Suomalaiset vanhushoivan asiakkaat ovat eriarvoisessa asemassa riippuen siitä missä kunnassa he asuvat. Tai minkä vanhuspalvelutarjoajan hoivissa he ovat. Riippuen siitä miten hyvin palvelutarjoaja on panostanut teknologiaan.
Nyt olemme nimittäin siinä tilanteessa, jossa kotihoidon käyntejä pitää minimoida, jotta vältytään levittämästä virusta. Omaisten vierailut eivät ole suositeltuja. Lääketieteen emeritaprofessori ja geriatrian erikoislääkäri Sirkka-Liisa Kivelä toteaakin että kotihoidon asiakkaat ovat ”huippuriskiryhmää”.
Toisaalta palvelutalot ovat kiinni ulkopuolisilta, omaiset eivät saa vierailla läheistensä luona. Asukkaiden vähäinen viriketoiminta, ulkoilu ja sosiaaliset kontaktit eli läheisten vierailut ovat ennestään pudonneet. Tai niitä ei ole laisinkaan. Jo viikon vuodelepo voi romuttaa ikäihmisen lihaskunnon. Mitä tapahtuu jos eristäytyminen kestää kuukausia?
Miten minimoidaan kontaktit mutta tarjotaan vanhuksille riittävästi virikkeitä, liikuntaa ja sosiaalisia kontakteja?
On kuntia, jotka ovat ottaneet aktiivisesti terveysteknologiaa käyttöön. Tuo hyödyttää suuresti asiakkaita näin koronakriisin keskellä.
Ne kunnat ja yritykset, joissa on käytössä esimerkiksi Evondosin lääkeannostelurobotti, tarjoavat kotihoidon asiakkaille turvallisuutta kun hoitajien ei tarvitse vierailla mutta lääkkeet tulee otettua silti. Minimoimalla kotihoidon vierailut, säästetään mahdollisesti ihmishenkiä.
Ne kunnat, joissa on käytössä esimerkiksi VideoVisitin etähoivaratkaisu, voivat järjestää asiakkailleen virtuaalihoivakäyntejä videoyhteydellä. Käynnin aikana vaihdetaan kuulumiset ja ollaan lähellä, varmistetaan että kaikki on kunnossa. Vaarantamatta ikäihmisen terveyttä tai henkeä.
Tai ne vanhuspalvelutalot, joissa on käytössä Meditas Oy:n Mototiles, Sanosteen kuvapuheluna tarjottavia ammattilaisten ohjaamia virkistys ja kuntoutus palveluja tai Kardemummon HILDA He pystyvät pitämään asiakkaat vireänä, tarjoamaan sosiaalisia kontakteja, viihdyttämään ja kuntouttamaan heitä.
Niissä kunnissa ja hoivayrityksissä, missä on käytössä meidän Onerva omaisviestintäpalvelu, pysyvät läheiset aina ajantasalla rakkaimpansa voinnista, vaikka eivät pääsisi paikalle. Tai he voivat osallistua hoivaan etänä, esimerkiksi hoitamalla kauppa-asiointia Onerva-sovelluksen sisältä.
Vain muutamia esimerkkejä mainitakseni hyvinvointiteknologiasta, mikä liikuttaa ja hoitaa ihmisiä ja jota voi käyttää etänä. Ilman vaaraa koronaviruksen levittämisestä. Ja samalla säästäen hoitohenkilökunnan aikaa.
Teknologia on valitettavasti monessa kunnassa nähty rasitteena, ikävänä asiana, joka on pakko ottaa käyttöön, jos on otettu laisinkaan.
Kaikille teille suosittelen lukemaan Digi- ja väestötietoviraston Pääjohtaja Janne Viskarin erinomaisen artikkelin teknologiasta ikääntyneiden hoivassa (lue tästä, artikkeli englanniksi).
Viskari puhuu teknologiaan, robotiikkaan ja tekoälyyn panostamisen puolesta ja toteaa lopuksi. Kyse ei ole ICT-investoinnista, kyse on investoinnista hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseksi.
https://apolitical.co/en/solution_article/robots-and-redesign-ageing-population?share=copy&uuid=article
Vanhushoiva tulee kohtaamaan todennäköisesti koronaakin suuremman kriisin seuraavan 5-10 vuoden päästä väestön ikääntymisen ja resurssipulan johdosta. Tämä on siis vasta alkusoittoa.
Vanhushoivassa, tai muussakaan tervveydenhoivassa, ei voida suhtautua teknologiaan ja innovaatioihin enää reaktiivisesti, väheksyen. Toimia vasta silloin kun hätä on suurin ja löysät on jo housuissa.
Toivomme, että koronaviiruksesta otetaan opiksi. Aletaan kehittämään valmiutta ennakoiden, proaktiivisesti, panostaen innovointiin, luoden parempaa tulevaisuutta. Ja tällä tavoin pelastaa jopa ihmishenkiä.
Parempi tulevaisuus rakennetaan yhdessä. Eikä vain odoteta kädet taskussa mitä sieltä tulee.
Ville Niemijärvi
Onerva Hoivaviestintä
ville at onervahoiva.fi
Linkedin
Twitter
