Esittelimme perjantaina erään kunnan vanhuspalveluille keskustelevaa tekoälyä (lue lisää mikä on Onerva-bot ja keskusteleva tekoäly).

Keskustelimme miten tekoäly tai robotit ylipäätänsä voivat helpottaa hoitajien työtä ja auttaa resurssipulassa. Ideaalitilanteessa voisimme siirtyä ns. tarvepohjaiseen hoivaan, jossa asiakkaan luona käydään vain jos tarva vaatii.

Tarve voitaisiin varmistaa esimerkiksi keskustelevan tekoälyn avulla, kysymällä sitä asiakkaalta. Näin hoiva voitaisiin kohdistaa niille asiakkaille, jotka sitä eniten tarvitsevat.

Vanhuspalveluissa on kuitenkin haaste, joka käytännössä estää robotiikan käyttöönoton, ilman että lainsäädäntöä (tai lain tulkinta) muutetaan.

Robotiikka ei tuo säästöjä eikä investointi maksa itseään takaisin (jollei hoivakäyntejä voida korvata niillä)

Vanhuspalvelujen mukaan Aluehallintovirasto eli AVI tulkitsee, että robotin tai botin tekemä hoivan tarpeen reaaliaikainen arviointi ei ole ns. hoidollinen toimeenpide.

Tällöin hoivakäyntejä ei voida kohdentaa vaikka sensori / robotti / botti tai muu teknologia näin todentaisi.

Samaan aikaan robotiikan ja keskustelevan tekoälyn käyttöönotto on ISO investointi. Puhutaan helposti satojentuhansien, jollei miljoonien hankinnasta. Kuten yleensäkin monimutkaisten ja vaativien tietojärjestelmien kohdalla (esim. Potilas- ja asiakastietojen tallennukseen ja käsittelyyn kaavailtu Aster -järjestelmän uusi budjetti on liki 130 miljoonaa euroa).

Sanommekin aina asiakkaille, että jos haluatte todella lähteä kehittämään ja käyttöönottamaan robotiikan ratkaisuja, tulisi tavoiteltavat säästöt mitata miljoonissa euroissa, lähtien vähintään 500 000€/vuosi. Jotta investointi maksaisi itsensä takaisin.

Mutta jos palvelutuottaja (kunta / yritys / hyvinvointialue) ei voi säästää robotin avulla yhtään hoivakäyntiä, ei se tuota säästöä.

Toki se tuottaa valtavasti lisähyvinvointia ja turvallisuutta asiakkaalle, jolla on myös valtava arvo (myös taloudellinen).

Robotiikkaa ajetaan markkinoille mutta kuka lobbaa lainsäädännön muutosta?

Suomessa tapahtuu hienoja asioita julkisella sektorilla mitä tulee uuden teknologian käyttöönottoon. Sosiaali- ja terveysministeriön KATI-ohjelmassa jaetaan useita miljoonia kouralliselle hankkeita, jotta uutta teknologiaa kokeiltaisiin ja otettaisiin käyttöön. Keskusteleva tekoäly on yksi keihäänkärkiteknologia.

Samaan aikaan STM:n vetämässä Hyteairo-ohjelmassa on aloitettu ns. Sote-botti työ, jossa kehitetään ja edistetään myös keskustelevaa sote-tekoälyä ja virtuaalisia avustajia. Yhtenä asiana suunnittelupöydällä on Onerva-botin kaltainen puhebotti ikäihmisille.

Kehityksen suunta ja into on positiivista mutta viesti kentältä eli vanhuspalvelutuottajalta oli selkeä: miten voimme ottaa käyttöön tätä teknologiaa, jos emme saa siitä tavoiteltuja hyötyjä?

  • Pitäisikö AVI:ien tulkita lakia eri tavalla?
  • Pitäisikö lakia päivittää, jotta robotin tai tekoälyn, sensorin tai muun teknologian suorittama ”hoivakäynti” katsottaisiin oikeaksi käynniksi?
  • Missä mennään em. muutosten edistämisessä?

En tiedä vastauksia mutta heittäisin kysymyksen STM:lle ja Hyteairon porukalle ja kuulisin mielellään muidenkin palvelutuottajien ajatuksia asiasta.

format_quote

Se on helppo käyttää, se tuo turvallisuutta ja vähentää huolta hurjasti.

Katso videolta lisää: https://youtu.be/p20nSUQ3JzI

 

Pirjo, omainen
Jyväskylä
format_quote

Lue miten tyytyväisiä Kuopion kaupungin kotihoito sekä asiakkaiden omaiset ovat Onervaan.

https://onervahoiva.fi/kuopion-kotihoito-ja-omaiset-tykastyivat-onervaan/

Kuopiossa kotihoito ja omaiset tykästyivät Onervaan.
format_quote

Me tykätään Onervasta todella paljon. Se helpottaa todella paljon työtä etenkin asiakkailla, joilla on paljon omaisia. Myös asukkaat tykkäävät kun näkevät kuvia esimerkiksi lastenlasten uudesta koirasta tai kuvia mökiltä.

Palvelutalon esimies
Palvelupäällikkö
Turku
 
Onervan omaisviestinnän pilotteja laajennetaan Turussa palveluasumiseen
Lue blogi
format_quote

Huoli äidin voinnista on aina läsnä mutta helppo viestittely hoitajien kanssa on ehdottoman positiivinen asia. Stressi vähenee kun tietämys lisääntyy. Kiitos kuuluu kaikille äitiä hoitaville!

Omainen

Olipa huikea päivä tiistaina Yyterissä 🏖️ 😎

Hyvinvointiteknologiayritykset stagella -webinaarissa 12 suomalaista teknologiayritystä oli lavalla keskustelemassa Lorenz Backmanin johdolla hyvinvointiteknologiasta ja miten se voi auttaa esimerkiksi hoivatyössä ja yleisemmin sote-sektorilla.

Onervan Ville jutteli Lorenzin kanssa puheboteista ja keskustelevasta tekoälystä (ks. video) ja miten sillä voidaan tarjota ikäihmisille 24/7 tuki, turva ja viihdykettä sekä samalla säästää merkittävästi hoitajien työaikaa.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on Hyvinvointiteknologiayritykset-stagella-1024x578.jpeg

Jos et päässyt webinaariin, avaamme keskustelun oleellisemmat kysymykset ja Villen vastaukset tähän blogiin.

Mitä keskusteleva tekoäly oikein on?

Keskusteleva tekoäly on ihmisen ja koneen vuorovaikutusta puheella tai tekstillä. Onervalla olemme erikoistuneet etenkin puheeseen. Siinä tekoäly on opetettu ymmärtämään ihmisen luonnollista kieltä, ideaalitilanteessa kaikkien vikoineen, muminoineen, taukoineen ja murteineen.

Ihminen voi käydä näin koneen tai laitteen kanssa kahdensuuntaisia keskusteluja ja tekoäly voi suorittaa tehtäviä ihmisen pyynnöstä:

  • hakea tietoa, välittää tietoa eteenpäin
  • muistuttaa menoista
  • varata aikoja
  • hälyttää apua jne. 

Toisin sanoen keskusteleva tekoäly mahdollistaa ns. puheella ohjattavien virtuaaliavustajien, ”pikku apurien” toteutuksen.

Esimerkkeinä kuluttajille tutuista toteutuksista on älykaiuttimet kuten Amazon Alexa/Echo, Google Home tai Apple Siri. Nämä toimivat suomeksi vielä kovin heikosti ja muutenkin ovat toiminnallisuuksilta varsin suppeita ja tarkoitettu kuluttajille, ei ikäihmisille tai sote-sektorille.

Me olemme erikoistuneet keskustelevan tekoälyn kehittämiseen nimenomaan sosiaali- ja terveydenhuollossa, lähtien vanhushoivasta.

Missä sitä voi hyödyntää? Miten se voi auttaa esimerkiksi hoitajapulassa?

Olemme aloittaneet oman keskustelevan tekoälyn eli Onerva-botin kehittämisen jo 3 vuotta sitten. Kiersimme kuntien vanhuspalveluja ja kysyimme hyödyllisempiä käyttökohteita.

Ehdottomasti tarpeellisimmaksi koettu käyttötapa on aamulla voinnin tarkastus ja ehkä tärkein kysymys mitä ihminen voi toiselta kysyä:

Mitä sinulle kuuluu?

Eli tekoäly voi kysyä aamulla esimerkiksi kotihoidon asiakkaalta, kuinka voit ja tarvitsetko apua?

Asiakas voi vastata omalla kielellään, omalla murteellaan, että:

Selkää juilii niin hitokseen, että apua tänne ja sassiin.”

Tai vaihtoehtoisesti:

”Mitteepä tässä, turha tänne on nokkaansa työntää alvariinsa.”

Tämä luonnollinen kieli muunnetaan ensiksi puheesta tekstiksi, tulkitaan (onko asiat hyvin vai ei) ja tehdään toimenpide sen pohjalta, esimerkiksi vastataan asiakkaalle ja lähetetään viesti hoitajalle.

Näin voidaan siirtyä niin sanottuun tarvepohjaiseen hoivaan, jossa hoitajat käyvät asiakkaiden luona silloin kun on tarve. Ja hoiva voidaan kohdistaa niille ketkä sitä todella tarvitsevat.

Samalla voidaan tarjota ympärivuorokautinen tuki ja turva kun ikäihmisellä on apu ja juttukumppani aina vieressä.

Muita kuntien kanssa määriteltyjä käyttötapauksia on esimerkiksi:

  • orientaatio päivän tapahtumiin
  • muistutus menoista
  • muistutus lääkkeiden ottamisesta
  • turvan tuominen muistisairaalle
  • viestien välittäminen omaisille tai omaisilta takaisin.

Mitä muita käyttökohteita sillä on kuin vanhushoiva?

Saimme juuri projektin päätökseen missä iso sairaanhoitopiiri tutkii voisiko se hoitaa osan puhelinpalveluista keskustelevan tekoälyn eli puhelubotin avulla.

Eli sairaalan ajanvaraukset, puhelinneuvonta jne. voitaisiin tarjota ympärivuorokautisesti 24/7 murto-osalla sitä hintaa mitä ihmisvoimin järjestetty puhelinpalvelu maksaa.

Toinen esimerkki mitä teemme nyt on Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla kehittämä Hytebotti (lue lisää). Se on yläasteikäisille nuorille suunnattu chatbot, tällä kertaa tekstipohjainen, joka vastaa nuoren kysymyksiin ja huoliin sekä ohjaa tarvittaessa eteenpäin tarvittaviin palveluihin.

Koska keskusteleva tekoäly on pilvessä, se voidaan integroida periaatteessa mihin tahansa laitteeseen, jossa on nettiyhteys, mikrofoni ja kaiutin. Se voi olla vaikka pehmolelu, älykaiutin, mobiilisovellus, nettisivu, lamppu, mikroaaltouuni tai lääkinnällinen laite.


Eli voimme muuttaa siis minkä tahansa laitteen puheella toimivaksi virtuaaliavustajaksi, jonka kanssa voi jutella ja joka voi auttaa sille opetetuissa asioissa. Tätä kautta sovelluskohteita on rajattomasti.

Miten tekoälyä voi opettaa?

On tärkeä ymmärtää, että ei ole mitään yleistä tekoälyä, joka ymmärtäisi kaikkea puhetta tai varsinkaan jotain erityisaluetta kuten kotihoidon kontekstia. Tekoäly pitää aina opettaa ja se vaatii työtä.

Tekoälyn opettaminen vaatii aitoa puhedataa oikeilta ihmisiltä.

Jos kehitetään ikäbottia vanhuksille niin tarvitsemme ison määrän puhetta vanhuksilta.

Kerätty puhe pitää litteroida ja annotoida. Meidän tulee kertoa mitä mikäkin lause tarkoittaa, esimerkiksi ”ei kurjuutta kummempaa” tarkoittaa, että kaikki on melkolailla hyvin.

Tämä rikastettu data syötetään tekoälylle ja opetetaan se. Näin luodaan kielimalli, joka ymmärtää ikäihmisen puhetta. Kielimalliin ja tekoälyyn yhdistetään toiminnallisuus eli mitä puhebotin pitää tehdä jos asiakas sanoo, että ”olen kaatunut ja tarvitsen apua”.

Tähän sisältyy integraatiot eri järjestelmiin kuten hoitajien kutsujärjestelmään tai turvapuhelimeen. Toiminnallisuutta voidaan toteuttaa ohjelmistorobotiikan ja normaalin sovelluskehityksen avulla.

Aluksi puhebotti ei ymmärrä siis juuri mitään mutta mitä enemmän sille syötetään uutta dataa ja mitä enemmän sitä käytetään, sitä fiksummaksi se tulee.

Tämä vaatii ison työn ja tärkeintä onkin valita tarkkaan 1-2 tärkeintä käyttötapausta ja dialogia, jotka tekoälylle halutaan opettaa.

Voiko robotti ymmärtää porin murretta tai vaikka savoa? 

Kyllä voi. Itseasiassa aloitimme Onerva-botin opettamisen Kuopiossa kotihoidon kanssa jokusen vuotta sitten. 

Kyse on siitä minkälaista opetusdataa botin opettamiseen saadaan. Etenkin ikäihmisten tai muistisairaiden ollessa kyseessä, emme voi olettaa että he tietävät miten robotille tai laitteelle puhutaan. Tai mitä avainsanoja pitäisi käyttää.

Heidän pitää antaa puhua omalla kielellä ja omalla murteella.

Ihan jo saavutettavuuden ja ns. eettisten periaatteiden vuoksi meidän pitääkin opettaa murteet ja sallia oma puheenparsi.

Kuinka kaukana ollaan, että puhebotti voisi olla oikeasti käytössä ihmisten kotona? 

Ei niin kaukana kuin voisi luulla. Esimerkiksi Onerva-bot perustuu siihen, että tarvittaessa ihminen voi monitoroida useita bottikeskusteluja samanaikaisesti ja puuttua keskusteluun jos botti ei ymmärrä jotain.

Näin voidaan varmistaa 100% laatu heti ensimmäisestä päivästä lähtien ja opettaa bottia lennosta.

Toisaalta aina botin ei tarvitse ymmärtää. Se voi myös vain kysyä kuulumisia, antaa asiakkaan puhua ja välittää tämän tiedon eteenpäin eli kääntää puheen tekstiksi. Hoitaja voi sitten lukea kuulumiset nopeasti esimerkiksi aamulla ennen vierailua.

Haastatteluidemme mukaan jos pelkästään se mahdollisuus, että yksinäinen ikäihminen voi purkaa tunteensa ja aatoksensa jollekin, vaikkakin koneen välityksellä, on monille tärkeää.

Meidän tavoite, varsin realistinen, onkin tuoda keskusteleva tekoäly tuotantokäyttöön vuoden 2022 alkuun mennessä.

Voiko tekoälyllä olla itse persoonallisuus?

Kyllä voi. Itseasiassa jo pari vuotta sitten Google ja Apple palkkasivat käsikirjoittajia animaatiostudio Pixarilta ja huumorinettilehti Onionilta luomaan heidän kehittämille tekoälyille persoonallisuutta ja toki huumorintajua. 

Yksi australialainen robotti-/tekoälyvalmistaja taas käytti näyttelijä Cate Blanchettia ääninäyttelijänä heidän robotillaan.

Nykyään pystymme luomaan äänen kuin äänen myös kloonaamalla. Varsin pienellä määrällä nauhoitettua äänidataa, voi kuka tahansa luoda oman äänensä botin käyttöön.

Jos siis haluat, että älykaiuttimesta kuuluu vaikka anoppisi ääni tai miellyttävän samettisen kuuloinen radiojuontaja, niin se onnistuu.

Määrittelemme myös aina tekoälyä kehittäessä sille useita persoonallisuuksia ihan senkin vuoksi, että eri ihmiset haluavat jutella erilaisen persoonan kanssa: jotkut haluavat että botti on robottimainen, toinen haluaa jutella viranomaisen kanssa, toinen jutella kaverin kanssa jne.

Tämä on myös osa saavutettavuutta ja eettisyyttä: teemme sellaisia tekoälyjä ja puhebotteja, joita ihmiset haluavat käyttää emmekä tarjoa ”one-size-fits-all” tyylistä virtuaaliavustajaa.

Mikä on teidän visio, miten vanhuksia hoidetaan esim. 5 vuoden päästä ja mikä on teidän keskustelevan tekoälyn rooli siinä?

Uskomme, että puhe tulee olemaan etenkin ikäihmisillä tärkein käyttöliittymä kun he asioivat laitteiden kanssa tai vaikkapa kaupan, pankin, veron, Kelan tai muun viranomaisen kanssa.

Ihan vain siksi, että normaalit käyttöliittymät, älypuhelimet, hiiret ja näytöt eivät sovellu kun näkökyky tai käsimotoriikka on heikentynyt.

Keskusteleva tekoäly mahdollistaa puhekäyttöliittymän palveluiden lisäksi myös erilaisiin laitteisiin. Oli se sitten kodinkone niin kuin imuri tai valaistus tai älykaiutin tai lääkinnällinen laite tai sensori.

Näemme, että hyvin pian keskusteleva tekoäly toimii näiden laitteiden ja ihmisen välissä. Jos esimerkiksi ovisensori hälyttää, että ovi on auki klo 03 yöllä, välittyy tästä tieto puhebotille, joka kysyy ihmiseltä mihin olet matkalla ja ohjaa takaisin vuoteeseen.

Jos taas asiakas ei ota lääkettä lääkeannostelurobotilta, voi tekoäly kysyä miksi et ottanut lääkettä.

Tai jos hän on yksinäinen, löytyy hänelle juttukumppani ympärivuorokauden.

Suurin hyöty keskustelevasta tekoälystä saadaankin kun rakennetaan ekosysteemejä missä eri tuotteet ja palvelut ovat integroituneet toisiinsa ja tekoäly mahdollistaa niiden ja ihmisen vuorovaikutuksen.

Lisätietoja Onerva-botista ja keskustelevasta tekoälystä kannattaa kysyä Villeltä: ville@onervahoiva.fi, p. 050 326 4989

Yyterissä paistoi aurinko kirkkaalta taivaalta ja oli muutenkin hulppeat puitteet. Iso kiitos tapahtuman järjestäjille!
format_quote

Se on helppo käyttää, se tuo turvallisuutta ja vähentää huolta hurjasti.

Katso videolta lisää: https://youtu.be/p20nSUQ3JzI

 

Pirjo, omainen
Jyväskylä
format_quote

Lue miten tyytyväisiä Kuopion kaupungin kotihoito sekä asiakkaiden omaiset ovat Onervaan.

https://onervahoiva.fi/kuopion-kotihoito-ja-omaiset-tykastyivat-onervaan/

Kuopiossa kotihoito ja omaiset tykästyivät Onervaan.
format_quote

Me tykätään Onervasta todella paljon. Se helpottaa todella paljon työtä etenkin asiakkailla, joilla on paljon omaisia. Myös asukkaat tykkäävät kun näkevät kuvia esimerkiksi lastenlasten uudesta koirasta tai kuvia mökiltä.

Palvelutalon esimies
Palvelupäällikkö
Turku
 
Onervan omaisviestinnän pilotteja laajennetaan Turussa palveluasumiseen
Lue blogi
format_quote

Huoli äidin voinnista on aina läsnä mutta helppo viestittely hoitajien kanssa on ehdottoman positiivinen asia. Stressi vähenee kun tietämys lisääntyy. Kiitos kuuluu kaikille äitiä hoitaville!

Omainen

Kehittämme Onervalla puheohjattua virtuaaliavustajaa eli keskustelevaa tekoälyä sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Tuttavallisemmin Onerva-bottia.

Onerva-bot on puheella ohjattava tekoäly esimerkiksi kotihoidon asiakkaan tueksi, turvaksi ja viihdykkeeksi.

Ikäihminen voi käydä tekoälyn kanssa 2-suuntaisia keskusteluja eli se ymmärtää puhetta, pystyy vastaamaan ja tarvittaessa toimimaan asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Esimerkiksi hälyttämään apua.

Onervan keskusteleva tekoäly voidaan integroida osaksi mitä tahansa laitetta, jossa on mikrofoni, kaiutin ja nettiyhteys. Esimerkiksi älypuhelimen sovellus, älykaiutin tai vaikka lääkinnällinen laite.

Tai se voidaan ajastaa soittamaan asiakkaan puhelimeen, jolloin ei tarvita erillisiä sovelluksia. Onervan avulla voidaan tehdä esimerkiksi kotihoidon asiakkaille aamuisin voinnin tarkastus tai kunta voi soittaa läpi kaikki koronan vuoksi eristäytyneet ikäihmiset ja kartoittaa heidän voinnin ja tarpeet.

Asiakaspalvelussa ja call centereissä keskusteleva tekoäly mahdollistaa 24/7 puhelinpalvelun ja neuvonnan sekä huomattavat kustannussäästöt.

Pilotoimme kaikkia näitä sovelluskohteita tämän vuoden aikana niin Ruotsissa kuin Suomessakin.

Jos sairaanhoitopiirinne / kuntanne on kiinnostunut keskustelevan tekoälyn mahdollisuuksista, voitte tutustua niihin oheiselta videolta tai pyytämällä oman henkilökohtaisen esittelyn meiltä info@onervahoiva.fi tai p. 050 326 4989

format_quote

Se on helppo käyttää, se tuo turvallisuutta ja vähentää huolta hurjasti.

Katso videolta lisää: https://youtu.be/p20nSUQ3JzI

 

Pirjo, omainen
Jyväskylä
format_quote

Lue miten tyytyväisiä Kuopion kaupungin kotihoito sekä asiakkaiden omaiset ovat Onervaan.

https://onervahoiva.fi/kuopion-kotihoito-ja-omaiset-tykastyivat-onervaan/

Kuopiossa kotihoito ja omaiset tykästyivät Onervaan.
format_quote

Me tykätään Onervasta todella paljon. Se helpottaa todella paljon työtä etenkin asiakkailla, joilla on paljon omaisia. Myös asukkaat tykkäävät kun näkevät kuvia esimerkiksi lastenlasten uudesta koirasta tai kuvia mökiltä.

Palvelutalon esimies
Palvelupäällikkö
Turku
 
Onervan omaisviestinnän pilotteja laajennetaan Turussa palveluasumiseen
Lue blogi
format_quote

Huoli äidin voinnista on aina läsnä mutta helppo viestittely hoitajien kanssa on ehdottoman positiivinen asia. Stressi vähenee kun tietämys lisääntyy. Kiitos kuuluu kaikille äitiä hoitaville!

Omainen

We applied for RobotUnion’s  ”pan-European Robotics Acceleration program” in early july.

We qualified for the first round but didn’t quite make it to the Jury Day in San Sebastian, Spain.

Still it was really interesting contest and happy to be part of RobotUnion. Will try next time for sure.

Great feedback shows that we are on the right track

Onerva got also great feedback that shows that we are on the right track.

Here are few comments from the recognized experts in the field of robotics.

”The project is really good and feasible.”

”They have built on their current product, so they have the knowledge on the needs and how to deal it.”

”The research field of natural language has been ongoing for a long time now, however it is still an open issue in many environments and with some users, such as elderly, therefore a system that can understand context and act accordingly would be of great interest.”

” [Onerva] Is already in the market with a more simple product. Good starting point.”

”Very good understanding of market and when to team up, how to price, – when to test – Knows the value of MVP and UX as ways to success. Have proven traction in the field and the product here is an important add on that will be ground breaking for the company and certainly the users.”

”Great team and complete from the technical point of view.

”Strong team”

”Very experienced and knowledgeable team. Clear definition of roles. Proved to work team work.”

format_quote

Se on helppo käyttää, se tuo turvallisuutta ja vähentää huolta hurjasti.

Katso videolta lisää: https://youtu.be/p20nSUQ3JzI

 

Pirjo, omainen
Jyväskylä
format_quote

Lue miten tyytyväisiä Kuopion kaupungin kotihoito sekä asiakkaiden omaiset ovat Onervaan.

https://onervahoiva.fi/kuopion-kotihoito-ja-omaiset-tykastyivat-onervaan/

Kuopiossa kotihoito ja omaiset tykästyivät Onervaan.
format_quote

Me tykätään Onervasta todella paljon. Se helpottaa todella paljon työtä etenkin asiakkailla, joilla on paljon omaisia. Myös asukkaat tykkäävät kun näkevät kuvia esimerkiksi lastenlasten uudesta koirasta tai kuvia mökiltä.

Palvelutalon esimies
Palvelupäällikkö
Turku
 
Onervan omaisviestinnän pilotteja laajennetaan Turussa palveluasumiseen
Lue blogi
format_quote

Huoli äidin voinnista on aina läsnä mutta helppo viestittely hoitajien kanssa on ehdottoman positiivinen asia. Stressi vähenee kun tietämys lisääntyy. Kiitos kuuluu kaikille äitiä hoitaville!

Omainen

Paraikaa on menossa tärkeä ”Nettiä ikä kaikki” -kampanja, jossa haastetaan digitaitoisia opettamaan digikelkasta vaarassa putoavia läheisiään käyttämään nettiä ja teknisiä laitteita.

Apua kaipaavat etenkin ikääntyneet, jotka ovat vaarassa jäädä monien digitaalisten palveluiden, kuten pankkipalveluiden, ulkopuolelle.

Mutta vaikka se äiti tai mummo oppii käyttämään nettiä ja kännykkää, uhkaa meitä suurempi vaara. Se liittyy suomenkieleen ja puheeseen.

Puheohjaus tulee olemaan valtava muutos siinä miten käytämme digitaalisia palveluita. Etenkin ikääntyneille joiden näkökyky ja käsimotoriikka heikkenee, ei mobiililaitteet ja läppärit ole avuksi vaikka kuinka löytyisi digitaitoinen opastamaan käytössä. Jos ei näe, on hankala käyttää vaikka osaisi. (lisää…)

format_quote

Se on helppo käyttää, se tuo turvallisuutta ja vähentää huolta hurjasti.

Katso videolta lisää: https://youtu.be/p20nSUQ3JzI

 

Pirjo, omainen
Jyväskylä
format_quote

Lue miten tyytyväisiä Kuopion kaupungin kotihoito sekä asiakkaiden omaiset ovat Onervaan.

https://onervahoiva.fi/kuopion-kotihoito-ja-omaiset-tykastyivat-onervaan/

Kuopiossa kotihoito ja omaiset tykästyivät Onervaan.
format_quote

Me tykätään Onervasta todella paljon. Se helpottaa todella paljon työtä etenkin asiakkailla, joilla on paljon omaisia. Myös asukkaat tykkäävät kun näkevät kuvia esimerkiksi lastenlasten uudesta koirasta tai kuvia mökiltä.

Palvelutalon esimies
Palvelupäällikkö
Turku
 
Onervan omaisviestinnän pilotteja laajennetaan Turussa palveluasumiseen
Lue blogi
format_quote

Huoli äidin voinnista on aina läsnä mutta helppo viestittely hoitajien kanssa on ehdottoman positiivinen asia. Stressi vähenee kun tietämys lisääntyy. Kiitos kuuluu kaikille äitiä hoitaville!

Omainen