Tag: Etäomainen.

”Miksi niille omaisille nyt pitäisi mitään viestiä?”

Onerva hoivaviestinnän parissa toimiessani olen siinä mielessä hyvin antoisassa roolissa, että saan kohdata työssäni sekä hoiva-alan ammattilaisia että asiakkaiden omaisia, ja kuulla heidän näkemyksiään viestinnästä ja heidän välisestä yhteistyöstä.

Hoiva-alan ammattilaisia kuunnellessani, olen törmännyt kahteen hyvin erilaiseen näkökulmaan omaisten kanssa käytävästä viestinnästä ja sen tarpeellisuudesta.

Osa ammattilaisista ymmärtää omaisten kanssa käytävän viestinnän ja yhteistyön tarpeen ja näkee sen myös hyödyllisenä omaa työtään ajatellen.

Tämä joukko pitää viestintää tärkeänä asiana, he ymmärtävät omaisten olevan voimavara, joka auttaa asiakkaan kohtaamisessa. He myös toivovat omaisilta aktiivista viestintää.

Heille Onervan kaltainen viestintämenetelmä on yksi omaisten kanssa käytävää viestintää ja yhteistyötä helpottava ja edistävä keino.

Kuitenkin toinen osa hoiva-alan ammattilaisista on asiasta täysin eri mieltä.

Aivan vähän aikaa sitten keskustelimme useiden hoiva-alan ammattilaisten kanssa viestinnästä, ja saimme kuulla mielestäni varsin surullisia kommentteja kuten:

”Miksi niille omaisille nyt pitäisi mitään viestiä?”,
”Ei niitä kuitenkaan kiinnosta tietää” tai
”Mehän kirjataan jo Efficaan/Pegasokseen jne.”

Niin, miksi niiden omaisten kanssa pitäisi viestiä?

Omaisviestintäpalvelumme on ollut syksyn ajan koekäytössä Kokemäen kunnalla kotihoidossa sekä Henrikinhovin palvelutalossa.

Olemme pitäneet kerran kuussa keskustelutilaisuuksia omaisten ja hoitohenkilökunnan kanssa. Näin systemaattisella, jatkuvalla palautteella ja keskustelulla pyrimme kehittämään Onervaa vastaamaan käyttäjien tarpeita.

Viime viikolla Henrikinhovissa pyörähti toimittaja, joka kirjoitti oheisen jutun Onervasta Satakunnan Kansaan. Juttu julkaistiin sunnuntain 17.12.2017 lehdessä.

Parasta tässä on, että äänessä on omaisviestinnän käyttäjät, hoiva-ammattilaiset. Alta voit lukea heidän kokemuksia ja kommentteja Onerva omaisviestinnän käytöstä.


Haluatko testata omaisviestintää palvelutalossasi tai kotihoidossa? Saat Onervan ilmaiseksi 1-3 kk koekäyttöön. Se ei vaadi muuta kuin internet-yhteyden (esim. älypuhelin, tietokone, tabletti) ja käyttöönotto vie muutaman minuutin.

Ota yhteyttä ja pidetään 15 min esittely vaikka etänä:

Ville Niemijärvi
Onerva Hoivaviestintä Oy
p. 050 326 4989
email: ville at onervahoiva.fi

Useissa ikääntyneiden palvelutaloissa on määrätty, että vain yksi hoitaja viestii yhden omaisen kanssa.

Toisin sanoen usein se asiakkaan omahoitaja on yhteydessä siihen yhteen pääasialliseksi kontaktiksi määriteltyyn omaiseen. Ks. kuva alla tyypillisestä kuviosta.

Tämä on selkeä ja perusteltu asia, silloin kun viestitään puhelimella. Mutta se tuo lukuisia haasteita ja hankaloittaa viestin perille menoa, etenkin kun niitä hoitajia ja omaisia on useita. Niin kuin lähes aina onkin.

Moni hoivapalvelutarjoaja on sanonut, että heidän asiakkaana olevilla vanhuksilla on kahdenlaisia omaisia:

  1. niitä ketkä ovat aktiivisia, ketkä käyvät vierailemassa ja soittelevat
  2. niitä, joita ei kiinnosta, jotka eivät vieraile eivätkä soittele

Monella on oletus, että viestintä on kunnossa kun palvelemme aktiivista (=lähellä asuvaa) osaa omaisista.

“Omaiset voivat tulla käymään ja soittaa meille milloin vain. Meillä on kaikki kunnossa.”

Jos omainen ei vieraile tai soittele, oletetaan usein että omaista ei vain kiinnosta.

Tämä on toinen osa blogisarjaa, jossa käsitellään omaisviestintää ja sen eri työvälineitä. Lue ensimmäinen osa täältä.

Tässä kirjoituksessa käsitellään sitä, mitä erityispiirteitä ja ominaisuuksia omaisviestintään liittyy. Nämä asettavat vaatimuksia tuotteille ja viestintäkanaville.

Omainen tai hoivatyötä tekevä ammattilainen voi miettiä miten hyvin nykyinen käytössä oleva viestintätapa palvelee näitä kuvattuja käyttötapoja.

Mitä tunnuspiirteitä liittyy omaisviestintään ja -yhteistyöhön?