Koronaviruksen johdosta riskiryhmäläisten eristys tulee kestämään todennäköisesti vielä pitkään.

Euroopan komission puheenjohtaja ehdottaa, että vanhusten palvelutalojen vierailukielto jatkuisi ainakin vuoden 2020 loppuu saakka. Ks. Iltalehden uutinen tästä.

Todennäköisesti myös kotihoidon asiakkaiden luona vierailuja tulee välttää ja käynnit pyritään minimoimaan vielä pitkään.

Ikäihmisten eristäytyminen palvelutaloihin ja koteihinsa pitkäksi aikaa aiheuttaa itsessään lukuisia haasteita. Liikkumattomuus, virikkeiden ja tekemisen puute, eristäytyminen läheisistä ja viestinnän vaikeus sekä asioinnin hankaluudet, esimerkiksi kaupassa käynti.

Ikäinstituutin johtaja Päivi Topo toteaakin haastattelussa.

”Mitä pidempään tämä jatkuu sitä suurempi todennäköisyys on, että vanhainkodeissa tulee tavanomaista enemmän kuolemia [rajoitusten takia]. On vaikea ylläpitää toimintakykyä ja kokonaishyvinvointia näin rajoitetun elämän piirissä” (Iltalehti, 13.4.2020)

Meidän tuleekin pian miettiä kestäviä, skaalautuvia ja pitkäkestoisia ratkaisuja näihin ongelmiin. Myös koronaviruksen jälkeistä aikaa ajatellen.

Ratkaisujen pitää täyttää seuraavat vaatimukset:

  1. Toistettavissa oleva. Ratkaisun pitää toimia tänään, huomenna ja vielä vuoden päästä. Uudestaan ja uudestaan.
  2. Skaalattavissa kymmenille tuhansille. Ratkaisu pitää olla monistettavissa ympäri Suomen tasalaatuisena, jopa kymmenille tuhansille ikäihmisille. Se pitää pystyä viemään tuotantoon nopeasti.
  3. Kustannustehokas. Ratkaisun pitää olla kustannustehokas ja taloudellisesti kestävällä pohjalla.
  4. Laadukas ja turvallinen. Ratkaisun pitää olla laadukas ja täyttää vaaditut kriteerit esimerkiksi tietosuojan suhteen tai esimerkiksi ruokatoimituksissa kylmäketju ei saa katketa ja maksutapahtumat tulee olla turvallisia.

 

Vapaaehtoiset eivät takaa aina jatkuvuutta, purukumiviritelmät eivät laatua

Koronakriisin vuoksi monet vapaaehtoiset urheiluseuroja myöten ovat aktivoituneet auttamaan ikäihmisiä ja tämä on valtavan hienoa.  Olemme kaivanneet yhteisöllisyyttä ikäihmisten hoivaan jo pitkään.

Mutta nämä eivät ole aina kestäviä ratkaisuja. Saati skaalattavissa ympäri Suomea tuhansille ikäihmisille.

Kunnanjohtaja soittamassa kitaraa tai pitämässä jumppaa vanhusten palvelutalon terassilla asukkaille on hyvää imagon kiillotusta ja brändityötä. Mutta jos se kuntapomo ei soittele joka ikinen ilta tästä iäisyyteen asti jokaikisen palvelutalon ja kotihoitoasiakkaan parvekkeen alla, on se kestämätön ratkaisu.

Vanhusten kauppa-asioinnissa naapuriapu on kullan arvoista mutta jaksaako naapuri käydä kaupassa joka viikko seuraavan 2 vuoden ajan? Entä jos naapuri sairastuu? Kuka käy kaupassa?

Mitä jos järjestö tai urheiluseura, joka on hoitanut pro bono / alle markkinahintojen kauppa-apua, päättääkin lopettaa palvelun yhtäkkiä? Kuten kävi Joensuussa vuoden alussa ja kaupunki joutui pikavauhtia etsimään vaihtoehtoisen tavan järjestää kauppa-asiointi.

Ikäihmisten kauppa-asiointi, liikunta, viriketoiminta ja palvelut täytyykin tuottaa ammattimaisesti ja tehokkaasti. Palveluissa tulee hyödyntää alustoja, jotka on suunniteltu yhdessä asiakkaiden kanssa skaalattaviksi, turvallisiksi ja kustannustehokkaiksi.

Näiden tukena voidaan hyödyntää tietenkin myös vapaaehtoisia, naapuriapua, järjestöjä ja kuntien koronaa varten järjestämää erityisapua, vaikka sitten sitä kunnanjohtajaa kitaransa kanssa.

Muutamia hyväksi todettuja teknologioita avuksi koronan vuoksi eristäytyneille ikäihmisille

Tässä on muutama ehdotus kestäviksi, kustannustehokkaiksi ja vaikuttavuudeltaan toimiviksi todistetuista ratkaisuista auttamaan ikäihmisiä niin kotona kuin palvelutaloissa.

Nämä ovat palveluita, jotka ovat jo käytössä eri puolilla Suomea, joiden tietoturva on varmistettu, jotka on kehitetty yhdessä hoitajien ja asiakkaiden kanssa.

1. Kotihoidon asiakkaat ruuan verkkokaupan piiriin.

Ruuan verkkokauppa kotiinkuljetuksella on turvallisin ja edullisin tapa järjestää ikäihmisten kauppa-asiointi. Esimerkiksi K-ruoka.fi verkkokaupan kautta ostosten keräily ja kotiinkuljetus turvallisesti, ilman että kylmäketju katkeaa hintaan 9,90€/12,90€ (Plussakortilla tai ilman) on todella edullista.

Emme näekään syytä miksi kunnat kilpailuttavat erikseen kauppapalveluita (lähinnä kuljetuksen hintaa). Asiakkaan ja kunnan kannalta olisi parempaa, että käytettäisiin samaa hyväksi todettua mallia/alustaa mitä muutkin kuluttajat eli ihan normaalia ruuan verkkokauppaa kotiinkuljetuksella.

Kokemuksemme mukaan näin säästetään niin hoitajien aikaa kuin päästään laadukkaampaan ja kokoaisedullisempaan ratkaisuun.

Tässä on monia hyötyjä.

  • Hyödynnetään kaupan valtavaa valikoimaa, joka on tarjolla kaikille muillekin kuluttajille  (joskus nimittäin kuntien kilpailuttaessa kauppa-asiointia, on voittanut kauppa tarjonnut suppeampaa valikoimaa tai korkeammilla tuotehinnoilla)
  • Maksaminen on turvallista. Rahaa ei anneta tuntemattomille.
  • Kotiinkuljetus on varmaa ja turvallista. Kylmäketju ei katkea. Tämä on etenkin kesällä tärkeää. Kaupat käyttävät ammattimaisia kuljetusliikkeitä kumppaneina.
  • Jatkuvuus: palvelu on käytössä vielä vuodenkin päästä ja samalla hinnalla.

Jotta kauppa-asiointi olisi vieläkin helpompaa myös omaisille ja kotihoidolle, olemme kehittäneet yhdessä kotihoidon kanssa heille räätälöidyn kauppasovelluksen.

Se löytyy Onervan omaisviestintä-sovelluksen sisältä, mahdollistaen näin hoitajien ja omaisten välisen viestinnänkin yhdestä paikasta käsin. Katso Onervan kauppasovelluksen esittelyvideo tästä.

2. Ammattimainen liikunta- ja viriketoiminta jokaiseen palvelutaloon tai ikäihmisten koteihin

Tutkimusten mukaan jo viikon täyslepo vähentää ikäihmisten lihasvoimaa jopa 25% (lue YLE:n uutinen)

Miten aktivoida ikäihmisiä liikkumaan palvelutaloissa ja kotona? Miten tehdä se helposti, skaalautuvasti ja laadukkaasti?

Esimerkiksi Sanosteen etäjumpalla, jossa ohjaaja on aidosti paikalla. Siten jumppa on turvallinen tapa liikkua, sillä ohjaaja ja osallistuja näkevät ja kuulevat toisensa. Se on myös hauska tapa pitää yllä kuntoa, sillä ohjaaja motivoi ja kannustaa ikääntynyttä osallistujaa (toisin kuin esimerkiksi Youtube-videoissa).

Etäjumppa tulee kuvapuheluna joko tablettilaitteeseen tai kannettavaan tietokoneeseen. Tablettilaitteen kanssa ikäihmisen tarvitsee vain vastata ohjaajan soittamaan kuvapuheluun.

Tutustu Sanosteen palveluihin tästä.

Jokaisessa palvelutalossa tai miksei myös kotihoidon tiimeissä pitäisi olla myös Meditaksen Moto Tiles liikuntalaatat ikäihmisten motoriikan ja liikkuvuuden kehittämiseen. Moto Tiles liikuntalaatat sisältävät erilaisia harjoituksia, joita pelataan koskettamalla jalalla laattoja, joissa on kosketusanturi.

Kyseessä on useita kansainvälisiä palkintoja voittanut tanskalainen hyvinvointi-innovaatio, joka parantaa ikäihmisen kokonaisvaltaista toimintakykyä. Tieteellisissä kokeissa on osoitettu, että ne ikäihmiset, jotka harjoittelivat Moto Tiles-laatoilla vain 1-2 kertaa viikossa 2 kk:n ajan, paransivat merkittävästi tasapainoaan ja fyysistä toimintakykyään.

Moni palvelutalo käyttää laitetta säännöllisesti päivätoiminnassaan, tässä olisikin saatavilla erinomainen keino, jolla voimme vaikuttaa yhä useamman ikäihmisen kaatumisvaaran pienenemiseen sekä mielen piristymiseen.

Tutustu Moto Tiles liikuntalaattoihin tästä.

3. Omaisviestintä osaksi hoitotyön arkea.

Koronaeristyksen aikana omaisten huoli ikäihmisten voinnista on kasvanut entisestään. Yleisiä huolenaiheita ja omaisten kysymyksiä:

  • Miten äiti/isä voi?
  • Onko kaikki kunnossa, onko vointi huonontunut/parantunut?
  • Onko hän ottanut lääkkeensä, onko muistanut syödä?
  • Onko hän päässyt ulkoilemaan?
  • Onko hän saanut liikuntaa ja muuta viriketoimintaa?

Nyt kun vierailut vanhusten palvelutaloissa on kielletty ja kotihoidon asiakkaiden luonakaan ei vierailuja suositella, mietitään palvelutaloissa ja kotihoidossa miten huolestuneiden omaisten kyselyihin vastataan?

Onervan omaisviestintäsovellus on Suomen suosituin omaisviestintään räätälöity pikaviestipalvelu – eräänlainen ”sähköinen viestivihko”. Sen avulla omaiset ja hoitajat voivat viestiä keskenään kuvin ja tekstin, tietoturvallisesti ja reaaliajassa.

Katso Onervan omaisviestintäpalvelun esittelyvideo tästä.

Onervan avulla omaiset tietävät aina mitä heidän rakkailleen kuuluu. Samalla säästetään hoitajien aikaa kun huolipuhelut vähenevät. Omaisia osallistamalla hoivaan, voidaan vihdoin siirtyä kauan kaivattuun yhteistyöhön hoivatyössä.

Haluatko tutustua näihin ja moniin muihin ratkaisuihin helpottamaan ikäihmisten arkea koronakriisin keskellä (ja toki sen jälkeenkin)? Tule mukaan Hyvinvointi- ja terveysteknologiasta apua koronakriisiin -webinaarisarjaan. Alla lisätietoa.


Millaisia mahdollisuuksia hyvinvointi- ja terveysteknologian palvelut tarjoavat koronakriisin muuttamaan arkeen sosiaali- ja terveysalalle? Miten etäpalveluja voidaan hyödyntää poikkeusoloissa? Millaisilla tavoilla omaiset huomioidaan kiireen keskellä? Miten terveydenhuollon toimintatapoja voidaan tehostaa ja palveluiden laatua parantaa teknologian avulla? Entä miten työn kuormittavuutta voidaan keventää?

Hyvinvointi- ja terveysteknologiasta apua koronakriisiin -webinaarisarja käsittelee näitä aiheita mm. kotona asumisen, kuntoutuksen ja terveyspalveluiden näkökulmasta.

Webinaarisarja toteutetaan arkipäivisin 14.5- 20.5.2020 klo 9.00 alkaen. Voit osallistua yhteen tai useampaan webinaariin oman aikataulusi ja mielenkiintosi mukaan. Webinaarisarja on maksuton, mutta edellyttää ilmoittautumista.

Tapahtuma verkkosivut: https://satakuntadigihealth.fi/tapahtumat/

Lisätietoja:

Niina Holappa
Projektipäällikkö
Prizztech Oy / Satakunta DigiHealth -hanke
044 710 5455
niina.holappa@prizz.fi

Webinaarisarjan järjestää Satakunta DigiHealth -hanke, jota toteuttaa Prizztech Oy, Satedu, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Tampereen yliopisto ja WinNova. Hanketta rahoittaa Satakuntaliitto (EAKR) ja alueen kunnat.

format_quote

Se on helppo käyttää, se tuo turvallisuutta ja vähentää huolta hurjasti.

Katso videolta lisää: https://youtu.be/p20nSUQ3JzI

 

Pirjo, omainen
Jyväskylä
format_quote

Lue miten tyytyväisiä Kuopion kaupungin kotihoito sekä asiakkaiden omaiset ovat Onervaan.

https://onervahoiva.fi/kuopion-kotihoito-ja-omaiset-tykastyivat-onervaan/

Kuopiossa kotihoito ja omaiset tykästyivät Onervaan.
format_quote

Me tykätään Onervasta todella paljon. Se helpottaa todella paljon työtä etenkin asiakkailla, joilla on paljon omaisia. Myös asukkaat tykkäävät kun näkevät kuvia esimerkiksi lastenlasten uudesta koirasta tai kuvia mökiltä.

Palvelutalon esimies
Palvelupäällikkö
Turku
format_quote

Huoli äidin voinnista on aina läsnä mutta helppo viestittely hoitajien kanssa on ehdottoman positiivinen asia. Stressi vähenee kun tietämys lisääntyy. Kiitos kuuluu kaikille äitiä hoitaville!

Omainen

”Suomi on kokeilujen maa” kuultiin toissa viikolla Säätytalolla ministeri Saarikon Harmaasta hopeaksi seminaarissa, jossa mekin olimme kertomassa Onerva-botista.

Kokeiluja ja protoja on niin vietävästi mutta tuotantoon viedään harvoin, kertoi Evondosin viestintäjohtaja Leena Manner. Haastaen hieman suomalaisia vanhushoivan toimijoita.

Yritysten on vaikea toimia alalla jos kassavirtaa joudutaan odottamaan vuosia. Jollei ole iso korporaatio pohjattomalla kassalla. Ja ihan kevyellä tuotteella terveyssektorille ei voi mennä, huomioiden regulaation, tietosuojavaatimukset jne.

Pitäisi olla siis melkolailla valmista joten tuotekehitys vie alussa paljon rahaa mutta takaisinmaksua joudutaan odottamaan vuosia. Silloin ei palvelumuotoilut, lean startupit, agilet ja aiakaskeskeisyydet aina auta.

Mutta miksi teknologiaa ei saada sitten hoiva-alalle?

Rakennellaan pielavetisiä, purkkavirityksiä ja osaoptimoidaan

Meissä on vähän pihtaamisen henkeä. Osaoptimoidaan.

Yksityinen hoivayritys kertoi seminaarissa kuinka oli kokeillut Paro-hyljerobottia. Semmoista suloista pörröistä robottia, joka reagoi, pörisee, aktivoi vanhusta ja ties mitä.

Super-simppeli mutta Teppo Turkin (Suomen Tokion suurlähetystön tiede-, teknologia- ja innovaationeuvos) mukaan siitä on saatu todella hyviä kokemuksia vanhushoivassa niin Australiassa, Kanadassa kuin Japanissa.

Japanissa niitä on käytössä kymmeniä tuhansia. Suomessa ehkä kourallinen?

Tuotekehitykseen on käytetty 10 miljoonaa euroa.

Mutta se maksaa 4000e/kpl eli on aika tyyris.

Paro on sen verran kallis, että ajateltiin ostaa Tokmannilta pehmoleluja, jos ne ajaisi saman asian. Mut ei ne oikein toimineet.” sanoi hoivayrityksen toimitusjohtaja.

10 milj. tuotekehitys ja maailmalla menestystä nauttinut tuote vs. Tokmannilta parin euron pehmolelu.

Tulokset voi olla tosiaan vähän erilaiset.

Ja tätä me tehdään laajemminkin. Nähdään, että jossakin on tehty jotain hyvää. Mutta se maksaa. Pitäisikö tehdä itse? Vähän halvemmalla.

Mutta en syytä tai soimaa yrittäjää. Itsekin startup-yrittäjänä venytän penniä aina kun mahdollista. Jos minulla olisi hoivayritys ja pelattaisiin pienillä katteilla, harkitsisin vakavasti 4000e sijoitusta.

Mutta ei sitä kummoisia tuloksiakaan kannata silloin odottaa.

Säästöjen mittakaavaa ei tajuta

”Ai se maksaa 50 euroa kuussa? Aika kallis.”

Monesti kuulee valitettavan teknologian hintaa. Kuukausivelotteiset palvelut kuten turvakellot, -rannekkeet, viestipalvelut kuten Onervan omaisviestintä tai etäkuntoutus saattaa maksaa kaikkea 5€ ja 200€ väliltä. Robotti-investoinnit ovat usein jokusen tuhatta.

Kyllähän se on rahaa mutta välillä ihmettelee ymmärtääkö alan toimijat paljonko työvoimakustannukset ovat? Ja minkälaisia säästöjä on odotettavissa? Tai hyötyjä asiakkaiden elämässä?

Kotihoidon kokonaiskustannukset Suomessa on jotakuinkin miljardi euroa. Se on 1 000 000 000 euroa. Se on valtava määrä rahaa.

Keskimäärin yksi kotihoidon käynti (AMK-tutkimuksen mukaan) maksaa sivu- ja matkakuluineen n. 35€/käynti. Helsingissä käyntejä tehdään n. 3 miljoonaa. Helsingin kaupungin kotihoidon kustannukset ovat siis reilusti yli 100 miljoonan euron tietämillä per vuosi.

Kotihoidon käyntien ja hoitopuhelujen lukumäärä Helsingissä vuosina 2014–2016.

Helsingin kotihoidon käyntien määrä. Lähde: https://www.hel.fi/uutiset/fi/sosiaali-ja-terveysvirasto/kotihoidon-kaynnit-lisaantyneet

Sanotaan, että vaikkapa se 30 euron kk/asiakas kustannus avustavasta teknologiasta (esimerkiksi virtuaalihoitokäynti, turvakello tai meidän Onerva-botti) on pikkuraha jos sillä säästetään vaikkapa vain joka 10. käynti. Se tuo jo säästöä 10 miljoonaa euroa vuodessa pelkästään Helsinkiin. Kun otetaan teknologian hankintakustannus huomioon niin jää vielä n. 7,5 miljoonaa säästöön  (7000 kotihoidon asiakasta * 30 euroa/kk * 12kk = 2,5 milj. euroa)

Navigilin toimitusjohtaja Matti Räty sanoikin että jos ostat heidän turvakellon maanantaina, se on maksanut itsensä takaisin torstaina. Siitä eteenpäin kaikki on hyvää ja kotia päin kunnalle ja palvelutarjoajalle. Puhumattakaan asiakkaasta. Navigilin turvakellot pitäisi olla standardi jokaisessa kunnassa.

Navigilin turvakello parantaa asiakkaan elämänlaatua

Toinen helppo esimerkki on kuntoutuksessa, jonka toi vastikään esille mm. Meditas Oy:n toimitusjohtaja Minna Laine kertoessaan heidän Mototiles-liikuntalaattojen hyödyistä.

Luustoliiton mukaan yhden lonkkamurtuman hinta on 30 000 euroa (lähde: https://luustoliitto.fi/hoitamattomuuden-hinta/). Ja näitä tulee liukuhihnalta kuten kuvasta näkee.

Hoitamattomuuden hinta (lähde: https://luustoliitto.fi/hoitamattomuuden-hinta/)

Miten lonkkamurtumia estetään?

Panostamalla kuntoutukseen, liikuntaan, ravintoon ja kaatumisten estämiseen.

Jos kuntoutusta edistävä teknologia maksaisi muutaman tuhannen ja sillä säästetään edes yksi (1) kaatuminen ja sitä kautta lonkkamurtuma vuodessa, maksaa se moninkertaisesti itsensä takaisin.

Tuotto-odotus, teknologian takaisinmaksuaika ja saavutettavat säästöt ovat niin mittavia, että meidän pitäisi lähteä systemaattisesti investoimaan tähän. Ei teknologiaan itseensä vaan monipuolisesti kaatumisten estämiseen. Ja mittaamaan noiden investointien vaikuttavuutta.

Siitä päästäänkin viimeiseen kohtaan. Meidän ei pitäisi vain kokeilla teknologiaa ja todeta sen teknistä toimivuutta. Meidän pitäisi päämäärätietoisesti kehittää toimintaa, jota teknologia tukee ja mitata sitä.

Ei kokeilla teknologiaa, kokeillaan tuottavuushyppyä

Meidän ei pitäisi kokeilla miten teknologia toimii. Kyllä me tiedämme, että meidän Onerva toimii. Sanosten etäkuntoutus toimii. Mototiles toimii. Navigilin turvakello toimii. Ja moni muukin toki.

Nämä tuotteet ovat olleet vuosia käytössä ympäri Suomen ja osa maailmalla. Meidän Onerva on ollut tuotantokäytössä muistisairaiden omaisten ja hoitajien välisessä viestinnässä kohta 5 vuotta ja palaute on loistavaa.

Tulokset maailmalta kertovat, Paro-hylje toimii.

Mutta tuoko ne kustannussäästöjä? Saako ne aikaan tuottavuushyppäyksen? Lisääkö ne asiakastyytyväisyyttä, tuoko ne iloa ja turvaa ihmisten arkeen?

Toki.

Ai et usko? No testaa.

Onervan avulla voit mitata asiakas-, omais- ja henkilöstötyytyväisyyttä reaaliajassa.

Mutta testaa kunnianhimoisesti ja tavoitteellisesti. Varaudu onnistumiseen. Ja toimimaan sen mukaisesti. Kuten Oulussa on tehty.

Kun kaupunki huomasi Evondosin lääkeannostelijan hyödyt, päätyi se tekemään mittavan hankinnan. Kokeilusta tekoihin. Teoista laadukkaampaan, turvalliseen hoivaan. Ja säästöihin.

Oulussa on mitattu Evondosin vaikuttavuus ja säästöt.

Meidän pitäisikin mitata vaikuttavuutta riittävän kunnianhimoisesti. Asettaa kunnon mitattavat tavoitteet kokeiluille. Päättää millä toimenpiteillä noihin tavoitteisiin päästään ja mitata tuloksia.

Mutta miten ne soveltuvat esimerkiksi hoitajien työprosessiin? Testataan sitäkin. Mutta huomioidaan, että osa tavoitteellista kehitystyötä, esimerkiksi merkittävien kustannussäästöjen tuomista, hoitajien työn helpottamista, asiakastyytyväisyyden nostamista, on työprosessien muuttaminen. Kenties jopa kulttuurin muuttaminen.

Ollaanko palvelutarjoajilla valmiita muuttamaan kulttuuria? Se on pitkä tie ja siihen pitää sitoutua.

Kun teknologian käyttöönotto on osa isompaa, tavoitteellista kehitysprosessia, on kyse muutosjohtamisesta. Se tarkoittaa, että hankkeeseen investoidaan tosissaan. Muutenkin kuin pelkästään itse teknologiaan. Sitä johdetaan aidosti. Sille nimetään vetäjä. Johto sitoutuu siihen. Sitä mitataan.

Ja hei. Sitten jos ja kun kokeilut onnistuvat ja noita säästöjä saadaan tai asiakastyytyväisyys nousee. Sitten ei mutinoita. Sitten siirrytään tuotantoon ja nopeasti. Koska se on kaikkien etu.

 

format_quote

Se on helppo käyttää, se tuo turvallisuutta ja vähentää huolta hurjasti.

Katso videolta lisää: https://youtu.be/p20nSUQ3JzI

 

Pirjo, omainen
Jyväskylä
 
Onervan omaisviestinnän pilotteja laajennetaan Turussa palveluasumiseen
Lue blogi
format_quote

Lue miten tyytyväisiä Kuopion kaupungin kotihoito sekä asiakkaiden omaiset ovat Onervaan.

https://onervahoiva.fi/kuopion-kotihoito-ja-omaiset-tykastyivat-onervaan/

Kuopiossa kotihoito ja omaiset tykästyivät Onervaan.
format_quote

Me tykätään Onervasta todella paljon. Se helpottaa todella paljon työtä etenkin asiakkailla, joilla on paljon omaisia. Myös asukkaat tykkäävät kun näkevät kuvia esimerkiksi lastenlasten uudesta koirasta tai kuvia mökiltä.

Palvelutalon esimies
Palvelupäällikkö
Turku
format_quote

Huoli äidin voinnista on aina läsnä mutta helppo viestittely hoitajien kanssa on ehdottoman positiivinen asia. Stressi vähenee kun tietämys lisääntyy. Kiitos kuuluu kaikille äitiä hoitaville!

Omainen