Suomalaiset vanhushoivan asiakkaat ovat eriarvoisessa asemassa riippuen siitä missä kunnassa he asuvat. Tai minkä vanhuspalvelutarjoajan hoivissa he ovat. Riippuen siitä miten hyvin palvelutarjoaja on panostanut teknologiaan.

Nyt olemme nimittäin siinä tilanteessa, jossa kotihoidon käyntejä pitää minimoida, jotta vältytään levittämästä virusta. Omaisten vierailut eivät ole suositeltuja. Lääketieteen emeritaprofessori ja geriatrian erikoislääkäri Sirkka-Liisa Kivelä toteaakin että kotihoidon asiakkaat ovat ”huippuriskiryhmää”.

Toisaalta palvelutalot ovat kiinni ulkopuolisilta, omaiset eivät saa vierailla läheistensä luona. Asukkaiden vähäinen viriketoiminta, ulkoilu ja sosiaaliset kontaktit eli läheisten vierailut ovat ennestään pudonneet. Tai niitä ei ole laisinkaan. Jo viikon vuodelepo voi romuttaa ikäihmisen lihaskunnon. Mitä tapahtuu jos eristäytyminen kestää kuukausia?

Miten minimoidaan kontaktit mutta tarjotaan vanhuksille riittävästi virikkeitä, liikuntaa ja sosiaalisia kontakteja?

Teknologian avulla pelastetaan ihmishenkiä ja nostetaan elämänlaatua

On kuntia, jotka ovat ottaneet aktiivisesti terveysteknologiaa käyttöön. Tuo hyödyttää suuresti asiakkaita näin koronakriisin keskellä.

Ne kunnat ja yritykset, joissa on käytössä esimerkiksi Evondosin lääkeannostelurobotti, tarjoavat kotihoidon asiakkaille turvallisuutta kun hoitajien ei tarvitse vierailla mutta lääkkeet tulee otettua silti. Minimoimalla kotihoidon vierailut, säästetään mahdollisesti ihmishenkiä.

Ne kunnat, joissa on käytössä esimerkiksi VideoVisitin etähoivaratkaisu, voivat järjestää asiakkailleen virtuaalihoivakäyntejä videoyhteydellä. Käynnin aikana vaihdetaan kuulumiset ja ollaan lähellä, varmistetaan että kaikki on kunnossa. Vaarantamatta ikäihmisen terveyttä tai henkeä.

Tai ne vanhuspalvelutalot, joissa on käytössä Meditas Oy:n Mototiles,  Sanosteen kuvapuheluna tarjottavia ammattilaisten ohjaamia virkistys ja kuntoutus palveluja   tai Kardemummon HILDA  He pystyvät pitämään asiakkaat vireänä, tarjoamaan sosiaalisia kontakteja, viihdyttämään ja kuntouttamaan heitä.

Niissä kunnissa ja hoivayrityksissä, missä on käytössä meidän Onerva omaisviestintäpalvelu, pysyvät läheiset aina ajantasalla rakkaimpansa voinnista, vaikka eivät pääsisi paikalle. Tai he voivat osallistua hoivaan etänä, esimerkiksi hoitamalla kauppa-asiointia Onerva-sovelluksen sisältä.

Vain muutamia esimerkkejä mainitakseni hyvinvointiteknologiasta, mikä liikuttaa ja hoitaa ihmisiä ja jota voi käyttää etänä. Ilman vaaraa koronaviruksen levittämisestä. Ja samalla säästäen hoitohenkilökunnan aikaa.

Teknologiaan panostaminen on panostamista hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen

Teknologia on valitettavasti monessa kunnassa nähty rasitteena, ikävänä asiana, joka on pakko ottaa käyttöön, jos on otettu laisinkaan.

Kaikille teille suosittelen lukemaan Digi- ja väestötietoviraston Pääjohtaja Janne Viskarin erinomaisen artikkelin teknologiasta ikääntyneiden hoivassa (lue tästä, artikkeli englanniksi).

Viskari puhuu teknologiaan, robotiikkaan ja tekoälyyn panostamisen puolesta ja toteaa lopuksi. Kyse ei ole ICT-investoinnista, kyse on investoinnista hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseksi.

https://apolitical.co/en/solution_article/robots-and-redesign-ageing-population?share=copy&uuid=article

 

Meidän tulee luoda tulevaisuus itse, ei odottaa mitä sieltä tulee

Vanhushoiva tulee kohtaamaan todennäköisesti koronaakin suuremman kriisin seuraavan 5-10 vuoden päästä väestön ikääntymisen ja resurssipulan johdosta. Tämä on siis vasta alkusoittoa.

Vanhushoivassa, tai muussakaan tervveydenhoivassa, ei voida suhtautua teknologiaan ja innovaatioihin enää reaktiivisesti, väheksyen. Toimia vasta silloin kun hätä on suurin ja löysät on jo housuissa.

Toivomme, että koronaviiruksesta otetaan opiksi. Aletaan kehittämään valmiutta ennakoiden, proaktiivisesti, panostaen innovointiin, luoden parempaa tulevaisuutta. Ja tällä tavoin pelastaa jopa ihmishenkiä.

Parempi tulevaisuus rakennetaan yhdessä. Eikä vain odoteta kädet taskussa mitä sieltä tulee.


Osallistu keskusteluun LinkedIn:ssä / Twitterissä tai laita ajatuksesi maililla.

Ville Niemijärvi
Onerva Hoivaviestintä
ville at onervahoiva.fi
Linkedin
Twitter

format_quote

Se on helppo käyttää, se tuo turvallisuutta ja vähentää huolta hurjasti.

Katso videolta lisää: https://youtu.be/p20nSUQ3JzI

 

Pirjo, omainen
Jyväskylä
format_quote

Lue miten tyytyväisiä Kuopion kaupungin kotihoito sekä asiakkaiden omaiset ovat Onervaan.

https://onervahoiva.fi/kuopion-kotihoito-ja-omaiset-tykastyivat-onervaan/

Kuopiossa kotihoito ja omaiset tykästyivät Onervaan.
 
Onervan omaisviestinnän pilotteja laajennetaan Turussa palveluasumiseen
Lue blogi
format_quote

Me tykätään Onervasta todella paljon. Se helpottaa todella paljon työtä etenkin asiakkailla, joilla on paljon omaisia. Myös asukkaat tykkäävät kun näkevät kuvia esimerkiksi lastenlasten uudesta koirasta tai kuvia mökiltä.

Palvelutalon esimies
Palvelupäällikkö
Turku
format_quote

Huoli äidin voinnista on aina läsnä mutta helppo viestittely hoitajien kanssa on ehdottoman positiivinen asia. Stressi vähenee kun tietämys lisääntyy. Kiitos kuuluu kaikille äitiä hoitaville!

Omainen

Ainakin Helsinki ja Jyväskylä ovat ilmoittaneet soittavansa kaikille kaupungin ikäihmisille puhelimitse ja tarkistavansa onko kaikki kunnossa ja tarvitsevatko he apua.

Tämä on loistava juttu ja hienoa huolenpitoa ikäkkäämmistä kuntalaisista, jotka ovat koronaviruksen kannalta riskiryhmää.

Tämä olisi myös loistava tilaisuus kehittää suomenkielistä keskustelevaa tekoälyä ja valjastaa esimerkiksi Onerva-bot soittamaan jatkossa noita tarkistuspuheluita (katso video missä juttelemme botin kanssa)

Botin ja robotiikan avulla voitaisiin tarjota ikäihmisille  24/7 huolenpito murto-osalla sitä kustannusta mitä ihmisten soittelu vaatii.

Onerva-bot voisi soittaa tarvittaessa varmistuspuhelun ja kysyä kuulumiset vaikka joka päivä vuoden ympäri. Ja suorittaa tarvittavat toimenpiteet, oli ne sitten keskustelun kirjaamisen, viestien välittämisen esimerkiksi hoitohenkilökunnalle tai avunpyynnön lähettäminen eteenpäin.

Ja kaikki tämä voidaan tehdä varttitunnissa. Yhä uudestaan ja uudestaan.

Botti tekee vartissa sen mikä ihmiseltä kestää liki 8 vuotta

Helsinki aikoo soittaa läpi kaikki yli 80-vuotiaat. Tämä tarkoittaa yli 27 000 asukasta. Jyväskylä aikoo soittaa kaikki yli 70-vuotiaat, joita on n. 18 000. Tämä on valtava urakka.

Sanotaan, että yhden asiakkaan soittaminen kestää 30 min. Sisältäen puhelun valmistelun ja soittamisen, itse keskustelun, puhelun sisällön kirjaamisen ja toimenpiteiden tekemisen, esim. viestin lähettämisen eteenpäin.

30 min taitaa olla jopa aliarvioitu mutta mennään sillä. Tällöin Helsingissä puheluiden tekemiseen menisi:

27 000 hlö * 30 min =  810 000 minuuttia = 13 500 tuntia = 1688 henkilötyöpäivää = 7,7 henkilötyövuotta

Eli liki 8 vuotta kestäisi, jotta yksi ihminen soittelisi kaikki helsinkiläiset yli 80-vuotiaat läpi.

Onneksi sitä ei tarvitse tehdä yksin. Sadalla työntekijälle siinä menee vajaa 17 päivää. Jos tuntipalkka sivukuluineen on maltilliset 20€/h niin tämä soittorupeama maksaa Helsingille 270 000 euroa.

Entä jos soittokierros tehtäisiin vaikkapa kerta viikkoon? Vuodessa kustannus olisi yli 14 miljoonaa euroa. Pelkästään Helsingin osalta. Satoja miljoonia jos sama tehtäisiin ympäri Suomen.

Robotiikan ja keskustelevan tekoälyn avulla taas, kun botti on opetettu keskusteluihin, voidaan käydä periaatteessa rajaton määrä keskusteluita. Koko Helsinki voitaisiin soittaa läpi tunnissa. Ja suorittaa sama yhä uudestaan ja uudestaan, niin kauan kuin kriisi kestää, ja miksei senkin jälkeen.

Mutta meillä on ongelma: ei ole olemassa valmista tekoälyä, joka voisi suorittaa tällaiset soitot ja keskustelut ikäihmisten kanssa. Tekoäly pitää opettaa. Ja tätä opettamista varten tarvitsemme puhedataa. Ja tässä olisi tuhannen taalan paikka kerätä sitä.

Tekoäly vaatii dataa oppiakseen, nyt on poikkeuksellinen paikka kerätä sitä

Tekoälyn kehittäminen vaatii opetusdataa. Keskustelevan tekoälyn sovellukset pienissä kielimaissa kuten Suomessa ovat pahasti jäljessä esimerkiksi englanninkielisiä maita.

Yksi haaste on, että meillä ei ole kattavaa opetusaineistoa eli puhedataa jolla voisimme opettaa tekoälyä käymään keskusteluja. Olemme käynnistäneet tähän liittyen jos jonkinlaista aloitetta, joista voit lukea lisää esimerkiksi tästä:

https://onervahoiva.fi/suomenkielinen-tekoalyn-kehittaminen-etenee-digi-lonnrot-osa-2/

Valtakunnallisten hankkeiden lisäksi olemme alkaneet opettamaan meidän omaa Onerva-bottia kuntien vanhuspalvelujen kanssa yhteistyössä. Aloitimme viime vuonna Kuopiossa (lue lisää tästä), jossa nauhoitimme kotihoidon käyntejä (luvan kanssa).

Seuraavana askeleena meillä on juurikin tervehdys- ja tarkastussoittojen tekeminen kotihoidon asiakkaille ja näiden soittojen nauhoitus botin opettamista varten. Niin, että botti voisi tehdä soitot jatkossa itsenäisesti.

Nyt meillä olisi todella poikkeuksellinen tilanne kerätä arvokasta puhedataa ympäri Suomen huomattavasti isommassa mittakaavassa kuin me itse pystyisimme.

Prosessi, jonka olemme kehittäneet kuntien vanhustoimen kanssa on olemassa. Teknologia on olemassa. Osaaminen ja ilmiselvä tarve on olemassa. Joten Helsinki ja Jyväskylä…

Helsinki ja Jyväskylä, tässä on ehdotuksemme

Meidän ehdotuksemme niin Helsingille, Jyväskylälle kuin muillekin kunnille, jotka aikovat suorittaa tarkastussoittoja ikäihmisille.

Nauhoittakaa puhelut. Kysykää asiakkailta lupa puheluiden nauhoittamiseen ja tallentakaa ne mitkä voi.

Tämä puhedata mitä näistä nyt tehtävistä tarkistussoitoista saadaan, on kultaakin kalliimpaa opetusaineistoa tekoälylle. Sen avulla voimme tehdä valtavan digiloikan mitä tulee suomenkielisen keskustelevan tekoälyn kehittämiselle.

Sen avulla voimme rakentaa tekoälyn, joka käy automaattisesti noita tarkastussoittoja vaikka joka päivä koko Suomen ympäri.

Etenemisehdotuksemme on siis seuraava:

  1. Soitttakaa tarkistussoitot ikäihmisille
  2. Pyytäkää lupa ja nauhoittakaa ja tallentakaa ne mitkä voi
  3. Anonymisoidaan puhedata (henkilöä ei voi tunnistaa) ja käytetään sitä tekoälyn opettamiseen
  4. Annetaan tekoälyn eli botin tehdä soitot jatkossa.

Tässä vaiheessa riittää kohdat 1-2 eli puhedatan nauhoitus ja tallennus. Voidaan sen jälkeen rauhassa miettiä miten edetään. Mutta tehkää edes se.

Vastaavaa mallia lähdimme siis jo toteuttamaan viime vuonna Kuopion kaupungin kotihoidon ja heidän asiakkaiden kanssa. Voit lukea siitä lisää tästä.

Teknologia, osaaminen ja prosessit ovat siis jo olemassa. Nyt meillä on todellinen tarve sekä mahdollisuus kerätä kallisarvoista puhedataa isossa mittakaavassa.

Millä eri tavoin Onerva-botin keskusteleva tekoäly voi auttaa ikäihmistä?

Kyse ei ole vain koronaviruksesta ja ikäihmisten voinnin tarkastuksesta tässä kriisissä. Kyse ei ole kertaluontoisesta harjoituksesta.

Väestön ikääntymisen johdosta, meillä on edessä valtava resurssipula ja uskomme, että Onerva-botin kaltaiset virtuaaliavustajat ja keskusteleva tekoäly voivat olla ratkaisevassa asemassa ikäihmisten apuna ja hoitajien tukena myös kriisin jälkeen.

Haluammekin tarjota ikäihmisille puheella ohjattavan avustajan tarjoamaan ympärivuorokautisen tuen, turvan ja viihdyttäjän. Niihin tapauksiin kun omaiset tai kotihoito ei pääse käymään.

Koronaviruksen sulkiessa riskiryhmään kuuluvat ikääntyneet koteihinsa, on tällaisella ratkaisulle ilmeinen tarve mutta se oli sitä ennekin ja on jatkossakin.

Botin avulla ikäihminen voi pitää yhteyttä läheisiin ja kotihoitoon, se voi kysyä vointia, muistuttaa lääkityksestä, ruokailusta, rytmittää päivää ja tarjota keskustelukumppanin. Lievittää yksinäisyyttä.

Botin avulla voi päästä käsiksi myös erilaisiin digitaalisiin palveluihin, ruuan verkkokaupasta pankkipalveluihin (lue tästä ja katso video miten tilaamme ruokaa puheohjaukselle).

Nämä eivät ole kaukaisia tulevaisuuden visioita vaan konkreettisia, toteutuskelpoisia käyttötapauksia. Mutta tarvitsemme niiden toteuttamiseen apua kunnilta.

format_quote

Se on helppo käyttää, se tuo turvallisuutta ja vähentää huolta hurjasti.

Katso videolta lisää: https://youtu.be/p20nSUQ3JzI

 

Pirjo, omainen
Jyväskylä
format_quote

Lue miten tyytyväisiä Kuopion kaupungin kotihoito sekä asiakkaiden omaiset ovat Onervaan.

https://onervahoiva.fi/kuopion-kotihoito-ja-omaiset-tykastyivat-onervaan/

Kuopiossa kotihoito ja omaiset tykästyivät Onervaan.
 
Onervan omaisviestinnän pilotteja laajennetaan Turussa palveluasumiseen
Lue blogi
format_quote

Me tykätään Onervasta todella paljon. Se helpottaa todella paljon työtä etenkin asiakkailla, joilla on paljon omaisia. Myös asukkaat tykkäävät kun näkevät kuvia esimerkiksi lastenlasten uudesta koirasta tai kuvia mökiltä.

Palvelutalon esimies
Palvelupäällikkö
Turku
format_quote

Huoli äidin voinnista on aina läsnä mutta helppo viestittely hoitajien kanssa on ehdottoman positiivinen asia. Stressi vähenee kun tietämys lisääntyy. Kiitos kuuluu kaikille äitiä hoitaville!

Omainen

Koronaviruksen, kuten minkä tahansa kriisin aikana läpinäkyvä, riittävä viestintä ja ajantasainen tilannekuva on erittäin tärkeää.

Miten Onervan omaisviestintä voi auttaa ikäihmisiä, hoitajia ja omaisia näinä aikoina?

Moni palvelutalo on sulkenut ovensa vierailta. Kotihoitoasiakkaan luonakaan ei suositella vierailtavan. Omaisilla on kuitenkin iso huoli miten rakkaimpansa voi.

Onervan avulla hoitajat voivat viestein ja kuvin tuoda asukkaan arjen omaisen nähtäville, pienentää huolta ja pitää koko lähipiirin ajantasalla voinnista.

Viestintä toimii myös toisin päin. Omaiset voivat lähettää Onervaan viestejä ja kuvia asukkaalle. Vaikka harvalla asukkaalla on älypuhelinta niin hoitajat voivat näyttää kuvia ja lukea viestejä, oli ne sitten vaikkapa lastenlastenlasten syntymäpäiväjuhlilta ☺️

Viesti ja kuva läheisiltä, silloin kun eivät pääse kylään, lämmittää mieltä hurjasti.❤️

📢 Onervan joukkoviestien avulla palvelutalon vetäjä voi informoida yhdellä viestillä kaikkia omaisia. Oli se sitten viikon ruokalista, virikeohjelman jakaminen tai koronavirukseen liittyvä tiedottaminen. Näin helpotetaan myös hoitajien ja johdon työtä kun omaiset ovat ajantasalla ja hoitajia usein kuormittavat puhelinsoitot vähentyvät.

Onervan saa käyttöön vaikka jo huomenna

Onervan käyttöönotto ei vaadi IT-projekteja vaan saat käyttöösi sen välittömästi. Viestiä voit tietoturvallisesti ja reaaliajassa joko tietokoneella, tabletilla tai älypuhelimella (Onervan Android ja iOS -sovelluksilla).

Käyttöönotto voidaan tehdä täysin etänä. Tarjoamme käyttöönottokoulutukset, ohjevideot ja muut materiaalit ja varmistamme sujuvan käyttöönoton sekä hoitajille että omaisille.

Jos haluat Onervan käyttöön kotihoidossa tai palvelutalossa, ole yhteydessä:

email: info@onervahoiva.fi
p. 050 326 4989

format_quote

Se on helppo käyttää, se tuo turvallisuutta ja vähentää huolta hurjasti.

Katso videolta lisää: https://youtu.be/p20nSUQ3JzI

 

Pirjo, omainen
Jyväskylä
format_quote

Lue miten tyytyväisiä Kuopion kaupungin kotihoito sekä asiakkaiden omaiset ovat Onervaan.

https://onervahoiva.fi/kuopion-kotihoito-ja-omaiset-tykastyivat-onervaan/

Kuopiossa kotihoito ja omaiset tykästyivät Onervaan.
 
Onervan omaisviestinnän pilotteja laajennetaan Turussa palveluasumiseen
Lue blogi
format_quote

Me tykätään Onervasta todella paljon. Se helpottaa todella paljon työtä etenkin asiakkailla, joilla on paljon omaisia. Myös asukkaat tykkäävät kun näkevät kuvia esimerkiksi lastenlasten uudesta koirasta tai kuvia mökiltä.

Palvelutalon esimies
Palvelupäällikkö
Turku
format_quote

Huoli äidin voinnista on aina läsnä mutta helppo viestittely hoitajien kanssa on ehdottoman positiivinen asia. Stressi vähenee kun tietämys lisääntyy. Kiitos kuuluu kaikille äitiä hoitaville!

Omainen