen ei tuo vastauksia mieltä vaivaaviin kysymyksiin. ”Kenelleköhän sitten soittaisi, ehtisikö se kotihoito vastata vai oliko tänään vuorossa sairaanhoitaja. Pitäisi siellä olla ruokapalvelukin käynyt vai mikä päivä tänään onkaan”, omainen jatkaa pohtimistaan kiiruhtaessaan hakemaan lastaan tai lastenlastaan soittotunnilta.

Omaisten tunnetaakka ei häviä siinäkään vaiheessa, kun läheinen siirtyy ympärivuorokautiseen hoitoon. Itse asiassa muutos on eräs elämänkaaren kuormittavimmista tilanteista. Suuret tunteet – häpeä ja helpotus vaihtelevat.

Omaisten ja hoitajien välinen yhteistyö ei ole aina mutkatonta eikä keinoja keskusteluyhteyteen ole välttämättä ole olemassa.  Yhteyden puuttuminen voi aiheuttaa sen, että omaisen tunteen purkautuvat kovasanaisesti hoivalaitosta tai yksittäistä hoitajaa kohtaan.

Omaisten ja hoitajien välille tarvitaan yhteys, jonka kautta saadaan turvallisuuden tunnetta ja luottamusta. Hyvä vuorovaikutus lisää myös hoitajien työhyvinvointia, kun työtä tehdään yhdessä. Vaikka läheisen päivittäinen perushoito olisi siirtynyt hoivakodin ammattilaisten vastuulle, ei omaisten rooli ja halu olla lähellä ole ohi. Läheinen on edelleen osa perhettä. Se on tärkeä viestiä.

Yhteinen työ olisi pohtia keinoja omaisten ja hoivatahojen välisen yhteistyön kehittämiseen. Hyviin suunnitelmiin kuuluu myös osa ”toimenpiteet ” tai ”menetelmät”. Tähän kohtaan paperia kirjoitetaan: kehitetään ja otetaan käyttöön yhteinen sähköinen viestivihko.