Ainakin Helsinki ja Jyväskylä ovat ilmoittaneet soittavansa kaikille kaupungin ikäihmisille puhelimitse ja tarkistavansa onko kaikki kunnossa ja tarvitsevatko he apua.
Jyväskylän kaupunki soittaa kaikille yli 70-vuotiaille asukkailleen. https://t.co/RxWxCqMLV8
— Timo Koivisto (@tkoivisto_jkl) March 25, 2020
Tämä on loistava juttu ja hienoa huolenpitoa ikäkkäämmistä kuntalaisista, jotka ovat koronaviruksen kannalta riskiryhmää.
Tämä olisi myös loistava tilaisuus kehittää suomenkielistä keskustelevaa tekoälyä ja valjastaa esimerkiksi Onerva-bot soittamaan jatkossa noita tarkistuspuheluita (katso video missä juttelemme botin kanssa)
Botin ja robotiikan avulla voitaisiin tarjota ikäihmisille 24/7 huolenpito murto-osalla sitä kustannusta mitä ihmisten soittelu vaatii.
Onerva-bot voisi soittaa tarvittaessa varmistuspuhelun ja kysyä kuulumiset vaikka joka päivä vuoden ympäri. Ja suorittaa tarvittavat toimenpiteet, oli ne sitten keskustelun kirjaamisen, viestien välittämisen esimerkiksi hoitohenkilökunnalle tai avunpyynnön lähettäminen eteenpäin.
Ja kaikki tämä voidaan tehdä varttitunnissa. Yhä uudestaan ja uudestaan.
Helsinki aikoo soittaa läpi kaikki yli 80-vuotiaat. Tämä tarkoittaa yli 27 000 asukasta. Jyväskylä aikoo soittaa kaikki yli 70-vuotiaat, joita on n. 18 000. Tämä on valtava urakka.
Sanotaan, että yhden asiakkaan soittaminen kestää 30 min. Sisältäen puhelun valmistelun ja soittamisen, itse keskustelun, puhelun sisällön kirjaamisen ja toimenpiteiden tekemisen, esim. viestin lähettämisen eteenpäin.
30 min taitaa olla jopa aliarvioitu mutta mennään sillä. Tällöin Helsingissä puheluiden tekemiseen menisi:
27 000 hlö * 30 min = 810 000 minuuttia = 13 500 tuntia = 1688 henkilötyöpäivää = 7,7 henkilötyövuotta
Eli liki 8 vuotta kestäisi, jotta yksi ihminen soittelisi kaikki helsinkiläiset yli 80-vuotiaat läpi.
Onneksi sitä ei tarvitse tehdä yksin. Sadalla työntekijälle siinä menee vajaa 17 päivää. Jos tuntipalkka sivukuluineen on maltilliset 20€/h niin tämä soittorupeama maksaa Helsingille 270 000 euroa.
Entä jos soittokierros tehtäisiin vaikkapa kerta viikkoon? Vuodessa kustannus olisi yli 14 miljoonaa euroa. Pelkästään Helsingin osalta. Satoja miljoonia jos sama tehtäisiin ympäri Suomen.
Robotiikan ja keskustelevan tekoälyn avulla taas, kun botti on opetettu keskusteluihin, voidaan käydä periaatteessa rajaton määrä keskusteluita. Koko Helsinki voitaisiin soittaa läpi tunnissa. Ja suorittaa sama yhä uudestaan ja uudestaan, niin kauan kuin kriisi kestää, ja miksei senkin jälkeen.
Mutta meillä on ongelma: ei ole olemassa valmista tekoälyä, joka voisi suorittaa tällaiset soitot ja keskustelut ikäihmisten kanssa. Tekoäly pitää opettaa. Ja tätä opettamista varten tarvitsemme puhedataa. Ja tässä olisi tuhannen taalan paikka kerätä sitä.
Tekoälyn kehittäminen vaatii opetusdataa. Keskustelevan tekoälyn sovellukset pienissä kielimaissa kuten Suomessa ovat pahasti jäljessä esimerkiksi englanninkielisiä maita.
Yksi haaste on, että meillä ei ole kattavaa opetusaineistoa eli puhedataa jolla voisimme opettaa tekoälyä käymään keskusteluja. Olemme käynnistäneet tähän liittyen jos jonkinlaista aloitetta, joista voit lukea lisää esimerkiksi tästä:
https://onervahoiva.fi/suomenkielinen-tekoalyn-kehittaminen-etenee-digi-lonnrot-osa-2/
Valtakunnallisten hankkeiden lisäksi olemme alkaneet opettamaan meidän omaa Onerva-bottia kuntien vanhuspalvelujen kanssa yhteistyössä. Aloitimme viime vuonna Kuopiossa (lue lisää tästä), jossa nauhoitimme kotihoidon käyntejä (luvan kanssa).
Seuraavana askeleena meillä on juurikin tervehdys- ja tarkastussoittojen tekeminen kotihoidon asiakkaille ja näiden soittojen nauhoitus botin opettamista varten. Niin, että botti voisi tehdä soitot jatkossa itsenäisesti.
Nyt meillä olisi todella poikkeuksellinen tilanne kerätä arvokasta puhedataa ympäri Suomen huomattavasti isommassa mittakaavassa kuin me itse pystyisimme.
Prosessi, jonka olemme kehittäneet kuntien vanhustoimen kanssa on olemassa. Teknologia on olemassa. Osaaminen ja ilmiselvä tarve on olemassa. Joten Helsinki ja Jyväskylä…
Meidän ehdotuksemme niin Helsingille, Jyväskylälle kuin muillekin kunnille, jotka aikovat suorittaa tarkastussoittoja ikäihmisille.
Nauhoittakaa puhelut. Kysykää asiakkailta lupa puheluiden nauhoittamiseen ja tallentakaa ne mitkä voi.
Tämä puhedata mitä näistä nyt tehtävistä tarkistussoitoista saadaan, on kultaakin kalliimpaa opetusaineistoa tekoälylle. Sen avulla voimme tehdä valtavan digiloikan mitä tulee suomenkielisen keskustelevan tekoälyn kehittämiselle.
Sen avulla voimme rakentaa tekoälyn, joka käy automaattisesti noita tarkastussoittoja vaikka joka päivä koko Suomen ympäri.
Etenemisehdotuksemme on siis seuraava:
Tässä vaiheessa riittää kohdat 1-2 eli puhedatan nauhoitus ja tallennus. Voidaan sen jälkeen rauhassa miettiä miten edetään. Mutta tehkää edes se.
Vastaavaa mallia lähdimme siis jo toteuttamaan viime vuonna Kuopion kaupungin kotihoidon ja heidän asiakkaiden kanssa. Voit lukea siitä lisää tästä.
Teknologia, osaaminen ja prosessit ovat siis jo olemassa. Nyt meillä on todellinen tarve sekä mahdollisuus kerätä kallisarvoista puhedataa isossa mittakaavassa.
Kyse ei ole vain koronaviruksesta ja ikäihmisten voinnin tarkastuksesta tässä kriisissä. Kyse ei ole kertaluontoisesta harjoituksesta.
Väestön ikääntymisen johdosta, meillä on edessä valtava resurssipula ja uskomme, että Onerva-botin kaltaiset virtuaaliavustajat ja keskusteleva tekoäly voivat olla ratkaisevassa asemassa ikäihmisten apuna ja hoitajien tukena myös kriisin jälkeen.
Haluammekin tarjota ikäihmisille puheella ohjattavan avustajan tarjoamaan ympärivuorokautisen tuen, turvan ja viihdyttäjän. Niihin tapauksiin kun omaiset tai kotihoito ei pääse käymään.
Koronaviruksen sulkiessa riskiryhmään kuuluvat ikääntyneet koteihinsa, on tällaisella ratkaisulle ilmeinen tarve mutta se oli sitä ennekin ja on jatkossakin.
Botin avulla ikäihminen voi pitää yhteyttä läheisiin ja kotihoitoon, se voi kysyä vointia, muistuttaa lääkityksestä, ruokailusta, rytmittää päivää ja tarjota keskustelukumppanin. Lievittää yksinäisyyttä.
Botin avulla voi päästä käsiksi myös erilaisiin digitaalisiin palveluihin, ruuan verkkokaupasta pankkipalveluihin (lue tästä ja katso video miten tilaamme ruokaa puheohjaukselle).
Nämä eivät ole kaukaisia tulevaisuuden visioita vaan konkreettisia, toteutuskelpoisia käyttötapauksia. Mutta tarvitsemme niiden toteuttamiseen apua kunnilta.
