Osallistuimme maanantaina 12.10.2020 Tokiossa (etänä) järjestettävään ikääntymisen liittyvään konferenssiin 3rd Well Aging Society Summit Asia-Japan (WASS)
Olimme mukana Japanin varatalousministerin ja muiden asiantuntijoiden kanssa paneelikeskustelussa pohtimassa miten luodaan ns. ”dementia-inclusive society” ja mahdollistetaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö.
Puheenvuorossaan Onervan toimitusjohtaja @Niemijarvi esitteli suomalaista vanhushoivaa ja innovatiivisia teknologioita, joilla mahdollistetaan muistisairaiden kotona asuminen & tuodaan merkittäviä säästöjä palvelutarjoajille.
Tiivistämme seuraavaksi Villen puheenvuoron oleellisemmat kohdat.
Kuten Japani, Suomi on yksi maailman nopeimmin ikääntyvistä maista. Samaan aikaan väestön ja palvelutarpeen kasvaessa meillä on iso pula hoitohenkilökunnasta.
Useissa kunnissa ja hoivayrityksissä on isoja ongelmia rekrytä uusia hoitajia ja tilanne tulee pahenemaan suurten ikäluokkien siirtyessä hoivan piiriin.
Näyttääkin siltä, että ammattilaisten määrä ei tule riittämään lähivuosina.
Toisaalta kotihoitoasiakkaan ympärillä saattaa olla laaja tukiverkosto.
Ja edellisten lisäksi asiakkaan tulee päästä käsiksi lukuisiin palveluihin kuten ruokakauppaan, pankkiin ja viranomaisiin.
Ehkä apua on kuitenkin tarpeeksi, jos vain saamme eri osapuolet toimimaan yhdessä paremmin?
Valitettavasti yhteistyö eri osapuolien välillä on kuitenkin usein heikkoa tai sitä ei ole laisinkaan.
Isoimpia ongelmia:
Miten maksimoimme tämän tukiverkoston avun ja asiakkaan riittävän hoivan sekä pääsyn erilaisiin palveluihin?
Uskomme Onervalla, että hoitajapulaa voidaan ratkaista mahdollistamalla parempi yhteistyö ja osallistamalla tukiverkostoa, kuten omaisia.
Yhteistyö lähtee viestinnästä ja avoimesta keskusteluyhteydestä. Tähän yhtenä ratkaisuna on meidän Onervan omaisviestintäsovellus.
Se tarjoaa tietoturvallisen ja helpon tavan viestiä hoitajien ja omaisten välillä. Yhdistäen tarvittaessa samalla asiakkalla käyvät julkisen ja yksityisen hoitohenkilökunnan, läheiset ja miksei vaikka naapurin. Sekä relevantit palvelut, kuten kauppa-asioinnin.
Toimme esille muutamia esimerkkejä ikäteknologiasta, joka auttaa ikäihmistä pärjäämään kotona pidempään ja turvallisesti.
Toimme esille muutamia markkinajohtajia, jotka tuovat kymmenien ja satojen miljoonien säästöt hoivapalvelutarjoajille, säästäen hoitajien aikaa.
Esimerkkinä mm. Evondos (jopa 2/3 rutiinikäynneistä voidaan korvata heidän robotilla) tai VideoVisit, jonka etähoivaratkaisun avulla hoitaja pystyy hoitamaan jopa 10X enemmänn asiakkaita kuin normaalisti.
Miljoonasäästöjen lisäksi teknologia mahdollistaa paremman itsenäisyyden, nostaa muistisairaan itsetuntoa ja itsemääräämisoikeutta. Hyvänä esimerkkinä Navigilin älykello, joka mahdollistaa ikäihmisen ulkoilun.
Näemme myös, että yksittäisten teknologioiden sijaan olemme siirtymässä kohti ekosysteemejä, joissa hoivateknologiaa (sensorit, robotit, keskusteleva tekoäly jne.) integroidaan yhteen.
Suomessa on useita hankkeita, joissa rakennetaan tällaisia ekosysteemejä. Myös yksittäiset yritykset integroivat omia teknologioita keskenään. Esimerkkinä meidän Onervan keskusteleva tekoäly, jota viedään osaksi kumppaneidemme tuotteita mahdollistaen niille puheohjaus-toiminnallisuus.
Tämä helpottaa palvelujen ostamista (ns. yhden luukun periaate), yksinkertaistaa käyttöä ja tuo lisäarvoa asiakkaalle kun teknologia keskustelee keskenään.
Toimme esille myös haasteita teknologiayrityksille.
Yksi iso haaste, minkä myös Japanin varatalousministeri allekirjoitti, liittyy yhtenäisen vaikuttavuusmittariston puuttumiseen. Esim. investoinnin takaisinmaksuaikaa ja vaikuttavuutta ei aina osata laskea palvelutarjoajilla.
Mekin laskemme yleensä hyödyt, vaikuttavuuden ja takaisinmaksuajan asiakkaan puolesta.
Esimerkiksi kunnilla ei ole yhteisiä vaikuttavuusmittareita käytössä, jolla voitaisiin arvioida uutta teknologiaa systemaattisesti.
Toinen haaste on ”meillä ei ole budjettia tähän” syndrooma. Vaikka teknologiainvestointi toisi miljoonan säästöä, sitä ei voida hankkia jos sitä ei ole budjetoitu. Kunnissa onkin totuttu budjetoimaan henkilötyövuosiin mutta ei teknologiaan.
Hieman karrikoiden voisi kuvata teknologiayrityksen myyntiprosessin:
Vuosi 1:
1.) Esitellään palvelu, asiakas toteaa tarpeen
2.) Pilotoidaan palvelu, havaitaan yhdessä kiistattomat hyödyt
3.) Hankintaa ei voida tehdä koska ei ole budjettia
Vuosi 2:
4. Lisätään hankinta budjettiin
Vuosi 3:
5. Tehdään hankinta
Kun helppokäyttöisenkin (ei esim. lääkinnällinen laite) tuotteen markkinoille vientiin menee 3-5 vuotta, loppuu monelta startupilta rahat. Tämä ei hyödytä ketään.
Loppuyhteenvetona totesimme:
Väestö vanhenee mutta meillä ei ole tarpeeksi hoiva-ammattilaisia.
Sen sijaan, että haaveilemme lisäväestä, mitä emme tule saamaan, on ratkaisuehdotuksemme seuraava:
Kiitos vielä Japanin talousministeriölle ja Business Finlandille kutsusta tulla puhumaan konferenssiin.
Lisätietoa Onervasta ja Onervan palveluista saat parhaiten varaamalla oman 15-30 min etäesittelyn lähettämällä sähköpostia tai soittamalla:
info@onervahoiva.fi
p. +358 50 326 4989
