Vanhuspalveluja tuotetaan monen organisaation ja toimijan kesken.
Hoivaan osallistuu usein:
👨⚕️ Julkinen kotihoito (saman asiakkaan luona saattaa käydä jopa 10-20 eri hoitajaa viikon aikana)
👩⚕️ Yksityinen kotihoito ja muut yksityiset tukipalvelut. Julkisen tueksi saatetaan ostaa niin kotihoitoa, peseytymis-, ulkoilu- tai muuta apua. Jollei koko kotihoito tule yksityiseltä.
👨👩👦 Omaiset, läheiset. Tukena on usein lapset, lapsenlapset, sisarukset. Tukipiiri voi olla jopa yli 10 läheistä, jotka asuvat eri puolilla Suomea tai maailmaa.
❤️ 3. sektori, henkilökohtaiset avustajat, vapaaehtoiset, järjestöt.
Hyvä esimerkki tällaisesta monen toimijan hoivasta on tässä Iltasanomien artikkelissa Aimosta (Lue Iltasanomien juttu tästä linkistä)
👉 Minkä tahansa organisaation suorituskyky ja toimintakyky riippuu siitä miten eri osapuolet toimivat yhdessä. Yhteistyötä ei ole kuitenkaan ilman viestintää.
Töitä on esimerkiksi erittäin vaikea koordinoida, ilman toimivaa viestintää ja yhteistä ajantasaista tilannekuvaa. Kuka kävi, milloin, mitä teki, mikä on vointi, tarvitaanko kotona jotain? Jos viestintä ei toimi, etenkin monen toimijan käydessä ikäihmisen luona, on riskinä hoitovirheet.
On naiivia ajatella, että kotihoitoa voidaan kehittää ja tehostaa jos edes kotihoidon yhden organisaation yhden tiimin sisällä ei usein tiedetä mitä edellinen hoitaja on tehnyt. Saati, että tieto kulkisi eri osapuolien välillä: omaisilta kotihoitoon, julkiselta yksityiselle, fyssarilta hoitajille, avustajalta omaisille.
Nykyinen kotihoito onkin usein järjestettyä alla näkyvän kuvan lailla. Eri osapuolien välillä on hiljaisuuden muuri ja eri ilma täyttyy kysymyksistä, huolista ja epätietoisuudesta.
Mitä me olemme oppineet kotihoidosta ja vinkkimme muillekin:
👉 Monitoimijaympäristöissä, kuten kotihoidossa, tarvitaan toimiva, reaaliaikainen, helppokäyttöinen ja tietoturvallinen viestintä- ja yhteistyökanava. Tämä on edellytys yhteistyölle ja sen organisoinnille.
Toimivalla viestinnällä on merkittäviä etuja myös hoivan laatuun, hoitovirheiden minimoimiseen, hoitajien työn helpottamiseen ja omaistyytyväisyyden nostamiseen (lue lisää tästä)
👉 Tarvitaan myös toimintamallin muutos: yhteistyöstä, omaisten osallistamisesta, läpinäkyvyydestä, yhteisestä tilannekuvasta pitää tulla standardi toimintatapa jota johdetaan, johon rohkaistaan, jota tuetaan. Maailma jossa ainoastaan omahoitaja viestii sen yhteyshenkilöksi merkatun lähiomaisen kanssa on mennyttä. Meidän pitää luoda toimintamalli, jossa eri osapuolet osallistetaan hoivaan.
👉 Tätä toimintatapaa ainakin me jalkautamme organisaatioihin esim. palvelumuotoiluprojektin avulla. Jalkauttamiseen auttaa myös 9 vuoden kokemus, parhaat käytännöt eri kunnista ja tuhansien hoitajien ja omaisten haastattelut.
Avainasemassa on kuitenkin johtaminen ja muutosjohtaminen.
Kysymys kotihoidon organisaatioille: oletteko valmiita johtamaan? Oletteko valmiita muutokseen? Vai onko nykytila hyvä ja riittävä?
