Esittelimme perjantaina erään kunnan vanhuspalveluille keskustelevaa tekoälyä (lue lisää mikä on Onerva-bot ja keskusteleva tekoäly).
Keskustelimme miten tekoäly tai robotit ylipäätänsä voivat helpottaa hoitajien työtä ja auttaa resurssipulassa. Ideaalitilanteessa voisimme siirtyä ns. tarvepohjaiseen hoivaan, jossa asiakkaan luona käydään vain jos tarva vaatii.
Tarve voitaisiin varmistaa esimerkiksi keskustelevan tekoälyn avulla, kysymällä sitä asiakkaalta. Näin hoiva voitaisiin kohdistaa niille asiakkaille, jotka sitä eniten tarvitsevat.
Vanhuspalveluissa on kuitenkin haaste, joka käytännössä estää robotiikan käyttöönoton, ilman että lainsäädäntöä (tai lain tulkinta) muutetaan.
Vanhuspalvelujen mukaan Aluehallintovirasto eli AVI tulkitsee, että robotin tai botin tekemä hoivan tarpeen reaaliaikainen arviointi ei ole ns. hoidollinen toimeenpide.
Tällöin hoivakäyntejä ei voida kohdentaa vaikka sensori / robotti / botti tai muu teknologia näin todentaisi.
Samaan aikaan robotiikan ja keskustelevan tekoälyn käyttöönotto on ISO investointi. Puhutaan helposti satojentuhansien, jollei miljoonien hankinnasta. Kuten yleensäkin monimutkaisten ja vaativien tietojärjestelmien kohdalla (esim. Potilas- ja asiakastietojen tallennukseen ja käsittelyyn kaavailtu Aster -järjestelmän uusi budjetti on liki 130 miljoonaa euroa).
Sanommekin aina asiakkaille, että jos haluatte todella lähteä kehittämään ja käyttöönottamaan robotiikan ratkaisuja, tulisi tavoiteltavat säästöt mitata miljoonissa euroissa, lähtien vähintään 500 000€/vuosi. Jotta investointi maksaisi itsensä takaisin.
Mutta jos palvelutuottaja (kunta / yritys / hyvinvointialue) ei voi säästää robotin avulla yhtään hoivakäyntiä, ei se tuota säästöä.
Toki se tuottaa valtavasti lisähyvinvointia ja turvallisuutta asiakkaalle, jolla on myös valtava arvo (myös taloudellinen).
Suomessa tapahtuu hienoja asioita julkisella sektorilla mitä tulee uuden teknologian käyttöönottoon. Sosiaali- ja terveysministeriön KATI-ohjelmassa jaetaan useita miljoonia kouralliselle hankkeita, jotta uutta teknologiaa kokeiltaisiin ja otettaisiin käyttöön. Keskusteleva tekoäly on yksi keihäänkärkiteknologia.
Samaan aikaan STM:n vetämässä Hyteairo-ohjelmassa on aloitettu ns. Sote-botti työ, jossa kehitetään ja edistetään myös keskustelevaa sote-tekoälyä ja virtuaalisia avustajia. Yhtenä asiana suunnittelupöydällä on Onerva-botin kaltainen puhebotti ikäihmisille.
Kehityksen suunta ja into on positiivista mutta viesti kentältä eli vanhuspalvelutuottajalta oli selkeä: miten voimme ottaa käyttöön tätä teknologiaa, jos emme saa siitä tavoiteltuja hyötyjä?
En tiedä vastauksia mutta heittäisin kysymyksen STM:lle ja Hyteairon porukalle ja kuulisin mielellään muidenkin palvelutuottajien ajatuksia asiasta.
Se on helppo käyttää, se tuo turvallisuutta ja vähentää huolta hurjasti.
Katso videolta lisää: https://youtu.be/p20nSUQ3JzI
Lue miten tyytyväisiä Kuopion kaupungin kotihoito sekä asiakkaiden omaiset ovat Onervaan.
https://onervahoiva.fi/kuopion-kotihoito-ja-omaiset-tykastyivat-onervaan/
Me tykätään Onervasta todella paljon. Se helpottaa todella paljon työtä etenkin asiakkailla, joilla on paljon omaisia. Myös asukkaat tykkäävät kun näkevät kuvia esimerkiksi lastenlasten uudesta koirasta tai kuvia mökiltä.
Huoli äidin voinnista on aina läsnä mutta helppo viestittely hoitajien kanssa on ehdottoman positiivinen asia. Stressi vähenee kun tietämys lisääntyy. Kiitos kuuluu kaikille äitiä hoitaville!
Olipa huikea päivä tiistaina Yyterissä 🏖️ 😎
Hyvinvointiteknologiayritykset stagella -webinaarissa 12 suomalaista teknologiayritystä oli lavalla keskustelemassa Lorenz Backmanin johdolla hyvinvointiteknologiasta ja miten se voi auttaa esimerkiksi hoivatyössä ja yleisemmin sote-sektorilla.
Onervan Ville jutteli Lorenzin kanssa puheboteista ja keskustelevasta tekoälystä (ks. video) ja miten sillä voidaan tarjota ikäihmisille 24/7 tuki, turva ja viihdykettä sekä samalla säästää merkittävästi hoitajien työaikaa.
Jos et päässyt webinaariin, avaamme keskustelun oleellisemmat kysymykset ja Villen vastaukset tähän blogiin.
Keskusteleva tekoäly on ihmisen ja koneen vuorovaikutusta puheella tai tekstillä. Onervalla olemme erikoistuneet etenkin puheeseen. Siinä tekoäly on opetettu ymmärtämään ihmisen luonnollista kieltä, ideaalitilanteessa kaikkien vikoineen, muminoineen, taukoineen ja murteineen.
Ihminen voi käydä näin koneen tai laitteen kanssa kahdensuuntaisia keskusteluja ja tekoäly voi suorittaa tehtäviä ihmisen pyynnöstä:
Toisin sanoen keskusteleva tekoäly mahdollistaa ns. puheella ohjattavien virtuaaliavustajien, ”pikku apurien” toteutuksen.
Esimerkkeinä kuluttajille tutuista toteutuksista on älykaiuttimet kuten Amazon Alexa/Echo, Google Home tai Apple Siri. Nämä toimivat suomeksi vielä kovin heikosti ja muutenkin ovat toiminnallisuuksilta varsin suppeita ja tarkoitettu kuluttajille, ei ikäihmisille tai sote-sektorille.
Me olemme erikoistuneet keskustelevan tekoälyn kehittämiseen nimenomaan sosiaali- ja terveydenhuollossa, lähtien vanhushoivasta.
Olemme aloittaneet oman keskustelevan tekoälyn eli Onerva-botin kehittämisen jo 3 vuotta sitten. Kiersimme kuntien vanhuspalveluja ja kysyimme hyödyllisempiä käyttökohteita.
Ehdottomasti tarpeellisimmaksi koettu käyttötapa on aamulla voinnin tarkastus ja ehkä tärkein kysymys mitä ihminen voi toiselta kysyä:
Mitä sinulle kuuluu?
Eli tekoäly voi kysyä aamulla esimerkiksi kotihoidon asiakkaalta, kuinka voit ja tarvitsetko apua?
Asiakas voi vastata omalla kielellään, omalla murteellaan, että:
”Selkää juilii niin hitokseen, että apua tänne ja sassiin.”
Tai vaihtoehtoisesti:
”Mitteepä tässä, turha tänne on nokkaansa työntää alvariinsa.”
Tämä luonnollinen kieli muunnetaan ensiksi puheesta tekstiksi, tulkitaan (onko asiat hyvin vai ei) ja tehdään toimenpide sen pohjalta, esimerkiksi vastataan asiakkaalle ja lähetetään viesti hoitajalle.
Näin voidaan siirtyä niin sanottuun tarvepohjaiseen hoivaan, jossa hoitajat käyvät asiakkaiden luona silloin kun on tarve. Ja hoiva voidaan kohdistaa niille ketkä sitä todella tarvitsevat.
Samalla voidaan tarjota ympärivuorokautinen tuki ja turva kun ikäihmisellä on apu ja juttukumppani aina vieressä.
Muita kuntien kanssa määriteltyjä käyttötapauksia on esimerkiksi:
Saimme juuri projektin päätökseen missä iso sairaanhoitopiiri tutkii voisiko se hoitaa osan puhelinpalveluista keskustelevan tekoälyn eli puhelubotin avulla.
Eli sairaalan ajanvaraukset, puhelinneuvonta jne. voitaisiin tarjota ympärivuorokautisesti 24/7 murto-osalla sitä hintaa mitä ihmisvoimin järjestetty puhelinpalvelu maksaa.
Toinen esimerkki mitä teemme nyt on Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla kehittämä Hytebotti (lue lisää). Se on yläasteikäisille nuorille suunnattu chatbot, tällä kertaa tekstipohjainen, joka vastaa nuoren kysymyksiin ja huoliin sekä ohjaa tarvittaessa eteenpäin tarvittaviin palveluihin.
Koska keskusteleva tekoäly on pilvessä, se voidaan integroida periaatteessa mihin tahansa laitteeseen, jossa on nettiyhteys, mikrofoni ja kaiutin. Se voi olla vaikka pehmolelu, älykaiutin, mobiilisovellus, nettisivu, lamppu, mikroaaltouuni tai lääkinnällinen laite.
Eli voimme muuttaa siis minkä tahansa laitteen puheella toimivaksi virtuaaliavustajaksi, jonka kanssa voi jutella ja joka voi auttaa sille opetetuissa asioissa. Tätä kautta sovelluskohteita on rajattomasti.
On tärkeä ymmärtää, että ei ole mitään yleistä tekoälyä, joka ymmärtäisi kaikkea puhetta tai varsinkaan jotain erityisaluetta kuten kotihoidon kontekstia. Tekoäly pitää aina opettaa ja se vaatii työtä.
Tekoälyn opettaminen vaatii aitoa puhedataa oikeilta ihmisiltä.
Jos kehitetään ikäbottia vanhuksille niin tarvitsemme ison määrän puhetta vanhuksilta.
Kerätty puhe pitää litteroida ja annotoida. Meidän tulee kertoa mitä mikäkin lause tarkoittaa, esimerkiksi ”ei kurjuutta kummempaa” tarkoittaa, että kaikki on melkolailla hyvin.
Tämä rikastettu data syötetään tekoälylle ja opetetaan se. Näin luodaan kielimalli, joka ymmärtää ikäihmisen puhetta. Kielimalliin ja tekoälyyn yhdistetään toiminnallisuus eli mitä puhebotin pitää tehdä jos asiakas sanoo, että ”olen kaatunut ja tarvitsen apua”.
Tähän sisältyy integraatiot eri järjestelmiin kuten hoitajien kutsujärjestelmään tai turvapuhelimeen. Toiminnallisuutta voidaan toteuttaa ohjelmistorobotiikan ja normaalin sovelluskehityksen avulla.
Aluksi puhebotti ei ymmärrä siis juuri mitään mutta mitä enemmän sille syötetään uutta dataa ja mitä enemmän sitä käytetään, sitä fiksummaksi se tulee.
Tämä vaatii ison työn ja tärkeintä onkin valita tarkkaan 1-2 tärkeintä käyttötapausta ja dialogia, jotka tekoälylle halutaan opettaa.
Kyllä voi. Itseasiassa aloitimme Onerva-botin opettamisen Kuopiossa kotihoidon kanssa jokusen vuotta sitten.
Kyse on siitä minkälaista opetusdataa botin opettamiseen saadaan. Etenkin ikäihmisten tai muistisairaiden ollessa kyseessä, emme voi olettaa että he tietävät miten robotille tai laitteelle puhutaan. Tai mitä avainsanoja pitäisi käyttää.
Heidän pitää antaa puhua omalla kielellä ja omalla murteella.
Ihan jo saavutettavuuden ja ns. eettisten periaatteiden vuoksi meidän pitääkin opettaa murteet ja sallia oma puheenparsi.
Ei niin kaukana kuin voisi luulla. Esimerkiksi Onerva-bot perustuu siihen, että tarvittaessa ihminen voi monitoroida useita bottikeskusteluja samanaikaisesti ja puuttua keskusteluun jos botti ei ymmärrä jotain.
Näin voidaan varmistaa 100% laatu heti ensimmäisestä päivästä lähtien ja opettaa bottia lennosta.
Toisaalta aina botin ei tarvitse ymmärtää. Se voi myös vain kysyä kuulumisia, antaa asiakkaan puhua ja välittää tämän tiedon eteenpäin eli kääntää puheen tekstiksi. Hoitaja voi sitten lukea kuulumiset nopeasti esimerkiksi aamulla ennen vierailua.
Haastatteluidemme mukaan jos pelkästään se mahdollisuus, että yksinäinen ikäihminen voi purkaa tunteensa ja aatoksensa jollekin, vaikkakin koneen välityksellä, on monille tärkeää.
Meidän tavoite, varsin realistinen, onkin tuoda keskusteleva tekoäly tuotantokäyttöön vuoden 2022 alkuun mennessä.
Kyllä voi. Itseasiassa jo pari vuotta sitten Google ja Apple palkkasivat käsikirjoittajia animaatiostudio Pixarilta ja huumorinettilehti Onionilta luomaan heidän kehittämille tekoälyille persoonallisuutta ja toki huumorintajua.
Yksi australialainen robotti-/tekoälyvalmistaja taas käytti näyttelijä Cate Blanchettia ääninäyttelijänä heidän robotillaan.
Nykyään pystymme luomaan äänen kuin äänen myös kloonaamalla. Varsin pienellä määrällä nauhoitettua äänidataa, voi kuka tahansa luoda oman äänensä botin käyttöön.
Jos siis haluat, että älykaiuttimesta kuuluu vaikka anoppisi ääni tai miellyttävän samettisen kuuloinen radiojuontaja, niin se onnistuu.
Määrittelemme myös aina tekoälyä kehittäessä sille useita persoonallisuuksia ihan senkin vuoksi, että eri ihmiset haluavat jutella erilaisen persoonan kanssa: jotkut haluavat että botti on robottimainen, toinen haluaa jutella viranomaisen kanssa, toinen jutella kaverin kanssa jne.
Tämä on myös osa saavutettavuutta ja eettisyyttä: teemme sellaisia tekoälyjä ja puhebotteja, joita ihmiset haluavat käyttää emmekä tarjoa ”one-size-fits-all” tyylistä virtuaaliavustajaa.
Uskomme, että puhe tulee olemaan etenkin ikäihmisillä tärkein käyttöliittymä kun he asioivat laitteiden kanssa tai vaikkapa kaupan, pankin, veron, Kelan tai muun viranomaisen kanssa.
Ihan vain siksi, että normaalit käyttöliittymät, älypuhelimet, hiiret ja näytöt eivät sovellu kun näkökyky tai käsimotoriikka on heikentynyt.
Keskusteleva tekoäly mahdollistaa puhekäyttöliittymän palveluiden lisäksi myös erilaisiin laitteisiin. Oli se sitten kodinkone niin kuin imuri tai valaistus tai älykaiutin tai lääkinnällinen laite tai sensori.
Näemme, että hyvin pian keskusteleva tekoäly toimii näiden laitteiden ja ihmisen välissä. Jos esimerkiksi ovisensori hälyttää, että ovi on auki klo 03 yöllä, välittyy tästä tieto puhebotille, joka kysyy ihmiseltä mihin olet matkalla ja ohjaa takaisin vuoteeseen.
Jos taas asiakas ei ota lääkettä lääkeannostelurobotilta, voi tekoäly kysyä miksi et ottanut lääkettä.
Tai jos hän on yksinäinen, löytyy hänelle juttukumppani ympärivuorokauden.
Suurin hyöty keskustelevasta tekoälystä saadaankin kun rakennetaan ekosysteemejä missä eri tuotteet ja palvelut ovat integroituneet toisiinsa ja tekoäly mahdollistaa niiden ja ihmisen vuorovaikutuksen.
Lisätietoja Onerva-botista ja keskustelevasta tekoälystä kannattaa kysyä Villeltä: ville@onervahoiva.fi, p. 050 326 4989
Se on helppo käyttää, se tuo turvallisuutta ja vähentää huolta hurjasti.
Katso videolta lisää: https://youtu.be/p20nSUQ3JzI
Lue miten tyytyväisiä Kuopion kaupungin kotihoito sekä asiakkaiden omaiset ovat Onervaan.
https://onervahoiva.fi/kuopion-kotihoito-ja-omaiset-tykastyivat-onervaan/
Me tykätään Onervasta todella paljon. Se helpottaa todella paljon työtä etenkin asiakkailla, joilla on paljon omaisia. Myös asukkaat tykkäävät kun näkevät kuvia esimerkiksi lastenlasten uudesta koirasta tai kuvia mökiltä.
Huoli äidin voinnista on aina läsnä mutta helppo viestittely hoitajien kanssa on ehdottoman positiivinen asia. Stressi vähenee kun tietämys lisääntyy. Kiitos kuuluu kaikille äitiä hoitaville!
Lahjoita puhetta -hanke on voittanut Grand One -kilpailussa ykköspalkinnon ”Paras mobiilipalvelu” -kategoriassa.
Aloitimme Onervalla Lahjoita puhetta -hankkeen Kalevalan päivänä 2019.
Tavoitteena kerätä kansallista, kaikille avointa suomenkielistä puhearkistoa, jota voitaisiin hyödyntää suomenkielisten tekoälyratkaisuiden rakentamisessa (Lue lisää tästä)
Esimerkkinä Onerva-bot keskusteleva tekoäly ja puheella ohjattavat virtuaaliavustajat, joita kehitämme sote-sektorille.
Tästä on menty aimo harppauksin eteenpäin kansallisen puhearkiston keräämisessä, kiitos YLE:lle, Vakelle (nykyinen Ilmastorahasto), Tekoälykiihdyttömälle, Solitalle, Helsingin yliopistolle ja monille muille meidän unelman eteenpäin viemisestä ja upeasta toteutuksesta! 🙏
Lahjoita puhetta -aineistoa annotoidaan ja litteroidaan nyt. Rikastettua puhedataa päästään hyödyntämään meidän ja muiden alan toimijoiden tuotekehityksessä syksyllä.
Jos muuten haluat kuulla miten meidän ikäihmisille suunniteltu Onervabot keskusteleva tekoäly on kehittynyt, osallistu ilmaiseen webinaariin 8.6.2021: Hyvinvointi- ja terveysteknologiayritykset stagella: Teknologiainnovaatioiden rooli soten kehittämisessä -webinaari
Se on helppo käyttää, se tuo turvallisuutta ja vähentää huolta hurjasti.
Katso videolta lisää: https://youtu.be/p20nSUQ3JzI
Lue miten tyytyväisiä Kuopion kaupungin kotihoito sekä asiakkaiden omaiset ovat Onervaan.
https://onervahoiva.fi/kuopion-kotihoito-ja-omaiset-tykastyivat-onervaan/
Me tykätään Onervasta todella paljon. Se helpottaa todella paljon työtä etenkin asiakkailla, joilla on paljon omaisia. Myös asukkaat tykkäävät kun näkevät kuvia esimerkiksi lastenlasten uudesta koirasta tai kuvia mökiltä.
Huoli äidin voinnista on aina läsnä mutta helppo viestittely hoitajien kanssa on ehdottoman positiivinen asia. Stressi vähenee kun tietämys lisääntyy. Kiitos kuuluu kaikille äitiä hoitaville!
Kehittämme Onervalla puheohjattua virtuaaliavustajaa eli keskustelevaa tekoälyä sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Tuttavallisemmin Onerva-bottia.
Onerva-bot on puheella ohjattava tekoäly esimerkiksi kotihoidon asiakkaan tueksi, turvaksi ja viihdykkeeksi.
Ikäihminen voi käydä tekoälyn kanssa 2-suuntaisia keskusteluja eli se ymmärtää puhetta, pystyy vastaamaan ja tarvittaessa toimimaan asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Esimerkiksi hälyttämään apua.
Onervan keskusteleva tekoäly voidaan integroida osaksi mitä tahansa laitetta, jossa on mikrofoni, kaiutin ja nettiyhteys. Esimerkiksi älypuhelimen sovellus, älykaiutin tai vaikka lääkinnällinen laite.
Tai se voidaan ajastaa soittamaan asiakkaan puhelimeen, jolloin ei tarvita erillisiä sovelluksia. Onervan avulla voidaan tehdä esimerkiksi kotihoidon asiakkaille aamuisin voinnin tarkastus tai kunta voi soittaa läpi kaikki koronan vuoksi eristäytyneet ikäihmiset ja kartoittaa heidän voinnin ja tarpeet.
Asiakaspalvelussa ja call centereissä keskusteleva tekoäly mahdollistaa 24/7 puhelinpalvelun ja neuvonnan sekä huomattavat kustannussäästöt.
Pilotoimme kaikkia näitä sovelluskohteita tämän vuoden aikana niin Ruotsissa kuin Suomessakin.
Jos sairaanhoitopiirinne / kuntanne on kiinnostunut keskustelevan tekoälyn mahdollisuuksista, voitte tutustua niihin oheiselta videolta tai pyytämällä oman henkilökohtaisen esittelyn meiltä info@onervahoiva.fi tai p. 050 326 4989
Se on helppo käyttää, se tuo turvallisuutta ja vähentää huolta hurjasti.
Katso videolta lisää: https://youtu.be/p20nSUQ3JzI
Lue miten tyytyväisiä Kuopion kaupungin kotihoito sekä asiakkaiden omaiset ovat Onervaan.
https://onervahoiva.fi/kuopion-kotihoito-ja-omaiset-tykastyivat-onervaan/
Me tykätään Onervasta todella paljon. Se helpottaa todella paljon työtä etenkin asiakkailla, joilla on paljon omaisia. Myös asukkaat tykkäävät kun näkevät kuvia esimerkiksi lastenlasten uudesta koirasta tai kuvia mökiltä.
Huoli äidin voinnista on aina läsnä mutta helppo viestittely hoitajien kanssa on ehdottoman positiivinen asia. Stressi vähenee kun tietämys lisääntyy. Kiitos kuuluu kaikille äitiä hoitaville!
Puheohjaus ja (keskustelevan) tekoälyn hyödyntäminen pankkipalveluissa tulee olemaan (lähi)tulevaisuutta. Puhe on luontainen, helppo ja monille ikäihmisille ainoa käyttöliittymä digitaalisiin palveluihin kun näkökyky ja käsimotoriikka on heikentynyt.
Onervalla on toteutettu jo prototyyppi tekoälystä, jonka avulla voidaan kysyä vanhuksen vointia ja ostaa ruokaa puheella. Pankkipalvelut olisi toteutettavissa samalla tavalla.
Mietittäessä digipalveluja ikäihmisten näkökulmasta, meidän tuleekin nostaa rimaa ja kunnianhimoa riittävän korkealle.
VALLIn Ikäteknologiakeskus on selvittänyt syksyllä 2020 ikäihmisten kokemuksia pankkipalveluista. Juuri julkaistuun raporttiin voit tutustua tästä linkistä: Pankkipalveluselvitys 2020
Ikäihmisten sähköisten palveluiden kehittäminen on tarpeellista väestön ikääntyessä nopeasti.
Nyt jo 1,2 miljoonaa ihmistä on yli 65-vuotiaita (22,3% väestöstä) ja ennusteen mukaan luku kasvaa 1,5 miljoonaan (yli 25%) vuoteen 2030 mennessä.
Kyse ei ole siis mistään marginaalisesta joukosta vaan tämän kokoisen kuluttajajoukon palveleminen paremmin alkaa varmasti kiinnostamaan myös kaupallisia toimijoita kuten pankkeja, kauppoja kuin myös virastoja.
Sähköisten palveluiden, kuten pankkipalveluiden, kehittämisessä on kyse ennen kaikkea saavutettavuudesta ja tasa-arvosta. Emme voi jättää 1/4 osaa kansakunnasta (ja maksavista asiakkaista) palvelematta.
Toisaalta kyse on itsemääräämisoikeudesta, minäkuvasta ja -pystyvyydestä. Ikäihmisen, niin kuin kenen tahansa meidän, itsetuntoon ja minäkuvaan vaikuttaa suuresti se pystymmekö hoitamaan arkiset asiat ilman avustajaa.
Tämä tuo taas kustannussäästöjä kunnille kun ikäihmiset voivat asua itsenäisesti kotona pidempään.
Raportissa tuodaan esille ikäihmisten suhtautumista teknologiaan, teknologisia valmiuksia (esim 63% käyttää älypuhelinta päivittäin) sekä miten pankkipalvelut luonnistuvat ikäihmisiltä.
Raportin mukaan suurimmalla osalla (3/4) pankkipalvelut sujuvat hyvin mutta reilu 1/10 kokee pankkiasioinnin sujuvan huonosti tai melko huonosti.
Iän karttuessa heikkenee usein näkö, kuulo, liikkuminen ja käsimotoriikka. Kännykän tai normaalin web-käyttöliittymän käyttö ei enää luonnistu vaikka osaamista riittäisikin. Muistisairaudet vaikeuttavat asiointia entisestään.
Raportin mukaan näko-, kuulo- ja liikkumisvaikeudet haittaavat eniten pankkiasiointia. Mikä on ikääntymisen myötä selvää.
Noin puolet vastaajista kertoi iän tuomien muutosten vaikutuksista pankkiasiointiin.
Isompien ja selkeämpien fonttien ja ikääntyneille suunnattujen käyttöliittyminen kehittäminen on varmasti tarpeen. Mutta ei missään nimessä riittävää.
Meidän pitääkin tähdätä korkeammalle. Meidän tulee tuoda ikääntyneiden käyttäjien tarjolle puhekäyttöliittymät yhdistettynä tekoälyyn.
Toisin sanoen keskusteleva tekoäly, jota ohjataan puheella ja joka voi samalla opastaa, neuvoa, ohjata ja tarjota käyttäjän tarpeisiin räätälöityä palvelua.
Se on väsymätön apuri, joka jaksaa toistaa ohjeet uudelleen ja uudelleen ja on käytettävissä kellon ympäri. Oppien käyttäjän tarpeet ja mukautuen niihin.
Puhe on luontainen käyttöliittymä ja virtuaaliavustajan/tekoälyn avulla voidaan tarjota myös Ikäteknologiakeskuksen raportissakin kaivattua personoitua, rauhallista ja asiakkaan tarpeiden mukaan etenevää neuvontaa ja pankkipalveluita.
Onervalla olemme kehittäneet jo kaksi vuotta keskustelevaa tekoälyä. Se tarkoittaa ihmisen ja koneen vuorovaikutusta puheella tai tekstillä. Siten, että tekoäly on opetettu ymmärtämään luonnollista kieltä, vaikkapa sitten ikäihmisen murretta.
Voit lukea lisää Onerva-bot keskustelevasta tekoälystä vanhushoivaan tästä linkistä.
Se ei korvaa ihmistä mutta jos pankkien palveluverkosto eli konttorit vähenevät / poistuvat kokonaan pieniltä paikkakunnilta, tarjoaa puheohjaus ja virtuaaliavustajat 24/7 pääsyn palveluihin omalta kotisohvalta, myös niille jotka eivät osaa tai pysty käyttää tietokonetta tai kännykkää.
Teimme jo vuosi sitten prototyypin, jossa ostamme puheella ruokaa verkkokaupasta. Voit tutustua prototyyppin tästä kirjoituksesta Onerva-bot: Ostetaan ruokaa puheohjauksella tai katso alla oleva video.
Samalla tavalla kuin Onerva-bot voi kysyä aamulla vanhuksen vointia, välittää viestejä omaisille ja hoitajille, muistuttaa menoista ja soittaa vaikka radiota, sillä voitaisiin asioida pankissa.
Keskustelupolku voisi edetä alla olevan kuvan mukaisesti. Virtuaaliavustaja eli keskusteleva tekoäly avustaa käyttäjää saldokyselyssä ja laskun maksussa. Kaikki tapahtuen käyttäjän omalla luonnollisella kielellä.
Palataan Vallin Pankkipalvelut 2020 -raporttiin. Siinä esitetään kehityskohteita pankkipalveluille, tässä muutama:
Kannatamme esityslistaa. Toivomme, että konttoriverkosto säilyy laajana ja fyysinen kohtaaminen ja apu on mahdollista.
Mutta mitä tulee sähköisten palveluiden kehittämiseen ikäihmisille, mielestämme rima pitäisi nostaa korkeammalle. Keskusteleva tekoäly, asiakkaan tarpeiden mukaan toimiva virtuaaliavustaja voi nimittäin tarjota ratkaisun useimpiin yllä esitettyihin tarpeisiin.
Se jaksaa neuvoa juuri niin rauhallisesti kuin kulloin on tarve. Se ei kyllästy. Sen tietopankki on ehtymätön. Se voi kertoa ja opastaa niin puheella kuin tekstillä monikanavaisesti. Mukautuen käyttäjän tarpeisiin.
Toivommekin, että pankit aktivoituvat puhekäyttöliittymien ja keskustelevan tekoälyn kehittämisessä. Meillä on iso joukko innokkaita ikäihmisiä valmiina kokeilemaan niitä.
Se on helppo käyttää, se tuo turvallisuutta ja vähentää huolta hurjasti.
Katso videolta lisää: https://youtu.be/p20nSUQ3JzI
Lue miten tyytyväisiä Kuopion kaupungin kotihoito sekä asiakkaiden omaiset ovat Onervaan.
https://onervahoiva.fi/kuopion-kotihoito-ja-omaiset-tykastyivat-onervaan/
Me tykätään Onervasta todella paljon. Se helpottaa todella paljon työtä etenkin asiakkailla, joilla on paljon omaisia. Myös asukkaat tykkäävät kun näkevät kuvia esimerkiksi lastenlasten uudesta koirasta tai kuvia mökiltä.
Huoli äidin voinnista on aina läsnä mutta helppo viestittely hoitajien kanssa on ehdottoman positiivinen asia. Stressi vähenee kun tietämys lisääntyy. Kiitos kuuluu kaikille äitiä hoitaville!
Olemme mukana ensi viikolla puhumassa Alma Talentin järjestämässä Chatbot Day – Robotti asiakasviestijänä -tapahtumassa Helsingissä 27.10. – 28.10.2020.
”
https://koulutus.almatalent.fi/chatbot-day/
Chatbot Day -seminaari tiivistää kaikki asiakaspalvelun ja -viestinnän automaatiota koskevat trendit. Kuulet ajankohtaisia puheenvuoroja bottien kehityksestä ja hyödyntämisestä asiakaspalvelun tukena. Suomen parhaiden tekoäly- ja chatbot-asiantuntijoiden lisäksi kuulet eri organisaatioiden bottimatkasta käytännössä.”
Onervalta Ville Niemijärven puheenvuoro on tapahtuman jälkimmäisenä päivänä keskiviikkona 28.10 klo 14.10.
Ville kertoo miten keskustelevaa tekoälyä ja puheella ohjattavia virtuaaliavustajia voidaan hyödyntää vanhushoivassa ja sosiaalihuollossa.
Puheenvuorossa käydään läpi seuraavia aiheita:
Kerromme omasta tuotekehityksestämme Onerva-botin tiimoilta mutta käymme läpi laajemmankin keskustelevaa tekoälyä terveydenhuollossa.
Mikä on Onerva-bot keskusteleva tekoäly? Tutustu tästä blogikirjoituksesta.
Paikalla on paljon muitakin huippupuhujia yrityksistä useilta eri toimialoilta, virastoista ja yliopistoista kertomassa käytännön esimerkkejä chatboteista ja tekoälystä. Jos aihe kiinnostaa niin ilmoittaudu mukaan tästä. Tapahtumaan voi osallistua myös etänä.
Lisätietoa Onerva-bot keskustelevasta tekoälystä saat tästä blogikirjoituksesta tai varaamalla itsellesi oman 15 min etäesittelyn laittamalla meille sähköpostia info at onervahoiva.fi tai soittamalla 050 326 4989.
Se on helppo käyttää, se tuo turvallisuutta ja vähentää huolta hurjasti.
Katso videolta lisää: https://youtu.be/p20nSUQ3JzI
Lue miten tyytyväisiä Kuopion kaupungin kotihoito sekä asiakkaiden omaiset ovat Onervaan.
https://onervahoiva.fi/kuopion-kotihoito-ja-omaiset-tykastyivat-onervaan/
Me tykätään Onervasta todella paljon. Se helpottaa todella paljon työtä etenkin asiakkailla, joilla on paljon omaisia. Myös asukkaat tykkäävät kun näkevät kuvia esimerkiksi lastenlasten uudesta koirasta tai kuvia mökiltä.
Huoli äidin voinnista on aina läsnä mutta helppo viestittely hoitajien kanssa on ehdottoman positiivinen asia. Stressi vähenee kun tietämys lisääntyy. Kiitos kuuluu kaikille äitiä hoitaville!
Saimme heinäkuussa Business Finlandilta myönteisen Tempo-rahoituspäätöksen.
Tempon 50 000€ rahoituksen turvin kehitämme eteenpäin Onerva-botia eli keskustelevaa tekoälyä vanhushoivaan.
Mitä Tempo-projektin aikana sitten tehdään? No ainakin seuraavaa:
Projekti viedään läpi 09/2020-03/2021 välisenä aikana. Lisätietoa hankkeesta voit kysyä toimitusjohtajaltamme Ville Niemijärveltä (ville at onervahoiva.fi / p. 050 326 4989)
Alla löydät lisätietoa Onerva-botista ja meidän kehittämästä suomenkielisestä keskustevasta tekoälystä.
Onerva on kehittänyt jo 3 vuoden ajan puheohjattua virtuaaliavustajaa eli keskustelevaa tekoälyä. Tuttavallisemmin Onerva-bot:ia.
Onerva-bot on puheella ohjattava tekoäly kotihoidon asiakkaan tueksi, turvaksi ja viihdykkeeksi.
Ikäihminen voi käydä tekoälyn kanssa 2-suuntaisia keskusteluja eli se ymmärtää puhetta, pystyy vastaamaan ja tarvittaessa toimimaan asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Esimerkiksi hälyttämään apua.
Katso alta lyhyt esimerkkikeskustelu Onerva-botin kanssa.
Onerva-botin hyödyntämiskohteita ja käyttötapauksia on määritelty yhdessä hoivapalvelutarjojien eli kuntien ja hoivayritysten kanssa. Nämä liittyvät paljolti hoidolliseen tukeen, esimerkiksi:
Näiden lisäksi on erilaiset viihtymiseen liittymät käyttötapaukset kuten:
Kolmantena käyttötapausryhmänä on sähköinen asiointi ja erilaisten (netti)palveluiden käyttäminen, josta yllä oleva video onkin esimerkki. Näitä voi olla esimerkiksi:
Katso alta video, jossa tilaamme ruokaa puheohjauksella. Esimerkkinä yhdestä Onerva-botin taidoista.
Jos olet hoivapalvelutarjoaja (kunta / yritys) ja haluat hyödyntää keskustelevaa tekoälyä ikäihmisten hoidossa, ota meihin yhteyttä niin kerromme lisää sen mahdollisuuksista.
Lisätietoa:
Ville Niemijärvi
Onerva Hoivaviestintä Oy
p. 050 326 4989
ville at onervahoiva.fi
Se on helppo käyttää, se tuo turvallisuutta ja vähentää huolta hurjasti.
Katso videolta lisää: https://youtu.be/p20nSUQ3JzI
Lue miten tyytyväisiä Kuopion kaupungin kotihoito sekä asiakkaiden omaiset ovat Onervaan.
https://onervahoiva.fi/kuopion-kotihoito-ja-omaiset-tykastyivat-onervaan/
Me tykätään Onervasta todella paljon. Se helpottaa todella paljon työtä etenkin asiakkailla, joilla on paljon omaisia. Myös asukkaat tykkäävät kun näkevät kuvia esimerkiksi lastenlasten uudesta koirasta tai kuvia mökiltä.
Huoli äidin voinnista on aina läsnä mutta helppo viestittely hoitajien kanssa on ehdottoman positiivinen asia. Stressi vähenee kun tietämys lisääntyy. Kiitos kuuluu kaikille äitiä hoitaville!
”Mitä kaikkea te Onervalla teettekään?”
Ihmetteli eräs tapaamamme kotihoidon tiimivetäjä pari viikkoa takaperin.
Ehkä on paikallaan kerrata mitä kaikkea kehitämme Onervalla ja miten voimme auttaa niin kotihoidon kuin asumispalvelujen asiakkaita, hoitajia ja omaisia.
Jos oikein tiiviistää palvelumme niin: Onerva kehittää viestintä-, yhteistyö- ja asiointipalveluita vanhushoivaan.
Seuraavaksi kerromme mitä kaikkea tämä pitää sisällään.
Päätuotteemme, jo vuodesta 2014 alkaen markkinoilla, on Onervan omaisviestintäsovellus. Se on tietoturvallinen, reaaliaikainen ja helppokäyttöinen pikaviestipalvelu omaisten ja hoitajien väliseen yhteydenpitoon.
Eräänlainen ”vanhustoimen wilma tai whatsapp”.
Onervan omaisviestintäsovelluksen avulla omaiset tietävät mitä heidän läheiselleen kuuluu ja näin vähennetään omaisten huolta sekä nostetaan omaistyytyväisyyttä.
Omaisten huolen vähentyessä myös huolipuhelut vähenevät ja näin säästetään hoitajien työaikaa. Palvelu on käytössä jo yli 20 kunnassa ja hoivayrityksessä Porvoosta Rovaniemelle saakka.
Katso tästä lyhyt esittelyvideo.
Onervan omaisviestintäsovelluksen sisältä löytyy tätä nykyä Keskon kanssa yhdessä kehittämä kauppasovellus kotihoitoon ja ikäihmisille.
Sen avulla kotihoito, omaiset ja ikääntynyt asiakas itse voivat tehdä ruokatilauksia kotiinkuljetuksella napin painalluksella.
Tästä on paljon hyötyjä:
Katso lyhyt esittelyvideo alta.
Onervan omaisviestintäsovelluksessa on toki paljon muutakin. Esimerkiksi reaaliaikaiset palautekyselyt ja fiilismittarit niin hoitajille, omaisille kuin asiakkaille. Palautetta on kätevä kerätä yhden ja saman sovelluksen kautta joka avataan joka tapauksessa päivittäin.
Asiakaspalautteet ja fiilismittarien tiedot sekä viestintäaktiivisuus saadaan osaksi vanhustoimen tiedolla johtamista Onervan johdon työpöydän eli dashboardin avulla.
Näin johto/tiiminvetäjät tietävät reaaliajassa missä tiimissä on esim. kehitettävää työtyytyväisyydessä tai viestinnässä.
Tämän avulla myös me Onervalla voimme todentaa viestinnän vaikutuksen niin omais-, asiakas- kuin henkilöstötyytyväisyyteen ja todistaa meidän sovelluksen vaikuttavuus.
Onervan omaisviestintäsovelluksen kautta lähetetään paljon joukkoviestejä ja tiedotteita. Eli se toimii eräänlaisena ”sähköisenä ilmoitustauluna”
Näin esim. palvelutalon on helppo tavoittaa kaikki omaiset yhdellä viestillä. Tämä on ollut tärkeää etenkin näin korona-aikana.
Viimeiset kaksi vuotta olemme kehittäneet uutta innovaatiota: puheohjattua virtuaaliavustajaa eli Onerva-bottia.
Onerva-bot on ns. keskusteleva tekoäly eli se pystyy käymään 2-suuntaisia keskusteluja ikäihmisen kanssa ja toimimaan keskustelujen perusteella.
Katso alta lyhyt keskustelumme Onerva-botin tekoälyn kanssa.
Onerva-botin hyödyntämiskohteita ja käyttötapauksia on määritelty yhdessä hoivapalvelutarjojien eli kuntien ja hoivayritysten kanssa. Nämä liittyvät paljolti hoidolliseen tukeen, esimerkiksi:
Näiden lisäksi on erilaiset viihtymiseen liittymät käyttötapaukset kuten:
Kolmantena käyttötapausryhmänä on sähköinen asiointi ja erilaisten (netti)palveluiden käyttäminen, josta yllä oleva video onkin esimerkki. Näitä voi olla esimerkiksi:
Onerva-bot on vielä tuotekehityksessä mutta kehitetään kovaa vauhtia yhteistyössä kuntien kanssa. Kansainvälinen pilotti pohjoismaissa tullaan tekemään talven 2020-2021 aikana.
Siinä oli lyhyt tiivistelmä Onervan viestintä-, yhteistyö- ja asiointipalveluista vanhushoivaan (ja sosiaalityöhön laajemminkin).
Jos olet kiinnostunut palveluistamme niin ota rohkeasti yhteyttä ville at onervahoiva.fi tai soita 050 326 4989. Pidämme mielellään lyhyen (etä)esittelyn ja kerromme palveluistamme tarkemmin.
Se on helppo käyttää, se tuo turvallisuutta ja vähentää huolta hurjasti.
Katso videolta lisää: https://youtu.be/p20nSUQ3JzI
Lue miten tyytyväisiä Kuopion kaupungin kotihoito sekä asiakkaiden omaiset ovat Onervaan.
https://onervahoiva.fi/kuopion-kotihoito-ja-omaiset-tykastyivat-onervaan/
Me tykätään Onervasta todella paljon. Se helpottaa todella paljon työtä etenkin asiakkailla, joilla on paljon omaisia. Myös asukkaat tykkäävät kun näkevät kuvia esimerkiksi lastenlasten uudesta koirasta tai kuvia mökiltä.
Huoli äidin voinnista on aina läsnä mutta helppo viestittely hoitajien kanssa on ehdottoman positiivinen asia. Stressi vähenee kun tietämys lisääntyy. Kiitos kuuluu kaikille äitiä hoitaville!
Ainakin Helsinki ja Jyväskylä ovat ilmoittaneet soittavansa kaikille kaupungin ikäihmisille puhelimitse ja tarkistavansa onko kaikki kunnossa ja tarvitsevatko he apua.
Jyväskylän kaupunki soittaa kaikille yli 70-vuotiaille asukkailleen. https://t.co/RxWxCqMLV8
— Timo Koivisto (@tkoivisto_jkl) March 25, 2020
Tämä on loistava juttu ja hienoa huolenpitoa ikäkkäämmistä kuntalaisista, jotka ovat koronaviruksen kannalta riskiryhmää.
Tämä olisi myös loistava tilaisuus kehittää suomenkielistä keskustelevaa tekoälyä ja valjastaa esimerkiksi Onerva-bot soittamaan jatkossa noita tarkistuspuheluita (katso video missä juttelemme botin kanssa)
Botin ja robotiikan avulla voitaisiin tarjota ikäihmisille 24/7 huolenpito murto-osalla sitä kustannusta mitä ihmisten soittelu vaatii.
Onerva-bot voisi soittaa tarvittaessa varmistuspuhelun ja kysyä kuulumiset vaikka joka päivä vuoden ympäri. Ja suorittaa tarvittavat toimenpiteet, oli ne sitten keskustelun kirjaamisen, viestien välittämisen esimerkiksi hoitohenkilökunnalle tai avunpyynnön lähettäminen eteenpäin.
Ja kaikki tämä voidaan tehdä varttitunnissa. Yhä uudestaan ja uudestaan.
Helsinki aikoo soittaa läpi kaikki yli 80-vuotiaat. Tämä tarkoittaa yli 27 000 asukasta. Jyväskylä aikoo soittaa kaikki yli 70-vuotiaat, joita on n. 18 000. Tämä on valtava urakka.
Sanotaan, että yhden asiakkaan soittaminen kestää 30 min. Sisältäen puhelun valmistelun ja soittamisen, itse keskustelun, puhelun sisällön kirjaamisen ja toimenpiteiden tekemisen, esim. viestin lähettämisen eteenpäin.
30 min taitaa olla jopa aliarvioitu mutta mennään sillä. Tällöin Helsingissä puheluiden tekemiseen menisi:
27 000 hlö * 30 min = 810 000 minuuttia = 13 500 tuntia = 1688 henkilötyöpäivää = 7,7 henkilötyövuotta
Eli liki 8 vuotta kestäisi, jotta yksi ihminen soittelisi kaikki helsinkiläiset yli 80-vuotiaat läpi.
Onneksi sitä ei tarvitse tehdä yksin. Sadalla työntekijälle siinä menee vajaa 17 päivää. Jos tuntipalkka sivukuluineen on maltilliset 20€/h niin tämä soittorupeama maksaa Helsingille 270 000 euroa.
Entä jos soittokierros tehtäisiin vaikkapa kerta viikkoon? Vuodessa kustannus olisi yli 14 miljoonaa euroa. Pelkästään Helsingin osalta. Satoja miljoonia jos sama tehtäisiin ympäri Suomen.
Robotiikan ja keskustelevan tekoälyn avulla taas, kun botti on opetettu keskusteluihin, voidaan käydä periaatteessa rajaton määrä keskusteluita. Koko Helsinki voitaisiin soittaa läpi tunnissa. Ja suorittaa sama yhä uudestaan ja uudestaan, niin kauan kuin kriisi kestää, ja miksei senkin jälkeen.
Mutta meillä on ongelma: ei ole olemassa valmista tekoälyä, joka voisi suorittaa tällaiset soitot ja keskustelut ikäihmisten kanssa. Tekoäly pitää opettaa. Ja tätä opettamista varten tarvitsemme puhedataa. Ja tässä olisi tuhannen taalan paikka kerätä sitä.
Tekoälyn kehittäminen vaatii opetusdataa. Keskustelevan tekoälyn sovellukset pienissä kielimaissa kuten Suomessa ovat pahasti jäljessä esimerkiksi englanninkielisiä maita.
Yksi haaste on, että meillä ei ole kattavaa opetusaineistoa eli puhedataa jolla voisimme opettaa tekoälyä käymään keskusteluja. Olemme käynnistäneet tähän liittyen jos jonkinlaista aloitetta, joista voit lukea lisää esimerkiksi tästä:
https://onervahoiva.fi/suomenkielinen-tekoalyn-kehittaminen-etenee-digi-lonnrot-osa-2/
Valtakunnallisten hankkeiden lisäksi olemme alkaneet opettamaan meidän omaa Onerva-bottia kuntien vanhuspalvelujen kanssa yhteistyössä. Aloitimme viime vuonna Kuopiossa (lue lisää tästä), jossa nauhoitimme kotihoidon käyntejä (luvan kanssa).
Seuraavana askeleena meillä on juurikin tervehdys- ja tarkastussoittojen tekeminen kotihoidon asiakkaille ja näiden soittojen nauhoitus botin opettamista varten. Niin, että botti voisi tehdä soitot jatkossa itsenäisesti.
Nyt meillä olisi todella poikkeuksellinen tilanne kerätä arvokasta puhedataa ympäri Suomen huomattavasti isommassa mittakaavassa kuin me itse pystyisimme.
Prosessi, jonka olemme kehittäneet kuntien vanhustoimen kanssa on olemassa. Teknologia on olemassa. Osaaminen ja ilmiselvä tarve on olemassa. Joten Helsinki ja Jyväskylä…
Meidän ehdotuksemme niin Helsingille, Jyväskylälle kuin muillekin kunnille, jotka aikovat suorittaa tarkastussoittoja ikäihmisille.
Nauhoittakaa puhelut. Kysykää asiakkailta lupa puheluiden nauhoittamiseen ja tallentakaa ne mitkä voi.
Tämä puhedata mitä näistä nyt tehtävistä tarkistussoitoista saadaan, on kultaakin kalliimpaa opetusaineistoa tekoälylle. Sen avulla voimme tehdä valtavan digiloikan mitä tulee suomenkielisen keskustelevan tekoälyn kehittämiselle.
Sen avulla voimme rakentaa tekoälyn, joka käy automaattisesti noita tarkastussoittoja vaikka joka päivä koko Suomen ympäri.
Etenemisehdotuksemme on siis seuraava:
Tässä vaiheessa riittää kohdat 1-2 eli puhedatan nauhoitus ja tallennus. Voidaan sen jälkeen rauhassa miettiä miten edetään. Mutta tehkää edes se.
Vastaavaa mallia lähdimme siis jo toteuttamaan viime vuonna Kuopion kaupungin kotihoidon ja heidän asiakkaiden kanssa. Voit lukea siitä lisää tästä.
Teknologia, osaaminen ja prosessit ovat siis jo olemassa. Nyt meillä on todellinen tarve sekä mahdollisuus kerätä kallisarvoista puhedataa isossa mittakaavassa.
Kyse ei ole vain koronaviruksesta ja ikäihmisten voinnin tarkastuksesta tässä kriisissä. Kyse ei ole kertaluontoisesta harjoituksesta.
Väestön ikääntymisen johdosta, meillä on edessä valtava resurssipula ja uskomme, että Onerva-botin kaltaiset virtuaaliavustajat ja keskusteleva tekoäly voivat olla ratkaisevassa asemassa ikäihmisten apuna ja hoitajien tukena myös kriisin jälkeen.
Haluammekin tarjota ikäihmisille puheella ohjattavan avustajan tarjoamaan ympärivuorokautisen tuen, turvan ja viihdyttäjän. Niihin tapauksiin kun omaiset tai kotihoito ei pääse käymään.
Koronaviruksen sulkiessa riskiryhmään kuuluvat ikääntyneet koteihinsa, on tällaisella ratkaisulle ilmeinen tarve mutta se oli sitä ennekin ja on jatkossakin.
Botin avulla ikäihminen voi pitää yhteyttä läheisiin ja kotihoitoon, se voi kysyä vointia, muistuttaa lääkityksestä, ruokailusta, rytmittää päivää ja tarjota keskustelukumppanin. Lievittää yksinäisyyttä.
Botin avulla voi päästä käsiksi myös erilaisiin digitaalisiin palveluihin, ruuan verkkokaupasta pankkipalveluihin (lue tästä ja katso video miten tilaamme ruokaa puheohjaukselle).
Nämä eivät ole kaukaisia tulevaisuuden visioita vaan konkreettisia, toteutuskelpoisia käyttötapauksia. Mutta tarvitsemme niiden toteuttamiseen apua kunnilta.
Se on helppo käyttää, se tuo turvallisuutta ja vähentää huolta hurjasti.
Katso videolta lisää: https://youtu.be/p20nSUQ3JzI
Lue miten tyytyväisiä Kuopion kaupungin kotihoito sekä asiakkaiden omaiset ovat Onervaan.
https://onervahoiva.fi/kuopion-kotihoito-ja-omaiset-tykastyivat-onervaan/
Me tykätään Onervasta todella paljon. Se helpottaa todella paljon työtä etenkin asiakkailla, joilla on paljon omaisia. Myös asukkaat tykkäävät kun näkevät kuvia esimerkiksi lastenlasten uudesta koirasta tai kuvia mökiltä.
Huoli äidin voinnista on aina läsnä mutta helppo viestittely hoitajien kanssa on ehdottoman positiivinen asia. Stressi vähenee kun tietämys lisääntyy. Kiitos kuuluu kaikille äitiä hoitaville!
Melko tarkalleen vuosi sitten juttelimme tekoälyä kehittävien yritysten ja tutkijoiden kanssa haasteesta. Suomenkielistä tekoälyä (esimerkiksi Onerva-botin kaltaista virtuaaliavustajaa) on vaikea kehittää koska tekoälyn ja algoritmien opettamiseksi ei ole tarjolla riittävästi suomenkielistä puheaineistoa.
Samasta syystä monet globaalit jätit, kuten Amazon tai Google, eivät kehitä puheohjauspalvelujaan (Alexa, Google Home) tarjolle suomen kielellä, ainakaan mitenkään suurella tarmolla (toki syynä on myös pieni markkina-alueemme jolle ei maksa vaivaa tulla).
Tuolloin pohdimme: entä jos lähtisimme keräämään puhedataa joukkoistuksen avulla (eng. crowdsourcing), ottaen mallia Mozillan Common Voice -projektista. Kerätään puhedataa ihmisiltä, annotoidaan ja rikastetaan sitä, jotta sitä voidaan hyödyntää tekoälyn kouluttamiseen ja suomenkielisten työvälineiden ja esimerkiksi robotiikan ratkaisuiden rakentamisessa.
Visionamme oli kerätä dataa avoimeen, kansalliseen äänirekisteriin, jota voisi hyödyntää niin julkinen sektori, yritykset kuin tutkimuslaitokset. Tämä rekisteri voisi olla käytössä myös em. globaaleille jäteille, jotta saisimme heidän kuluttajatuotteet tarjolle myös suomen kielellä. Samalla rakennettaisiin kansallista kilpailukykyä koska voisimme rakentaa nopeammin parempia suomenkielisiä tekoälysovelluksia eri teollisuuden aloille.
Pohdinta eteni tunnusteluihin eri toimijoiden kanssa, keskusteluja käytiin suuryritysten, ministeriön, Business Finlandin, IT-softatalojen ja jos jonkinlaisten instanssien kanssa. Kiinnostus oli hurjaa mutta asiat liikkuivat turhan hitaasti startup-yrityksen makuun. Tarvitsimme pikaisesti opetusdataa Onerva-bottia varten joten päätimme tarttua härkää sarvista itse.
Niimpä päätimme rakentaa maailman ensimmäisen suomenkielisen Lahjoita puhetta -alustan. Alustan, jota kautta kansalaiset voivat lahjoittaa puhettaan tekoälyn kehittämisen tarpeisiin.
Julkaisimme Lahjoita puhetta -sivuston osuvasti Kalevalan päivänä 28.2.2019. Voit tutustua sivustoon linkistä alta.
Onervan resurssit edistää asiaa olivat kuitenkin vähäiset ja tällä ponnistuksella halusimme enemmänkin tökkiä tärkeäksi kokemaamme asiaa eteenpäin ja näyttää myös isommille toimijoille, että näin tämä homma etenee kun ryhdytään vain hommiin.
Ja kyllähän ne pyörät sitten liikahtivatkin.
Keväällä hommasta otti kopin Vake ja Tekoälykiihdyttämö. Tapasimme keväällä ja alkukesästä työpajoissa, johon kokoontui suomalaisia suuryrityksiä, julkisen tahon edustajia (mm. Yle) sekä lukuisia teknologiayrittäjiä ja startupeja, jotka touhuavat puheteknologian parissa.
Keskustelimme eri toimijoiden tarpeista, pääsimme yhteisymmärrykseen, että kansallinen äänirekisteri olisi todellakin tarpeellinen. Määrittelimme alustavasti potentiaalisia äänitietolähteitä kuten Ylen aineistot, erilaiset muut äänirekisterit sekä ideoimamme Lahjoita puhetta -joukkoistus.
Kesällä käynnistyi Vaken rahoittama Suomenkielisen tekoälyn esiselvitystyö, jossa aihetta selvitettiin laajemmin, ottaen huomioon mm. lainsäädännölliset rajoitteet.
Nyt on käännetty uusi sivu kun Vaken rahoittama tekoälyselvitys (lataa pdf-dokumentti) näki päivänvalon tämän viikon tiistaina. Vaken tiedotteen voit lukea tästä.
Iso pyörä pyörii vaikkakin pieni pelko on, että tästä seuraa selvitystä selvitysten perään eikä saada mitään valmista.
Mutta iloksemme erityisesti Lahjoita Puhetta -hanke nostettiin esille yhtenä konkreettisena aiheena ja se pääsee toivottavasti kunnolla käyntiin Vaken ohjauksessa ja yhteistyössä Ylen kanssa.
Alla on muutamia Vaken Twitter-tilillä julkaisemia poimintoja tiistain julkistamistilaisuudesta.
Vaken @PiaErkinheimo esittelee seuraavia Vaken askelia suomenkielisen #tekoäly’n osalla: selvitys toimintamallista kieliresurssien keräämiseksi, vastauksia oikeudellisiin kysymyksiin sekä ”Lahjoita puhetta”-kampanja @Yleisradio kanssa luonnollisen puheen keräämiseksi. pic.twitter.com/xoRTMewrqi
— VAKE (@valtionkehitys) October 29, 2019
#puhe on tulevaisuuden palveluiden käyttöliittymä, mutta Suomi on kielialueena usein liian pieni. Laajat kielikirjastot ovat edellytys #tekoäly palveluiden kehitykselle. @paula_laine avaa Vaken tilaisuuden suomenkielisen tekoälyn esiselvityksen julkistuksesta. pic.twitter.com/V8hhhTjgV2
— VAKE (@valtionkehitys) October 29, 2019
Paljon on vielä kysymysmerkkejä, kuka tekee alustan, milloin jne.
Se on helppo käyttää, se tuo turvallisuutta ja vähentää huolta hurjasti.
Katso videolta lisää: https://youtu.be/p20nSUQ3JzI
Lue miten tyytyväisiä Kuopion kaupungin kotihoito sekä asiakkaiden omaiset ovat Onervaan.
https://onervahoiva.fi/kuopion-kotihoito-ja-omaiset-tykastyivat-onervaan/
Me tykätään Onervasta todella paljon. Se helpottaa todella paljon työtä etenkin asiakkailla, joilla on paljon omaisia. Myös asukkaat tykkäävät kun näkevät kuvia esimerkiksi lastenlasten uudesta koirasta tai kuvia mökiltä.
Huoli äidin voinnista on aina läsnä mutta helppo viestittely hoitajien kanssa on ehdottoman positiivinen asia. Stressi vähenee kun tietämys lisääntyy. Kiitos kuuluu kaikille äitiä hoitaville!
