Mikä on teknologian merkitys vanhushoivan resurssipulaan?
Miten uudet teknologiat sote-sektorilla saadaan osaksi kuluttajien arkea?
Emme usko, että teknologia (esim. IOT/sensoriteknologia, tekoäly, robotit) pystyvät olemaan yksin ratkaisuna ja korvaamaan hoitajia.
Usein ongelmat ovat niin monitahoisia (esim. yksinäisyys, pelko), jotta pelkkä robotti, liikkeentunnistin tai virtuaalihoito ratkaisisi sitä yksin.
Meidän visiomme on asteen ihmislähtöisempi: teknologiaa pitää hyödyntää tuomaan ihmiset lähemmäksi toisiaan.
Tämä tarkoittaa:
Teknologia (esim. sensorit) voivat toimia extra-silminä, triggerinä ja auttaa ennakoinnissa mutta tavoitteena ei pitäisi olla syrjäyttää ihmistä vaan tuoda ihmiset lähemmäksi vanhusta: omaiset, lähiyhteisö, 3. sektori, yritykset ja julkinen sektori.
Meidän tavoitteena pitää olla maksimoida ihmisten kohtaaminen.
Jotta tämä on mahdollista ja jotta moninaiset teknologiat + palvelut saadaan juttelemaan keskenään sekä ihmisten arkeen, pitää palvelukokonaisuudet paketoida yhteen.
Ilman sitä kuluttajien ja hoivapalvelutarjoajien on vaikea ostaa yksittäisiä ratkaisuja.
Tässä paketissa, tai laajemmin ajateltuna ekosysteemissä, on niin teknologiatoimijoita kuin palvelutuottajia.
Esimerkkinä:
Kun kokonaisuus on paketoitu, liikkuu tieto eri teknologioiden ja toimijoiden kesken. Ja palvelu on myös kuluttajille ja yrityksille/kunnille helposti ostettava.
On turha haikailla, että yksittäinen iso toimija toteuttaisi tämän kaiken. Tarvitaan ekosysteemiä, jossa useampi ”paras alallaan” toimija puhaltaa yhteen hiileen.
Tästä syystä olemma mukana Älyhoiva -ohjelmassa. Lue lisää ajatuksistamme Suomen Yrityskehityksen blogissa.
//yrityskehitys.com/uutiset/onko-teknologia-ratkaisu-hoiva-alan-resurssipulaan
