Onervahoiva

Avainsana: hyvinvointialue

  • Päivittäinen pikaviestintä on välttämätöntä sote-sektorilla – onko teillä tarjota siihen tietoturvallinen työväline?

    Päivittäinen pikaviestintä on välttämätöntä sote-sektorilla – onko teillä tarjota siihen tietoturvallinen työväline?

    Päivittäinen pikaviestintä on työn tekemisen kannalta elintärkeää ja välttämätöntä kaikilla sote-palvelualoilla.

    Työtä ei voi suorittaa jos esihenkilö ei pysty viestimään reaaliajassa tiimille, henkilöstö viestimään keskenään, työntekijät asiakkaille ja joissain tapauksissa asiakkaiden omaisille ja läheisille (esimerkiksi lastensuojelussa vanhemmille tai vanhuspalveluissa omaisille).

    Viestintä eri palvelualoilla on usein päivittäistä ja sen pitää tavoittaa useita eri sidosryhmiä ja osapuolia, jotka ovat usein sote-organisaation ulkopuolisia. Viestintä pitää olla myös helppoa ja nopeaa eli ns. pikaviestintää (vrt. Whatsapp).

    Ja koska viestintä on lähes aina asiakasviestintää (huomioithan myös, että sisäinen viestintä työntekijöiden kesken on useimmiten asiakasviestintää), koskee sitä aina GDPR-säädökset ja tietosuojalaki. Jos viestit työvälineellä x, tulee organisaation tehdä tietosuojan vaikutustenarviointi ja sopimus henkilötietojen käsittelystä sovelluksen palvelutarjoajan kanssa.

    Toisin sanoen kuluttajille suunnatut sovellukset kuten Whatsapp, Signal tai sisäiseen käyttöön tarkoitettu Teams eivät sovellu tähän tarpeeseen. Ei myöskään asiakkaalle tarkoitetut asiointiportaalit kuten Maisa.

    Miksi ei?

    Joko näihin sovelluksiin ei ole pääsyä organisaation ulkopuolisilla, nämä eivät täytä GDPR ja tietosuojavaatimuksia tai nämä ei ole tarkoitettu reaaliaikaiseen pikaviestintään. Usein nämä kaikki yhdessä.

    Mutta edelleen viestintä on välttämätöntä. Kuten sanottu, sote-palvelualoilla työtä ei voi tehdä laadukkaasti ilman, että mahdollistetaan toimiva viestintä.

    Mitä siis käy jos työntekijöillä, asiakkailla ja muilla sidosryhmillä ei ole tähän soveltuvaa viestikanavaa?

    Työntekijät päätyvät käyttämään kiellettyjä sovelluksia jos hyvinvointialue ei tarjoa heille tietoturvallista viestisovellusta

    Kaikilla hyvinvointialueilla mitä olemme haastatelleet (lähes kaikkia), ovat työntekijät päätyneet käyttämään Whatsappia, Signalia tai muita GDPR:ää ja tietosuojaa rikkovia sovelluksia. Kielloista tai linjauksista huolimatta. 

    Emmekä voi syyttää heitä, kuten jo todettu, työtä ei voi hoitaa ilman viestintää eri toimijoiden kesken. Tällöin vain rikotaan räikeästi GDPR ja tietosuojasäädöksiä ja odotellaan uutta Vastaamoa.

    Keskitetty viestintä tietoturvallisella sovelluksella helpottaa työtä ja johtokin nukkuu yönsä hyvin

    Tästä syystä useat hyvinvointialueet ovat kääntyneet Onervan puoleen koska tarjoamme sote-pikaviestintään räätälöidyn tietoturvallisen tuotteen palvelualojen moninaisiin tietotarpeisiin.

    Onerva mahdollistaa yhtä nopean ja helpon viestinnän kuin whatsapp mutta tietoturvallisesti täyttäen GDPR ja tietosuojavaatimukset. Onervan kautta voi viestiä:

    • työntekijöiden välillä keskenään (sisäinen viestintä)
    • esihenkilöltä tiimille
    • työntekijöiltä asiakkaalle ja
    • asiakkaan useille omaisille/läheisille (tai vaikka henk. koht. avustajalle)


    Yksi ehdoton etu on se, että viestintä eri kanavista (kielletyt whatsapp, signal, teams + erinäiset muut kuten sms, puhelin, paperiset viestilaput) on voitu keskittää yhteen sovellukseen. Näin helpotetaan työntekijöiden työtä kun kaikki tietävät mitä kanavaa käyttää.

    Jos haluat kuulla miten Onervaa käytetään esimerkiksi Itä-Uudellamaalla, Satakunnassa, Keski-Suomessa ja Helsingistä Rovaniemellä, ota yhteyttä alla olevalla lomakkeella.

  • Johdon hiljainen hyväksyntä voi johtaa vankilaan

    Johdon hiljainen hyväksyntä voi johtaa vankilaan

    Case Vastaamo on Suomen historian pahin tietomurto ja tietosuojarikkomus. Vastaamon toimitusjohtaja sai murron jälkeen 3kk vankeusrangaistuksen, vaikka ei itse murtoa suorittanut.

    Tiedättekö mikä oli Vastaamon toimitusjohtajan aktiivinen teko tai toimenpide, joka johti hänen 3kk vankeusrangaistukseen?

    Ei mitään. Hän ei tehnyt mitään.

    Oikeuden mukaan Vastaamon toimitusjohtaja tiesi tietoturvaan liittyvistä laiminlyönneistä mutta ei toiminut. Tämän laiminlyönnin, tekemättä jättämisen ja hiljaisen hyväksynnän johdosta kymmenet tuhannet ihmiset joutuivat tietomurron kohteeksi ja kokivat valtavaa surua, ahdistusta ja kärsimystä.

    Samalla 10 miljoonan euron liikevaihdon yritys meni yhdessä yössä konkurssiin ja sen johtaja sai vankeutta.

    Hyvinvointialueilla Suomessa tehdään vastaavia tietosuojarikkomuksia joka päivä. Ja niille annetaan johdon hiljainen hyväksyntä.

    Jokaisella palvelualalla vanhuspalveluista lastensuojeluun. Samalla vaarantaen satojentuhansien suomalaisten, usein haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden (esim. lapset, kehitysvammaiset) salassapidettävät tiedot.

    Varsinkin sosiaalihuollossa asiakastietoja ja asiakkaiden terveyteen ja hoitoon liittyviä tietoja käsitellään vähän miten sattuu, usein kuluttajille suunnitelluilla sovelluksilla kuten Whatsappilla, Signalilla, Teamsilla.

    Harvoin jos koskaan on tehty tietosuojan vaikutusten arviointia tai sopimuksia henkilötietojen käsittelystä, mitä laki vaatii mutta jostain syystä laiminlyödään jos kyseessä on tarpeeksi iso tai tunnettu sovellus. Vaikkakin sovellus olisi erityisesti tunnettu asiakastietojen välittämisestä 3. osapuolille, esimerkiksi markkinointitarkoituksiin. Kuvitelkaa, että tämä tapahtuisi teidän omien terveystiedoilla.

    Tietoturvatoimet ovat parhaimmillaan sitä, että hoitajia kehoitetaan käyttämään asiakkaista nimikirjaimia. Näin ajatellaan, että viestintä olisi tietoturvallista.

    Sosiaalihuolto onkin tikittävä pommi, joka tuntuu vain odottavan uutta Vastaamoaan.

    Haluatko kuulla miten hyvinvointialueet Suomessa ovat järjestäneet tietoturvallisen viestinnän Onervan avulla kustannustehokkaasti. Laita mailia info@onervahoiva.fi tai viestiä ao. lomakkeen kautta ja varaa oma 15-30 min esittely. Kerromme mielellään miten esim. Satakunnassa, Itä-Uudellamaalla, Keski-Suomessa ja Helsingistä Rovaniemelle viestintä on saatu toimimaan niin, että johto, työntekijät ja asiakkaat voivat olla turvallisin mielin.

  • 11 miljoonan säästöt hyvinvointialueelle paremmalla viestinnällä

    11 miljoonan säästöt hyvinvointialueelle paremmalla viestinnällä

    Tässä blogissa tarkastellaan esimerkkilaskelmaa kustannussäästöistä, jotka voidaan saavuttaa paremmalla viestinnällä ja omaisten osallistamisella hoivaorganisaatiossa, kuten hyvinvointialueella.

    Lue tästä aiempi kirjoituksemme miten eri tavoin paremmalla viestinnällä voidaan tuoda kustannussäästöjä sote-sektorille ja etenkin vanhushoivaan. Seuraavaksi näytämme miten tämä tehdään käytännössä.

    Laskelman taustalla on seuraavat olettamukset:

    • keskimääräinen kotihoidon käynti (palkkakulut, sivukulut, matkat) = 50€/käynti
    • keskimäärin asiakkaalla tehdään 14 käyntiä per viikko (2 käyntiä per päivä)
    • Esimerkin hoivaorganisaatiossa (esim. Hyvinvointialue) on 3000 kotihoidon asiakasta

    Oletetaan, että parempi viestintä ja omaisten osallistuminen vähentävät kotihoidon käyntien määrää 10 % (1,4 käyntiä per asiakas viikossa). Tämä säästö tulee esimerkiksi sillä, että omaiset, läheiset ja muu tukipiiri käy asiakkaan luona, jolloin hoitajien ei tarvitse käydä. Toimivan omaisviestinnän, kuten Onervan, avulla voidaan koordinoida käyntejä omaisten ja hoitajien välillä.

    Lisäksi oletetaan, että puhelinsoittojen, selvitystöiden ja muiden hallinnollisten tehtävien määrä vähenee 15 %. Tämä säästö tulee kun huolipuhelut, yhteentörmäykset ja muut usein tarpeettomatkin selvitystyöt jäävät pois kun viestintä eri osapuolien välillä toimii.

    1. Vähentyneet kotihoidon käynnit:

    Keskimääräinen käynti maksaa organisaatiolle 50 euroa ja viikossa tehdään 14 käyntiä per asiakas. Käyntien määrän vähentyessä 10 %, säästö per asiakas viikossa on:

    1,4 käyntiä * 50 euroa = 70 euroa / viikko / asiakas

    Kun kotihoidon asiakkaita on 3000 niin säästöä tulee:

    • Viikossa: 70 euroa * 3000 hlö = 210 000 euroa
    • Vuodessa: 70 euroa * 3000 hlö * 52 viikkoa = 10 920 000 euroa

    Eli aktivoimalla ja osallistamalla omaisia ja muuta tukipiiriä, voidaan saavuttaa liki 11 miljoonan euron säästöt.

    2. Vähentyneet hallinnolliset tehtävät:

    Oletetaan, että hallinnolliset tehtävät (puhelinsoitot, selvitystyöt jne.) maksavat organisaatiolle keskimäärin 30 euroa per asiakas viikossa. Vähentyessä 15 %, säästö per asiakas viikossa on:

    30 euroa * 15 % = 4,5 euroa / viikko / asiakas

    Jos toimit tiimivetäjänä tai esimerkiksi palvelutalon johtajana, osaat arvioida kuinka paljon huolipuhelut ja yhteentörmäyksistä johtuvat asioiden selvittelyt vievät sinun ja tiimisi aikaa.

    Yhteensä viikoittaiset säästöt per asiakas ovat:

    70 euroa (vähentyneet käynnit) + 4,5 euroa (vähentyneet hallinnolliset tehtävät) = 74,5 euroa

    Vuodessa säästöt per asiakas:

    74,5 euroa * 52 viikkoa = 3874 euroa per asiakas

    Tässä esimerkissä vuosittaiset säästöt per asiakas olisivat siis 3874 euroa. Lasketaan seuraavaksi paljonko tämä tarkoittaa koko hyvinvointialueelle.

    Yli 11 miljoonan euron säästö hyvinvointialueelle paremmalla viestinnällä

    Kun otetaan huomioon esimerkki hoivaorganisaation 3000 kotihoidon asiakasta, lasketaan kustannushyödyt koko organisaatiolle kuukausitasolla ja vuositasolla seuraavasti:

    Viikottaiset säästöt per asiakas: 74,50 euroa

    Viikottaiset säästöt koko organisaatiolle:

    74,50 euroa * 3000 asiakasta = 223 500 euroa / viikko

    Vuosittaiset säästöt koko organisaatiolle on siis:

    223 500 euroa * 52 = 11 622 000 euroa

    Näin ollen esimerkin hoivaorganisaatiossa parempi viestintä ja omaisten osallistuminen voivat tuoda huomattavia kustannussäästöjä koko organisaation tasolla. Tässä esimerkissä viikottaiset säästöt koko organisaatiolle olisivat 223 500 euroa/viikko ja vuosittaiset säästöt jopa 11 622 000 euroa.

    Mitä teidän hyvinvointialue tekisi ylimääräisellä 11 miljoonalla? Kuinka monta uutta hoitajaa sillä voisi palkata?

    Laskelma voi tuntua naiivilta ja suoraviivaiselta mutta antaa lähtökohdan jota tavoitella ja josta keskustella. Ja toki kustannussäästöjen lisäksi paremmalla viestinnällä on lukuisia muitakin hyötyjä (lue tästä)

    Jos haluat tietää miten tämä tehdään käytännössä, ota rohkeasti yhteyttä ja näytämme mielellään esimerkkejä eri puolilta Suomea missä Onerva on käytössä. Useissa kunnissa on lähdetty aktiivisesti ja rohkeasti osallistamaan omaisia Onervan avulla ja tavoittelemaan yllä laskettuja säästöjä.

  • Kuinka parempi kotihoidon viestintä voi tuoda merkittäviä kustannussäästöjä

    Kuinka parempi kotihoidon viestintä voi tuoda merkittäviä kustannussäästöjä

    Kotihoidon viestintä on keskeisessä roolissa vanhusten hoidon laadun varmistamisessa ja kustannustehokkuuden saavuttamisessa. Parempi viestintä omaisten ja hoitajien välillä sekä omaisten aktiivisempi osallistuminen hoivaan voivat tuoda merkittäviä säästöjä sekä hoitajille että hoito-organisaatioille, kuten yrityksille ja hyvinvointialueille/kunnille. Tässä blogikirjoituksessa tarkastelemme, kuinka näitä kustannussäästöjä voidaan saavuttaa.

    1 Ennaltaehkäisy ja nopea ongelmanratkaisu

    Avoimen ja tehokkaan viestinnän avulla hoitajat ja omaiset voivat havaita ja ratkaista ongelmia kuten terveydentilan muutoksia nopeammin ja ennakoiden, mikä voi vähentää hoitokustannuksia. Ennaltaehkäisemällä ongelmia ja puuttumalla niihin ajoissa voidaan välttää kalliita sairaalajaksoja, hoitotoimenpiteitä ja parantaa asiakkaiden hyvinvointia.

    2 Tehokkaampi resurssien käyttö

    Kun hoitajat ja omaiset kommunikoivat tehokkaasti, he voivat suunnitella ja järjestää hoitoa paremmin, mikä mahdollistaa resurssien tehokkaamman käytön. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi vähentyneitä ylimääräisiä käyntejä, parempaa ajanhallintaa ja tarkoituksenmukaista apuvälineiden käyttöä, mikä voi säästää aikaa hoitajille ja rahaa hoito-organisaatioille.

    Olemme esimerkiksi useissa Onervan käyttöönotoissa sopineet kunnan kotihoidon ja omaisten kanssa toimintatavasta jossa omaiset ilmoittavat kotihoidolle 1-2 pv ennen käyntiä jos he aikovat vierailla läheisensä luona eikä kotihoidon käyntiä tarvita sille päivälle. Ilmoitus on tullut Onervaan ja tämän jälkeen kotihoidolla on ollut riittävästi aikaa suunnitella sen päivän käynnit uudestaan. Tai käyttää säästynyt lisäaika muilla asiakkailla.

    3 Omaisten osallistuminen hoivaan

    Kun omaiset osallistuvat aktiivisesti hoivaan, he voivat tarjota arvokasta apua hoitajille ja vähentää ammattilaisten työtaakkaa. Omaiset ovat usein tärkein tietolähde asiakkaan vointiin, mieltymyksiin ja tarpeisiin liittyen sekä tärkeä tuki asioiden hoidossa kuten kauppa-asioinnissa tai apuna lääkärikäynneissä. Omaisten osallistuminen johtaa usein vähentyneisiin työtunteihin ja pienempiin henkilöstökuluihin hoito-organisaatioille.

    Omaisten ja muun tukiverkoston osallistaminen vaatii toimivaa viestintää ja sitä, että kaikilla on yhteinen tilannekuva ikäihmisen voinnista. Tiedon pitää kulkea reaaliajassa ja tietoturvallisesti eri osapuolien välillä.

    Image

    4 Vähentyneet sairaalahoitojaksot

    Parempi viestintä ja omaisten osallistuminen voivat edistää vanhusten terveyttä ja hyvinvointia, mikä voi vähentää sairaalahoitoon johtavia tilanteita. Ajantasainen tilannekuva ja tieto voinnin kehityksestä auttaa ennakoimaan hoidon tarvetta ja estää terveyden romahtamista, mikä usein aiheuttaa myös kustannuspiikin palvelutarjoajalle.

    Toimiva viestintä ja omaisten osallistuminen voi tuoda merkittäviä kustannussäästöjä hoito-organisaatioille ja julkiselle terveydenhuollolle.

    5 Henkilöstön vaihtuvuuden väheneminen ja työtyytyväisyyden nostaminen

    Hyvä viestintä omaisten ja hoitajien välillä voi parantaa työtyytyväisyyttä ja työskentelyilmapiiriä, kuten olemme osoittaneet esimerkiksi Kokemäellä. Omaisten aktiivinen osallistuminen ja tuki voivat auttaa hoitohenkilökuntaa tuntemaan itsensä arvostetuksi ja lisää motivaatiota, mikä voi vähentää henkilöstön vaihtuvuutta. Alentuneet rekrytointi- ja koulutuskustannukset ovat tämän seurauksena merkittäviä säästöjä hoito-organisaatioille.

    Image

    6 Asiakastyytyväisyyden parantaminen

    Kun viestintä omaisten ja hoitajien välillä toimii hyvin ja omaiset osallistuvat aktiivisesti hoivaan, asiakastyytyväisyys yleensä aina kasvaa. Tyytyväiset asiakkaat ja heidän omaisensa ovat todennäköisemmin pitkäaikaisia asiakkaita ja voivat suositella palvelua muille, mikä voi johtaa lisääntyneeseen kysyntään ja alentuneisiin asiakashankintakustannuksiin yksityisillä hoivapalvelutarjoajilla.

    Omaisia osallistamalla ja paremmalla viestinnällä merkittäviä säästöjä

    Parempi kotihoidon viestintä ja omaisten aktiivinen osallistuminen hoivaan voivat tuoda merkittäviä kustannussäästöjä sekä hoitajille että hoito-organisaatioille. Nämä säästöt voivat syntyä mm.

    • ennaltaehkäisyn ja nopean ongelmanratkaisun
    • tehokkaamman resurssien käytön
    • omaisten osallistumisen
    • vähentyneiden sairaalahoitojaksojen
    • alentuneen henkilöstön vaihtuvuuden ja
    • parantuneen asiakastyytyväisyyden kautta.

    Näin ollen panostaminen kotihoidon viestinnän kehittämiseen ja omaisten osallistumisen tukemiseen voi olla erittäin kannattavaa sekä taloudellisesti että laadullisesti.

    Seuraavassa kirjoituksessa esittelemme konkreettisen esimerkkilaskelman miten paljon hoivaorganisaatio voi saada euromääräisiä säästöjä vuodessa paremmalla viestinnällä ja omaisten osallistamisella.