Loppuvuodesta pääset tapaamaan Onervaa useissa eri webinaareissa ja messuilla.

Tässä on lyhyt kuvaus marras-joulukuun tapahtumista, joissa olemme esiintymässä.

1. Hyvinvointiteknologiamessut 10.11.2020

Yksi parhaimmista sote-alan tapahtumista on Prizztech Oy:n, Sataedun ja kumppaneiden järjestämät Hyvinvointiteknologiamessut.

Koronasta huolimatta tai juuri siksi järjestäjät ovat saaneet aikaiseksi mahtavan monipuolisen ja mielenkiintoisen ohjelman, johon voit osallistua kotisohvalta.

Onerva ei pidä tällä kertaa perinteisestä myyntiesitystä vaan osallistumme kolmen muun kovasti arvostamamme yrittäjän kanssa paneelikeskusteluun tiistain 10.11 iltaohjelmassa klo 17.35-18.15.

Keskustelemme Meditaksen Minna Laineen sekä Kardemummon Samu Vatasen kanssa Minna Jaakkolan luotsaamana esimerkiksi siitä mikä ajaa muutosta terveysteknologian käyttöönotossa Suomessa ja onko pakko ainoa motivaattori?

Tervetuloa mukaan! Tässä tarkempi tiistain 10.11.2020 Iltaextraohjelma

2. ReissuEllu webinaari: Omaisviestintä ja yhteistyö vanhushoivassa torstaina 12.11.2020 klo 13-14 sekä torstaina 3.12.2020 klo 13-14.

ReissuEllu – Hyvinvointia kehittävä liikkuva oppimisympäristö -hanke on kutsunut meidät kahteen webinaariin kertomaan omaisviestinnästä ja omaisyhteistyöstä ikääntyneiden hoivassa.

Käymme läpi mm.

  • Mitä on omaisviestintä ikäihmisten kotihoidossa ja palveluasumisessa? 
  • Mitä hyötyä viestinnästä on asiakkaalle, hoitajille, omaisille kuin hoivapalvelutarjoajalle?
  • Mitä eri työvälineitä on tarjolla omaisviestintään ja miten ne eroavat toisistaan?
  • Miten varmistetaan tietoturvallinen viestintä?
  • Omaisviestinnän parhaita käytäntöjä ja vinkkejä niin omaisille kuin hoitajille kymmenistä eri kunnista

Ensimmäinen webinaari järjestetään torstaina 12.11.2020 klo 13-14
Ilmoittaudu tästä linkistä.

Toinen webinaari järjestetään 3.12.2020 klo 13-14. Ilmoittaudu tästä linkistä.

Molemmat webinaarit ovat maksuttomia. Tervetuloa mukaan!

3. Webinar: Co-operation opportunities in health tech for Finnish and Japanese companies 17.11.2020

Kävimme lokakuussa puhumassa Japanin talousministeriön kutsumana 3rd Well Aging Society Summit Asia-Japan -konferenssissa (Lue lisää: https://onervahoiva.fi/onerva-japanissa/).

Esitys meni sen verran hyvin, että paikalla ollut Business Finlandin Japanin edustaja kutsui meidät taas Japaniin (toki etänä).

Ensi viikolla tiistaina 17.10.2020 klo 08-10 olemme kertomassa Onervasta ja palveluistamme vanhushoivaan.

Ilmoittautumiset:

https://www.lyyti.fi/reg/Virtual_Delegation_Japan_Healthcare_9935

format_quote

Se on helppo käyttää, se tuo turvallisuutta ja vähentää huolta hurjasti.

Katso videolta lisää: https://youtu.be/p20nSUQ3JzI

 

Pirjo, omainen
Jyväskylä
format_quote

Lue miten tyytyväisiä Kuopion kaupungin kotihoito sekä asiakkaiden omaiset ovat Onervaan.

https://onervahoiva.fi/kuopion-kotihoito-ja-omaiset-tykastyivat-onervaan/

Kuopiossa kotihoito ja omaiset tykästyivät Onervaan.
format_quote

Me tykätään Onervasta todella paljon. Se helpottaa todella paljon työtä etenkin asiakkailla, joilla on paljon omaisia. Myös asukkaat tykkäävät kun näkevät kuvia esimerkiksi lastenlasten uudesta koirasta tai kuvia mökiltä.

Palvelutalon esimies
Palvelupäällikkö
Turku
 
Onervan omaisviestinnän pilotteja laajennetaan Turussa palveluasumiseen
Lue blogi
format_quote

Huoli äidin voinnista on aina läsnä mutta helppo viestittely hoitajien kanssa on ehdottoman positiivinen asia. Stressi vähenee kun tietämys lisääntyy. Kiitos kuuluu kaikille äitiä hoitaville!

Omainen

”Suomi on kokeilujen maa” kuultiin toissa viikolla Säätytalolla ministeri Saarikon Harmaasta hopeaksi seminaarissa, jossa mekin olimme kertomassa Onerva-botista.

Kokeiluja ja protoja on niin vietävästi mutta tuotantoon viedään harvoin, kertoi Evondosin viestintäjohtaja Leena Manner. Haastaen hieman suomalaisia vanhushoivan toimijoita.

Yritysten on vaikea toimia alalla jos kassavirtaa joudutaan odottamaan vuosia. Jollei ole iso korporaatio pohjattomalla kassalla. Ja ihan kevyellä tuotteella terveyssektorille ei voi mennä, huomioiden regulaation, tietosuojavaatimukset jne.

Pitäisi olla siis melkolailla valmista joten tuotekehitys vie alussa paljon rahaa mutta takaisinmaksua joudutaan odottamaan vuosia. Silloin ei palvelumuotoilut, lean startupit, agilet ja aiakaskeskeisyydet aina auta.

Mutta miksi teknologiaa ei saada sitten hoiva-alalle?

Rakennellaan pielavetisiä, purkkavirityksiä ja osaoptimoidaan

Meissä on vähän pihtaamisen henkeä. Osaoptimoidaan.

Yksityinen hoivayritys kertoi seminaarissa kuinka oli kokeillut Paro-hyljerobottia. Semmoista suloista pörröistä robottia, joka reagoi, pörisee, aktivoi vanhusta ja ties mitä.

Super-simppeli mutta Teppo Turkin (Suomen Tokion suurlähetystön tiede-, teknologia- ja innovaationeuvos) mukaan siitä on saatu todella hyviä kokemuksia vanhushoivassa niin Australiassa, Kanadassa kuin Japanissa.

Japanissa niitä on käytössä kymmeniä tuhansia. Suomessa ehkä kourallinen?

Tuotekehitykseen on käytetty 10 miljoonaa euroa.

Mutta se maksaa 4000e/kpl eli on aika tyyris.

Paro on sen verran kallis, että ajateltiin ostaa Tokmannilta pehmoleluja, jos ne ajaisi saman asian. Mut ei ne oikein toimineet.” sanoi hoivayrityksen toimitusjohtaja.

10 milj. tuotekehitys ja maailmalla menestystä nauttinut tuote vs. Tokmannilta parin euron pehmolelu.

Tulokset voi olla tosiaan vähän erilaiset.

Ja tätä me tehdään laajemminkin. Nähdään, että jossakin on tehty jotain hyvää. Mutta se maksaa. Pitäisikö tehdä itse? Vähän halvemmalla.

Mutta en syytä tai soimaa yrittäjää. Itsekin startup-yrittäjänä venytän penniä aina kun mahdollista. Jos minulla olisi hoivayritys ja pelattaisiin pienillä katteilla, harkitsisin vakavasti 4000e sijoitusta.

Mutta ei sitä kummoisia tuloksiakaan kannata silloin odottaa.

Säästöjen mittakaavaa ei tajuta

”Ai se maksaa 50 euroa kuussa? Aika kallis.”

Monesti kuulee valitettavan teknologian hintaa. Kuukausivelotteiset palvelut kuten turvakellot, -rannekkeet, viestipalvelut kuten Onervan omaisviestintä tai etäkuntoutus saattaa maksaa kaikkea 5€ ja 200€ väliltä. Robotti-investoinnit ovat usein jokusen tuhatta.

Kyllähän se on rahaa mutta välillä ihmettelee ymmärtääkö alan toimijat paljonko työvoimakustannukset ovat? Ja minkälaisia säästöjä on odotettavissa? Tai hyötyjä asiakkaiden elämässä?

Kotihoidon kokonaiskustannukset Suomessa on jotakuinkin miljardi euroa. Se on 1 000 000 000 euroa. Se on valtava määrä rahaa.

Keskimäärin yksi kotihoidon käynti (AMK-tutkimuksen mukaan) maksaa sivu- ja matkakuluineen n. 35€/käynti. Helsingissä käyntejä tehdään n. 3 miljoonaa. Helsingin kaupungin kotihoidon kustannukset ovat siis reilusti yli 100 miljoonan euron tietämillä per vuosi.

Kotihoidon käyntien ja hoitopuhelujen lukumäärä Helsingissä vuosina 2014–2016.

Helsingin kotihoidon käyntien määrä. Lähde: https://www.hel.fi/uutiset/fi/sosiaali-ja-terveysvirasto/kotihoidon-kaynnit-lisaantyneet

Sanotaan, että vaikkapa se 30 euron kk/asiakas kustannus avustavasta teknologiasta (esimerkiksi virtuaalihoitokäynti, turvakello tai meidän Onerva-botti) on pikkuraha jos sillä säästetään vaikkapa vain joka 10. käynti. Se tuo jo säästöä 10 miljoonaa euroa vuodessa pelkästään Helsinkiin. Kun otetaan teknologian hankintakustannus huomioon niin jää vielä n. 7,5 miljoonaa säästöön  (7000 kotihoidon asiakasta * 30 euroa/kk * 12kk = 2,5 milj. euroa)

Navigilin toimitusjohtaja Matti Räty sanoikin että jos ostat heidän turvakellon maanantaina, se on maksanut itsensä takaisin torstaina. Siitä eteenpäin kaikki on hyvää ja kotia päin kunnalle ja palvelutarjoajalle. Puhumattakaan asiakkaasta. Navigilin turvakellot pitäisi olla standardi jokaisessa kunnassa.

Navigilin turvakello parantaa asiakkaan elämänlaatua

Toinen helppo esimerkki on kuntoutuksessa, jonka toi vastikään esille mm. Meditas Oy:n toimitusjohtaja Minna Laine kertoessaan heidän Mototiles-liikuntalaattojen hyödyistä.

Luustoliiton mukaan yhden lonkkamurtuman hinta on 30 000 euroa (lähde: https://luustoliitto.fi/hoitamattomuuden-hinta/). Ja näitä tulee liukuhihnalta kuten kuvasta näkee.

Hoitamattomuuden hinta (lähde: https://luustoliitto.fi/hoitamattomuuden-hinta/)

Miten lonkkamurtumia estetään?

Panostamalla kuntoutukseen, liikuntaan, ravintoon ja kaatumisten estämiseen.

Jos kuntoutusta edistävä teknologia maksaisi muutaman tuhannen ja sillä säästetään edes yksi (1) kaatuminen ja sitä kautta lonkkamurtuma vuodessa, maksaa se moninkertaisesti itsensä takaisin.

Tuotto-odotus, teknologian takaisinmaksuaika ja saavutettavat säästöt ovat niin mittavia, että meidän pitäisi lähteä systemaattisesti investoimaan tähän. Ei teknologiaan itseensä vaan monipuolisesti kaatumisten estämiseen. Ja mittaamaan noiden investointien vaikuttavuutta.

Siitä päästäänkin viimeiseen kohtaan. Meidän ei pitäisi vain kokeilla teknologiaa ja todeta sen teknistä toimivuutta. Meidän pitäisi päämäärätietoisesti kehittää toimintaa, jota teknologia tukee ja mitata sitä.

Ei kokeilla teknologiaa, kokeillaan tuottavuushyppyä

Meidän ei pitäisi kokeilla miten teknologia toimii. Kyllä me tiedämme, että meidän Onerva toimii. Sanosten etäkuntoutus toimii. Mototiles toimii. Navigilin turvakello toimii. Ja moni muukin toki.

Nämä tuotteet ovat olleet vuosia käytössä ympäri Suomen ja osa maailmalla. Meidän Onerva on ollut tuotantokäytössä muistisairaiden omaisten ja hoitajien välisessä viestinnässä kohta 5 vuotta ja palaute on loistavaa.

Tulokset maailmalta kertovat, Paro-hylje toimii.

Mutta tuoko ne kustannussäästöjä? Saako ne aikaan tuottavuushyppäyksen? Lisääkö ne asiakastyytyväisyyttä, tuoko ne iloa ja turvaa ihmisten arkeen?

Toki.

Ai et usko? No testaa.

Onervan avulla voit mitata asiakas-, omais- ja henkilöstötyytyväisyyttä reaaliajassa.

Mutta testaa kunnianhimoisesti ja tavoitteellisesti. Varaudu onnistumiseen. Ja toimimaan sen mukaisesti. Kuten Oulussa on tehty.

Kun kaupunki huomasi Evondosin lääkeannostelijan hyödyt, päätyi se tekemään mittavan hankinnan. Kokeilusta tekoihin. Teoista laadukkaampaan, turvalliseen hoivaan. Ja säästöihin.

Oulussa on mitattu Evondosin vaikuttavuus ja säästöt.

Meidän pitäisikin mitata vaikuttavuutta riittävän kunnianhimoisesti. Asettaa kunnon mitattavat tavoitteet kokeiluille. Päättää millä toimenpiteillä noihin tavoitteisiin päästään ja mitata tuloksia.

Mutta miten ne soveltuvat esimerkiksi hoitajien työprosessiin? Testataan sitäkin. Mutta huomioidaan, että osa tavoitteellista kehitystyötä, esimerkiksi merkittävien kustannussäästöjen tuomista, hoitajien työn helpottamista, asiakastyytyväisyyden nostamista, on työprosessien muuttaminen. Kenties jopa kulttuurin muuttaminen.

Ollaanko palvelutarjoajilla valmiita muuttamaan kulttuuria? Se on pitkä tie ja siihen pitää sitoutua.

Kun teknologian käyttöönotto on osa isompaa, tavoitteellista kehitysprosessia, on kyse muutosjohtamisesta. Se tarkoittaa, että hankkeeseen investoidaan tosissaan. Muutenkin kuin pelkästään itse teknologiaan. Sitä johdetaan aidosti. Sille nimetään vetäjä. Johto sitoutuu siihen. Sitä mitataan.

Ja hei. Sitten jos ja kun kokeilut onnistuvat ja noita säästöjä saadaan tai asiakastyytyväisyys nousee. Sitten ei mutinoita. Sitten siirrytään tuotantoon ja nopeasti. Koska se on kaikkien etu.

 

format_quote

Se on helppo käyttää, se tuo turvallisuutta ja vähentää huolta hurjasti.

Katso videolta lisää: https://youtu.be/p20nSUQ3JzI

 

Pirjo, omainen
Jyväskylä
format_quote

Lue miten tyytyväisiä Kuopion kaupungin kotihoito sekä asiakkaiden omaiset ovat Onervaan.

https://onervahoiva.fi/kuopion-kotihoito-ja-omaiset-tykastyivat-onervaan/

Kuopiossa kotihoito ja omaiset tykästyivät Onervaan.
format_quote

Me tykätään Onervasta todella paljon. Se helpottaa todella paljon työtä etenkin asiakkailla, joilla on paljon omaisia. Myös asukkaat tykkäävät kun näkevät kuvia esimerkiksi lastenlasten uudesta koirasta tai kuvia mökiltä.

Palvelutalon esimies
Palvelupäällikkö
Turku
 
Onervan omaisviestinnän pilotteja laajennetaan Turussa palveluasumiseen
Lue blogi
format_quote

Huoli äidin voinnista on aina läsnä mutta helppo viestittely hoitajien kanssa on ehdottoman positiivinen asia. Stressi vähenee kun tietämys lisääntyy. Kiitos kuuluu kaikille äitiä hoitaville!

Omainen