Onervahoiva

Avainsana: avoimuus

  • Päivittäinen pikaviestintä on välttämätöntä sote-sektorilla – onko teillä tarjota siihen tietoturvallinen työväline?

    Päivittäinen pikaviestintä on välttämätöntä sote-sektorilla – onko teillä tarjota siihen tietoturvallinen työväline?

    Päivittäinen pikaviestintä on työn tekemisen kannalta elintärkeää ja välttämätöntä kaikilla sote-palvelualoilla.

    Työtä ei voi suorittaa jos esihenkilö ei pysty viestimään reaaliajassa tiimille, henkilöstö viestimään keskenään, työntekijät asiakkaille ja joissain tapauksissa asiakkaiden omaisille ja läheisille (esimerkiksi lastensuojelussa vanhemmille tai vanhuspalveluissa omaisille).

    Viestintä eri palvelualoilla on usein päivittäistä ja sen pitää tavoittaa useita eri sidosryhmiä ja osapuolia, jotka ovat usein sote-organisaation ulkopuolisia. Viestintä pitää olla myös helppoa ja nopeaa eli ns. pikaviestintää (vrt. Whatsapp).

    Ja koska viestintä on lähes aina asiakasviestintää (huomioithan myös, että sisäinen viestintä työntekijöiden kesken on useimmiten asiakasviestintää), koskee sitä aina GDPR-säädökset ja tietosuojalaki. Jos viestit työvälineellä x, tulee organisaation tehdä tietosuojan vaikutustenarviointi ja sopimus henkilötietojen käsittelystä sovelluksen palvelutarjoajan kanssa.

    Toisin sanoen kuluttajille suunnatut sovellukset kuten Whatsapp, Signal tai sisäiseen käyttöön tarkoitettu Teams eivät sovellu tähän tarpeeseen. Ei myöskään asiakkaalle tarkoitetut asiointiportaalit kuten Maisa.

    Miksi ei?

    Joko näihin sovelluksiin ei ole pääsyä organisaation ulkopuolisilla, nämä eivät täytä GDPR ja tietosuojavaatimuksia tai nämä ei ole tarkoitettu reaaliaikaiseen pikaviestintään. Usein nämä kaikki yhdessä.

    Mutta edelleen viestintä on välttämätöntä. Kuten sanottu, sote-palvelualoilla työtä ei voi tehdä laadukkaasti ilman, että mahdollistetaan toimiva viestintä.

    Mitä siis käy jos työntekijöillä, asiakkailla ja muilla sidosryhmillä ei ole tähän soveltuvaa viestikanavaa?

    Työntekijät päätyvät käyttämään kiellettyjä sovelluksia jos hyvinvointialue ei tarjoa heille tietoturvallista viestisovellusta

    Kaikilla hyvinvointialueilla mitä olemme haastatelleet (lähes kaikkia), ovat työntekijät päätyneet käyttämään Whatsappia, Signalia tai muita GDPR:ää ja tietosuojaa rikkovia sovelluksia. Kielloista tai linjauksista huolimatta. 

    Emmekä voi syyttää heitä, kuten jo todettu, työtä ei voi hoitaa ilman viestintää eri toimijoiden kesken. Tällöin vain rikotaan räikeästi GDPR ja tietosuojasäädöksiä ja odotellaan uutta Vastaamoa.

    Keskitetty viestintä tietoturvallisella sovelluksella helpottaa työtä ja johtokin nukkuu yönsä hyvin

    Tästä syystä useat hyvinvointialueet ovat kääntyneet Onervan puoleen koska tarjoamme sote-pikaviestintään räätälöidyn tietoturvallisen tuotteen palvelualojen moninaisiin tietotarpeisiin.

    Onerva mahdollistaa yhtä nopean ja helpon viestinnän kuin whatsapp mutta tietoturvallisesti täyttäen GDPR ja tietosuojavaatimukset. Onervan kautta voi viestiä:

    • työntekijöiden välillä keskenään (sisäinen viestintä)
    • esihenkilöltä tiimille
    • työntekijöiltä asiakkaalle ja
    • asiakkaan useille omaisille/läheisille (tai vaikka henk. koht. avustajalle)


    Yksi ehdoton etu on se, että viestintä eri kanavista (kielletyt whatsapp, signal, teams + erinäiset muut kuten sms, puhelin, paperiset viestilaput) on voitu keskittää yhteen sovellukseen. Näin helpotetaan työntekijöiden työtä kun kaikki tietävät mitä kanavaa käyttää.

    Jos haluat kuulla miten Onervaa käytetään esimerkiksi Itä-Uudellamaalla, Satakunnassa, Keski-Suomessa ja Helsingistä Rovaniemellä, ota yhteyttä alla olevalla lomakkeella.

  • Parempi viestintä tuo läpinäkyvyyttä kotihoitoon

    Parempi viestintä tuo läpinäkyvyyttä kotihoitoon.

    Mitä läpinäkyvyys sitten auttaa?

    ✅ Yhteinen tilannekuva: kaikki osapuolet tietävät kuka on käynyt, mitä ikäihmiselle kuuluu, onko kotona tarpeita? Ajantasainen tieto ja tilannekuva tarkoittaa laadukkaampaa hoitoa ja vähemmän virheitä.

    Käytännön esimerkki: Vanhus on kaatunut yöllä ja turvapalvelut on käynyt paikalla. Turvatiimin hoitaja laittaa Onervan viestisovelluksen kautta tietoturvallisesti yhden pikaviestin (lähetys kestää 20 sek) joka tavoittaa niin kotihoidon tiimin kuin omaiset ja läheiset. Aamulla kaikki ovat ajantasalla ja tietävät kaatumisesta. Näin vältytään valtavalta määrältä huolta, stressiä ja huolipuheluita jotka seuraisi jos omainen havaitsisi itse kuhmun läheisensä otsassa ja alkaisi selvitysrumba.

    ✅ Vähennetään huolta ja lisätään luottamusta 🧡 Kun myös omaiset ja läheiset tietävät mitä läheiselleen kuuluu, kasvaa luottamus hoivaan ja mahdollistetaan yhteistyö. Tämä lisää tutkitusti tyytyväisyyttä niin omaisilla kuin myös työntekijöillä.

    Tyytyväisemmät työntekijät jaksaa myös paremmin ja yhteistyö omaisten kanssa helpottaa myös hoitajien työtä. Parhammillaan omaisia osallistamalla hoivaan voidaan tuoda myös merkittäviä kustannussäästöjä.

    Toimiva, tietoturvallinen viestintä onkin avainasemassa kotihoidon onnistumisessa.

  • Juorut, huhut ja väärät väittämät täyttävät tyhjiön

    Juorut, huhut ja väärät väittämät täyttävät tyhjiön

    Huhut, juorut, valheet ja väärät väittämät täyttävät tyhjiön, joka aiheutuu kun ei viestitä faktoilla. Tai ei viestitä laisinkaan. Näin tapahtuu kaikissa organisaatioissa, myös hoivatyössä.

    Jos hoivaorganisaatio ei aktiivisesti viesti omaisille, työntekijöille ja asiakkaille, täyttää ilman epätietoisuus. Epätietoisuus aiheuttaa pelkoa ja huolta.

    • Onko äidillä kaikki kunnossa?
    • Onko hoitaja käynyt isän luona?
    • Antoiko joku lääkkeet aamulla?
    • Onko pappa syönyt laisinkaan?
    • Saako mummo kunnollista hoitoa ja pääsekö ulkoilemaan?

    Huoli kerääntyy, kasaantuu ja jossakin vaiheessa purkautuu.

    Se purkautuu vihaisina yhteentörmäyksinä kun tullaan ns. linjoja pitkin. Se purkautuu yhteydenottona iltapäivälehtiin tai valvovaan viranomaiseen. Se purkautuu tuntikausien mittaisina toistuvina huolipuheluina, jotka kuormittavat esihenkilöitä ja hoitajia. Se purkautuu sopimusten purkamisena ja haukkumisina sosiaalisessa mediassa. Se lisää työntekijöiden kuormitusta ja aiheuttaa stressiä, jopa sairaslomia.

    Mutta tiedättekö mikä on hyvä uutinen?

    Viestinnän voi ottaa myös haltuun. Tyhjiön voi täyttää faktapohjaisella viestinnällä.

    Aktiivinen viestintä, arjen ilojen, surujen ja kuulumisten jakaminen, vähentää asiakkaiden, omaisten ja läheisten huolta. Se säästää hoitajien työaikaa kun huolipuhelut vähenevät ja nostaa työtyytyväisyyttä.

    Ennen kaikkea viestimällä oikein, olet tilanteen tasalla. Ja kaikki muutkin ovat.

    Toimiva ajantasainen viestintä on esimerkiksi vanhushoivassa ensiarvoisen tärkeää hoidon laadun kannalta. Jopa elintärkeää.

    Tutustu oheisista linkeistä miksi viestintä on tärkeää sosiaalihuollossa ja etenkin ikääntyneiden hoivassa. Ja jos te haluatte korvata juorut, huhut ja pelot toimivalla, luottamusta rakentavalla viestinnällä – ota rohkeasti yhteyttä (info@onervahoiva.fi / p. 050 326 4989) niin kerromme miten Onervan viestisovelluksella tämä on saavutettu eri puolilla Suomea Helsingistä Rovaniemelle.

  • Miksi viestintä on avainasemassa ikääntyneiden hoidon onnistumisessa?

    Viestintä on oleellinen osa ihmisten välistä vuorovaikutusta ja se on erityisen tärkeää vanhushoivassa.

    Omaisviestintä – eli viestintä vanhusten läheisten, hoitajien ja muiden hoitoon osallistuvien tahojen välillä – on keskeinen osa onnistunutta hoivatyötä. Tässä blogikirjoituksessa tarkastelemme syitä, miksi avoin ja tehokas viestintä on niin tärkeää vanhushoivassa.

    1 Luottamuksen rakentaminen

    Viestinnän avulla voidaan rakentaa luottamusta ikäihmisten ja hoitohenkilökunnan välille sekä hoitajien ja omaisten välille. Hyvä viestintä auttaa varmistamaan, että kaikki osapuolet tietävät, mitä odottaa, ja että he tuntevat olonsa turvalliseksi ja huomioon otetuksi.

    2 Yksilöllisten tarpeiden huomioiminen

    Jokaisella vanhuksella on omat yksilölliset tarpeet ja toiveet, ja viestintä auttaa varmistamaan, että nämä tarpeet otetaan huomioon hoitosuunnitelmissa. Kattava viestintä mahdollistaa hoitohenkilökunnalle ymmärtää paremmin ikäihmisen toiveet, pelot ja arvot, mikä puolestaan auttaa heitä tarjoamaan yksilöllistä ja inhimillistä hoitoa.

    Toimivan omaisviestinnän avulla myös uudet hoitajat tai vaikka kesätuuraajat, tietävät paremmin asiakkaan toiveet, tarpeet ja mieltymykset.

    3 Päätöksenteon tukeminen

    Kun viestintä on avointa ja selkeää, se auttaa kaikkia osapuolia tekemään parempia päätöksiä ikäihmisen hoidosta. Omaiset voivat saada tarvitsemansa tiedot läheisensä voinnin kehityksestä (myös silloin kun asuvat kaukana) sekä hoidon vaihtoehdoista ja hoitajat voivat saada arvokasta tietoa aiemmista kokemuksista, mieltymyksistä ja elämäntilanteesta. Näin voidaan tehdä parhaita mahdollisia päätöksiä kunkin yksilön hyvinvoinnin edistämiseksi.

    4 Hoidon jatkuvuuden varmistaminen

    Hyvä viestintä auttaa varmistamaan hoidon jatkuvuuden eri hoitoympäristöjen välillä. Kun hoitajat, omaiset ja muut hoitoon osallistuvat tahot jakavat tietoa ja kommunikoivat tehokkaasti, voidaan varmistaa, että asiakkaan hoito on saumatonta, johdonmukaista eikä esiinny tietokatkoksia jotka voivat pahimmillaan vaarantaa ikäihmisen turvallisuuden.

    5 Ongelmien havaitseminen ja ratkaiseminen

    Viestinnän avulla voidaan havaita ja ratkaista ongelmia nopeasti. Kun hoitajat, ikähimiset ja omaiset kommunikoivat avoimesti, on helpompi tunnistaa mahdolliset hoidon puutteet tai epäkohdat ajoissa. Tämä mahdollistaa nopean reagoinnin ja tarvittavien muutosten tekemisen hoidon laadun parantamiseksi.

    6 Tunteiden ilmaiseminen ja käsittely

    Vanhushoivassa viestintä on tärkeä väline tunteiden ilmaisemisessa ja käsittelyssä. Omaiset saattavat kokea huolta, surua tai pelkoa läheisensä hoidon suhteen. Tällöin avoin keskustelu auttaa heitä käsittelemään näitä tunteita. Toimivan omaisviestinnän kautta omaisilla ja läheisillä on matalan kynnyksen viestintäkanava myös esimerkiksi huolen purkamiseen. Ilman, että se kuormittaisi hoitajia liikaa tai veisi heidän työaikaa kuten puhelinsoitot.

    Sama pätee ikäihmisiin itseensä – he voivat kokea erilaisia tunteita, kuten pelkoa, turhautumista tai yksinäisyyttä. Viestintä auttaa heitä ilmaisemaan näitä tunteita ja saamaan tarvitsemansa tuen.

    7 Omaisten osallistuminen hoidon suunnitteluun

    Viestintä mahdollistaa omaisten aktiivisen osallistumisen vanhusten hoidon suunnitteluun ja toteutukseen. Heidän panoksensa on arvokasta, sillä he tuntevat vanhuksen parhaiten ja voivat tarjota tietoa, joka auttaa hoitohenkilökuntaa ymmärtämään vanhuksen tarpeita ja toiveita paremmin.

    8 Omaisten tukeminen

    Omaisilla on tärkeä rooli vanhusten hoidossa ja he tarvitsevat myös tukea kohdatakseen haasteet, joita vanhusten hoitaminen voi tuoda. Avoin ja tukeva viestintä auttaa omaisia tuntemaan itsensä osaksi hoitotiimiä ja se voi auttaa heitä saamaan tietoa, vertaistukea ja ohjausta tarpeen mukaan.

    Yhteenveto

    Vanhushoivassa viestintä omaisten, hoitajien ja muiden hoitoon osallistuvien tahojen välillä on ensiarvoisen tärkeää. Hyvä viestintä rakentaa luottamusta, tukee päätöksentekoa, varmistaa hoidon jatkuvuuden, auttaa havaitsemaan ja ratkaisemaan ongelmia, mahdollistaa tunteiden ilmaisun ja käsittelyn, edistää omaisten osallistumista hoidon suunnitteluun ja tukee omaisia heidän roolissaan. Kaiken kaikkiaan avoin, selkeä ja tehokas viestintä parantaa vanhusten hoidon laatua ja edistää heidän hyvinvointiaan.

  • Miksi kotihoidon kannattaa panostaa omaisviestintään?

    Omaisviestinnällä on entistä suurempi merkitys koronakriisin keskellä, kun vierailut vanhusten palvelutaloihin on rajoitettuja ja kotihoidossakin  läheisten vierailuja ei ole suositeltu.

    Tällöin hoitaja on usein ainoa, joka voi välittää asiakkaan terveiset läheisille, varsinkin jos asiakas ei itse kykene käyttämään älypuhelinta tai tietokonetta. 

    Mutta omaisviestinnästä on toki valtavasti hyötyä niin kotihoidolle, omaisille kuin asiakkaalle itsellekin ihan muutenkin, ilman koronaakin.

    Kerromme tässä meidän kokemuksemme mukaan tärkeimmät syyt miksi kunnan tai yksityisen palvelutarjoajan kannattaa panostaa omaisviestintään.

    Image
    Onerva omaisviestintäpalvelun hyötyjä kotihoidolle

    1. Omaistyytyväisyyden lisäys.

    Onervan omaisviestintäpalvelu on ollut käytössä jo 6 vuoden ajan eri puolilla Suomea. Jokaisessa käyttöönotossa mittaamme omaisten tyytyväisyyttä ennen ja jälkeen. Joka kerta olemme pystyneet nostamaan omaistyytyväisyyttä.

    Tärkeimpänä syynä on omaisten huolen vähentäminen kun hän tietää mitä hänen rakkaalleen kuuluu. Toisaalta Onervan avulla pystymme osallistamaan omaista läheisensä hoivaan. Hän voi ohjeistaa hoitajia ja he voivat yhdessä koordinoida hoivaa, esimerkiksi välttämään päällekkäisiä käyntejä, keskustelemaan kauppatarpeista jne. Tällä helpotetaan hoitajien työtä.

    2. Ajansäästö hoitajille

    Onervan pikaviestinnän kautta voidaan säästää usein tunteja viikossa hoitajien työaikaa kun puhelut vähenevät. Kiireettömät asiat voi viestiä pikaviesteillä ja kun omaisten huoli vähenee, ei etenkään esimiehiä ja tiimivetäjiä kuormiteta huolipuheluilla.

    Osallistamalla omaisia läheisensä hoivaan, voidaan saavuttaa vielä suurempia säästöä. Useassa kunnassa on tapana, että omaiset ilmoittavat Onervalla milloin menevät käymään läheisensä luona, jotta hoitajien ei tarvitse tulla samaan aikaan. Näin hoitajilta säästyy turha käynti.

    Onervassa on uutena ominaisuutena kotihoitoon räätälöity kauppasovellus. Tämän avulla kotihoitajat, omaiset ja joissakin tapauksissa jopa asiakas voivat itse tehdä kauppatilauksia kotiinkuljetuksella napin painalluksella. Tämä säästää merkittävästi hoitajien työaikaa kun paperisista ostoslistoista ja email/puhelintilauksista voidaan luopua.

    3. Vähemmän tietokatkoja, parempi tilannekuva

    Parempi tilannekuva tarkoittaa, että kaikki osapuolet ovat ajantasalla kotihoidon asiakkaan voinnista ja tietokatkot vähenevät. Tällä on suora vaikutus hoivan laatuun.

    Onervan avulla pysytään ajantasalla esimerkiksi:

    • Mikä on asiakkaan vointi?
    • Onko vointi parantunut tai heikentynyt?
    • Tarvitaanko kaupasta jotakin?
    • Onko asiakas kaatunut tai loukannut itsensä muuten?
    • Onko ruoka maistunut?

    Tilannekuva ulottuu Onervan avulla kotihoidosta myös laajemmalle turvaverkostolle: läheisille ja omaisille, mahdolliselle henkilökohtaiselle avustajalle sekä yksityisen, julkisen ja 3. sektorin välille.

    4. Vähemmän reklamaatioita

    Korkeampi omaistyytyväisyys näkyy sujuvampana ja lämpimämpänä yhteistyönä hoitajien ja omaisten kanssa. Tämä vähentää reklamaatioita.

    Hoitajat kokevat usein, että yhteistyöstä omaisten kanssa on tullut lämpimämpää ja tuttavallisempaa. Tällöin jos tapahtuu jotain inhimillisiä virheitä tai väärinkäsityksiä, ei käännytä ensimmäisenä AVI:n tai lehdistön puoleen vaan asioista voidaan keskustella. Hoitoa tehdään yhteistyössä.

    5. Parempi työtyytyväisyys

    Lämpimämmät välit omaisten kanssa ja ennen kaikkea omaisten positiivinen palaute on nostanut useissa kunnissa myös hoitajien työtyytyväisyyttä. Tätä voidaan myös mitata reaaliajassa Onervan sisällä.

    Esimerkiksi Jyväskylän kaupunki kysyy kerran päivässä hoitajien fiilistä Onervan fiilismittarilla. Tällä tavoin kotihoidon johto ja tiimivetäjät saavat reaaliajassa tietoa henkilökunnan jaksamisesta. Ja toisaalta me Onervalla voimme todentaa mikä on viestinnän vaikuttavuus.

    6. Parempi laatumielikuva

    Avoimemman ja läpinäkyvämmän viestinnän kautta voidaan tehdä brändityötä ja rakentaa laatumielikuvaa. Näyttää, että meillä on kaikki kunnossa. Tämä on tärkeää niin nykyisten asiakkaiden/omaisten kannalta mutta myös työntekijäkuvan, rekrytoinnin ja myynnin kannalta.

    Tässä oli muutamia tärkeimpiä hyötyjä mitä meidän asiakkaamme ovat saavuttaneet panostamalla kotihoidossa (omais)viestintään. Jos haluat kuulla lisää kokemuksia ja nähdä miten helppoa ja turvallista viestintä voi olla, varaa oma 15-30 min esittely laittamalla meille sähköpostia: info@onervahoiva.fi tai soittamalla p. 050 326 4989

  • Luottamusta ei ratkaista teknisellä sovelluksella

    Luottamusta ei ratkaista teknisellä sovelluksella

    Pari vuotta sitten soitimme keskisuuren kunnan vanhustoimeen. Keskustelimme omaisviestinnästä, jonka kanssa kunnassa oli selkeitä ongelmia ja yhä kasvava paine omaisten suunnasta tuoda hoivaan läpinäkyvyyttä.

    Ehdotimme ratkaisuksi meidän Onervaa, joka olisi välittömästi käyttöönotettavissa ilman erillisiä IT-projekteja. Keskustelu tyssäsi kuitenkin hyvin nopeasti:

    ”Emme ota käyttöön mitään ohjelmistoa, mikä ei ole integroitu meidän asiakas- ja potilastietojärjestelmiin.”

    Vanhustoimi (tai sen IT-osasto) oli tehnyt jyrkän linjavedon, kaikkien sovellusten tulee jutella toistensa kanssa. Mikä on ymmärrettävää: näin esimerkiksi asiakastietoja tai käyttäjähallintaa hoidetaan vain yhdessä paikassa.

    Toisaalta tämä tarkoittaa sitä, että mitään sovellusta ei voida ottaa käyttöön ilman aikaa vievää ja usein kallista IT-projektia. Usein, kun puhutaan esimerkiksi globaalista pilvipalvelusta, tämä ei ole välttämättä mahdollistakaan.

    Tämä tarkoittaa, että sovellukset jää usein kokonaan käyttöönottamatta ja asiakasongelma ratkaisematta. Niin kuin kävi tässäkin kunnassa.

    Edelleen omaiset odottavat läpinäkyvyyttä ja parempaa viestintää. Edelleen hoitajia ja etenkin esimiehiä kuormitetaan huolipuheluilla. Edelleen omaisten kasvava huoli purkautuu yhteenottoina tai reklamaatioina AVI:in.

    Ymmärrän kokonaisarkkitehtuurin yhteneväisyyden tarpeen. On teknisesti helpompaa, että järjestelmät ovat integroitu keskenään. Mutta tekniset vaatimukset ja ominaisuudet, eivät saisi olla esteenä ongelman ratkaisulle.

    Omaiset haluavat läpinäkyvyyttä ja mahdollisuutta dialogiin, vuorovaikutukseen. Vastaus ei ole silloin: ”rakennetaan järjestelmäintegraatio.” Luottamusta ei rakenneta teknisillä ominaisuuksilla ja IT-projekteilla. Luottamus rakennetaan aloittamalla keskustelu. Nyt.

  • Onerva otettiin käyttöön Tutoris Oy:n Tenhokodissa Helsingissä

    Onerva otettiin käyttöön Tutoris Oy:n Tenhokodissa Helsingissä

    Onervan Omaisviestintäpalvelu eli sähköinen viestivihko otettiin käyttöön Helsingissä Tutoris Oy:n Tenhokodissa.

    Tenhokodin asukkaiden omaiset pääsevät Onervan kautta osalliseksi läheisensä arkea ja tietävät aina mitä heidän rakkailleen kuuluu.

    Läpinäkyvyys vähentää omaisten huolta, rakentaa luottamusta ja helpottaa yhteistyötä hoiva-ammattilaisten ja omaisten välillä.

    Tenhokoti on tiettävästi Helsingin ensimmäinen palvelutalo, jossa on kaikille asukkaille ja heidän omaisille tarjolla omaisviestintäpalvelu.

    Tutustu Tenhokotiin tästä.

  • Onerva koekäyttöön Rauman kaupungilla

    Onervan omaisviestintäpalvelua eli ns. sähköistä viestivihkoa testataan 4kk pilotissa Rauman kaupungin vanhustoimessa Kotikaaren palvelukodissa ja Rauman eteläisellä kotihoitoalueella.

    Testauksen tavoitteena on mm.

    • lisätä omaistyytyväisyyttä
    • lisätä henkilöstötyytyväisyyttä
    • todentaa Onervan helppokäyttöisyys ja tekninen toimivuus viestinnässä hoitajien ja omaisten välillä

    Olemme todella innoissamme päästessämme näyttämään millainen vaikutus läpinäkyvällä viestinnällä eri osapuolille.

    Lue lisää Rauman kaupungin tiedotteesta: https://www.rauma.fi/ajankohtaista/vanhuspalvelut-ottavat-onerva-omaisviestinnan-koekayttoon/

     

  • Uusia vaatimuksia sote-viestinnälle

    Jukka Saksi kirjoittaa Kauppalehdessä sote-alan viestinnästä ja brändäämisestä. Lue juttu tästä.

    Jutussa käsitellään valinnanvapauden aiheuttamaa mahdollista muutosta siinä miten sote-toimijoiden (esim. lääkärien) viestintä vaikuttaa organisaation brändiin ja sitä kautta myyntiin.

    ”Tulemme näkemään mielenkiintoisia asiantuntijabrändejä ja organisaatioita, jotka rakentavat systemaattisella toiminnalla itsestään monikanavaisia sote-medioita. Kyse on strategisesta valinnasta, koko organisaatio kuljetetaan dialogi-moodiin. Asiantuntijoilla on mandaatti viestiä, ja viestintä on osa työnkuvaa. Viestimiseen liittyy tavoitteita, tukea ja palkitsemista.”
    Jukka Saksi, Kauppalehti 3.4.2018

    Olemme itse kirjoittaneet blogissamme paljon viestinnästä sen vaikutuksesta myyntiin ja myös brändäämisestä. Näemme, että Onerva on juuri työväline aktiiviseen dialogiin asiakkaiden kanssa.  (lisää…)

  • Omaisen huolen vähentäminen palvelee myös kotihoidon palvelutarjoajaa

    Vanhusten siirtyessä kotihoidon piiriin, on omaisille usein valtava huoli rakkaistaan.
    Halu ja tarve olisi auttaa ja olla lähellä mutta usein omaiset asuvat kaukana ja heillä on omat työt ja kiireensä. Aina ei voi olla lähellä vaikka haluaisi.
    Omaisten huolta ikääntyneistä läheisistä voidaan kuitenkin helpottaa avoimen omaisviestinnän avulla.

    (lisää…)