Terveydenhuollon tuotekehittäjien ja asiakkaiden eli kuntien sekä hoivayritysten tarjonta ja tarpeet eivät aina täsmää.

Juttelin viime viikolla pitkän puhelun meidän asiakkaan eli kunnan vanhustoimista vastaavan kanssa liittyen omaisviestintään. Heidän tarve oli perinteinen, haluttaisiin yksi tuote joka täyttäisi mahdollisimman monta käyttötapausta.

Yleisellä tasolla etenkin vanhushoivassa haluttaisiin että hoitajilla olisi:

  • mahdollisimman vähän käyttöliittymiä ja eri sovelluksia
  • mahdollisimman monta asiaa hoituisi yhden sovelluksen kautta
  • mahdollisimman vähän salasanojen muistamista

Toisaalta kunta kaipaisi helpostusta hankintaan ja tuotteiden ylläpitoon IT-osastolleen:

  • mahdollisimman yksinkertainen käyttöoikeuksien hallinta
  • mahdollisimman yksinkertainen sovellusten päivittäminen
  • mahdollisimman helppo hankinta, mielellään yhdeltä luukulta
  • jos mahdollista, vältetään kilpailutus

Sama vaatimus on tullut esille markkinakartoituksissa kun olemme jutelleet niin Yhdysvaltoihin, Ruotsiin kun täällä Suomessa: asiakkaat haluavat ns. holistisia, kokonaisvaltaisia ratkaisuja.

Haaste on siinä että teknologiayritykset taas pyrkivät tekemään yhden asian mutta niin että se olisi maailman paras. Eli yritykset fokusoituvat ydinosaamiseensa ja yhteen tai kahteen tärkeimpään toiminnallisuuteen.

Teknologiayritykset haluavat tarjota parasta käyttäjilleen, keskittymällä tärkeimpiin ominaisuuksiin

Teknologiayritykset keskittyvät tarjoamaan wow-elämystä olemalla parhaita yhdessä tai kahdessa asiassa.

Tähän olemme tottuneet kuluttajinakin: käytämme täsmäsovelluksia täsmätarpeeseen. Spotifyllä kuunnellaan musiikkia, Woltilla tilataan ruokaa, Uberilla taksi, Zoomilla palaveri kavereiden kanssa jne.

Voisi olla luonnollista lisätä Zoomiin pikaviestintä ja chat-mahdollisuus mutta sitä varten on taas Whatsapp (valveutuneemmille Signal).

Näin voidaan mahdollistaa huippukäytettävyys ja maailman paras toiminnallisuus. Ja toki rajalliset rahalliset resurssit myös ohjaavat yrityksiä keskittymiseen.

Suomessakin kehitetään maailman huipputeknologiaa esimerkiksi ikääntyneiden hoivaan, josta esimerkkinä tämä hyvä kooste parin vuoden takaa.

Image for post
Lähde: https://medium.com/vozrastech/take-a-look-at-agetech-market-map-finland-442954b077d8

Kuten koosteesta näkee, jos haluat taklata monta käyttötapausta, tarkoittaa tämä todella monen yrityksen tuotteen tai palvelun hankintaa.

Mutta tällöin se toiminnallisuus per tuote on väkisinkin hyvin kapeaa ja sopii vain tarkoin määriteltyyn käyttötapaukseen.

Ja tämä ei taas sovi edellä mainittuihin asiakkaiden tarpeisiin, kun haluttaisiin yhdessä paketissa kaikki. Mikä taas vaikeuttaa tuotteiden laajentumista.

Isot järjestelmät saavat tylyt tuomiot käyttäjiltä – silti niiden perään haikaillaan

On toisaalta mielenkiintoista että asiakkaat eli esimerkiksi kunnat toivovat tällaisia generalistisovelluksia, joiden tulisi sopia mahdollisimman moneen käyttötapaukseen mutta samaan aikaan mammuttijärjestelmät, esimerkiksi isot toiminnanohjaus- tai potilastietojärjestelmät ovat järjestään saaneet todella todella huonoja käytettävyysarvioita.

Esimerkiksi monet potilastietojärjestelmät ovat saaneet käyttäjiltä murskaavia kouluarvosanoja väliltä 5-7.

Ja tähän se johtaa. Jos teknologiayritys haluaa tehdä sovelluksen joka keittää kahvit, maksaa laskut, kirjaa sairaskertomukset ja soittaa vielä asiakkaan suosikkimusiikkia… niin väkisinkin se ei tee mitään niistä hyvin.

Mutta se maksaa törkeän paljon. Ja käyttöönotto vaatii massiivisen IT-projektin ja lopulta käyttäjät haukkuvat mammutin pystyyn.

Ja tämä on oman kokemuksen mukaan iso haaste terveydenhuollon tietojärjestelmissä. Kysyntä ja tarjonta eivät täsmää.

Kerron seuraavaksi pari esimerkkiä vanhushoivasta ja meidän omaisviestinnän kehitystyöstä.

Case omaisviestintä: ”Kaikki hankitut sovellukset pitää olla integroitu meidän potilastietojärjestelmään”

Juttelin pari vuotta sitten keskisuuren kunnan kanssa omaisviestintäsovelluksen hankinnasta.

Kunnan sote-sektorin IT-hankinnoista vastaavalta tuli tiukka linjaveto:

”Olemme päättäneet, että JOKAISEN hankitun tietojärjestelmän tai sovelluksen pitää olla integroituna meidän potilastietojärjestelmään”

Tällainen kategorinen vaatimus voisi äkkiseltään hankaloittavan arkipäivän työtä.

Monille startup-yrityksille integraatiovaatimus voi nostaa seinän pystyyn samantien koska integraation rakentamisen kustannus voi nousta kymmeniin tai satoihin tuhansiin ja välttämättä tätä ei pystytä vyöryttämään tuotteen hintaan.

Välttämättä potilastietojärjestelmän toimittaja ei edes suostu moista integraatiota rakentamaan, vaikka rahaa ja halua olisi.

Ja tämä voi taas estää kuntaa hankkimasta tärkeätä teknologiaa itselleen.

Toisaalta globaalit teknologiajätit taas eivät paljoa korvaansa lotkauta härmäläisen IT-hankkijan vaatimuksille. En usko, että esimerkiksi Microsoftilla ovat heti ensimmäisenä rakentamassa Office integraatiota Efficaan.

Voi käydäkin, että IT-osaston pitäessä vartiotorniansa (ja kokonaisarkkitehtuuriansa) ylpeästi pystyssä, loppukäyttäjät eli hoitajat ja asiakkaat jäävät paitsi kaikesta hyvästä mitä maailmalla kehitetään.

Case omaisviestintä #2: kunta pohtii hankintaa 4 vuotta

Toisen kunnan kanssa juteltiin omaisviestinnästä 2017. Tarve oli kuulemma suuri ja tulisi ehdottomasti ratkaista.

Etenemimme pian (1 vuoden päästä) pilotoimaan Onervan omaisviestintää kunnan kotihoidossa. Tulokset olivat loistavia ja niin hoitajat kuin omaiset toivoivat ratkaisusta pysyvää.

Kunnalla oli kuitenkin ongelma: ratkaisun hankinta ylittäisi hankintarajan ja vaatisi kilpailutusta. Se taas kuulosti työläältä.

Joku vinkkasi, että heidän potilastietojärjestelmässä on omaisviestinnän ominaisuus, mutta se oli niin kehno ettei sitä oltu otettu käyttöön.

Mutta koska se oli siellä, kuulosti se houkuttelevalta. Olisi yksi sovellus vähemmän, ei useampia salasanojen muistamisia, voitaisiin tehdä suorahankinta koska järjestelmätoimittaja on jo kilpailutettu.

Mutta toisaalta muistettiin, että…. ”monet potilastietojärjestelmät ovat saaneet käyttäjiltä murskaavia kouluarvosanoja väliltä 5-7.

Lopputulema: omaisviestintä koetaan edelleen ehdottomasti tärkeäksi asiaksi ratkaista ja nyt 4 tai 5 vuoden jälkeen sen hankkimiseen on perustettu komitea, joka pohtii kokonaistaloudellisesti järkevintä hankintaa…

Vinkit kunnille hoivateknologian hankitaan – ja yrityksille tuotekehitykseen

Mikä siis ratkaisuksi? Miten tyydytetään kuntien tarpeet ja teknologiaa kehittävien yritysten tarjonta? Miten tarjotaan maailman parasta käyttökokemusta mutta minimoidaan sovellusten määrä?

Järjestelmien eli eri teknologioiden välinen integraatio on tullut ensimmäisenä mieleen kun olemme keskustelleet asiakkaiden kanssa.

Asiakkaat haluaisivat että järjestelmät keskustelisivat keskenään paremmin ja näin voitaisiin esimerkiksi minimoida erilliset hoitajien käyttöliittymät.

Esimerkiksi Onervalla ollaan neuvoteltu kotihoidon sensoridatan tuomisesta meidän viestintäsovellukseen. Näin hoitajilla ja omaisilla olisi yksi käyttöliittymä, jolla voisivat viestiä sekä tarkastella sensorien tuottamaa dataa.

Esimerkkikuva sovellusten välisistä integraatioista, joissa kahden eri yrityksen sensorit tuottavat dataa, joka näytetään hoitajalle Onervan sovelluksella.
Esimerkkikuva sovellusten välisistä integraatioista, joissa kahden eri yrityksen sensorit tuottavat dataa, joka näytetään hoitajalle Onervan sovelluksella.

Tähän useimmat tuntemani teknologiayritykset ovat valmiita. Toki me kaikki haluaisimme että oma tuote ja oma brändi olisi se mikä näkyisi asiakkaille ja muut olisivat täydentäviä toimintoja.

Näiden ekosysteemien ja arvoketjujen muodostaminen vaatii teknologiayritykseltä kykyä katsoa kauemmaksi mutta myös nöyryyttä ymmärtää, että itse on vaikea tehdä isoa läpimurtoa varsinkaan kansainvälisesti.

Mutta integraatioiden rakentaminen maksaa ja yritysten ei niitä kannata tehdä, ilman että ratkaisulle löytyy maksaja. Se, että pieni startup rakentaa integraation pieneen potilastietojärjestelmään tai toisen startupin kanssa, maksaa paljon mutta ei skaalaudu esimerkiksi ulkomaille.

Tässä asiakasorganisaatioiden eli esimerkiksi kuntien tulisi tulla myös vastaan ja nähdä integroidun ratkaisun arvo ja olla valmiita maksamaan siitä.

Integraatioita ja ekosysteemejä voitaisiin rakentaa esimerkiksi innovaatiohankintoina ja useampia ekosysteemihankkeita onkin käynnistetty Suomessa (esimerkiksi Tampereen Kotidigi) ja toki integraatiota tehdään eri toimijoiden välillä paraikaa, näin myös Onervalla.

Uusille yrityksille ketkä ovat tulossa terveydenhuollon markkinoille antaisinkin seuraavan vinkin: liiketoimintamalli tulisi arvioida alusta lähtien em. haasteet ja tarpeet huomioiden.

Vaikka yrityksellesi olisi maailman paras tuote tai ratkaisu johonkin täsmäongelmaan niin sitä on erittäin vaikea saada markkinoille.

Tästä syystä suoramyynti asiakkaille ja sen koko arvoketjun hallitseminen itse ei ole välttämättä järkevää. Alusta saakka voisi olla järkevää rakentaa liiketoimintamalli lisensoinnin tai API:ien pohjalle eli ratkaisu integroitaisiin jo syntyessään muihin olemassaoleviin teknologioihin. Jolloin maksava asiakas olisi toinen teknologiatoimija.

Tästä on monta muutakin hyötyä:

  • voidaan hyödyntää olemassa olevien toimijoiden asiakaskuntaa
  • regulaatiotarve siirretään sinne päämiehelle ja
  • markkinoille pääsy on todennäköisesti huomattavasti nopeampaa.

Huonona puolena toki on että oma brändi ei ole välttämättä niin näkyvä, ja siitä kakusta ei saa koko siivua.

Kuntien teknologiahankinnoista vastaaville myös pari vinkkiä:

  1. Elämme ns. appi-ekonomiassa. Pitää hyväksyä se, että työntekijöiden tulee käyttää useita eri sovelluksia työssään. Koulutus ja osaamisen kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää
  2. Joskus ongelman ratkaisu on tärkeämpää kuin hieno arkkitehtuuri: IT-hankinnoista vastaavat haluavat pitää ns. järjestelmäarkkitehtuurin yksinkertaisena. Tulisikin arvioida kriittisesti kumpi on tärkeämpää ja edullisempaa: ratkaista liiketoiminnan/käyttäjien/asiakkaiden ongelma nyt tai pitää kokonaiskuva siistinä ja toivoa, että joku keksii joskus järjestelmän, joka ratkaisee kaikki ongelmat.
  3. Kutsu teknologiatoimijat vuoropuheluun. Kerro tarpeesi ja ostamisen esteet avoimesti, arvioi mitä olet valmis maksamaan ratkaisusta ja laske miten investointi maksaa itsensä takaisin.

Vuoropuhelu on näistä ehkä tärkeintä. Se, että asiakasyritykset ja kunnat ilmaisevat tarpeensa, myös ne piilossa olevat ostamisen esteet, meille yrityksille.

Viime syksynä yhden jenkkihoivayrityksen edustaja latasi ensi tapaamisella todella selkeät ja konkreettiset vaatimukset:

a.) mitä teknologian pitää tehdä ja mihin sen pitää integroitua sekä

b.) mitä he ovat valmiita maksamaan (per asiakas per kk)

jotta he olisivat valmiita ottamaan sen käyttöön.

Toivoisin tämän kaltaista suoruutta ja avoimuutta lisää Suomeenkin.

 
Vantaan kaupunki kieltää Whatsappin käytön
Lue blogi
format_quote

Se on helppo käyttää, se tuo turvallisuutta ja vähentää huolta hurjasti.

Katso videolta lisää: https://youtu.be/p20nSUQ3JzI

 

Pirjo, omainen
Jyväskylä
format_quote

Lue miten tyytyväisiä Kuopion kaupungin kotihoito sekä asiakkaiden omaiset ovat Onervaan.

https://onervahoiva.fi/kuopion-kotihoito-ja-omaiset-tykastyivat-onervaan/

Kuopiossa kotihoito ja omaiset tykästyivät Onervaan.
format_quote

Me tykätään Onervasta todella paljon. Se helpottaa todella paljon työtä etenkin asiakkailla, joilla on paljon omaisia. Myös asukkaat tykkäävät kun näkevät kuvia esimerkiksi lastenlasten uudesta koirasta tai kuvia mökiltä.

Palvelutalon esimies
Palvelupäällikkö
Turku
format_quote

Huoli äidin voinnista on aina läsnä mutta helppo viestittely hoitajien kanssa on ehdottoman positiivinen asia. Stressi vähenee kun tietämys lisääntyy. Kiitos kuuluu kaikille äitiä hoitaville!

Omainen

Hyvää uutta vuotta kaikille Onervan asiakkaille, seuraajille ja yhteistyökumppaneille!

Viime viikolla otimme blogissa lyhyeyn katsauksen vuoteen 2017 (lue tästä).

Katsotaan seuraavaksi tulevaan eli mitä kaikkea vuosi 2018 tuo tullessaan.

Onervan asiakasmäärän moninkertaistaminen

(lisää…)

 
Vantaan kaupunki kieltää Whatsappin käytön
Lue blogi
format_quote

Se on helppo käyttää, se tuo turvallisuutta ja vähentää huolta hurjasti.

Katso videolta lisää: https://youtu.be/p20nSUQ3JzI

 

Pirjo, omainen
Jyväskylä
 
Onervan omaisviestinnän pilotteja laajennetaan Turussa palveluasumiseen
Lue blogi
format_quote

Lue miten tyytyväisiä Kuopion kaupungin kotihoito sekä asiakkaiden omaiset ovat Onervaan.

https://onervahoiva.fi/kuopion-kotihoito-ja-omaiset-tykastyivat-onervaan/

Kuopiossa kotihoito ja omaiset tykästyivät Onervaan.
format_quote

Me tykätään Onervasta todella paljon. Se helpottaa todella paljon työtä etenkin asiakkailla, joilla on paljon omaisia. Myös asukkaat tykkäävät kun näkevät kuvia esimerkiksi lastenlasten uudesta koirasta tai kuvia mökiltä.

Palvelutalon esimies
Palvelupäällikkö
Turku
format_quote

Huoli äidin voinnista on aina läsnä mutta helppo viestittely hoitajien kanssa on ehdottoman positiivinen asia. Stressi vähenee kun tietämys lisääntyy. Kiitos kuuluu kaikille äitiä hoitaville!

Omainen