✅ Yhteinen tilannekuva: kaikki osapuolet tietävät kuka on käynyt, mitä ikäihmiselle kuuluu, onko kotona tarpeita? Ajantasainen tieto ja tilannekuva tarkoittaa laadukkaampaa hoitoa ja vähemmän virheitä.
Käytännön esimerkki: Vanhus on kaatunut yöllä ja turvapalvelut on käynyt paikalla. Turvatiimin hoitaja laittaa Onervan viestisovelluksen kautta tietoturvallisesti yhden pikaviestin (lähetys kestää 20 sek) joka tavoittaa niin kotihoidon tiimin kuin omaiset ja läheiset. Aamulla kaikki ovat ajantasalla ja tietävät kaatumisesta. Näin vältytään valtavalta määrältä huolta, stressiä ja huolipuheluita jotka seuraisi jos omainen havaitsisi itse kuhmun läheisensä otsassa ja alkaisi selvitysrumba.
✅ Vähennetään huolta ja lisätään luottamusta 🧡 Kun myös omaiset ja läheiset tietävät mitä läheiselleen kuuluu, kasvaa luottamus hoivaan ja mahdollistetaan yhteistyö. Tämä lisää tutkitusti tyytyväisyyttä niin omaisilla kuin myös työntekijöillä.
Tyytyväisemmät työntekijät jaksaa myös paremmin ja yhteistyö omaisten kanssa helpottaa myös hoitajien työtä. Parhammillaan omaisia osallistamalla hoivaan voidaan tuoda myös merkittäviä kustannussäästöjä.
Toimiva, tietoturvallinen viestintä onkin avainasemassa kotihoidon onnistumisessa.
Viestintä on oleellinen osa ihmisten välistä vuorovaikutusta ja se on erityisen tärkeää vanhushoivassa.
Omaisviestintä – eli viestintä vanhusten läheisten, hoitajien ja muiden hoitoon osallistuvien tahojen välillä – on keskeinen osa onnistunutta hoivatyötä. Tässä blogikirjoituksessa tarkastelemme syitä, miksi avoin ja tehokas viestintä on niin tärkeää vanhushoivassa.
1 Luottamuksen rakentaminen
Viestinnän avulla voidaan rakentaa luottamusta ikäihmisten ja hoitohenkilökunnan välille sekä hoitajien ja omaisten välille. Hyvä viestintä auttaa varmistamaan, että kaikki osapuolet tietävät, mitä odottaa, ja että he tuntevat olonsa turvalliseksi ja huomioon otetuksi.
2 Yksilöllisten tarpeiden huomioiminen
Jokaisella vanhuksella on omat yksilölliset tarpeet ja toiveet, ja viestintä auttaa varmistamaan, että nämä tarpeet otetaan huomioon hoitosuunnitelmissa. Kattava viestintä mahdollistaa hoitohenkilökunnalle ymmärtää paremmin ikäihmisen toiveet, pelot ja arvot, mikä puolestaan auttaa heitä tarjoamaan yksilöllistä ja inhimillistä hoitoa.
Toimivan omaisviestinnän avulla myös uudet hoitajat tai vaikka kesätuuraajat, tietävät paremmin asiakkaan toiveet, tarpeet ja mieltymykset.
3 Päätöksenteon tukeminen
Kun viestintä on avointa ja selkeää, se auttaa kaikkia osapuolia tekemään parempia päätöksiä ikäihmisen hoidosta. Omaiset voivat saada tarvitsemansa tiedot läheisensä voinnin kehityksestä (myös silloin kun asuvat kaukana) sekä hoidon vaihtoehdoista ja hoitajat voivat saada arvokasta tietoa aiemmista kokemuksista, mieltymyksistä ja elämäntilanteesta. Näin voidaan tehdä parhaita mahdollisia päätöksiä kunkin yksilön hyvinvoinnin edistämiseksi.
4 Hoidon jatkuvuuden varmistaminen
Hyvä viestintä auttaa varmistamaan hoidon jatkuvuuden eri hoitoympäristöjen välillä. Kun hoitajat, omaiset ja muut hoitoon osallistuvat tahot jakavat tietoa ja kommunikoivat tehokkaasti, voidaan varmistaa, että asiakkaan hoito on saumatonta, johdonmukaista eikä esiinny tietokatkoksia jotka voivat pahimmillaan vaarantaa ikäihmisen turvallisuuden.
5 Ongelmien havaitseminen ja ratkaiseminen
Viestinnän avulla voidaan havaita ja ratkaista ongelmia nopeasti. Kun hoitajat, ikähimiset ja omaiset kommunikoivat avoimesti, on helpompi tunnistaa mahdolliset hoidon puutteet tai epäkohdat ajoissa. Tämä mahdollistaa nopean reagoinnin ja tarvittavien muutosten tekemisen hoidon laadun parantamiseksi.
6 Tunteiden ilmaiseminen ja käsittely
Vanhushoivassa viestintä on tärkeä väline tunteiden ilmaisemisessa ja käsittelyssä. Omaiset saattavat kokea huolta, surua tai pelkoa läheisensä hoidon suhteen. Tällöin avoin keskustelu auttaa heitä käsittelemään näitä tunteita. Toimivan omaisviestinnän kautta omaisilla ja läheisillä on matalan kynnyksen viestintäkanava myös esimerkiksi huolen purkamiseen. Ilman, että se kuormittaisi hoitajia liikaa tai veisi heidän työaikaa kuten puhelinsoitot.
Sama pätee ikäihmisiin itseensä – he voivat kokea erilaisia tunteita, kuten pelkoa, turhautumista tai yksinäisyyttä. Viestintä auttaa heitä ilmaisemaan näitä tunteita ja saamaan tarvitsemansa tuen.
7 Omaisten osallistuminen hoidon suunnitteluun
Viestintä mahdollistaa omaisten aktiivisen osallistumisen vanhusten hoidon suunnitteluun ja toteutukseen. Heidän panoksensa on arvokasta, sillä he tuntevat vanhuksen parhaiten ja voivat tarjota tietoa, joka auttaa hoitohenkilökuntaa ymmärtämään vanhuksen tarpeita ja toiveita paremmin.
8 Omaisten tukeminen
Omaisilla on tärkeä rooli vanhusten hoidossa ja he tarvitsevat myös tukea kohdatakseen haasteet, joita vanhusten hoitaminen voi tuoda. Avoin ja tukeva viestintä auttaa omaisia tuntemaan itsensä osaksi hoitotiimiä ja se voi auttaa heitä saamaan tietoa, vertaistukea ja ohjausta tarpeen mukaan.
Yhteenveto
Vanhushoivassa viestintä omaisten, hoitajien ja muiden hoitoon osallistuvien tahojen välillä on ensiarvoisen tärkeää. Hyvä viestintä rakentaa luottamusta, tukee päätöksentekoa, varmistaa hoidon jatkuvuuden, auttaa havaitsemaan ja ratkaisemaan ongelmia, mahdollistaa tunteiden ilmaisun ja käsittelyn, edistää omaisten osallistumista hoidon suunnitteluun ja tukee omaisia heidän roolissaan. Kaiken kaikkiaan avoin, selkeä ja tehokas viestintä parantaa vanhusten hoidon laatua ja edistää heidän hyvinvointiaan.
Omaisviestinnällä on entistä suurempi merkitys koronakriisin keskellä, kun vierailut vanhusten palvelutaloihin on rajoitettuja ja kotihoidossakin läheisten vierailuja ei ole suositeltu.
Tällöin hoitaja on usein ainoa, joka voi välittää asiakkaan terveiset läheisille, varsinkin jos asiakas ei itse kykene käyttämään älypuhelinta tai tietokonetta.
Mutta omaisviestinnästä on toki valtavasti hyötyä niin kotihoidolle, omaisille kuin asiakkaalle itsellekin ihan muutenkin, ilman koronaakin.
Kerromme tässä meidän kokemuksemme mukaan tärkeimmät syyt miksi kunnan tai yksityisen palvelutarjoajan kannattaa panostaa omaisviestintään.
Onervan omaisviestintäpalvelu on ollut käytössä jo 6 vuoden ajan eri puolilla Suomea. Jokaisessa käyttöönotossa mittaamme omaisten tyytyväisyyttä ennen ja jälkeen. Joka kerta olemme pystyneet nostamaan omaistyytyväisyyttä.
Tärkeimpänä syynä on omaisten huolen vähentäminen kun hän tietää mitä hänen rakkaalleen kuuluu. Toisaalta Onervan avulla pystymme osallistamaan omaista läheisensä hoivaan. Hän voi ohjeistaa hoitajia ja he voivat yhdessä koordinoida hoivaa, esimerkiksi välttämään päällekkäisiä käyntejä, keskustelemaan kauppatarpeista jne. Tällä helpotetaan hoitajien työtä.
2. Ajansäästö hoitajille
Onervan pikaviestinnän kautta voidaan säästää usein tunteja viikossa hoitajien työaikaa kun puhelut vähenevät. Kiireettömät asiat voi viestiä pikaviesteillä ja kun omaisten huoli vähenee, ei etenkään esimiehiä ja tiimivetäjiä kuormiteta huolipuheluilla.
Osallistamalla omaisia läheisensä hoivaan, voidaan saavuttaa vielä suurempia säästöä. Useassa kunnassa on tapana, että omaiset ilmoittavat Onervalla milloin menevät käymään läheisensä luona, jotta hoitajien ei tarvitse tulla samaan aikaan. Näin hoitajilta säästyy turha käynti.
Onervassa on uutena ominaisuutena kotihoitoon räätälöity kauppasovellus. Tämän avulla kotihoitajat, omaiset ja joissakin tapauksissa jopa asiakas voivat itse tehdä kauppatilauksia kotiinkuljetuksella napin painalluksella. Tämä säästää merkittävästi hoitajien työaikaa kun paperisista ostoslistoista ja email/puhelintilauksista voidaan luopua.
3. Vähemmän tietokatkoja, parempi tilannekuva
Parempi tilannekuva tarkoittaa, että kaikki osapuolet ovat ajantasalla kotihoidon asiakkaan voinnista ja tietokatkot vähenevät. Tällä on suora vaikutus hoivan laatuun.
Onervan avulla pysytään ajantasalla esimerkiksi:
Mikä on asiakkaan vointi?
Onko vointi parantunut tai heikentynyt?
Tarvitaanko kaupasta jotakin?
Onko asiakas kaatunut tai loukannut itsensä muuten?
Onko ruoka maistunut?
Tilannekuva ulottuu Onervan avulla kotihoidosta myös laajemmalle turvaverkostolle: läheisille ja omaisille, mahdolliselle henkilökohtaiselle avustajalle sekä yksityisen, julkisen ja 3. sektorin välille.
4. Vähemmän reklamaatioita
Korkeampi omaistyytyväisyys näkyy sujuvampana ja lämpimämpänä yhteistyönä hoitajien ja omaisten kanssa. Tämä vähentää reklamaatioita.
Hoitajat kokevat usein, että yhteistyöstä omaisten kanssa on tullut lämpimämpää ja tuttavallisempaa. Tällöin jos tapahtuu jotain inhimillisiä virheitä tai väärinkäsityksiä, ei käännytä ensimmäisenä AVI:n tai lehdistön puoleen vaan asioista voidaan keskustella. Hoitoa tehdään yhteistyössä.
5. Parempi työtyytyväisyys
Lämpimämmät välit omaisten kanssa ja ennen kaikkea omaisten positiivinen palaute on nostanut useissa kunnissa myös hoitajien työtyytyväisyyttä. Tätä voidaan myös mitata reaaliajassa Onervan sisällä.
Esimerkiksi Jyväskylän kaupunki kysyy kerran päivässä hoitajien fiilistä Onervan fiilismittarilla. Tällä tavoin kotihoidon johto ja tiimivetäjät saavat reaaliajassa tietoa henkilökunnan jaksamisesta. Ja toisaalta me Onervalla voimme todentaa mikä on viestinnän vaikuttavuus.
6. Parempi laatumielikuva
Avoimemman ja läpinäkyvämmän viestinnän kautta voidaan tehdä brändityötä ja rakentaa laatumielikuvaa. Näyttää, että meillä on kaikki kunnossa. Tämä on tärkeää niin nykyisten asiakkaiden/omaisten kannalta mutta myös työntekijäkuvan, rekrytoinnin ja myynnin kannalta.
Tässä oli muutamia tärkeimpiä hyötyjä mitä meidän asiakkaamme ovat saavuttaneet panostamalla kotihoidossa (omais)viestintään. Jos haluat kuulla lisää kokemuksia ja nähdä miten helppoa ja turvallista viestintä voi olla, varaa oma 15-30 min esittely laittamalla meille sähköpostia: info@onervahoiva.fi tai soittamalla p. 050 326 4989
Muutaman kerran kunnan tai hoivayrityksen kanssa omaisviestinnästä keskustellessa he ovat sanoneet, että viestintä on hyvällä tolalla.
”Meillä on mahdollisuus lähettää potilas-/asiakastietojärjestelmän kautta viestejä omaisille. Eli kaikki on kunnossa”
Olen esittänyt heti perään tarkentavan kysymyksen: käytättekö tuota ominaisuutta? Saako omaiset niitä viestejä?
Joka kerta vastaus on ollut sama: ”Ei. Sitä ei olla otettu käyttöön. Mutta se ON SIELLÄ.”
Se, että on olemassa tekninen ratkaisu, ei tarkoita että ongelma olisi ratkaistu. Se, että hommasit kuntosalikortin mutta se pölyttyy käyttämättömänä lompakossa, ei vie sinua piiruakaan lähemmäksi kesäkuntoa.
Liian usein sote- ja hoiva-alan viestinnästä keskustellessa asia jämähtääkin tekniseen ratkaisuun. Mitä se ei koskaan ole.
On tärkeä ymmärtää, että:
Tekninen ominaisuus ei ratkaise yksinään ongelmaa
Se saadaanko ihmiset (omaiset ja hoitajat tässä tapauksessa) käyttämään sovellusta eli viestimään ja työskentelemään yhdessä, ratkaisee kaiken
Voimme laittaa miljoonan tai kymmenen tuotekehitykseen ja tehdä markkinoiden parhaimman ohjelmiston. Mutta sillä ei tee mitään jos sitä ei oteta käyttöön. Potilastietojärjestelmässä voi olla vaikka mitä ominaisuuksia, mutta jos niitä ei käytetä niin ongelma säilyy.
Viestinnässä ja laajemmin omaisyhteistyössä on kyse muutosjohtamisesta, prosessien muutoksesta. Tekninen sovellus on hyvin, hyvin pieni osa tätä. Meidän pitää ymmärtää omaisten ja hoitajien tarpeita. Ja kannustaa, ohjata ja motivoida uuteen toimintamalliin.
Ja kyse ei ole rakettitieteestä. Kerron vain yhtenä esimerkkinä miten pienellä voidaan lähteä liikkeelle:
Omaishaastattelujen ja -kyselyjen (+1000 haastateltua) yhtenä tuloksena olemme huomanneet, että omaisten huolta voidaan vähentää ja kasvattaa luottamusta hyvin pienillä toimilla. Jopa 2 viestiä per viikko on riittänyt useimmissa kunnissa nostamaan omaistyytyväisyyttä valtavasti ja tuomaan aikasäästöjä hoitajille.
2 viestiä. Niiden välittämiseen menee alle minuutti viikossa.
Se on aika pieni investointi, jotta pääset kesäkuntoon.
Koronaviruksen, kuten minkä tahansa kriisin aikana läpinäkyvä, riittävä viestintä ja ajantasainen tilannekuva on erittäin tärkeää.
Miten Onervan omaisviestintä voi auttaa ikäihmisiä, hoitajia ja omaisia näinä aikoina?
Moni palvelutalo on sulkenut ovensa vierailta. Kotihoitoasiakkaan luonakaan ei suositella vierailtavan. Omaisilla on kuitenkin iso huoli miten rakkaimpansa voi.
Onervan avulla hoitajat voivat viestein ja kuvin tuoda asukkaan arjen omaisen nähtäville, pienentää huolta ja pitää koko lähipiirin ajantasalla voinnista.
Viestintä toimii myös toisin päin. Omaiset voivat lähettää Onervaan viestejä ja kuvia asukkaalle. Vaikka harvalla asukkaalla on älypuhelinta niin hoitajat voivat näyttää kuvia ja lukea viestejä, oli ne sitten vaikkapa lastenlastenlasten syntymäpäiväjuhlilta ☺️
Viesti ja kuva läheisiltä, silloin kun eivät pääse kylään, lämmittää mieltä hurjasti.❤️
📢 Onervan joukkoviestien avulla palvelutalon vetäjä voi informoida yhdellä viestillä kaikkia omaisia. Oli se sitten viikon ruokalista, virikeohjelman jakaminen tai koronavirukseen liittyvä tiedottaminen. Näin helpotetaan myös hoitajien ja johdon työtä kun omaiset ovat ajantasalla ja hoitajia usein kuormittavat puhelinsoitot vähentyvät.
Onervan saa käyttöön vaikka jo huomenna
Onervan käyttöönotto ei vaadi IT-projekteja vaan saat käyttöösi sen välittömästi. Viestiä voit tietoturvallisesti ja reaaliajassa joko tietokoneella, tabletilla tai älypuhelimella (Onervan Android ja iOS -sovelluksilla).
Käyttöönotto voidaan tehdä täysin etänä. Tarjoamme käyttöönottokoulutukset, ohjevideot ja muut materiaalit ja varmistamme sujuvan käyttöönoton sekä hoitajille että omaisille.
Jos haluat Onervan käyttöön kotihoidossa tai palvelutalossa, ole yhteydessä:
Pari vuotta sitten soitimme keskisuuren kunnan vanhustoimeen. Keskustelimme omaisviestinnästä, jonka kanssa kunnassa oli selkeitä ongelmia ja yhä kasvava paine omaisten suunnasta tuoda hoivaan läpinäkyvyyttä.
Ehdotimme ratkaisuksi meidän Onervaa, joka olisi välittömästi käyttöönotettavissa ilman erillisiä IT-projekteja. Keskustelu tyssäsi kuitenkin hyvin nopeasti:
”Emme ota käyttöön mitään ohjelmistoa, mikä ei ole integroitu meidän asiakas- ja potilastietojärjestelmiin.”
Vanhustoimi (tai sen IT-osasto) oli tehnyt jyrkän linjavedon, kaikkien sovellusten tulee jutella toistensa kanssa. Mikä on ymmärrettävää: näin esimerkiksi asiakastietoja tai käyttäjähallintaa hoidetaan vain yhdessä paikassa.
Toisaalta tämä tarkoittaa sitä, että mitään sovellusta ei voida ottaa käyttöön ilman aikaa vievää ja usein kallista IT-projektia. Usein, kun puhutaan esimerkiksi globaalista pilvipalvelusta, tämä ei ole välttämättä mahdollistakaan.
Tämä tarkoittaa, että sovellukset jää usein kokonaan käyttöönottamatta ja asiakasongelma ratkaisematta. Niin kuin kävi tässäkin kunnassa.
Edelleen omaiset odottavat läpinäkyvyyttä ja parempaa viestintää. Edelleen hoitajia ja etenkin esimiehiä kuormitetaan huolipuheluilla. Edelleen omaisten kasvava huoli purkautuu yhteenottoina tai reklamaatioina AVI:in.
Ymmärrän kokonaisarkkitehtuurin yhteneväisyyden tarpeen. On teknisesti helpompaa, että järjestelmät ovat integroitu keskenään. Mutta tekniset vaatimukset ja ominaisuudet, eivät saisi olla esteenä ongelman ratkaisulle.
Omaiset haluavat läpinäkyvyyttä ja mahdollisuutta dialogiin, vuorovaikutukseen. Vastaus ei ole silloin: ”rakennetaan järjestelmäintegraatio.” Luottamusta ei rakenneta teknisillä ominaisuuksilla ja IT-projekteilla. Luottamus rakennetaan aloittamalla keskustelu. Nyt.
Rauman kaupungin kotihoito ja asumispalvelut ovat testanneet Onervan omaisviestintäpalvelua nyt muutaman kuukauden ajan. Käyttökokemukset ja tulokset ovat olleet niin hyviä, että kaupunki päätti hankkia Onervan käyttöönsä myös pilotin jälkeen.
Nykyisille käyttäjille käyttö jatkuu normaalisti. Uusille käyttäjille ja yksiköille järjestetään käyttöönottokoulutukset ja infotilaisuudet kevään aikana Raumalla.
Onervan avulla Rauma tarjoaa läpinäkyvyyttä ikäihmisten omaisille ja vähentää heidän huolta läheisensä voinnista.
Onervan avulla omaiset ja läheiset tietävät aina mitä heidän rakkaimmalleen kuuluu.
Reaaliaikainen ja tietoturvallinen viestintä mahdollistaa paremman yhteydenpidon ja samalla säästää hoitajien työaikaa kun aikaa vievät puhelinsoitot vähenevät.
Onervan ständillä pääset tutustumaan meidän sähköiseen viestivihkoon eli ”hoiva-alan whatsappiin” sekä Onerva-bottiin eli puheohjattuun virtuaaliavustajaan (eräänlainen ”hoiva-alan alexa” siis).
Tämän lisäksi keskiviikkona Porissa olemme puhumassa Technology Meets Care -seminaarissa. Kerromme Onerva-botista ja kokemuksistamme millaista on rakentaa puheohjattuja virtuaaliavustajia vanhushoivaan.
Torstaina Raumalla meillä on puheenvuoro Hyvinvointiteknologiasta apua arkeen -seminaarissa. Kerromme Onervan sähköisestä viestivihkosta ja miten sen avulla helpotetaan omaisten ja hoitajien välistä viestintää, vähennetään omaisten huolta ja säästetään hoitajien työaikaa.
Muutenkin aivan huippuohjelma tarjolla ja paljon mielenkiintoisia näytteilleasettajia joten nähdään Porissa ja Raumalla!
