Esittelimme perjantaina erään kunnan vanhuspalveluille keskustelevaa tekoälyä (lue lisää mikä on Onerva-bot ja keskusteleva tekoäly).
Keskustelimme miten tekoäly tai robotit ylipäätänsä voivat helpottaa hoitajien työtä ja auttaa resurssipulassa. Ideaalitilanteessa voisimme siirtyä ns. tarvepohjaiseen hoivaan, jossa asiakkaan luona käydään vain jos tarva vaatii.
Tarve voitaisiin varmistaa esimerkiksi keskustelevan tekoälyn avulla, kysymällä sitä asiakkaalta. Näin hoiva voitaisiin kohdistaa niille asiakkaille, jotka sitä eniten tarvitsevat.
Vanhuspalveluissa on kuitenkin haaste, joka käytännössä estää robotiikan käyttöönoton, ilman että lainsäädäntöä (tai lain tulkinta) muutetaan.
Vanhuspalvelujen mukaan Aluehallintovirasto eli AVI tulkitsee, että robotin tai botin tekemä hoivan tarpeen reaaliaikainen arviointi ei ole ns. hoidollinen toimeenpide.
Tällöin hoivakäyntejä ei voida kohdentaa vaikka sensori / robotti / botti tai muu teknologia näin todentaisi.
Samaan aikaan robotiikan ja keskustelevan tekoälyn käyttöönotto on ISO investointi. Puhutaan helposti satojentuhansien, jollei miljoonien hankinnasta. Kuten yleensäkin monimutkaisten ja vaativien tietojärjestelmien kohdalla (esim. Potilas- ja asiakastietojen tallennukseen ja käsittelyyn kaavailtu Aster -järjestelmän uusi budjetti on liki 130 miljoonaa euroa).
Sanommekin aina asiakkaille, että jos haluatte todella lähteä kehittämään ja käyttöönottamaan robotiikan ratkaisuja, tulisi tavoiteltavat säästöt mitata miljoonissa euroissa, lähtien vähintään 500 000€/vuosi. Jotta investointi maksaisi itsensä takaisin.
Mutta jos palvelutuottaja (kunta / yritys / hyvinvointialue) ei voi säästää robotin avulla yhtään hoivakäyntiä, ei se tuota säästöä.
Toki se tuottaa valtavasti lisähyvinvointia ja turvallisuutta asiakkaalle, jolla on myös valtava arvo (myös taloudellinen).
Suomessa tapahtuu hienoja asioita julkisella sektorilla mitä tulee uuden teknologian käyttöönottoon. Sosiaali- ja terveysministeriön KATI-ohjelmassa jaetaan useita miljoonia kouralliselle hankkeita, jotta uutta teknologiaa kokeiltaisiin ja otettaisiin käyttöön. Keskusteleva tekoäly on yksi keihäänkärkiteknologia.
Samaan aikaan STM:n vetämässä Hyteairo-ohjelmassa on aloitettu ns. Sote-botti työ, jossa kehitetään ja edistetään myös keskustelevaa sote-tekoälyä ja virtuaalisia avustajia. Yhtenä asiana suunnittelupöydällä on Onerva-botin kaltainen puhebotti ikäihmisille.
Kehityksen suunta ja into on positiivista mutta viesti kentältä eli vanhuspalvelutuottajalta oli selkeä: miten voimme ottaa käyttöön tätä teknologiaa, jos emme saa siitä tavoiteltuja hyötyjä?
En tiedä vastauksia mutta heittäisin kysymyksen STM:lle ja Hyteairon porukalle ja kuulisin mielellään muidenkin palvelutuottajien ajatuksia asiasta.
Se on helppo käyttää, se tuo turvallisuutta ja vähentää huolta hurjasti.
Katso videolta lisää: https://youtu.be/p20nSUQ3JzI
Lue miten tyytyväisiä Kuopion kaupungin kotihoito sekä asiakkaiden omaiset ovat Onervaan.
https://onervahoiva.fi/kuopion-kotihoito-ja-omaiset-tykastyivat-onervaan/
Me tykätään Onervasta todella paljon. Se helpottaa todella paljon työtä etenkin asiakkailla, joilla on paljon omaisia. Myös asukkaat tykkäävät kun näkevät kuvia esimerkiksi lastenlasten uudesta koirasta tai kuvia mökiltä.
Huoli äidin voinnista on aina läsnä mutta helppo viestittely hoitajien kanssa on ehdottoman positiivinen asia. Stressi vähenee kun tietämys lisääntyy. Kiitos kuuluu kaikille äitiä hoitaville!
Suomalaiset vanhushoivan asiakkaat ovat eriarvoisessa asemassa riippuen siitä missä kunnassa he asuvat. Tai minkä vanhuspalvelutarjoajan hoivissa he ovat. Riippuen siitä miten hyvin palvelutarjoaja on panostanut teknologiaan.
Nyt olemme nimittäin siinä tilanteessa, jossa kotihoidon käyntejä pitää minimoida, jotta vältytään levittämästä virusta. Omaisten vierailut eivät ole suositeltuja. Lääketieteen emeritaprofessori ja geriatrian erikoislääkäri Sirkka-Liisa Kivelä toteaakin että kotihoidon asiakkaat ovat ”huippuriskiryhmää”.
Toisaalta palvelutalot ovat kiinni ulkopuolisilta, omaiset eivät saa vierailla läheistensä luona. Asukkaiden vähäinen viriketoiminta, ulkoilu ja sosiaaliset kontaktit eli läheisten vierailut ovat ennestään pudonneet. Tai niitä ei ole laisinkaan. Jo viikon vuodelepo voi romuttaa ikäihmisen lihaskunnon. Mitä tapahtuu jos eristäytyminen kestää kuukausia?
Miten minimoidaan kontaktit mutta tarjotaan vanhuksille riittävästi virikkeitä, liikuntaa ja sosiaalisia kontakteja?
On kuntia, jotka ovat ottaneet aktiivisesti terveysteknologiaa käyttöön. Tuo hyödyttää suuresti asiakkaita näin koronakriisin keskellä.
Ne kunnat ja yritykset, joissa on käytössä esimerkiksi Evondosin lääkeannostelurobotti, tarjoavat kotihoidon asiakkaille turvallisuutta kun hoitajien ei tarvitse vierailla mutta lääkkeet tulee otettua silti. Minimoimalla kotihoidon vierailut, säästetään mahdollisesti ihmishenkiä.
Ne kunnat, joissa on käytössä esimerkiksi VideoVisitin etähoivaratkaisu, voivat järjestää asiakkailleen virtuaalihoivakäyntejä videoyhteydellä. Käynnin aikana vaihdetaan kuulumiset ja ollaan lähellä, varmistetaan että kaikki on kunnossa. Vaarantamatta ikäihmisen terveyttä tai henkeä.
Tai ne vanhuspalvelutalot, joissa on käytössä Meditas Oy:n Mototiles, Sanosteen kuvapuheluna tarjottavia ammattilaisten ohjaamia virkistys ja kuntoutus palveluja tai Kardemummon HILDA He pystyvät pitämään asiakkaat vireänä, tarjoamaan sosiaalisia kontakteja, viihdyttämään ja kuntouttamaan heitä.
Niissä kunnissa ja hoivayrityksissä, missä on käytössä meidän Onerva omaisviestintäpalvelu, pysyvät läheiset aina ajantasalla rakkaimpansa voinnista, vaikka eivät pääsisi paikalle. Tai he voivat osallistua hoivaan etänä, esimerkiksi hoitamalla kauppa-asiointia Onerva-sovelluksen sisältä.
Vain muutamia esimerkkejä mainitakseni hyvinvointiteknologiasta, mikä liikuttaa ja hoitaa ihmisiä ja jota voi käyttää etänä. Ilman vaaraa koronaviruksen levittämisestä. Ja samalla säästäen hoitohenkilökunnan aikaa.
Teknologia on valitettavasti monessa kunnassa nähty rasitteena, ikävänä asiana, joka on pakko ottaa käyttöön, jos on otettu laisinkaan.
Kaikille teille suosittelen lukemaan Digi- ja väestötietoviraston Pääjohtaja Janne Viskarin erinomaisen artikkelin teknologiasta ikääntyneiden hoivassa (lue tästä, artikkeli englanniksi).
Viskari puhuu teknologiaan, robotiikkaan ja tekoälyyn panostamisen puolesta ja toteaa lopuksi. Kyse ei ole ICT-investoinnista, kyse on investoinnista hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseksi.
https://apolitical.co/en/solution_article/robots-and-redesign-ageing-population?share=copy&uuid=article
Vanhushoiva tulee kohtaamaan todennäköisesti koronaakin suuremman kriisin seuraavan 5-10 vuoden päästä väestön ikääntymisen ja resurssipulan johdosta. Tämä on siis vasta alkusoittoa.
Vanhushoivassa, tai muussakaan tervveydenhoivassa, ei voida suhtautua teknologiaan ja innovaatioihin enää reaktiivisesti, väheksyen. Toimia vasta silloin kun hätä on suurin ja löysät on jo housuissa.
Toivomme, että koronaviiruksesta otetaan opiksi. Aletaan kehittämään valmiutta ennakoiden, proaktiivisesti, panostaen innovointiin, luoden parempaa tulevaisuutta. Ja tällä tavoin pelastaa jopa ihmishenkiä.
Parempi tulevaisuus rakennetaan yhdessä. Eikä vain odoteta kädet taskussa mitä sieltä tulee.
Ville Niemijärvi
Onerva Hoivaviestintä
ville at onervahoiva.fi
Linkedin
Twitter
Se on helppo käyttää, se tuo turvallisuutta ja vähentää huolta hurjasti.
Katso videolta lisää: https://youtu.be/p20nSUQ3JzI
Lue miten tyytyväisiä Kuopion kaupungin kotihoito sekä asiakkaiden omaiset ovat Onervaan.
https://onervahoiva.fi/kuopion-kotihoito-ja-omaiset-tykastyivat-onervaan/
Me tykätään Onervasta todella paljon. Se helpottaa todella paljon työtä etenkin asiakkailla, joilla on paljon omaisia. Myös asukkaat tykkäävät kun näkevät kuvia esimerkiksi lastenlasten uudesta koirasta tai kuvia mökiltä.
Huoli äidin voinnista on aina läsnä mutta helppo viestittely hoitajien kanssa on ehdottoman positiivinen asia. Stressi vähenee kun tietämys lisääntyy. Kiitos kuuluu kaikille äitiä hoitaville!
Tampereella järjestetään vuosittaiset Apuvälinemessut 7.-8.11.2019. Olemme tapahtumassa esiintymässä molempina päivinä ja perjantaina meillä on esittelypiste HIPPA-hankkeen osastolla.
Apuvälinemessut tarjoaa tietoa ja ratkaisuja sekä ammattilaisten että kuluttajien näkökulmasta. Messuilla ovat esillä liikkumisen, kommunikoinnin, kodin ja hoitotyön apuvälineet. Kuntoutus, hyvinvointi, osallisuus ja esteettömyys ovat myös oleellisina mukana.
Kerromme miten Onerva-bot eli puheohjattu virtuaaliavustaja ja ns. keskusteleva tekoäly voi auttaa kotihoidon asiakasta pärjäämään kotona paremmin ja helpottaa samalla hoitajien työtä (ja tuoda jopa miljoonien vuosittaiset säästöt).
Kerromme myös meidän kokemuksista millaista on ollut kehittää bottia, kaikkine ylä- ja alamäkineen.
Jos olet Apuvälinemessuilla, tule kuuntelemaan puheenvuoroamme tai tutustumaan palveluihimme seuraavina aikoina:
Nähdään Tampereella!
Se on helppo käyttää, se tuo turvallisuutta ja vähentää huolta hurjasti.
Katso videolta lisää: https://youtu.be/p20nSUQ3JzI
Lue miten tyytyväisiä Kuopion kaupungin kotihoito sekä asiakkaiden omaiset ovat Onervaan.
https://onervahoiva.fi/kuopion-kotihoito-ja-omaiset-tykastyivat-onervaan/
Me tykätään Onervasta todella paljon. Se helpottaa todella paljon työtä etenkin asiakkailla, joilla on paljon omaisia. Myös asukkaat tykkäävät kun näkevät kuvia esimerkiksi lastenlasten uudesta koirasta tai kuvia mökiltä.
Huoli äidin voinnista on aina läsnä mutta helppo viestittely hoitajien kanssa on ehdottoman positiivinen asia. Stressi vähenee kun tietämys lisääntyy. Kiitos kuuluu kaikille äitiä hoitaville!
Kävimme keskiviikkona Slush 2018 yritystapahtumassa Osuuspankin #OPxSlush podcastissa haastateltavana. Keskustelimme tekoälystä ja robotiikasta hoivatyössä.
Räväkästä podcastin otsikosta huolimatta robotit eivät tule syrjäyttämään hoitajia. Ihmiskosketusta ei korvaa mikään.
Mutta hoitajapulan vuoksi meidän täytyy ottaa kaikki hyöty irti teknologiasta.
Sen avulla voidaan esimerkiksi tuoda ihmiset lähemmäksi toisiaan. Ohjata (liian) vähäiset hoivaresurssit sinne missä niitä tarvitaan.
Voimme avustaa rutiininomaisissa tehtävissä (esim. kuntoutusrobotit), tarjota 24/7 turvan kun ihmiset eivät pääse paikalle tai esimerkiksi avustaa hoitajia asiakkaiden siirtämisessä ja nostamisessa.
Robotit ja tekoälyt voivat tarjota myös tukea, turvaa ja iloakin. Esimerkiksi kehittämämme Onerva-bot auttaa silloin kun näkökyvyn menettänyt yksinäinen vanhus ei voi edes lukea kirjaa tai sanomalehteä mutta puhe ja ääni toimii.
Tällöin ääni voi olla ainoa toimiva käyttöliittymä ja mahdollistaa pääsyn digitaalisiin palveluihin, musiikkiin ja viihteeseen. Sekä viestimään läheisten kanssa.
Uskomme myös, että tarvitaan paluuta ns. kyläyhteisömäiseen maailmaan (vai oliko sellaista koskaan?) missä lähiyhteisö tukee ikääntyneitä. Teknologia mahdollistaa paremmin ihmisten kohtaamiset ja palvelujen hankinnan, yhteistyön.
Kuuntele/katso podcast alta.
Iso kiitos kaikille tapaamillemme hienoille tyypeille ja jättikiitos järjestelijöille ja Slushin väelle. Oli hieno tapahtuma.
Se on helppo käyttää, se tuo turvallisuutta ja vähentää huolta hurjasti.
Katso videolta lisää: https://youtu.be/p20nSUQ3JzI
Lue miten tyytyväisiä Kuopion kaupungin kotihoito sekä asiakkaiden omaiset ovat Onervaan.
https://onervahoiva.fi/kuopion-kotihoito-ja-omaiset-tykastyivat-onervaan/
Me tykätään Onervasta todella paljon. Se helpottaa todella paljon työtä etenkin asiakkailla, joilla on paljon omaisia. Myös asukkaat tykkäävät kun näkevät kuvia esimerkiksi lastenlasten uudesta koirasta tai kuvia mökiltä.
Huoli äidin voinnista on aina läsnä mutta helppo viestittely hoitajien kanssa on ehdottoman positiivinen asia. Stressi vähenee kun tietämys lisääntyy. Kiitos kuuluu kaikille äitiä hoitaville!
