Muutama vuosi takaperin kuntalainen oli tehnyt kantelun koska kotihoito oli lopettanut paperisten viestivihkojen käytön kotihoidossa.
Asia eteni aina apulaisoikeusasiamiehen pöydälle, joka teki asiasta ratkaisun keväällä 2018.
Voit lukea tuon ratkaisun pöytäkirjan tästä linkistä:
https://www.oikeusasiamies.fi/r/fi/ratkaisut/-/eoar/263/2017
Vaikka kyse on muutaman vuoden takaisesta tapauksesta, on viestintä edelleen (ja aina) ajankohtaista. Käydään siksi läpi tuota päätöstä joka antaa osviittaa kysymykseen: onko kotihoidolla velvoite viestiä omaisille?
Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin toteaa raportin alussa, että lainsäädäntö ei suoranaisesti vaadi, että kotihoidon asiakkaasta tehtäisiin merkintöjä reissuvihkoihin. Mutta lainsäädäntö ei myöskään kiellä näiden vihkojen käyttöä tai viestien välittämistä muilla välinein.
Oikeus osallistua itseään koskevien asioiden suunnitteluun ja saada tietoa on keskeinen yksilön perusoikeus.
Seuraavaksi tulee tärkeä huomio: omaisviestintä koskee päivittäistä hoitoa koskevia tietoja. Sellaisia tietoja, mitä ei usein merkitä virallisiin asiakirjoihin ja potilastietojärjestelmiin. Tietoa mitä omainen / asiakas ei välttämättä saa mistään, jollei ole käytössä omaisviestintää.
Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi asiakkaan päivittäiseen vointiin liittyvät tiedot, tarpeet, toiveet, huolet, murheet ja ilot. Ja asiointiin liittyvät asiat, kodin tarpeista tai asiakkaan menoista viestiminen.
Potilas- tai asiakastietojärjestelmä EI lähtökohtaisesti sisällä tätä tietoa eikä siihen ole pääsyä omaiselle / läheisillä. Ilman erillistä viestiratkaisua ei omainen ja läheinen pääse näihin tietoihin käsiksi muuta kuin puhelimitse tai kasvokkain tapaamisissa, joka taas rasittaa hoitohenkilökuntaa ja vie aikaa itse hoitotyöstä. Ja tällöin tieto tulee usein aivan liian myöhään.
Tärkeä nosto apulaisoikeusasiamiehen päätöksessä on viestinnän merkitys hoidon laadussa. Tämä on havaittu vuosien varrella myös Onervan käytössä. Ajantasainen tilannekuva eri osapuolien välillä (asiakas-omaiset-hoitajat) varmistaa laadukkaan hoivan.
Kotihoidossa on tyypillistä, että asiakkaan luona käy viikon aikana yli 10 eri hoitajaa. Tähän kun lisätään joukko omaisia, läheisiä, kenties henkilökohtainen avustaja tai järjestöjen toimijoita, on sekaannukset enemmän kuin todennäköisiä, ilman toimivaa viestintää.
Apulaisoikeusasiamies linjaa, että pelkkä henkilötietolain mukainen rekisterimerkintöjen tarkastusoikeus ei riitä. Päivittäisiin tietoihin tulee päästä kiinni reaaliajassa.
Tämä tarkoittaa myös, että paperiset viestivihkot eivät riitä. Tai mahdollisuus palavereihin esihenkilön kanssa silloin tällöin. Tai tietojen kirjaus potilas-/asiakastietojärjestelmään, johon omaisilla tai asiakkaalla ei ole pääsyä.
Tiedon välitys liittyy myös asiakkaan oikeuksien ja etujen turvaamiseen. Asiakkaalla tai omaisilla tulee apulaisoikeusasiamiehen mukaan taata edellytykset seurata hoidon ja huolenpidon toteutumista.
Kuten apulaisoikeusasiamiehen raportista nähdään, monet käytössä olevat viestintäratkaisut eivät riitä.
Paperiset viestivihkot, kasvokkain tapaamiset, mahdollisuus selvittää asioita puhelimitse tai asioiden kirjaaminen potilas- ja asiakastietojärjestelmän uumeniin ei ole riittävä ratkaisu takaamaan niin hoidon laatua, oikeusturvaa tai takaamaan riittävän sujuvaa viestintää niin hoitotiimin välillä ja varsinkaan omaisille, läheisille ja asiakkaalle itselleen.
Entä kaupalliset, globaalit viestintäratkaisut kuten whatsapp? Valitettavasti whatsapp ei ole sallittujen tuotteiden listalla eikä sitä voi käyttää tietosuojan ja -turvan vuoksi sote-tiedon välittämiseen. Voit lukea lisää tästä kirjoituksesta miksi Whatsappia ei voi käyttää sote-viestinnässä.
Usein viestintä voi tuntua kiireisen työn tuoksinassa turhalta tai nice-to-know tiedottamiselta mutta kuten edellä on esitetty, viestinnälle on siis myös oikeudellinen peruste tai jopa laillinen velvoite.
Apulaisoikeusasiamiehen raportti ei kuitenkaan ota kantaa miten tuo tulisi toimeenpanna. Huomioiden vielä hoitajien kiireen. Miten minimoida hoitajien viestintään käytetty aika mutta maksimoida hyödyt ja tarjota riittävä tieto omaisille ja asiakkaalle?
Tähän täsmätarpeeseen olemme kehittäneet Onervan omaisviestintä-sovelluksen. Se on tietoturvallinen, kotimainen pikaviestipalvelu, joka on räätälöity omaisviestintään ja sote-toimijoiden tarpeisiin.
Onervan omaisviestintä on kotimainen vuodesta 2014 markkinoilla ollut kotihoitoon ja palvelutaloihin kehitetty viestisovellus. Se on käytössä kymmenissä kunnissa ja yksityisissä hoivayrityksissä Helsingistä Rovaniemelle.
Kotihoidon asiakkaan ja omaisten tiedonsaantiin liittyvät lailliset oikeudet voidaan taata helposti ja kustannustehokkaasti, samalla tuoden merkittäviä hyötyjä hoitajille, kuten ajansäästöä. Lue lisää miksi kotihoidon kannattaa panostaa omaisviestintään.
