”Kyllä se huojentaa mieltä, kun tietää, että äidillä on kaikki hyvin ja mieli on iloinen”
Haastattelimme elokuun lopussa Onerva Omaisviestintäpalvelua käyttävää omaista, jonka äiti on kotihoidon asiakkaana, mutta asuu toisessa kaupungissa.
Kesällä 2018 otettiin hoitajien ja omaisten välisessä viestinnässä käyttöön Onervan sähköinen viestivihko.
Tässä omaisen kokemuksia Onervan käytöstä ensimmäisiltä kuukausilta. (lisää…)
Jos minulle on joku asia tullut selväksi Onervan kehittämistyössä, niin se on vastaus yllä esitettyyn kysymykseen.
Kyllä, uusia viestintävälineitä tarvitaan omaisten ja hoitajien väliseen viestintään.
Miksikö? Siitä syystä, että nykyisillä käytettävissä olevilla keinoilla viestintä omaisten ja hoitajien välillä ei suju.
Tästä meille ovat kertoneet lukuisat omaiset ja hoitajat ympäri Suomen. Tästä saamme myös aika ajoin lukea iltapäivälehtien palstoilta, kun joku ikääntynyt kotihoidon asiakas on jäänyt vaille ruokaa tai kotihoidon käyntejä, ja vihaiset omaiset kirjoittavat tästä lehtiin. (lisää…)
Vanhushoivaan liittyvissä keskusteluissa, niin julkisuudessa kuin kohtaamisissamme alan ammattilaisten kanssa, yhtenä kuumana perunana on ollut jo pitkään aihe:
Kuka hoitaa vanhuksemme tulevaisuudessa, kun suuret ikäluokat siirtyvät hoivan piiriin?
Sosiaali- ja terveysalalla ollaan suuren haasteen edessä. Suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle tuhansia kokeneita hoitajia poistuu työmarkkinoilta.
Tehyn tilaston mukaan sosiaali- ja terveysalalta eläköityy vuoteen 2030 mennessä lähes 142 000 henkilöä (Tehy tilastoina 2013, 2. päivitetty painos). Samaan aikaan hoivan tarpeessa olevien määrä lisääntyy huimasti.
Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan 30 vuoden päästä 75 vuotta täyttäneitä on arviolta yli kaksinkertainen määrä nykyiseen verrattuna.
Yleisimmin vanhustyön kentällä vaikuttaa vallitsevan näkemys, jonka mukaan ainoa ratkaisu haasteeseen on palkata lisää henkilökuntaa. Kuitenkin myös eriäviä näkemyksiä löytyy. (lisää…)
”Miksi niille omaisille nyt pitäisi mitään viestiä?”
Onerva hoivaviestinnän parissa toimiessani olen siinä mielessä hyvin antoisassa roolissa, että saan kohdata työssäni sekä hoiva-alan ammattilaisia että asiakkaiden omaisia, ja kuulla heidän näkemyksiään viestinnästä ja heidän välisestä yhteistyöstä.
Hoiva-alan ammattilaisia kuunnellessani, olen törmännyt kahteen hyvin erilaiseen näkökulmaan omaisten kanssa käytävästä viestinnästä ja sen tarpeellisuudesta.
Osa ammattilaisista ymmärtää omaisten kanssa käytävän viestinnän ja yhteistyön tarpeen ja näkee sen myös hyödyllisenä omaa työtään ajatellen.
Tämä joukko pitää viestintää tärkeänä asiana, he ymmärtävät omaisten olevan voimavara, joka auttaa asiakkaan kohtaamisessa. He myös toivovat omaisilta aktiivista viestintää.
Heille Onervan kaltainen viestintämenetelmä on yksi omaisten kanssa käytävää viestintää ja yhteistyötä helpottava ja edistävä keino.
Kuitenkin toinen osa hoiva-alan ammattilaisista on asiasta täysin eri mieltä.
Aivan vähän aikaa sitten keskustelimme useiden hoiva-alan ammattilaisten kanssa viestinnästä, ja saimme kuulla mielestäni varsin surullisia kommentteja kuten:
”Miksi niille omaisille nyt pitäisi mitään viestiä?”,
”Ei niitä kuitenkaan kiinnosta tietää” tai
”Mehän kirjataan jo Efficaan/Pegasokseen jne.”
Niin, miksi niiden omaisten kanssa pitäisi viestiä? (lisää…)
Keskustellessamme hoiva-alan ammattilaisten kanssa olemme aika-ajoin törmänneet käsitteeseen ”vaikea/haastava omainen”.
Tällä on tarkoitettu omaisia, jotka puuttuvat nopeasti hoidon epäkohtiin, tuovat esille tyytymättömyytensä läheisensä saamasta hoidosta, soittelevat usein, tai käydessään läheisensä luona haluavat keskustella aina omahoitajan kanssa jne.
Tämän koetaan vievän liikaa työntekijöiden aikaa, joka on pois muulta hoivatyöltä, mikä on täysin ymmärrettävää. Mutta miten on asia omaisten näkökulmasta katsottuna? (lisää…)
Kertoessamme hoivapalvelun tarjoajille Onerva omaisviestintäpalvelustamme, yksi yleisimmistä meille esitetyistä kysymyksistä liittyy yleensä tietoturvaan.
”Niin mutta mitenkäs se tietoturva?” tai ”Ei me kyllä voida asiakkaiden tietoja tuolla tavalla kertoa”.
Jotkut ovat pelänneet sähköisen viestinnän johtavan jopa vankilatuomioon: ”Ei, ei missään tapauksessa, siitähän joutuu linnaan”. (lisää…)
Suomessa on vallalla hyvin voimakas hoivakulttuurin ethos. Moni omainen olettaa edelleen, että läheisen siirtyessä hoivan piiriin, hoidon taso on automaattisesti hyvä ja kaikki läheisen asiat hoituvat ilman, että niistä tarvitsee itse mitenkään huolehtia. (lisää…)
Onervahoivan väki toivottaa Hyvää Ihmisoikeuksien päivää kaikille!
”Ihmisoikeuksien päivän tavoitteena on juhlistaa niitä oikeuksia, joita harjoitamme päivittäin sekä muistuttaa oikeuksien mukanaan tuomista velvollisuuksista, ja meille jokaiselle kuuluvasta vastuusta edistää ihmisoikeuksia” (Suomen YK-liitto).
Muistetaan, että ihmisoikeudet koskevat meitä kaikkia, sukupuoleen, kansallisuuteen ja ikään katsomatta.
Meillä on oikeus tulla kohdelluksi ihmisarvoisesti myös silloin, kun emme ole enää nuoria, kauniita ja tuotteliaita yhteiskunnan jäseniä.
Meillä on oikeus tulla kuulluksi ja nähdyksi myös silloin, kun hiuksemme ovat harmaantuneet, kuljemme selkä kumarassa ja tämän päivän asiat unohtuvat mielestä.
Vielä silloinkin meillä on oikeus ihmisarvoiseen kohteluun ja arvokkaaseen vanhuuteen.
Kokeile tästä ihmisoikeuspeliä ja testaa tietosi ihmisoikeuksista.