Avainsana: Onerva-bot

  • Onerva mukana Apuvälinemessuilla Tampereella 7.-8.11.2019

    Onerva mukana Apuvälinemessuilla Tampereella 7.-8.11.2019

    Tampereella järjestetään vuosittaiset Apuvälinemessut 7.-8.11.2019. Olemme tapahtumassa esiintymässä molempina päivinä ja perjantaina meillä on esittelypiste HIPPA-hankkeen osastolla.


    Apuvälinemessut tarjoaa tietoa ja ratkaisuja sekä ammattilaisten että kuluttajien näkökulmasta. Messuilla ovat esillä liikkumisen, kommunikoinnin, kodin ja hoitotyön apuvälineet. Kuntoutus, hyvinvointi, osallisuus ja esteettömyys ovat myös oleellisina mukana.


    Kerromme miten Onerva-bot eli puheohjattu virtuaaliavustaja ja ns. keskusteleva tekoäly voi auttaa kotihoidon asiakasta pärjäämään kotona paremmin ja helpottaa samalla hoitajien työtä (ja tuoda jopa miljoonien vuosittaiset säästöt).

    Kerromme myös meidän kokemuksista millaista on ollut kehittää bottia, kaikkine ylä- ja alamäkineen.

    Jos olet Apuvälinemessuilla, tule kuuntelemaan puheenvuoroamme tai tutustumaan palveluihimme seuraavina aikoina:

    • To 7.11 klo 9.50-10.10 Sininen lava, A-halli
    • Pe 8.11 klo 11.20-11.30 Sininen lava, A-halli + esittelypiste  numero 217 korttelissa B2 lähellä Sinistä lavaa

    Nähdään Tampereella!

  • Suomenkielinen tekoälyn kehittäminen etenee (Digi-Lönnrot, osa 2)

    Melko tarkalleen vuosi sitten juttelimme tekoälyä kehittävien yritysten ja tutkijoiden kanssa haasteesta. Suomenkielistä tekoälyä (esimerkiksi Onerva-botin kaltaista virtuaaliavustajaa) on vaikea kehittää koska tekoälyn ja algoritmien opettamiseksi ei ole tarjolla riittävästi suomenkielistä puheaineistoa.

    Samasta syystä monet globaalit jätit, kuten Amazon tai Google, eivät kehitä puheohjauspalvelujaan (Alexa, Google Home) tarjolle suomen kielellä, ainakaan mitenkään suurella tarmolla (toki syynä on myös pieni markkina-alueemme jolle ei maksa vaivaa tulla).

    Tuolloin pohdimme: entä jos lähtisimme keräämään puhedataa joukkoistuksen avulla (eng. crowdsourcing), ottaen mallia Mozillan Common Voice -projektista. Kerätään puhedataa ihmisiltä, annotoidaan ja rikastetaan sitä, jotta sitä voidaan hyödyntää tekoälyn kouluttamiseen ja suomenkielisten työvälineiden ja esimerkiksi robotiikan ratkaisuiden rakentamisessa.

    Visionamme oli kerätä dataa avoimeen, kansalliseen äänirekisteriin, jota voisi hyödyntää niin julkinen sektori, yritykset kuin tutkimuslaitokset. Tämä rekisteri voisi olla käytössä myös em. globaaleille jäteille, jotta saisimme heidän kuluttajatuotteet tarjolle myös suomen kielellä. Samalla rakennettaisiin kansallista kilpailukykyä koska voisimme rakentaa nopeammin parempia suomenkielisiä tekoälysovelluksia eri teollisuuden aloille.

    Pohdinta eteni tunnusteluihin eri toimijoiden kanssa, keskusteluja käytiin suuryritysten, ministeriön, Business Finlandin, IT-softatalojen ja jos jonkinlaisten instanssien kanssa. Kiinnostus oli hurjaa mutta asiat liikkuivat turhan hitaasti startup-yrityksen makuun. Tarvitsimme pikaisesti opetusdataa Onerva-bottia varten joten päätimme tarttua härkää sarvista itse.

    Niimpä päätimme rakentaa maailman ensimmäisen suomenkielisen Lahjoita puhetta -alustan. Alustan, jota kautta kansalaiset voivat lahjoittaa puhettaan tekoälyn kehittämisen tarpeisiin.

    Julkaisimme Lahjoita puhetta -sivuston osuvasti Kalevalan päivänä 28.2.2019. Voit tutustua sivustoon linkistä alta.

    Lahjoita puhetta

    Onervan resurssit edistää asiaa olivat kuitenkin vähäiset ja tällä ponnistuksella halusimme enemmänkin tökkiä tärkeäksi kokemaamme asiaa eteenpäin ja näyttää myös isommille toimijoille, että näin tämä homma etenee kun ryhdytään vain hommiin.

    Ja kyllähän ne pyörät sitten liikahtivatkin.

    Keväällä hommasta otti kopin Vake ja Tekoälykiihdyttämö. Tapasimme keväällä ja alkukesästä työpajoissa, johon kokoontui suomalaisia suuryrityksiä, julkisen tahon edustajia (mm. Yle) sekä lukuisia teknologiayrittäjiä ja startupeja, jotka touhuavat puheteknologian parissa.

    Keskustelimme eri toimijoiden tarpeista, pääsimme yhteisymmärrykseen, että kansallinen äänirekisteri olisi todellakin tarpeellinen. Määrittelimme alustavasti potentiaalisia äänitietolähteitä kuten Ylen aineistot, erilaiset muut äänirekisterit sekä ideoimamme Lahjoita puhetta -joukkoistus.

    Kesällä käynnistyi Vaken rahoittama Suomenkielisen tekoälyn esiselvitystyö, jossa aihetta selvitettiin laajemmin, ottaen huomioon mm. lainsäädännölliset rajoitteet.

    Nyt on käännetty uusi sivu kun Vaken rahoittama tekoälyselvitys (lataa pdf-dokumentti) näki päivänvalon tämän viikon tiistaina. Vaken tiedotteen voit lukea tästä.

    Iso pyörä pyörii vaikkakin pieni pelko on, että tästä seuraa selvitystä selvitysten perään eikä saada mitään valmista.

    Mutta iloksemme erityisesti Lahjoita Puhetta -hanke nostettiin esille yhtenä konkreettisena aiheena ja se  pääsee toivottavasti kunnolla käyntiin Vaken ohjauksessa ja yhteistyössä Ylen kanssa.

    Alla on muutamia Vaken Twitter-tilillä julkaisemia poimintoja tiistain julkistamistilaisuudesta.

    Paljon on vielä kysymysmerkkejä, kuka tekee alustan, milloin jne.

     

    https://vake.fi/suomenkielisen-tekoalyn-kieliresurssien-kehittaminen-etenee/?fbclid=IwAR2m_fpk_AiFztIQ3y5UzmaUvyi7lH8uEEt0jv9PGSLtwoNrgXT47GmjkrU

     

     

  • Ruuan verkkokaupan käyttäminen puheella

    Ruuan verkkokaupan käyttäminen puheella

    Moni ikääntynyt ei pysty käyttämään tietokonetta, tablettia tai älypuhelinta. Tällöin monet palvelut ovat täysin heidän ulottumattomissa, mikä lisää eriarvoisuutta sekä eristäytymistä.

    Jossain tapauksessa, kun esimerkiksi omaiset eivät ole auttamassa ja liikuntakyky heikkenee, se tekee vaikeammaksi tai miltei mahdottomaksi asua itsenäisesti kotona.

    Mitä jos ikäihminen voisikin käyttää nettipalveluita puheohjauksella? Ostaa ruokaa verkkokaupasta, käyttää pankkipalveluita, maksaa laskuja ja tarkistaa tilisaldon? Asioida Kelalla, Verolla tai muissa julkisissa palveluissa? Pelkästään puheella ja siten, että asiointia avustettaisiin.

    Uskomme, että tämä on mahdollista älykkäillä puheohjattavilla virtuaaliavustajilla. Avustajilla, jotka ohjaavat palvelun käytössä, vievät prosessia eteenpäin ja mahdollistavat kaksisuuntaisen keskustelun eli asiakas voi kysyä apua ongelmatilanteissa.

    Ennen kaikkea puheohjaus tarjoaa käyttöliittymän niille, joilla esimerkiksi näkökyvyn heikkenemisen johdosta ei ole mahdollisuutta käyttää älypuhelinta tai tietokonetta.

    Ja tämä ei ole mikään tulevaisuuden visio vaan ihan tätä päivää.

    Teknologiavastaavamme Lauri teki nopean mutta toimivan demon, jossa hän ostaa ruokaa verkkokaupasta puheohjauksella. Katso oheiselta videolta miten tämä toimii.

    Onerva-bot: puheohjattu virtuaaliavustaja kotihoitoon

    Rakennamme Onervalla puheohjattua virtuaaliavustajaa, ensisijaisesti kotihoitoon mutta myös laajemmin ikäihmisille kotona pärjäämisen tueksi.

    Botin hyödyntämiskohteita ja käyttötapauksia on määritelty yhdessä hoivapalvelutarjojien eli kuntien ja hoivayritysten kanssa. Nämä liittyvät paljolti hoidolliseen tukeen, esimerkiksi:

    • Voinnin tarkastus aamulla
    • Orientaatio päivän tapahtumiin
    • Varmistetaan tarvitseeko hoitajan käydä
    • Hälytysten lähettäminen kaatumistapauksissa
    • Sekavan asiakkaan rauhoittaminen
    • Viestintä asiakkaalta hoitajille/omaisille ja toisin päin
    • Muistutukset menoista / lääkityksestä

    Näiden lisäksi on erilaiset viihtymiseen liittymät käyttötapaukset kuten:

    • Äänikirjan tai radion soittaminen
    • Uutisen ja sään lukeminen
    • Nettihakujen tekeminen

    Kolmantena käyttötapausryhmänä on sähköinen asiointi ja erilaisten (netti)palveluiden käyttäminen, josta yllä oleva video onkin esimerkki. Näitä voi olla esimerkiksi:

    • Ruuan verkkokaupan tilaukset
    • Pankkipalvelut: laskun maksu, tilitietojen tarkastaminen
    • Ajanvaraukset
    • Julkiset palvelut, Kela, Vero jne.

     

    Onerva-botia kehitetään nyt hoivalliseen puoleen yhdessä kuntien kanssa. Keräämme puhedataa kotihoidon asiakkailta (heidän luvalla) ja opetamme tällä datalla bottia ymmärtämään vanhusten puhetta em. hoidollisissa tilanteissa.

    Samaan aikaan haemme kumppaneiksi organisaatioita, jotka haluavat tarjota ikäihmisille (ja toki muillekin kuluttajille) puheohjausta heidän palveluihin.

    Tämä vaatii sekä yrityksen (esim. pankki, kauppa, julkinen toimija) apua prosessien määrityksessä sekä teknisissä rajapinnoissa mutta myös äänidataa, jolla bottia voidaan opettaa. Tämän jälkeen Onerva-botiin voidaan lisätä uusi taito, esim. verkkokauppa-asiointi.

    Olisi hienoa kuulla minkälaiset taidot olisivat botille tärkeimpiä niin asiakkaan, omaisten kuin hoitajien näkökannalta. Jos sinulla on ideoita, ota yhteyttä sähköpostilla ville  at onervahoiva.fi tai osallistu keskusteluun meidän Twitter-tilillä.

  • Onerva-bot oppii savoa

    Onerva-bot oppii savoa

    ”Korttiakin lyötii, huastettiin jutut – huastettiin jutut.

    Se on paekka, miss’ on vieraat ja tutut, Lentävä Kalakukko!”

    🎼🚃

    Pieni hiihtoloman statuspäivitys tiimiltämme.

    1. ONERVA OPPII SAVOA

    Onervan puheohjattua virtuaaliavustajaa eli Onerva-bottia kehitetään yhdessä hoitajien ja asiakkaiden kanssa vuoden 2019 aikana yhteensä 6 kunnassa ympäri Suomea.

    Mikä on Onerva-bot ja miten se toimii? Katso tältä videolta kun juttelemme virtuaaliassistentin kanssa.

    Aloitamme Kuopiosta, jonne suuntasimme tiistaina projektin kickoff -palaveriin. Yhdessä Living Labin, kaupungin kotihoidon, asiakkaiden ja Savonia AMK:n kanssa keräämme kotihoidon asiakkaiden puhetta (luvan kanssa tietenkin) jota käytetään Onervan tekoälyn kehittämisessä. Jatkoa seuraa mm. Oulussa ja Jyväskylässä.

    Kun äänidataa on kerätty tarpeeksi ja botti oppinut riittävästi savoa, alkaa botti käymään kevään aikana itsenäisesti keskusteluja asiakkaiden kanssa. Pysy kuulolla niin tiedät miten botin opetus sujuu ja miten kotihoidon asiakkaat ottavat sen vastaan.

    2. TURUN PILOTIN TULOKSET

    Onervan pikaviestipalvelun eli ”hoiva-alan whatsappin” pilotti Turun kaupungin kotihoidossa päättyy tällä viikolla. Pian lähtee omaisille ja hoitajille palautekyselyt ja tammikuussa tehdyt ”syvähaastattelut” saadaan tutkijan analysoimana.

    Näitä perataan maaliskuussa. Muutama huomio jo nyt:

    • hoitajilla on aikaa viestiä Onervalla (”siinähän se sujuu muiden töiden lomassa”)
    • Omaisten huoli todella vähenee
    • Suurin haaste hoitajilla on keksiä mitä omaisille kirjoittaisi koska päivät toistuvat usein samanlaisina heidän näkökulmasta.

    Turussa kokeilut jatkuvat kuitenkin juhannukseen saakka asumispalveluissa ja Onerva-botti seuraa sitten syksyllä.

    Tässä vaiheessa jo iso kiitos Turun kaupungin vanhustoimelle yhteistyöstä.

    3. Multian kunta otti Onervan viestipalvelun koekäyttöön

    Multialla Keski-Suomessa pilotoidaan Onervan viestivihkoa sekä kotihoidossa että palveluasumisessa. Koekäyttö alkoi tämän viikon maanantaina ja jatkuu juhannukseen saakka, jonka jälkeen tehdään päätös jatkosta.

    Myös Kainuussa siirrytään näillä näkymin testaamaan Onervaa ja torstaina piipahdamme Porvoossa, jossa Onerva  on ollut jo liki vuoden käytössä.

    Myös yksityisellä puolella isohko ketju on ottanut Onervan käyttöön useissa yksiköissä mutta tämän tiimoilta sovimme vielä yrityksen kanssa asian julkaisusta.

    Eli aktiivista tohinaa niin Onerva-botin kuin omaisviestinnän ja pikaviestipalvelumme saralla.

    Aurinkoista hiihtolomaa!

    https://youtu.be/1QTXqTCcoNI

  • Miksi teknologian käyttöönotto ei edisty vanhushoivassa?

    Miksi teknologian käyttöönotto ei edisty vanhushoivassa?

    ”Suomi on kokeilujen maa” kuultiin toissa viikolla Säätytalolla ministeri Saarikon Harmaasta hopeaksi seminaarissa, jossa mekin olimme kertomassa Onerva-botista.

    Kokeiluja ja protoja on niin vietävästi mutta tuotantoon viedään harvoin, kertoi Evondosin viestintäjohtaja Leena Manner. Haastaen hieman suomalaisia vanhushoivan toimijoita.

    Yritysten on vaikea toimia alalla jos kassavirtaa joudutaan odottamaan vuosia. Jollei ole iso korporaatio pohjattomalla kassalla. Ja ihan kevyellä tuotteella terveyssektorille ei voi mennä, huomioiden regulaation, tietosuojavaatimukset jne.

    Pitäisi olla siis melkolailla valmista joten tuotekehitys vie alussa paljon rahaa mutta takaisinmaksua joudutaan odottamaan vuosia. Silloin ei palvelumuotoilut, lean startupit, agilet ja aiakaskeskeisyydet aina auta.

    Mutta miksi teknologiaa ei saada sitten hoiva-alalle?

    Rakennellaan pielavetisiä, purkkavirityksiä ja osaoptimoidaan

    Meissä on vähän pihtaamisen henkeä. Osaoptimoidaan.

    Yksityinen hoivayritys kertoi seminaarissa kuinka oli kokeillut Paro-hyljerobottia. Semmoista suloista pörröistä robottia, joka reagoi, pörisee, aktivoi vanhusta ja ties mitä.

    Super-simppeli mutta Teppo Turkin (Suomen Tokion suurlähetystön tiede-, teknologia- ja innovaationeuvos) mukaan siitä on saatu todella hyviä kokemuksia vanhushoivassa niin Australiassa, Kanadassa kuin Japanissa.

    Japanissa niitä on käytössä kymmeniä tuhansia. Suomessa ehkä kourallinen?

    Tuotekehitykseen on käytetty 10 miljoonaa euroa.

    Mutta se maksaa 4000e/kpl eli on aika tyyris.

    Paro on sen verran kallis, että ajateltiin ostaa Tokmannilta pehmoleluja, jos ne ajaisi saman asian. Mut ei ne oikein toimineet.” sanoi hoivayrityksen toimitusjohtaja.

    10 milj. tuotekehitys ja maailmalla menestystä nauttinut tuote vs. Tokmannilta parin euron pehmolelu.

    Tulokset voi olla tosiaan vähän erilaiset.

    Ja tätä me tehdään laajemminkin. Nähdään, että jossakin on tehty jotain hyvää. Mutta se maksaa. Pitäisikö tehdä itse? Vähän halvemmalla.

    Mutta en syytä tai soimaa yrittäjää. Itsekin startup-yrittäjänä venytän penniä aina kun mahdollista. Jos minulla olisi hoivayritys ja pelattaisiin pienillä katteilla, harkitsisin vakavasti 4000e sijoitusta.

    Mutta ei sitä kummoisia tuloksiakaan kannata silloin odottaa.

    Säästöjen mittakaavaa ei tajuta

    ”Ai se maksaa 50 euroa kuussa? Aika kallis.”

    Monesti kuulee valitettavan teknologian hintaa. Kuukausivelotteiset palvelut kuten turvakellot, -rannekkeet, viestipalvelut kuten Onervan omaisviestintä tai etäkuntoutus saattaa maksaa kaikkea 5€ ja 200€ väliltä. Robotti-investoinnit ovat usein jokusen tuhatta.

    Kyllähän se on rahaa mutta välillä ihmettelee ymmärtääkö alan toimijat paljonko työvoimakustannukset ovat? Ja minkälaisia säästöjä on odotettavissa? Tai hyötyjä asiakkaiden elämässä?

    Kotihoidon kokonaiskustannukset Suomessa on jotakuinkin miljardi euroa. Se on 1 000 000 000 euroa. Se on valtava määrä rahaa.

    Keskimäärin yksi kotihoidon käynti (AMK-tutkimuksen mukaan) maksaa sivu- ja matkakuluineen n. 35€/käynti. Helsingissä käyntejä tehdään n. 3 miljoonaa. Helsingin kaupungin kotihoidon kustannukset ovat siis reilusti yli 100 miljoonan euron tietämillä per vuosi.

    Kotihoidon käyntien ja hoitopuhelujen lukumäärä Helsingissä vuosina 2014–2016.
    Helsingin kotihoidon käyntien määrä. Lähde: https://www.hel.fi/uutiset/fi/sosiaali-ja-terveysvirasto/kotihoidon-kaynnit-lisaantyneet

    Sanotaan, että vaikkapa se 30 euron kk/asiakas kustannus avustavasta teknologiasta (esimerkiksi virtuaalihoitokäynti, turvakello tai meidän Onerva-botti) on pikkuraha jos sillä säästetään vaikkapa vain joka 10. käynti. Se tuo jo säästöä 10 miljoonaa euroa vuodessa pelkästään Helsinkiin. Kun otetaan teknologian hankintakustannus huomioon niin jää vielä n. 7,5 miljoonaa säästöön  (7000 kotihoidon asiakasta * 30 euroa/kk * 12kk = 2,5 milj. euroa)

    Navigilin toimitusjohtaja Matti Räty sanoikin että jos ostat heidän turvakellon maanantaina, se on maksanut itsensä takaisin torstaina. Siitä eteenpäin kaikki on hyvää ja kotia päin kunnalle ja palvelutarjoajalle. Puhumattakaan asiakkaasta. Navigilin turvakellot pitäisi olla standardi jokaisessa kunnassa.

    Navigilin turvakello parantaa asiakkaan elämänlaatua

    Toinen helppo esimerkki on kuntoutuksessa, jonka toi vastikään esille mm. Meditas Oy:n toimitusjohtaja Minna Laine kertoessaan heidän Mototiles-liikuntalaattojen hyödyistä.

    Luustoliiton mukaan yhden lonkkamurtuman hinta on 30 000 euroa (lähde: https://luustoliitto.fi/hoitamattomuuden-hinta/). Ja näitä tulee liukuhihnalta kuten kuvasta näkee.

    Hoitamattomuuden hinta (lähde: https://luustoliitto.fi/hoitamattomuuden-hinta/)

    Miten lonkkamurtumia estetään?

    Panostamalla kuntoutukseen, liikuntaan, ravintoon ja kaatumisten estämiseen.

    Jos kuntoutusta edistävä teknologia maksaisi muutaman tuhannen ja sillä säästetään edes yksi (1) kaatuminen ja sitä kautta lonkkamurtuma vuodessa, maksaa se moninkertaisesti itsensä takaisin.

    Tuotto-odotus, teknologian takaisinmaksuaika ja saavutettavat säästöt ovat niin mittavia, että meidän pitäisi lähteä systemaattisesti investoimaan tähän. Ei teknologiaan itseensä vaan monipuolisesti kaatumisten estämiseen. Ja mittaamaan noiden investointien vaikuttavuutta.

    Siitä päästäänkin viimeiseen kohtaan. Meidän ei pitäisi vain kokeilla teknologiaa ja todeta sen teknistä toimivuutta. Meidän pitäisi päämäärätietoisesti kehittää toimintaa, jota teknologia tukee ja mitata sitä.

    Ei kokeilla teknologiaa, kokeillaan tuottavuushyppyä

    Meidän ei pitäisi kokeilla miten teknologia toimii. Kyllä me tiedämme, että meidän Onerva toimii. Sanosten etäkuntoutus toimii. Mototiles toimii. Navigilin turvakello toimii. Ja moni muukin toki.

    Nämä tuotteet ovat olleet vuosia käytössä ympäri Suomen ja osa maailmalla. Meidän Onerva on ollut tuotantokäytössä muistisairaiden omaisten ja hoitajien välisessä viestinnässä kohta 5 vuotta ja palaute on loistavaa.

    Tulokset maailmalta kertovat, Paro-hylje toimii.

    Mutta tuoko ne kustannussäästöjä? Saako ne aikaan tuottavuushyppäyksen? Lisääkö ne asiakastyytyväisyyttä, tuoko ne iloa ja turvaa ihmisten arkeen?

    Toki.

    Ai et usko? No testaa.

    Onervan avulla voit mitata asiakas-, omais- ja henkilöstötyytyväisyyttä reaaliajassa.

    Mutta testaa kunnianhimoisesti ja tavoitteellisesti. Varaudu onnistumiseen. Ja toimimaan sen mukaisesti. Kuten Oulussa on tehty.

    Kun kaupunki huomasi Evondosin lääkeannostelijan hyödyt, päätyi se tekemään mittavan hankinnan. Kokeilusta tekoihin. Teoista laadukkaampaan, turvalliseen hoivaan. Ja säästöihin.

    Oulussa on mitattu Evondosin vaikuttavuus ja säästöt.

    Meidän pitäisikin mitata vaikuttavuutta riittävän kunnianhimoisesti. Asettaa kunnon mitattavat tavoitteet kokeiluille. Päättää millä toimenpiteillä noihin tavoitteisiin päästään ja mitata tuloksia.

    Mutta miten ne soveltuvat esimerkiksi hoitajien työprosessiin? Testataan sitäkin. Mutta huomioidaan, että osa tavoitteellista kehitystyötä, esimerkiksi merkittävien kustannussäästöjen tuomista, hoitajien työn helpottamista, asiakastyytyväisyyden nostamista, on työprosessien muuttaminen. Kenties jopa kulttuurin muuttaminen.

    Ollaanko palvelutarjoajilla valmiita muuttamaan kulttuuria? Se on pitkä tie ja siihen pitää sitoutua.

    Kun teknologian käyttöönotto on osa isompaa, tavoitteellista kehitysprosessia, on kyse muutosjohtamisesta. Se tarkoittaa, että hankkeeseen investoidaan tosissaan. Muutenkin kuin pelkästään itse teknologiaan. Sitä johdetaan aidosti. Sille nimetään vetäjä. Johto sitoutuu siihen. Sitä mitataan.

    Ja hei. Sitten jos ja kun kokeilut onnistuvat ja noita säästöjä saadaan tai asiakastyytyväisyys nousee. Sitten ei mutinoita. Sitten siirrytään tuotantoon ja nopeasti. Koska se on kaikkien etu.

     

  • Harmaasta Hopeaksi -teknologiaseminaari 24.1.2019

    Torstaina 24.1 olemme ministeri Annika Saarikon järjestämässä Harmaasta Hopeaksi -seminaarissa Helsingissä Säätytalolla.

    Kerromme Onerva-botista eli puheohjatusta virtuaaliavustajasta vanhushoivaan ja miten voimme saavuttaa hoivatyössä jopa 100 miljoonan euron vuosittaiset säästöt. 💰

    Samalla varmistaen riittävän laadukas, ajantasainen hoiva sekä 24/7 tuki, turva ja viihdyke ikääntyneelle asiakkaalle ❤️

    Suuret lupaukset avataan paikan päällä, tule kuuntelemaan! Tai kutsu meidät teille kertomaan lisää.

  • Onerva-bot: technology architecture for conversational AI

    Onerva-bot: technology architecture for conversational AI

    Onerva is building voice-operated virtual assistant for aging homecare customers.

    Onerva-bot is conversational-AI in smart speaker (or in an app) that can have conversations with customer:

    • Ask how she’s doing
    • Ask if she will need the nurse to visit
    • Orientate for the day
    • Send messages to family members
    • Send alarms to nurses
    • Entertain by playing audiobooks, read the news and weather
    • And allow customers with limited vision, to access digital services via voice (like buying groceries, see video in Finnish)

    In this post we will go through Onerva’s technology and architecture. 

    So all you gear heads interested in Voice + AI + robotics, scroll down.

     

    Why we need separate conversational-AI solution for healthcare?

    Before we dig into our tech stack, let’s answer one of the most common question:

    Why don’t we just use Alexa or Google Assistant?

    There are few simple reasons:

    1. there is no general AI that can understand everything
    2. data security
    3. ability to modify everything

    1. There is no general AI. Siri, Google, Alexa can’t understand eldercare context. Try telling Alexa or Siri, that you are feeling a bit of a pain in your stomach and see what happens. Try telling Google Assistant that you fell in the floor, can’t get up and need some help.

    Each use case, each context must be taught to the algorithm/bot/AI. We need to collect and enter vast amounts of data in order the bot to understand context and nuances of aging customers.

    We can of course teach Siri and Alexa to understand also eldercare related speech but then comes other challenges as follows.

    2. With Onerva-bot we are handling sensitive, personal  data. All the components have to be GDPR (Europe) and HIPAA (US) compliant.

    We cannot send the data into Amazon or Google servers. Or even if Google servers would stay inside EU and thus they would be GDPR compliant, our customer (care providers) might still want to keep the data on-premise. Or even inside the device/smart speaker i.e. it will never leave the end customers home.

    3. We also need to have 100% control and ability to modify the language models, intent discovery model, dialog flows and how the smart speaker operates. We want to be able stick our fingers into the heart of the AI or the circuit boards and do some hard core scientific surgery.

    Although we are creating product for homecare customers, the buying customer is healthcare provider (municipality, private operator). These operators have to have their own admin interfaces and there will be integrations from our smart speaker / conversational-AI into their systems. This will be done a lot easier with our own proprietary technology.

    So because of these reasons we need our own conversational-AI + smart speaker.

    But now to the tech.

    Components and technology needed for voice operated conversational AI

    What are the components of Onerva’s conversational AI? We use the following modules in conversational AI engine.

    1. Speech-to-text module (audio in, text out)
    2. Intent discovery (text in, intents out)
    3. Dialog flow, conversation logic (intents in, command out)
    4. Speech generation (commands in, audio out)

    Speech-to-text is trivial. Well not trivial but straightforward. It converts audio (voice-data) into text. Training a speech-to-text system requires huge amounts of voice-data, but the algorithms are well-known. A domain specific language model helps the system to choose the right word when two words sound similar. In our case, we must tune the language model to match how elders speak.

    Intent discovery is the core. It is our most valuable asset. That includes the actual intelligence, the understanding what person says. Intent discovery picks intents/meaning from speech.

    Consider the differences in following sentences:

    ”I’m thirsty” vs. ”I’m thirsty for your love”
    ”I’m dying to see you”
    vs. ”I’m dying, could you help?”

    This  intelligence we create by recording hundreds of hours of aging homecare customers speech in actual home care context. It’s all about the data. And we start to collect it now in 5 cities in Finland + doing nation wide crowdsourcing project among general population.

    Because of the vast amount of voice data from aging customers, we can build the best model in this niche.

    Dialog flow and conversation control is where we control how the conversations are leading us. This is where we have also the ”memory” of the conversation.

    If customer mentioned pain in his leg earlier, we can ask about that.

    This is also very context related and we use a lot of eldercare experts to create right kind of conversations flows. Customers with dementia sometimes tend to wonder around in their speech.

    Speech generation is the part where we answer back to the customer. Currently we play pre-recorded audio recordings. So we don’t generate audio from text. Now we want to keep it simple and have limited number of answers and this can be done easily with prerecorded audio. Soon we will add text-to-speech capability.

    Because we have 100% control in each part, we can add for example domain language models or local dialects in speech-to-text module. We can create our own dialog flows, add integrations into patient care systems, etc.

    And we can even try to understand emotions and feelings based on voice. Which is actually one task in our roadmap.

    Human-machine loop = quality assurance and faster learning curve

    Important part of our tech stack is so called ”Bot-commander interface”.

    This is web application for Onerva-bot supervisor. She can monitor each bot conversation (even 100 at the same time). She will see an alarm if the bot doesn’t understand some sentence from customer and she can take control of that conversation.

    With our point-and-click admin-interface, bot commander can choose the intent, i.e., tell the bot what the elder meant. And then the bot will again carry on the conversation.

    This will ensure quality of the conversation and make it possible to go production from day one.

    Initially, the bot commander will have more responsibility but as the bot learns more and more, she will let the bot work more independently. With each click, the bot learns on-the-fly while in production.

    Smart speaker is just a one option to deliver virtual assistant

    Ok, now we have our conversational-AI ready but we still need to get into the hands of homecare customer.

    A smartspeaker is just one option. Because the intelligence is in our conversational-AI engine, we can deliver this capability via Onerva-API basically for any device.

    So whether it’s a 3rd party smartspeaker, social robot, 3D printed old school telephone, Android/IOS application… you can use Onerva’s voice-operated virtual assistant in it. As long it has a mic, speaker, CPU and network card in it.

    Using Onerva’s conversational AI engine in different industries

    We focus in eldercare and we are making worlds best conversational-AI / virtual assistant for aging customers.

    But Onerva’s conversational-AI engine with Bot-commander tool is not tied to just one domain. It can be used in other industries also. Whether it’s customer service, retail, transportation, manufacturing or finance and banking. Just to name a few.

    If interested in testing it in your context or with your language, please let us know. It will take few weeks to set up a prototype.

    That’s all for now.

    When we progress more and get more data (especially via crowdsourcing), we will post more detailed info how we are using deep learning (neural networks) models for example in intent discovery. But that’s a post that I will leave to my colleague Lauri, our CTO.

    Btw… we are opening a seed round Q2/2020. If interested in joining us (or you know investors interested in voice+AI and/or healthcare) don’t hesitate to contact me: Ville at onervahoiva.fi, p. +358 50 326 4989, LinkedIn

  • Tammikuussa kierretään Suomea ja Ruotsia

    Tammikuussa kierretään Suomea ja Ruotsia

    Onervan alkuvuosi on käynnistynyt vauhdilla ja palaamme taas pienen lomatauon jälkeen myös bloggaamaan. Myös vlogiin eli meidän youtube-kanavalle tulee pian mm. uusi asiakasreferenssitarina joten käy kurkkaamassa ja pistä tili seurantaan.

    Alkuvuodesta keskitymme laajentamaan Onervan viestivihkon käyttöä Suomessa (mm. Turussa laajennetaan palveluasumiseen), neuvottelemme samalla piloteista Ruotsissa ja aloitamme Onerva-botin eli puheohjatun virtuaaliavustajan pilotoinnin 5 kunnassa.

    Tammikuussa löydät meidät seuraavista tapahtumista:

    • 15.1: Hyvinvointiteknologiapäivä, Uusikaupunki
    • 16.1: Turun kaupungin vanhushoivan asumispalvelut
    • 21.1: Tukholma, asiakastapaamiset
    • 22.-23.1: MVTe -messut Tukholmassa
    • 24.1: Ministeri Saarikon Harmaasta Hopeaksi -teknologiaseminaari Helsingissä

    Tervetuloa juttelemaan jos olet näissä tapahtumissa.

     

  • Hoitaako robotit vanhuksemme?

    Hoitaako robotit vanhuksemme?

    Kävimme keskiviikkona Slush 2018 yritystapahtumassa Osuuspankin #OPxSlush podcastissa haastateltavana. Keskustelimme tekoälystä ja robotiikasta hoivatyössä.

    Räväkästä podcastin otsikosta huolimatta robotit eivät tule syrjäyttämään hoitajia. Ihmiskosketusta ei korvaa mikään.

    Mutta hoitajapulan vuoksi meidän täytyy ottaa kaikki hyöty irti teknologiasta.

    Sen avulla voidaan esimerkiksi tuoda ihmiset lähemmäksi toisiaan. Ohjata (liian) vähäiset hoivaresurssit sinne missä niitä tarvitaan.

    Voimme avustaa rutiininomaisissa tehtävissä (esim. kuntoutusrobotit), tarjota 24/7 turvan kun ihmiset eivät pääse paikalle tai esimerkiksi avustaa hoitajia asiakkaiden siirtämisessä ja nostamisessa.

    Robotit ja tekoälyt voivat tarjota myös tukea, turvaa ja iloakin. Esimerkiksi kehittämämme Onerva-bot auttaa silloin kun näkökyvyn menettänyt yksinäinen vanhus ei voi edes lukea kirjaa tai sanomalehteä mutta puhe ja ääni toimii.

    Tällöin ääni voi olla ainoa toimiva käyttöliittymä ja mahdollistaa pääsyn digitaalisiin palveluihin, musiikkiin ja viihteeseen. Sekä viestimään läheisten kanssa.

    Uskomme myös, että tarvitaan paluuta ns. kyläyhteisömäiseen maailmaan (vai oliko sellaista koskaan?) missä lähiyhteisö tukee ikääntyneitä. Teknologia mahdollistaa paremmin ihmisten kohtaamiset ja palvelujen hankinnan, yhteistyön.

    Kuuntele/katso podcast alta.

    Iso kiitos kaikille tapaamillemme hienoille tyypeille ja jättikiitos järjestelijöille ja Slushin väelle. Oli hieno tapahtuma.

    (lisää…)

  • Onerva-botista puheohjauksella toimiva virtuaaliavustaja ikääntyneiden kotiin

    Onerva-botista puheohjauksella toimiva virtuaaliavustaja ikääntyneiden kotiin

    Onervasta oli juttu viime viikolla Hoiva ja Terveys -lehden innovaatiot osiossa.

    Jutussa käydään läpi Onerva-bottia eli kehittämäämme puheohjattua virtuaaliavustajaa, jota lähdemme kouluttamaan ja testaamaan 4 kunnan kanssa tulevana talvena ja keväänä.

    Onerva-botti tulee olemaan 24/7 tuki, turva ja viihdyttäjä ikääntyneelle vanhukselle.

    Botin kanssa voi käydä keskusteluja ja se voi esimerkiksi:

    • orientoida muistisairaan asiakkaan tulevaan päivään ja esimerkiksi hoitajan tulevaan käyntiin (käynti sujuu nopeammin)
    •  muistuttaa lääkkeistä ja menoista
    • kysyä vointia ja jaksamista
    • lähettää viestejä ja hälytyksiä tarpeen mukaan omaisille ja hoitajille
    • lukea äänikirjoja, uutisia, sään tai käynnistää vaikka radion

    Onerva-botti on siis vanhuksen henkilökohtainen avustaja, jota ohjataan puheella. Bottia kehitetään yhdessä ikääntyneiden asiakkaiden sekä hoivapalvelutarjoajien kanssa yhteistyössä.

    Lue Hoiva ja Terveyden -artikkeli linkistä alta.

    https://innovaatiot.hoivajaterveys.fi/uutiset/onerva-botista-puheohjauksella-toimiva-virtuaaliavustaja-ikaantyneiden-kotiin/