Olin keväällä Kotkassa esittelemässä Onervaa Kymenlaakson sote-päättäjille ja asiantuntijoille.
Mukana oli myös Postin edustaja kertomassa Postin kotihoidon palveluista. Edustaja oli omassa esityksessään kovin varovainen sanoissaan, hieman anteeksipyytävä, aivan kuin hän ei saisi olla paikalla puhumassa sote-asioista.
Ja näinhän moni varmaan ajattelee. Suutari pysyköön lestissään. Posti jakaa postia ja hoiva-ammattilaiset hoitavat hoivatyön.
Mutta Postin tulo vanhushoivan markkinoille on hyvä asia.
Suuren ikäluokan siirtyessä vanhushoivan piiriin (piikki on suurin arviolta 2025-2030), tulemme tarvitsemaan joidenkin arvioiden mukaan jopa kaksinkertaisen määrän hoitohenkilökuntaa nykytilaan nähden.
THL:n tilastojen mukaan kehitys on päinvastainen. Hoitajien määrä on vähentynyt, vanhusten ja sitä kautta kotihoidon ja palveluasumisen asiakkaiden määrän kasvaessa.
Edessämme on niin suuria haasteita ja mullistuksia, joita työvuorojen fiksummat suunnittelut tai älysensorit eivät yksinään ratkaise.
Tarvitsemme lisää työvoimaa. Ja jos Postin kaltainen suuri organisaatio tuo koneistonsa ja logistiikkansa hoiva-alalle, on se vain hyvä uutinen. Tulijoita saisi olla lisääkin.
Ja uusi toimija tarkoittaa myös enemmän valinnanvapautta: niin asiakkaille kuin työntekijöille.
Ikääntyneiden hoiva on paljon muutakin kuin lääkkeiden antamista. Jos kotihoito käy 2-4 kertaa vuorokaudessa, jää vanhukselle helposti 23h yksinoloa.
Ikääntyneet tulevat tarvitsemaan muutakin apua kuin sen ”virallisen” kotihoidon käynnin. He tarvitsevat usein seuraa, kauppa-apua, jonkun viemään ulos, siivousapua, ehkä vain jonkun vilkaisemaan ja kysymään, ”onko kaikki OK?”
Eli sellaista apua mitä voivat antaa muutkin kuin varsinaiset kotihoitajat.
Jatkossa yhä useammat tahot tulevat toimimaan yhdessä asiakkaan hyvinvoinnin varmistamiseksi. Vapaaehtoiset, 3. sektori eli järjestöt ja yhteisöt, yksityiset pienet ja suuret hoivayritykset… ja tietenkin kunta/maakunta sekä kotihoitoyritykset.
Toivotetaan siis eri toimijat mukaan työhön yhteisen hyvän eteen.
