Keskisuomalaisessa oli eilen mielipidekirjoitus kotihoidon hälyttävästä tilasta Jyväskylässä. Lue juttu tästä.
Allekirjoituksen mukaan kirjoituksen takana oli jopa 42 kotihoitajaa eli kyse ei ollut yksittäisen työntekijän purkauksesta.
Toivomme, että tilanne Jyväskylässä parantuu pikaisesti. Parannuksia onkin tehty ja tullaan tekemään, toteaa Jyväskylän vanhuspalvelujohtaja Raappana tässä Ylen juttussa.
Asiakkaiden turvallisuus, riittävä ja laadukas hoiva on ensisijassa. Työntekijöiden jaksaminen ja viihtyminen omassa työssä on erittäin tärkeää ja edellytys tuolle ensimmäisellä.
Mutta miten tämä hälyttävä tilanne näkyy omaisten suuntaan? Negatiiviset otsikot eivät ainakaan vähennä omaisten huolta.
Meiltä on monesti kysytty, miten kotihoitajat ehtivät käyttämään Onervaa ja viestimään omaisten kanssa kun heillä on aina niin kova kiire.
Eivät he aina pystykään. Jyväskylän kaupungin kotihoidon tapauksessa en voisi edes kuvitella pyytäväni hoitajaa käyttämään omaisviestintään aikaa, jos tila todella on näin huolestuttava.
On turha käyttää edes sitä 20 sekuntia viestintään jos ei ehdi edes käydä asiakkaan luona.
Tämä tosin vain pahentaa tilannetta. Omaisten huoli kasvaa entisestään ja silloin tällöin se purkautuu puhelinmaratonina ja yhteentörmäyksinä. Joka taas vie hoitajien aikaa. Ja sitten kierre on valmis.
Mutta tiedämme myös, että ympäri Suomea Onervaa käytetään, myös kotihoidossa. Esimerkiksi Kuopiossa aloitettiin juuri tammikuussa Onervan kevään kattava koekäyttö.
Myös Jyväskylässä Onervan omaisviestintää käytetään mm. kaupungin ostopalveluissa. Ja hoitajilla riittää aikaa sekä hoitaa asiakasta että olemaan yhteydessä omaisiin.
Joten jos se on muualla mahdollista, se tulee olemaan myös joku päivä myös Jyväskylässä.
Hoivaresursseja tulee lisätä, toimintamalleja pitää muuttaa (esim. ottaa käyttöön henkilöstöpooli), kenties tehdä parannuksia potilastietojärjestelmään tai siihen miten sitä käytetään.
Työ ei ole helppoa ja toivotaan, että kaupunki antaa riittävät resurssit vanhustoimelle.
Kun perusasiat ovat kunnossa, niin kuin ne monelta osin Suomessa ovat, voidaan keskittyä parantamaan laatua ja asiakas-/läheistyytyväisyyttä esimerkiksi viestinnän ja läpinäkyvyyden kautta.
Osallistamalla omaisia ja tarjoamalla heille reaaliaikaisen näkymän ikääntyneen läheisen vointiin, voimme kokemustemme mukaan helpottaa hoitajien työkuormaa.
Myös puhelimessa vietetty aika vähenee, yhteentörmäykset vähenevät. Jää aikaa itse hoivatyöhön.
Ja tällöin on kierre valmis. Tällä kertaa hyvän kierre.
Sillä me emmehän voi suunnitella tulevaisuutta huonon nykytilan mukaan ja lyödä hanskoja tiskiin. Meidän täytyy uskoa parempaan ja olla itse rakentamassa sitä parempaa tulevaisuutta.
