Tekijä: Ville Niemijärvi

  • Onervan omaisviestinnän pilotteja laajennetaan Turussa palveluasumiseen

    Onervan omaisviestintäpalvelu on ollut koekäytössä Turun kaupungin kotihoidossa marraskuusta 2018 lähtien.

    Nyt koekäyttöä laajennetaan myös asumispalveluihin. Neljä yksikköä lähtee testaamaan Onervaa 4 kuukauden ajan keväällä 2019. Onervan omaisviestintää kokeillaan Liinahaassa, Runosmäessä, Sävelkodissa ja Kurjenmäessä.

    Onervan avulla omaiset tietävät mitä heidän läheiselleen kuuluu, millainen päivä on ollut. Näin läpinäkyvällä viestinnällä vähennetään omaisten huolta ja tuodaan asukkaiden arjen ilot ja surut myös kaukana asuvien omaisten tietoon.

    Koekäytön aikana tavoitteena on ensisijaisesti nostaa omaistyytyväisyyttä sekä omaisten luottamusta hoivaan. Sivutavoitteena on nostaa myös hoitajien työtyytyväisyyttä ja tuoda ajansäästöä heille, esimerkiksi vähentämällä ns. huolipuheluita ja helpottamalla yhteistyötä omaisten ja hoitajien välillä.

    Näitä tavoitteita mitataan kyselytutkimuksin ennen ja jälkeen käytön sekä käytön aikana ulkopuolisen tutkijan tekemin haastatteluin.


    Haluatko testata Onervaa kuntasi/yrityksesi kotihoidossa tai palveluasumisessa? Ota yhteyttä: Ville Niemijärvi (ville at onervahoiva.fi / p. 050 326 4989)

  • Miksi teknologian käyttöönotto ei edisty vanhushoivassa?

    Miksi teknologian käyttöönotto ei edisty vanhushoivassa?

    ”Suomi on kokeilujen maa” kuultiin toissa viikolla Säätytalolla ministeri Saarikon Harmaasta hopeaksi seminaarissa, jossa mekin olimme kertomassa Onerva-botista.

    Kokeiluja ja protoja on niin vietävästi mutta tuotantoon viedään harvoin, kertoi Evondosin viestintäjohtaja Leena Manner. Haastaen hieman suomalaisia vanhushoivan toimijoita.

    Yritysten on vaikea toimia alalla jos kassavirtaa joudutaan odottamaan vuosia. Jollei ole iso korporaatio pohjattomalla kassalla. Ja ihan kevyellä tuotteella terveyssektorille ei voi mennä, huomioiden regulaation, tietosuojavaatimukset jne.

    Pitäisi olla siis melkolailla valmista joten tuotekehitys vie alussa paljon rahaa mutta takaisinmaksua joudutaan odottamaan vuosia. Silloin ei palvelumuotoilut, lean startupit, agilet ja aiakaskeskeisyydet aina auta.

    Mutta miksi teknologiaa ei saada sitten hoiva-alalle?

    Rakennellaan pielavetisiä, purkkavirityksiä ja osaoptimoidaan

    Meissä on vähän pihtaamisen henkeä. Osaoptimoidaan.

    Yksityinen hoivayritys kertoi seminaarissa kuinka oli kokeillut Paro-hyljerobottia. Semmoista suloista pörröistä robottia, joka reagoi, pörisee, aktivoi vanhusta ja ties mitä.

    Super-simppeli mutta Teppo Turkin (Suomen Tokion suurlähetystön tiede-, teknologia- ja innovaationeuvos) mukaan siitä on saatu todella hyviä kokemuksia vanhushoivassa niin Australiassa, Kanadassa kuin Japanissa.

    Japanissa niitä on käytössä kymmeniä tuhansia. Suomessa ehkä kourallinen?

    Tuotekehitykseen on käytetty 10 miljoonaa euroa.

    Mutta se maksaa 4000e/kpl eli on aika tyyris.

    Paro on sen verran kallis, että ajateltiin ostaa Tokmannilta pehmoleluja, jos ne ajaisi saman asian. Mut ei ne oikein toimineet.” sanoi hoivayrityksen toimitusjohtaja.

    10 milj. tuotekehitys ja maailmalla menestystä nauttinut tuote vs. Tokmannilta parin euron pehmolelu.

    Tulokset voi olla tosiaan vähän erilaiset.

    Ja tätä me tehdään laajemminkin. Nähdään, että jossakin on tehty jotain hyvää. Mutta se maksaa. Pitäisikö tehdä itse? Vähän halvemmalla.

    Mutta en syytä tai soimaa yrittäjää. Itsekin startup-yrittäjänä venytän penniä aina kun mahdollista. Jos minulla olisi hoivayritys ja pelattaisiin pienillä katteilla, harkitsisin vakavasti 4000e sijoitusta.

    Mutta ei sitä kummoisia tuloksiakaan kannata silloin odottaa.

    Säästöjen mittakaavaa ei tajuta

    ”Ai se maksaa 50 euroa kuussa? Aika kallis.”

    Monesti kuulee valitettavan teknologian hintaa. Kuukausivelotteiset palvelut kuten turvakellot, -rannekkeet, viestipalvelut kuten Onervan omaisviestintä tai etäkuntoutus saattaa maksaa kaikkea 5€ ja 200€ väliltä. Robotti-investoinnit ovat usein jokusen tuhatta.

    Kyllähän se on rahaa mutta välillä ihmettelee ymmärtääkö alan toimijat paljonko työvoimakustannukset ovat? Ja minkälaisia säästöjä on odotettavissa? Tai hyötyjä asiakkaiden elämässä?

    Kotihoidon kokonaiskustannukset Suomessa on jotakuinkin miljardi euroa. Se on 1 000 000 000 euroa. Se on valtava määrä rahaa.

    Keskimäärin yksi kotihoidon käynti (AMK-tutkimuksen mukaan) maksaa sivu- ja matkakuluineen n. 35€/käynti. Helsingissä käyntejä tehdään n. 3 miljoonaa. Helsingin kaupungin kotihoidon kustannukset ovat siis reilusti yli 100 miljoonan euron tietämillä per vuosi.

    Kotihoidon käyntien ja hoitopuhelujen lukumäärä Helsingissä vuosina 2014–2016.
    Helsingin kotihoidon käyntien määrä. Lähde: https://www.hel.fi/uutiset/fi/sosiaali-ja-terveysvirasto/kotihoidon-kaynnit-lisaantyneet

    Sanotaan, että vaikkapa se 30 euron kk/asiakas kustannus avustavasta teknologiasta (esimerkiksi virtuaalihoitokäynti, turvakello tai meidän Onerva-botti) on pikkuraha jos sillä säästetään vaikkapa vain joka 10. käynti. Se tuo jo säästöä 10 miljoonaa euroa vuodessa pelkästään Helsinkiin. Kun otetaan teknologian hankintakustannus huomioon niin jää vielä n. 7,5 miljoonaa säästöön  (7000 kotihoidon asiakasta * 30 euroa/kk * 12kk = 2,5 milj. euroa)

    Navigilin toimitusjohtaja Matti Räty sanoikin että jos ostat heidän turvakellon maanantaina, se on maksanut itsensä takaisin torstaina. Siitä eteenpäin kaikki on hyvää ja kotia päin kunnalle ja palvelutarjoajalle. Puhumattakaan asiakkaasta. Navigilin turvakellot pitäisi olla standardi jokaisessa kunnassa.

    Navigilin turvakello parantaa asiakkaan elämänlaatua

    Toinen helppo esimerkki on kuntoutuksessa, jonka toi vastikään esille mm. Meditas Oy:n toimitusjohtaja Minna Laine kertoessaan heidän Mototiles-liikuntalaattojen hyödyistä.

    Luustoliiton mukaan yhden lonkkamurtuman hinta on 30 000 euroa (lähde: https://luustoliitto.fi/hoitamattomuuden-hinta/). Ja näitä tulee liukuhihnalta kuten kuvasta näkee.

    Hoitamattomuuden hinta (lähde: https://luustoliitto.fi/hoitamattomuuden-hinta/)

    Miten lonkkamurtumia estetään?

    Panostamalla kuntoutukseen, liikuntaan, ravintoon ja kaatumisten estämiseen.

    Jos kuntoutusta edistävä teknologia maksaisi muutaman tuhannen ja sillä säästetään edes yksi (1) kaatuminen ja sitä kautta lonkkamurtuma vuodessa, maksaa se moninkertaisesti itsensä takaisin.

    Tuotto-odotus, teknologian takaisinmaksuaika ja saavutettavat säästöt ovat niin mittavia, että meidän pitäisi lähteä systemaattisesti investoimaan tähän. Ei teknologiaan itseensä vaan monipuolisesti kaatumisten estämiseen. Ja mittaamaan noiden investointien vaikuttavuutta.

    Siitä päästäänkin viimeiseen kohtaan. Meidän ei pitäisi vain kokeilla teknologiaa ja todeta sen teknistä toimivuutta. Meidän pitäisi päämäärätietoisesti kehittää toimintaa, jota teknologia tukee ja mitata sitä.

    Ei kokeilla teknologiaa, kokeillaan tuottavuushyppyä

    Meidän ei pitäisi kokeilla miten teknologia toimii. Kyllä me tiedämme, että meidän Onerva toimii. Sanosten etäkuntoutus toimii. Mototiles toimii. Navigilin turvakello toimii. Ja moni muukin toki.

    Nämä tuotteet ovat olleet vuosia käytössä ympäri Suomen ja osa maailmalla. Meidän Onerva on ollut tuotantokäytössä muistisairaiden omaisten ja hoitajien välisessä viestinnässä kohta 5 vuotta ja palaute on loistavaa.

    Tulokset maailmalta kertovat, Paro-hylje toimii.

    Mutta tuoko ne kustannussäästöjä? Saako ne aikaan tuottavuushyppäyksen? Lisääkö ne asiakastyytyväisyyttä, tuoko ne iloa ja turvaa ihmisten arkeen?

    Toki.

    Ai et usko? No testaa.

    Onervan avulla voit mitata asiakas-, omais- ja henkilöstötyytyväisyyttä reaaliajassa.

    Mutta testaa kunnianhimoisesti ja tavoitteellisesti. Varaudu onnistumiseen. Ja toimimaan sen mukaisesti. Kuten Oulussa on tehty.

    Kun kaupunki huomasi Evondosin lääkeannostelijan hyödyt, päätyi se tekemään mittavan hankinnan. Kokeilusta tekoihin. Teoista laadukkaampaan, turvalliseen hoivaan. Ja säästöihin.

    Oulussa on mitattu Evondosin vaikuttavuus ja säästöt.

    Meidän pitäisikin mitata vaikuttavuutta riittävän kunnianhimoisesti. Asettaa kunnon mitattavat tavoitteet kokeiluille. Päättää millä toimenpiteillä noihin tavoitteisiin päästään ja mitata tuloksia.

    Mutta miten ne soveltuvat esimerkiksi hoitajien työprosessiin? Testataan sitäkin. Mutta huomioidaan, että osa tavoitteellista kehitystyötä, esimerkiksi merkittävien kustannussäästöjen tuomista, hoitajien työn helpottamista, asiakastyytyväisyyden nostamista, on työprosessien muuttaminen. Kenties jopa kulttuurin muuttaminen.

    Ollaanko palvelutarjoajilla valmiita muuttamaan kulttuuria? Se on pitkä tie ja siihen pitää sitoutua.

    Kun teknologian käyttöönotto on osa isompaa, tavoitteellista kehitysprosessia, on kyse muutosjohtamisesta. Se tarkoittaa, että hankkeeseen investoidaan tosissaan. Muutenkin kuin pelkästään itse teknologiaan. Sitä johdetaan aidosti. Sille nimetään vetäjä. Johto sitoutuu siihen. Sitä mitataan.

    Ja hei. Sitten jos ja kun kokeilut onnistuvat ja noita säästöjä saadaan tai asiakastyytyväisyys nousee. Sitten ei mutinoita. Sitten siirrytään tuotantoon ja nopeasti. Koska se on kaikkien etu.

     

  • Harmaasta Hopeaksi -teknologiaseminaari 24.1.2019

    Torstaina 24.1 olemme ministeri Annika Saarikon järjestämässä Harmaasta Hopeaksi -seminaarissa Helsingissä Säätytalolla.

    Kerromme Onerva-botista eli puheohjatusta virtuaaliavustajasta vanhushoivaan ja miten voimme saavuttaa hoivatyössä jopa 100 miljoonan euron vuosittaiset säästöt. 💰

    Samalla varmistaen riittävän laadukas, ajantasainen hoiva sekä 24/7 tuki, turva ja viihdyke ikääntyneelle asiakkaalle ❤️

    Suuret lupaukset avataan paikan päällä, tule kuuntelemaan! Tai kutsu meidät teille kertomaan lisää.

  • Kom och träffa oss på MVTe-mässän i Stockholm 22.-23.1.2019

    Kom och träffa oss på MVTe-mässän i Stockholm 22.-23.1.2019

    Vi deltar på Mötesplats välfärdsteknologi och e-hälsa (MVTe) -konferens och mässa i Stockholm den 22 -23.1.2019. Kom och träffa oss på monter E17.

    Vi presenterar våra kommunikationslösningar för hemvård och serviceboende. Öppen kommunikation med Onerva kan hjälpa till att göra mer nöjda kunder samtidigt som de underlättar vårdgivarnas arbete.

    Se videon nedan vad vår nöjda användare tycker om Onerva.

    Och om du vill veta mer om Onerva, rulla nedåt.

    Vad är Onerva?

    Onerva är ett elektroniskt anteckningsblock för hemvård och serviceboende.

    Det är ett slags ”whatsapp” för vårdbransche. Med hjälp av den kan vårdpersonalen och anhöriga kommunicera med varandra tryggt och i realtid.

    Med hjälp av Onerva kan man lugna anhörigas oro och de kan inkluderas i omsorgen av sina närstående.

    Med hjälp av snabba kortmeddelanden och ökat förtroende kan antalet telefonsamtal minskas och motsättningar kan undvikas – vårdpersonalen får mer tid över för klientarbetet.

    I Kumo kommun ökade till och med vårdpersonalens tillfredsställelse i arbetet!

    Vill du testa Onerva kommunikationstjänst?

    Vi letar nu efter pilotanvändare i Sverige. Vill du testa Onerva i din hemvård eller serviceboende? Kontakta oss gärna: info@onervahoiva.fi, p. +358 50 326 4989

    Eller kom och träffa oss på monter E17 på MVTe-mässan.

    Mer information: https://onervahoiva.fi

     

  • Onerva-bot: technology architecture for conversational AI

    Onerva-bot: technology architecture for conversational AI

    Onerva is building voice-operated virtual assistant for aging homecare customers.

    Onerva-bot is conversational-AI in smart speaker (or in an app) that can have conversations with customer:

    • Ask how she’s doing
    • Ask if she will need the nurse to visit
    • Orientate for the day
    • Send messages to family members
    • Send alarms to nurses
    • Entertain by playing audiobooks, read the news and weather
    • And allow customers with limited vision, to access digital services via voice (like buying groceries, see video in Finnish)

    In this post we will go through Onerva’s technology and architecture. 

    So all you gear heads interested in Voice + AI + robotics, scroll down.

     

    Why we need separate conversational-AI solution for healthcare?

    Before we dig into our tech stack, let’s answer one of the most common question:

    Why don’t we just use Alexa or Google Assistant?

    There are few simple reasons:

    1. there is no general AI that can understand everything
    2. data security
    3. ability to modify everything

    1. There is no general AI. Siri, Google, Alexa can’t understand eldercare context. Try telling Alexa or Siri, that you are feeling a bit of a pain in your stomach and see what happens. Try telling Google Assistant that you fell in the floor, can’t get up and need some help.

    Each use case, each context must be taught to the algorithm/bot/AI. We need to collect and enter vast amounts of data in order the bot to understand context and nuances of aging customers.

    We can of course teach Siri and Alexa to understand also eldercare related speech but then comes other challenges as follows.

    2. With Onerva-bot we are handling sensitive, personal  data. All the components have to be GDPR (Europe) and HIPAA (US) compliant.

    We cannot send the data into Amazon or Google servers. Or even if Google servers would stay inside EU and thus they would be GDPR compliant, our customer (care providers) might still want to keep the data on-premise. Or even inside the device/smart speaker i.e. it will never leave the end customers home.

    3. We also need to have 100% control and ability to modify the language models, intent discovery model, dialog flows and how the smart speaker operates. We want to be able stick our fingers into the heart of the AI or the circuit boards and do some hard core scientific surgery.

    Although we are creating product for homecare customers, the buying customer is healthcare provider (municipality, private operator). These operators have to have their own admin interfaces and there will be integrations from our smart speaker / conversational-AI into their systems. This will be done a lot easier with our own proprietary technology.

    So because of these reasons we need our own conversational-AI + smart speaker.

    But now to the tech.

    Components and technology needed for voice operated conversational AI

    What are the components of Onerva’s conversational AI? We use the following modules in conversational AI engine.

    1. Speech-to-text module (audio in, text out)
    2. Intent discovery (text in, intents out)
    3. Dialog flow, conversation logic (intents in, command out)
    4. Speech generation (commands in, audio out)

    Speech-to-text is trivial. Well not trivial but straightforward. It converts audio (voice-data) into text. Training a speech-to-text system requires huge amounts of voice-data, but the algorithms are well-known. A domain specific language model helps the system to choose the right word when two words sound similar. In our case, we must tune the language model to match how elders speak.

    Intent discovery is the core. It is our most valuable asset. That includes the actual intelligence, the understanding what person says. Intent discovery picks intents/meaning from speech.

    Consider the differences in following sentences:

    ”I’m thirsty” vs. ”I’m thirsty for your love”
    ”I’m dying to see you”
    vs. ”I’m dying, could you help?”

    This  intelligence we create by recording hundreds of hours of aging homecare customers speech in actual home care context. It’s all about the data. And we start to collect it now in 5 cities in Finland + doing nation wide crowdsourcing project among general population.

    Because of the vast amount of voice data from aging customers, we can build the best model in this niche.

    Dialog flow and conversation control is where we control how the conversations are leading us. This is where we have also the ”memory” of the conversation.

    If customer mentioned pain in his leg earlier, we can ask about that.

    This is also very context related and we use a lot of eldercare experts to create right kind of conversations flows. Customers with dementia sometimes tend to wonder around in their speech.

    Speech generation is the part where we answer back to the customer. Currently we play pre-recorded audio recordings. So we don’t generate audio from text. Now we want to keep it simple and have limited number of answers and this can be done easily with prerecorded audio. Soon we will add text-to-speech capability.

    Because we have 100% control in each part, we can add for example domain language models or local dialects in speech-to-text module. We can create our own dialog flows, add integrations into patient care systems, etc.

    And we can even try to understand emotions and feelings based on voice. Which is actually one task in our roadmap.

    Human-machine loop = quality assurance and faster learning curve

    Important part of our tech stack is so called ”Bot-commander interface”.

    This is web application for Onerva-bot supervisor. She can monitor each bot conversation (even 100 at the same time). She will see an alarm if the bot doesn’t understand some sentence from customer and she can take control of that conversation.

    With our point-and-click admin-interface, bot commander can choose the intent, i.e., tell the bot what the elder meant. And then the bot will again carry on the conversation.

    This will ensure quality of the conversation and make it possible to go production from day one.

    Initially, the bot commander will have more responsibility but as the bot learns more and more, she will let the bot work more independently. With each click, the bot learns on-the-fly while in production.

    Smart speaker is just a one option to deliver virtual assistant

    Ok, now we have our conversational-AI ready but we still need to get into the hands of homecare customer.

    A smartspeaker is just one option. Because the intelligence is in our conversational-AI engine, we can deliver this capability via Onerva-API basically for any device.

    So whether it’s a 3rd party smartspeaker, social robot, 3D printed old school telephone, Android/IOS application… you can use Onerva’s voice-operated virtual assistant in it. As long it has a mic, speaker, CPU and network card in it.

    Using Onerva’s conversational AI engine in different industries

    We focus in eldercare and we are making worlds best conversational-AI / virtual assistant for aging customers.

    But Onerva’s conversational-AI engine with Bot-commander tool is not tied to just one domain. It can be used in other industries also. Whether it’s customer service, retail, transportation, manufacturing or finance and banking. Just to name a few.

    If interested in testing it in your context or with your language, please let us know. It will take few weeks to set up a prototype.

    That’s all for now.

    When we progress more and get more data (especially via crowdsourcing), we will post more detailed info how we are using deep learning (neural networks) models for example in intent discovery. But that’s a post that I will leave to my colleague Lauri, our CTO.

    Btw… we are opening a seed round Q2/2020. If interested in joining us (or you know investors interested in voice+AI and/or healthcare) don’t hesitate to contact me: Ville at onervahoiva.fi, p. +358 50 326 4989, LinkedIn

  • Tammikuussa kierretään Suomea ja Ruotsia

    Tammikuussa kierretään Suomea ja Ruotsia

    Onervan alkuvuosi on käynnistynyt vauhdilla ja palaamme taas pienen lomatauon jälkeen myös bloggaamaan. Myös vlogiin eli meidän youtube-kanavalle tulee pian mm. uusi asiakasreferenssitarina joten käy kurkkaamassa ja pistä tili seurantaan.

    Alkuvuodesta keskitymme laajentamaan Onervan viestivihkon käyttöä Suomessa (mm. Turussa laajennetaan palveluasumiseen), neuvottelemme samalla piloteista Ruotsissa ja aloitamme Onerva-botin eli puheohjatun virtuaaliavustajan pilotoinnin 5 kunnassa.

    Tammikuussa löydät meidät seuraavista tapahtumista:

    • 15.1: Hyvinvointiteknologiapäivä, Uusikaupunki
    • 16.1: Turun kaupungin vanhushoivan asumispalvelut
    • 21.1: Tukholma, asiakastapaamiset
    • 22.-23.1: MVTe -messut Tukholmassa
    • 24.1: Ministeri Saarikon Harmaasta Hopeaksi -teknologiaseminaari Helsingissä

    Tervetuloa juttelemaan jos olet näissä tapahtumissa.

     

  • Hoitaako robotit vanhuksemme?

    Hoitaako robotit vanhuksemme?

    Kävimme keskiviikkona Slush 2018 yritystapahtumassa Osuuspankin #OPxSlush podcastissa haastateltavana. Keskustelimme tekoälystä ja robotiikasta hoivatyössä.

    Räväkästä podcastin otsikosta huolimatta robotit eivät tule syrjäyttämään hoitajia. Ihmiskosketusta ei korvaa mikään.

    Mutta hoitajapulan vuoksi meidän täytyy ottaa kaikki hyöty irti teknologiasta.

    Sen avulla voidaan esimerkiksi tuoda ihmiset lähemmäksi toisiaan. Ohjata (liian) vähäiset hoivaresurssit sinne missä niitä tarvitaan.

    Voimme avustaa rutiininomaisissa tehtävissä (esim. kuntoutusrobotit), tarjota 24/7 turvan kun ihmiset eivät pääse paikalle tai esimerkiksi avustaa hoitajia asiakkaiden siirtämisessä ja nostamisessa.

    Robotit ja tekoälyt voivat tarjota myös tukea, turvaa ja iloakin. Esimerkiksi kehittämämme Onerva-bot auttaa silloin kun näkökyvyn menettänyt yksinäinen vanhus ei voi edes lukea kirjaa tai sanomalehteä mutta puhe ja ääni toimii.

    Tällöin ääni voi olla ainoa toimiva käyttöliittymä ja mahdollistaa pääsyn digitaalisiin palveluihin, musiikkiin ja viihteeseen. Sekä viestimään läheisten kanssa.

    Uskomme myös, että tarvitaan paluuta ns. kyläyhteisömäiseen maailmaan (vai oliko sellaista koskaan?) missä lähiyhteisö tukee ikääntyneitä. Teknologia mahdollistaa paremmin ihmisten kohtaamiset ja palvelujen hankinnan, yhteistyön.

    Kuuntele/katso podcast alta.

    Iso kiitos kaikille tapaamillemme hienoille tyypeille ja jättikiitos järjestelijöille ja Slushin väelle. Oli hieno tapahtuma.

    (lisää…)

  • Oulun kaupungin vammaispalveluissa pilotoidaan Onervan omaisviestintää

    Onervan omaisviestintäpalvelun pilotti alkaa Oulun kaupungilla kahdessa kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten asumisyksikössä, Tuuliakodissa ja Honkalakodissa.

    Pilotti kestää joulukuun alusta aina maaliskuun loppuun saakka. Sen aikana asiakkaiden omaiset ja muu tukipiiri (fysioterapeutit, toimintaterapeutit, lääkärit, koulu) voivat viestiä hoitohenkilökunnan kanssa Onervan välityksellä.

    Eli lähetellä viestejä ja kuvia, arjen kuulumisia, sopia menoja ja helpottaa näin sekä omaisten huolta että mahdollistaa sujuva tiedon kulku eri osapuolien välillä.

    Odotamme innolla pilotin alkua Oulussa ja kokemuksia Onervan käytöstä kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten hoivassa.

  • Investor, meet Onerva-bot at Slush 2018

    Investor, meet Onerva-bot at Slush 2018

    Investor.

    Are you coming to Slush 4.-5.12.2018?

    If you are into: deeptech, AI, healthcare and robotics, we could have a chat.

    We are developing conversational-AI for eldercare and for disabled people.

    Kind of ”Alexa for eldercare”. Some call it social robot.

    It’s intelligent software + hardware (smart speaker) with an actual AI in it that can understand the context from human speech.

    This is real DEEPTECH. I mean it’s HAL9000 meets Westworld.

    Our seed round starts Q1/2019, our target is 500-750k€ that we can double with loan/public funding.

    Several cities lined up and waiting for our new solutions. Market research in DACH-countries and Sweden are ongoing. We have revenue from our current solution, an instant messaging service for eldercare, so we are already in the business.

    Want to meet and know more? Book a meeting with @Ville Niemijärvi via Slush matchmaking tool or send an email: Ville at onervahoiva.fi

    See you at Slush!

    Cheers, Onerva-team

  • Onerva-botista puheohjauksella toimiva virtuaaliavustaja ikääntyneiden kotiin

    Onerva-botista puheohjauksella toimiva virtuaaliavustaja ikääntyneiden kotiin

    Onervasta oli juttu viime viikolla Hoiva ja Terveys -lehden innovaatiot osiossa.

    Jutussa käydään läpi Onerva-bottia eli kehittämäämme puheohjattua virtuaaliavustajaa, jota lähdemme kouluttamaan ja testaamaan 4 kunnan kanssa tulevana talvena ja keväänä.

    Onerva-botti tulee olemaan 24/7 tuki, turva ja viihdyttäjä ikääntyneelle vanhukselle.

    Botin kanssa voi käydä keskusteluja ja se voi esimerkiksi:

    • orientoida muistisairaan asiakkaan tulevaan päivään ja esimerkiksi hoitajan tulevaan käyntiin (käynti sujuu nopeammin)
    •  muistuttaa lääkkeistä ja menoista
    • kysyä vointia ja jaksamista
    • lähettää viestejä ja hälytyksiä tarpeen mukaan omaisille ja hoitajille
    • lukea äänikirjoja, uutisia, sään tai käynnistää vaikka radion

    Onerva-botti on siis vanhuksen henkilökohtainen avustaja, jota ohjataan puheella. Bottia kehitetään yhdessä ikääntyneiden asiakkaiden sekä hoivapalvelutarjoajien kanssa yhteistyössä.

    Lue Hoiva ja Terveyden -artikkeli linkistä alta.

    https://innovaatiot.hoivajaterveys.fi/uutiset/onerva-botista-puheohjauksella-toimiva-virtuaaliavustaja-ikaantyneiden-kotiin/