Tämä on toinen osa blogisarjaa, jossa käsitellään omaisviestintää ja sen eri työvälineitä. Lue ensimmäinen osa täältä.
Tässä kirjoituksessa käsitellään sitä, mitä erityispiirteitä ja ominaisuuksia omaisviestintään liittyy. Nämä asettavat vaatimuksia tuotteille ja viestintäkanaville.
Omainen tai hoivatyötä tekevä ammattilainen voi miettiä miten hyvin nykyinen käytössä oleva viestintätapa palvelee näitä kuvattuja käyttötapoja.
Tässä on joitain piirteitä omaisviestinnästä.
Omaisviestintä on molemmin suuntaista
Omaisviestintä ei ole pelkästään sitä, että hoitaja viestii omaiselle silloin kun hänellä on jokin tärkeä viesti (usein jotain ikävää).
Nykyaikainen omaisviestintä on sitä, että omainen, hoitaja ja mahdollisesti itse asiakas (kykynsä ja vointinsa mukaan) voivat viestiä molemmin puolisesti, moneen suuntaan.
Hoitaja ei ole siis ainoa aktiivinen osapuoli, myös omainen voi olla aktiivinen, ei pelkästään kysyen mitä hänen läheiselleen kuuluu, vaan toimittaen esimerkiksi tärkeää tietoa vanhempansa voinnista, lääkityksestä ja toiveista.
Omaiset asuvat usein kaukana, eri paikkakunnalla
Moni omainen asuu jopa satojen kilometrien päässä läheisestään. Yleinen asetelma on, että aikuinen lapsi työskentelee tai on itse jo eläkeläisenä pääkaupunkiseudulla tai muussa isossa kasvukeskuksessa ja ikääntynyt vanhempi on kotihoidon piirissä tai palvelutalossa kotikunnassaan.
Tällöin hoivakodin avoimet ovet ja moninaiset tapahtumat eivät paljoa lämmitä koska omainen ei pääse etäisyyden vuoksi paikalle kuin harvoin.
Viestintää tarvitaan omaisen päätöksenteon tueksi
Omaisten pitää tietää läheisensä voinnin muutokset ja kehitys. Tätä tietoa omainen käyttää päätöksenteon tukena.
Päätökset liittyvät usein läheisen hoidon tarpeeseen, esimerkiksi:
Jotta näitä päätöksiä voidaan tehdä, pitää ikääntyneen vointia seurata systemaattisesti, päivittäin tai viikottain. Eri tapahtumat, kuten kaatumiset, ruokahalun muutokset tai muistihäiriöt, tulee pystyä rekisteröimään ja viestimään omaiselle.
Tapahtumat (esim. kaatumiset) tai mielialan ja toimintakyvyn muutokset tulisi pystyä tallentamaan myös systemaattisesti, aina samalla ”mittaristolla”, jotta tieto olisi ajan mukaan vertailukelpoista.
Omaisia on usein useita
Usein hoivayksikössä (palvelutalo, kotihoito) on sovittu, että kaikki omaisviestintä tapahtuu yhden ja vain yhden omaisen kautta.
Tämä on päätetty lähinnä sen vuoksi, että säästetään hoitajien aikaa, etteivät he joudu kertomaan samoja asioita usealla perheenjäsenelle. Mikä on täysin ymmärrettävää.
Omaisia ja huolestuneita perheenjäseniä on kuitenkin monesti paljon. Ja he saattavat asua eri puolilla maata tai ulkomailla (Onervan käyttäjiä löytyy mm. Ruotsista)
Viestinnän rajaaminen vain yhteen omaiseen, ei ole modernia omaisviestintään ja toisaalta se voi johtaa vakaviin tietokatkoihin silloin kun yhteyshenkilönä oleva omainen panttaa tietoa muilta sukulaisilta.
Jokainen tietää varmasti tapauksia joissa sukulaisten välit ovat tulehtuneet niin, että enää ei olla edes puheväleissä.
Hoitajia on useita
Ikääntyneen hoivaan osallistuu useita hoitajia. Normaalia henkilöstöä kasvattaa sijaiset ja lomatuuraajat.
Tässä aiheesta oli YLE:n juttu Kainuusta otsikolla Kotihoidossa vanhusta voi hoitaa päivässä kuusi eri hoitajaa.
”Pahimmillaan vanhuksen luona voi käydä jokaisella hoitokerralla eri hoitaja – esimerkiksi kuusi eri hoitajaa päivän aikana.
Hoitajien parempi kohdentaminen ehkäisisi esimerkiksi hoitovirheitä.
– Se varmaan on sekä työntekijöille että asiakkaille miellyttävämpää ja tietenkin virheiden riski vähenee ja tiedonkulku helpottuu.
”
Jos omaisviestintä on vain yhden nimetyn omahoitajan varassa, jää paljon arvokasta tietoa toimittamatta. Puhumattakaan siitä kun omahoitaja on sairaana tai lomalla.
Miten varmistetaan tiedon kulku toisaalta hoitajien välillä ja hoitajilta omaisille?
Ikääntyneen hoivaan osallistuu paljon muitakin hoivan tuottajia
Kunnan tai yksityisen hoivapalvelutarjoajan hoitajat ja lääkärit eivät ole ainoita, jotka tarjoavat hoivaa tai huolenpitoa.
Asiakkaan luona saattaa käydä niin fysioterapeutti, toimintaterapeutti, hammashygieenikko, hieroja tai virkistystoimintaa tarjoava henkilö.
Usein näillä ammattilaisilla on myös viestinsä välitettävänä – sekä omaisille että hoitajille. Esimerkiksi toimintaterapeutin ohjeistukset olisi tärkeä olla kaikkien hoitajien tiedossa.
Omaisviestinnän toimijoita ja -kanavia
Tässä kirjoituksessa kuvattiin mitä tunnuspiirteitä omaisviestintään liittyy.
Nämä asettavat konkreettisia vaatimuksia omaisviestintävälineille ja -kanaville. Käydään noita vaatimuksia läpi seuraavassa kirjoituksessa.
