Kotihoidon viestintä on keskeisessä roolissa vanhusten hoidon laadun varmistamisessa ja kustannustehokkuuden saavuttamisessa. Parempi viestintä omaisten ja hoitajien välillä sekä omaisten aktiivisempi osallistuminen hoivaan voivat tuoda merkittäviä säästöjä sekä hoitajille että hoito-organisaatioille, kuten yrityksille ja hyvinvointialueille/kunnille. Tässä blogikirjoituksessa tarkastelemme, kuinka näitä kustannussäästöjä voidaan saavuttaa.

1 Ennaltaehkäisy ja nopea ongelmanratkaisu

Avoimen ja tehokkaan viestinnän avulla hoitajat ja omaiset voivat havaita ja ratkaista ongelmia kuten terveydentilan muutoksia nopeammin ja ennakoiden, mikä voi vähentää hoitokustannuksia. Ennaltaehkäisemällä ongelmia ja puuttumalla niihin ajoissa voidaan välttää kalliita sairaalajaksoja, hoitotoimenpiteitä ja parantaa asiakkaiden hyvinvointia.

2 Tehokkaampi resurssien käyttö

Kun hoitajat ja omaiset kommunikoivat tehokkaasti, he voivat suunnitella ja järjestää hoitoa paremmin, mikä mahdollistaa resurssien tehokkaamman käytön. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi vähentyneitä ylimääräisiä käyntejä, parempaa ajanhallintaa ja tarkoituksenmukaista apuvälineiden käyttöä, mikä voi säästää aikaa hoitajille ja rahaa hoito-organisaatioille.

Olemme esimerkiksi useissa Onervan käyttöönotoissa sopineet kunnan kotihoidon ja omaisten kanssa toimintatavasta jossa omaiset ilmoittavat kotihoidolle 1-2 pv ennen käyntiä jos he aikovat vierailla läheisensä luona eikä kotihoidon käyntiä tarvita sille päivälle. Ilmoitus on tullut Onervaan ja tämän jälkeen kotihoidolla on ollut riittävästi aikaa suunnitella sen päivän käynnit uudestaan. Tai käyttää säästynyt lisäaika muilla asiakkailla.

3 Omaisten osallistuminen hoivaan

Kun omaiset osallistuvat aktiivisesti hoivaan, he voivat tarjota arvokasta apua hoitajille ja vähentää ammattilaisten työtaakkaa. Omaiset ovat usein tärkein tietolähde asiakkaan vointiin, mieltymyksiin ja tarpeisiin liittyen sekä tärkeä tuki asioiden hoidossa kuten kauppa-asioinnissa tai apuna lääkärikäynneissä. Omaisten osallistuminen johtaa usein vähentyneisiin työtunteihin ja pienempiin henkilöstökuluihin hoito-organisaatioille.

Omaisten ja muun tukiverkoston osallistaminen vaatii toimivaa viestintää ja sitä, että kaikilla on yhteinen tilannekuva ikäihmisen voinnista. Tiedon pitää kulkea reaaliajassa ja tietoturvallisesti eri osapuolien välillä.

4 Vähentyneet sairaalahoitojaksot

Parempi viestintä ja omaisten osallistuminen voivat edistää vanhusten terveyttä ja hyvinvointia, mikä voi vähentää sairaalahoitoon johtavia tilanteita. Ajantasainen tilannekuva ja tieto voinnin kehityksestä auttaa ennakoimaan hoidon tarvetta ja estää terveyden romahtamista, mikä usein aiheuttaa myös kustannuspiikin palvelutarjoajalle.

Toimiva viestintä ja omaisten osallistuminen voi tuoda merkittäviä kustannussäästöjä hoito-organisaatioille ja julkiselle terveydenhuollolle.

5 Henkilöstön vaihtuvuuden väheneminen ja työtyytyväisyyden nostaminen

Hyvä viestintä omaisten ja hoitajien välillä voi parantaa työtyytyväisyyttä ja työskentelyilmapiiriä, kuten olemme osoittaneet esimerkiksi Kokemäellä. Omaisten aktiivinen osallistuminen ja tuki voivat auttaa hoitohenkilökuntaa tuntemaan itsensä arvostetuksi ja lisää motivaatiota, mikä voi vähentää henkilöstön vaihtuvuutta. Alentuneet rekrytointi- ja koulutuskustannukset ovat tämän seurauksena merkittäviä säästöjä hoito-organisaatioille.

6 Asiakastyytyväisyyden parantaminen

Kun viestintä omaisten ja hoitajien välillä toimii hyvin ja omaiset osallistuvat aktiivisesti hoivaan, asiakastyytyväisyys yleensä aina kasvaa. Tyytyväiset asiakkaat ja heidän omaisensa ovat todennäköisemmin pitkäaikaisia asiakkaita ja voivat suositella palvelua muille, mikä voi johtaa lisääntyneeseen kysyntään ja alentuneisiin asiakashankintakustannuksiin yksityisillä hoivapalvelutarjoajilla.

Omaisia osallistamalla ja paremmalla viestinnällä merkittäviä säästöjä

Parempi kotihoidon viestintä ja omaisten aktiivinen osallistuminen hoivaan voivat tuoda merkittäviä kustannussäästöjä sekä hoitajille että hoito-organisaatioille. Nämä säästöt voivat syntyä mm.

• ennaltaehkäisyn ja nopean ongelmanratkaisun
• tehokkaamman resurssien käytön
• omaisten osallistumisen
• vähentyneiden sairaalahoitojaksojen
• alentuneen henkilöstön vaihtuvuuden ja
• parantuneen asiakastyytyväisyyden kautta.

Näin ollen panostaminen kotihoidon viestinnän kehittämiseen ja omaisten osallistumisen tukemiseen voi olla erittäin kannattavaa sekä taloudellisesti että laadullisesti.

Seuraavassa kirjoituksessa esittelemme konkreettisen esimerkkilaskelman miten paljon hoivaorganisaatio voi saada euromääräisiä säästöjä vuodessa paremmalla viestinnällä ja omaisten osallistamisella.

Viestintä on oleellinen osa ihmisten välistä vuorovaikutusta ja se on erityisen tärkeää vanhushoivassa.

Omaisviestintä – eli viestintä vanhusten läheisten, hoitajien ja muiden hoitoon osallistuvien tahojen välillä – on keskeinen osa onnistunutta hoivatyötä. Tässä blogikirjoituksessa tarkastelemme syitä, miksi avoin ja tehokas viestintä on niin tärkeää vanhushoivassa.

1 Luottamuksen rakentaminen

Viestinnän avulla voidaan rakentaa luottamusta ikäihmisten ja hoitohenkilökunnan välille sekä hoitajien ja omaisten välille. Hyvä viestintä auttaa varmistamaan, että kaikki osapuolet tietävät, mitä odottaa, ja että he tuntevat olonsa turvalliseksi ja huomioon otetuksi.

2 Yksilöllisten tarpeiden huomioiminen

Jokaisella vanhuksella on omat yksilölliset tarpeet ja toiveet, ja viestintä auttaa varmistamaan, että nämä tarpeet otetaan huomioon hoitosuunnitelmissa. Kattava viestintä mahdollistaa hoitohenkilökunnalle ymmärtää paremmin ikäihmisen toiveet, pelot ja arvot, mikä puolestaan auttaa heitä tarjoamaan yksilöllistä ja inhimillistä hoitoa.

Toimivan omaisviestinnän avulla myös uudet hoitajat tai vaikka kesätuuraajat, tietävät paremmin asiakkaan toiveet, tarpeet ja mieltymykset.

3 Päätöksenteon tukeminen

Kun viestintä on avointa ja selkeää, se auttaa kaikkia osapuolia tekemään parempia päätöksiä ikäihmisen hoidosta. Omaiset voivat saada tarvitsemansa tiedot läheisensä voinnin kehityksestä (myös silloin kun asuvat kaukana) sekä hoidon vaihtoehdoista ja hoitajat voivat saada arvokasta tietoa aiemmista kokemuksista, mieltymyksistä ja elämäntilanteesta. Näin voidaan tehdä parhaita mahdollisia päätöksiä kunkin yksilön hyvinvoinnin edistämiseksi.

4 Hoidon jatkuvuuden varmistaminen

Hyvä viestintä auttaa varmistamaan hoidon jatkuvuuden eri hoitoympäristöjen välillä. Kun hoitajat, omaiset ja muut hoitoon osallistuvat tahot jakavat tietoa ja kommunikoivat tehokkaasti, voidaan varmistaa, että asiakkaan hoito on saumatonta, johdonmukaista eikä esiinny tietokatkoksia jotka voivat pahimmillaan vaarantaa ikäihmisen turvallisuuden.

5 Ongelmien havaitseminen ja ratkaiseminen

Viestinnän avulla voidaan havaita ja ratkaista ongelmia nopeasti. Kun hoitajat, ikähimiset ja omaiset kommunikoivat avoimesti, on helpompi tunnistaa mahdolliset hoidon puutteet tai epäkohdat ajoissa. Tämä mahdollistaa nopean reagoinnin ja tarvittavien muutosten tekemisen hoidon laadun parantamiseksi.

6 Tunteiden ilmaiseminen ja käsittely

Vanhushoivassa viestintä on tärkeä väline tunteiden ilmaisemisessa ja käsittelyssä. Omaiset saattavat kokea huolta, surua tai pelkoa läheisensä hoidon suhteen. Tällöin avoin keskustelu auttaa heitä käsittelemään näitä tunteita. Toimivan omaisviestinnän kautta omaisilla ja läheisillä on matalan kynnyksen viestintäkanava myös esimerkiksi huolen purkamiseen. Ilman, että se kuormittaisi hoitajia liikaa tai veisi heidän työaikaa kuten puhelinsoitot.

Sama pätee ikäihmisiin itseensä – he voivat kokea erilaisia tunteita, kuten pelkoa, turhautumista tai yksinäisyyttä. Viestintä auttaa heitä ilmaisemaan näitä tunteita ja saamaan tarvitsemansa tuen.

7 Omaisten osallistuminen hoidon suunnitteluun

Viestintä mahdollistaa omaisten aktiivisen osallistumisen vanhusten hoidon suunnitteluun ja toteutukseen. Heidän panoksensa on arvokasta, sillä he tuntevat vanhuksen parhaiten ja voivat tarjota tietoa, joka auttaa hoitohenkilökuntaa ymmärtämään vanhuksen tarpeita ja toiveita paremmin.

8 Omaisten tukeminen

Omaisilla on tärkeä rooli vanhusten hoidossa ja he tarvitsevat myös tukea kohdatakseen haasteet, joita vanhusten hoitaminen voi tuoda. Avoin ja tukeva viestintä auttaa omaisia tuntemaan itsensä osaksi hoitotiimiä ja se voi auttaa heitä saamaan tietoa, vertaistukea ja ohjausta tarpeen mukaan.

Yhteenveto

Vanhushoivassa viestintä omaisten, hoitajien ja muiden hoitoon osallistuvien tahojen välillä on ensiarvoisen tärkeää. Hyvä viestintä rakentaa luottamusta, tukee päätöksentekoa, varmistaa hoidon jatkuvuuden, auttaa havaitsemaan ja ratkaisemaan ongelmia, mahdollistaa tunteiden ilmaisun ja käsittelyn, edistää omaisten osallistumista hoidon suunnitteluun ja tukee omaisia heidän roolissaan. Kaiken kaikkiaan avoin, selkeä ja tehokas viestintä parantaa vanhusten hoidon laatua ja edistää heidän hyvinvointiaan.

Siun sotella aloitettiin Onervan omaisviestintäsovelluksen koekäyttö viime kesänä useissa ikääntyneiden kotihoidon tiimeissä sekä asumispalveluyksiköissä.

Palvelu on otettu hyvin vastaan ja palautetta on ollut mieluisa lukea.

– Kyllä haluisimme tätä jatkaa pysyvämminkin. Sovellus on ollut oikein toimiva, Ellonen sanoo.

– Onerva on tuonut mukanaan paljon iloisia hetkiä asukkaiden, omaisten ja hoitohenkilökunnan välille. Toivomme Onervan jäävän pysyvään käyttöön, Tiittanen toivoo.

Hyvien käyttökokemusten jälkeen kokeilua laajennettiin lokakuussa uusiin yksiköihin niin vanhus- kuin vammaispalveluissa. Koekäyttö jatkuu vuoden loppuun 31.12.2021 saakka.

Lue lisää Siun soten kokemuksista Onervasta tästä https://www.siunsote.fi/-/omaisviestinnan-kokeilu-on-saanut-kiitosta?redirect=%2F

Soittelimme pari vuotta takaperin yksityisiä palvelutaloja läpi ja keskustelimme omaisviestinnästä ja sen tarpeesta.

Parissakin palvelutalossa johtaja oli heti innoissaan mukana, tarve viestinnän kehittämiselle ja omaisten osallistamiselle oli todella suuri ja aihe ollut tapetilla jo jonkin aikaa.

Johtaja näki viestinnän hyödyt välittömästi ja olimme jo sopimassa Onervan koekäytön aloituksesta.

Hän päätti kuitenkin tiedustella asiasta vielä henkilökunnnalta. Sovimme, että palaamme asiaan parin viikon päästä.

Nujersiko henkilökunta pomon?

Soitimme takaisin parin viikon päästä. Yllätykseksi tuntui kuin olisimme jutelleet ihan eri ihmisen kanssa.

Innostuksen tilalla oli lamaantunut, apaattinen ja varsin tyly vastaus:

”Emme ota palvelua koekäyttöön. Sitä ei koeta tarpeelliseksi.”

Tiedustelin syytä suunnanmuutokselle. Aiemmassa keskustelussa viestintä oli koettu tärkeäksi kehityskohteeksi.

Kuulemma tiimissä oli ollut hyvin voimakas vastustus muutoksille. Vastustus oli ollut niin suurta, että johtaja oli katsonut parhaaksi antaa asian olla. Turha taistella tuulimyllyjä vastaan.

Sain asialle vielä vahvistusta kiertotietä pitkin. Ko. yksikön vanha työntekijä kertoi, että tiimissä on muutama todella voimakas persoona, jotka ”pyyhkivät pomolla lattiaa” jos näin haluavat.

Työntekijöiden osallistaminen päätöksentekoon on ehdottoman tärkeää – mutta johtamista ei voi ulkoistaa

Arvostan sitä, että työntekijät osallistetaan päätöksentekoon. Arvostan matalaa organisaatiota. Useimmiten henkilökunta tuntee työn paremmin kuin esihenkilöt.

Mutta.

Et voi silti ulkoistaa johtamista, strategista ajattelua ja strategian täytäntöönpanoa alaisille. Et voi paeta työntekijöiden selän taakse kun pitää tehdä päätöksiä.

Organisaatio valmiina muutokseen? Kuvan lähde: Marketoonist.com

Sillä nyt eritoten vanhuspalveluissa kaivataan johtamista ja myös niitä muutoksia. Ja johtaminen on tiennäyttämistä, esimerkin näyttämistä. Joskus se vaatii, että muutetaan tuttuja ja turvallisia prosesseja.

Kuulin pidempään hoiva-alalla olleelta tutulta, että aikanaan osa hoitohenkilökunnasta vastusti voimakkaasti esimerkiksi sähköisiä potilastietojärjestelmiä ja nyt kukaan ei ajattele edes pärjäävänsä ilman.

Yleensä oli uudistus mikä tahansa, sille löytyy aina muutama äänekäs vastustaja. Vaikka uudistus palvelisi vastustajan omaa etua.

Aina jokainen työntekijä ei näe kokonaiskuvaa samasta perspektiivistä kuin johtaja. Eikä pidäkään. Tällöin on johdon tehtävänä viestiä yrityksen strategia ja tavoitteet niin selkeästi, että kaikki saadaan mukaan puhaltamaan yhteiseen hiileen.

Tehtävä ei ole kuitenkaan helppo. Vanhuspalveluiden painiessa resurssipulassa, liian pienet budjetit, alan kehno maine, alipalkkaus, pitkät sairaslomat, median kriittiset otsikot… ja kaiken päälle korona.

Johtajien tehtävä on erittäin haastava luoviessa tässä kaikessa. Mutta silti johtajan pitää johtaa.

Jos johtaja uskoo, että jokin muutos, vaikka sitten viestintäteknologia, parantaa huomattavasti toimintaa ja ennen pitkää myös henkilökunnan työtä, ei sitä pidä hylätä ensimmäisen muutosvastarinnan kohdatessa.

Sen sijaan, että leuka laitetaan rintaan, voisi todeta:

”Henkilökunta ei ostanut tätä ideaa ihan suorilta käsin, mikä oli odotettavaa. Mutta lähdetääs yhdessä miettimään miten viemme asiaa eteennpäin, ajan kanssa.” 

Kerrommekin ensi viikolla vinkkejä miten vanhushoivassa on menestyksekkäästi viety läpi viestintään liittyviä muutoshankkeita ja johdettu tuota muutosta.

---

Olemme Onervalla ottaneet omaisviestinnän ratkaisuja käyttöön jo 6 vuoden ajan kymmenissä kunnnissa. Palvelua käyttää päivittäin jopa 3000 hoitajaa Helsingistä Rovaniemelle.

Tiedämme siis miten viestintää kehitetään ja jalkautetaan hoivaorganisaatioon sujuvasti osaksi hoivatyötä. Niin, että samalla nostetaan myös henkilökunnan työtyytyväisyyttä. 

Jos haluat saada vinkkejä tähän, varaa oma 15 min esittelytilaisuus laittamalla sähköpostia info@onervahoiva.fi tai soittamalla 050 326 4989