Olen kiertänyt ympäri Suomea viimeisen 8kk ajan palvelutaloissa, kotihoidon yksiköissä, jutellut niin kuntien vanhustoimenjohtajien, muutosagenttien kuin yksityisten yrittäjien ja hoitajien kanssa. Kuin myös omaisten.
Tämän, edelleen toki vähäisen, kokemuksen perusteella voin sanoa että suomalainen vanhushoiva on aika hyvissä käsissä. Hoiva on korkeatasoista.
Palvelutaloissa on pääsääntöisesti runsaasti aktiviteetteja. Viriketoimintaa, liikuntaa, maalausta, tansseja.
Hoitajat ovat sitoutuneita työhönsä ja heillä on korkea työmoraali. He myös venyvät työssään, paljon enemmän kuin moni meistä toimistotyöntekijöistä.
Yksityisiä yrityksiä pidetään usein pelkästään voittoa tavoittelevina koneina mutta olen tavannut yksityisiä kotihoitopalvelutarjoajia, jotka viettävät asiakkaiden luona jopa huomattavasti pidemmän aikaa kuin kunnan vastaavat. Myös asiakassuhde on henkilökohtaisempi.
Toimintaa ei todellakaan ole trimmattu viimeiseen penniin saakka, voiton tavoittelu mielessä. Toki jossakin yrityksissä näinkin voi olla.
Tietenkin henkilöstöä on liian vähän. Resursseja, myös niitä taloudellisia, on liian vähän. Laiminlyöntejä ja virheitä tapahtuu. Kuten kaikissa ammateissa.
Mutta hyviä asioita tapahtuu paljon. Vanhushoiva-ala ei ole todellakaan niin synkkä kuin lehtijutuista olettaisi.
Mutta suuri yleisö, kuntalaiset ja kuluttajat. Ikääntyneet ja heidän omaiset eivät tätä tiedä.
Moni ei näe hoiva-alan sisälle. Mutta he näkevät kyllä ne lehdissä riepotellut ikävät otsikot.
Ja syynä on se, että hoivayritykset ja kunnat pitävät usein kaikki hyvät asiat omana tietonaan.
”Kel onni on se onnen kätkeköön.”
Vanha sanonta kuvaa hyvin myös vanhushoivaa. Moni hoivapalvelutarjoaja ei juurikaan pukahda niistä monipuolisista aktiviteeteista ja arkipäivän iloista mitä esimerkiksi heidän palvelutalossa tapahtuu.
Toki on avoimet ovet, omaiset saavat tulla ja mennä. Ehkä ilmoitustaululla on kalenteri viikon tapahtumista, Mutta tämä ei vain riitä. Sillä suurin osa omaisista ei näitä näe.
Ja mikä tärkeintä: yksikään potentiaalisista tulevista asiakkaista ei näe tätä
Tämä on tärkeä asia ja hoivayksiköiden kannattaa huomioida tämä. Kun palvelutalo tai kotihoitoyksikkö viestii, heidän pitäisi viestiä kaikille kuntalaisille, yhteisölle. Myös tuleville asiakkaille ja heidän omaisilleen.
Eli rohkaistukaa kokeilemaan niitä sosiaalisen median palvelujen käyttöä. Esimerkiksi Facebookia tai vaikka Instagrammia ja Twitteriä. Tai päivittäkää arjen tapahtumia web-sivuillenne. Mutta älkää unohtako lähettää arjen iloista ja suruista kuvia ja terveisiä omaisille eri omaisviestintävälineillä.
Asiakasviestintä aloitetaan jo ennen kuin asiakkuus alkaa. Se on sitä brändin ja (laatu) mielikuvan rakentamista. Se on luottamuksen rakentamista.
