Vanhuspalveluja tuotetaan monen organisaation ja toimijan kesken.

Hoivaan osallistuu usein:

👨‍⚕️ Julkinen kotihoito (saman asiakkaan luona saattaa käydä jopa 10-20 eri hoitajaa viikon aikana)

👩‍⚕️ Yksityinen kotihoito ja muut yksityiset tukipalvelut. Julkisen tueksi saatetaan ostaa niin kotihoitoa, peseytymis-, ulkoilu- tai muuta apua. Jollei koko kotihoito tule yksityiseltä.

👨‍👩‍👦 Omaiset, läheiset. Tukena on usein lapset, lapsenlapset, sisarukset. Tukipiiri voi olla jopa yli 10 läheistä, jotka asuvat eri puolilla Suomea tai maailmaa.

❤️ 3. sektori, henkilökohtaiset avustajat, vapaaehtoiset, järjestöt.

Hyvä esimerkki tällaisesta monen toimijan hoivasta on tässä Iltasanomien artikkelissa Aimosta (Lue Iltasanomien juttu tästä linkistä)

👉 Minkä tahansa organisaation suorituskyky ja toimintakyky riippuu siitä miten eri osapuolet toimivat yhdessä. Yhteistyötä ei ole kuitenkaan ilman viestintää.

Töitä on esimerkiksi erittäin vaikea koordinoida, ilman toimivaa viestintää ja yhteistä ajantasaista tilannekuvaa. Kuka kävi, milloin, mitä teki, mikä on vointi, tarvitaanko kotona jotain? Jos viestintä ei toimi, etenkin monen toimijan käydessä ikäihmisen luona, on riskinä hoitovirheet.

On naiivia ajatella, että kotihoitoa voidaan kehittää ja tehostaa jos edes kotihoidon yhden organisaation yhden tiimin sisällä ei usein tiedetä mitä edellinen hoitaja on tehnyt. Saati, että tieto kulkisi eri osapuolien välillä: omaisilta kotihoitoon, julkiselta yksityiselle, fyssarilta hoitajille, avustajalta omaisille.

Nykyinen kotihoito onkin usein järjestettyä alla näkyvän kuvan lailla. Eri osapuolien välillä on hiljaisuuden muuri ja eri ilma täyttyy kysymyksistä, huolista ja epätietoisuudesta.

Mitä me olemme oppineet kotihoidosta ja vinkkimme muillekin:

👉 Monitoimijaympäristöissä, kuten kotihoidossa, tarvitaan toimiva, reaaliaikainen, helppokäyttöinen ja tietoturvallinen viestintä- ja yhteistyökanava. Tämä on edellytys yhteistyölle ja sen organisoinnille.

Toimivalla viestinnällä on merkittäviä etuja myös hoivan laatuun, hoitovirheiden minimoimiseen, hoitajien työn helpottamiseen ja omaistyytyväisyyden nostamiseen (lue lisää tästä)

👉 Tarvitaan myös toimintamallin muutos: yhteistyöstä, omaisten osallistamisesta, läpinäkyvyydestä, yhteisestä tilannekuvasta pitää tulla standardi toimintatapa jota johdetaan, johon rohkaistaan, jota tuetaan. Maailma jossa ainoastaan omahoitaja viestii sen yhteyshenkilöksi merkatun lähiomaisen kanssa on mennyttä. Meidän pitää luoda toimintamalli, jossa eri osapuolet osallistetaan hoivaan.

👉 Tätä toimintatapaa ainakin me jalkautamme organisaatioihin esim. palvelumuotoiluprojektin avulla. Jalkauttamiseen auttaa myös 9 vuoden kokemus, parhaat käytännöt eri kunnista ja tuhansien hoitajien ja omaisten haastattelut.

Avainasemassa on kuitenkin johtaminen ja muutosjohtaminen.

Kysymys kotihoidon organisaatioille: oletteko valmiita johtamaan? Oletteko valmiita muutokseen? Vai onko nykytila hyvä ja riittävä?

Omaisviestinnällä on entistä suurempi merkitys koronakriisin keskellä, kun vierailut vanhusten palvelutaloihin on rajoitettuja ja kotihoidossakin  läheisten vierailuja ei ole suositeltu.

Tällöin hoitaja on usein ainoa, joka voi välittää asiakkaan terveiset läheisille, varsinkin jos asiakas ei itse kykene käyttämään älypuhelinta tai tietokonetta. 

Mutta omaisviestinnästä on toki valtavasti hyötyä niin kotihoidolle, omaisille kuin asiakkaalle itsellekin ihan muutenkin, ilman koronaakin.

Kerromme tässä meidän kokemuksemme mukaan tärkeimmät syyt miksi kunnan tai yksityisen palvelutarjoajan kannattaa panostaa omaisviestintään.

Onerva omaisviestintäpalvelun hyötyjä kotihoidolle

1. Omaistyytyväisyyden lisäys.

Onervan omaisviestintäpalvelu on ollut käytössä jo 6 vuoden ajan eri puolilla Suomea. Jokaisessa käyttöönotossa mittaamme omaisten tyytyväisyyttä ennen ja jälkeen. Joka kerta olemme pystyneet nostamaan omaistyytyväisyyttä.

Tärkeimpänä syynä on omaisten huolen vähentäminen kun hän tietää mitä hänen rakkaalleen kuuluu. Toisaalta Onervan avulla pystymme osallistamaan omaista läheisensä hoivaan. Hän voi ohjeistaa hoitajia ja he voivat yhdessä koordinoida hoivaa, esimerkiksi välttämään päällekkäisiä käyntejä, keskustelemaan kauppatarpeista jne. Tällä helpotetaan hoitajien työtä.

2. Ajansäästö hoitajille

Onervan pikaviestinnän kautta voidaan säästää usein tunteja viikossa hoitajien työaikaa kun puhelut vähenevät. Kiireettömät asiat voi viestiä pikaviesteillä ja kun omaisten huoli vähenee, ei etenkään esimiehiä ja tiimivetäjiä kuormiteta huolipuheluilla.

Osallistamalla omaisia läheisensä hoivaan, voidaan saavuttaa vielä suurempia säästöä. Useassa kunnassa on tapana, että omaiset ilmoittavat Onervalla milloin menevät käymään läheisensä luona, jotta hoitajien ei tarvitse tulla samaan aikaan. Näin hoitajilta säästyy turha käynti.

Onervassa on uutena ominaisuutena kotihoitoon räätälöity kauppasovellus. Tämän avulla kotihoitajat, omaiset ja joissakin tapauksissa jopa asiakas voivat itse tehdä kauppatilauksia kotiinkuljetuksella napin painalluksella. Tämä säästää merkittävästi hoitajien työaikaa kun paperisista ostoslistoista ja email/puhelintilauksista voidaan luopua.

3. Vähemmän tietokatkoja, parempi tilannekuva

Parempi tilannekuva tarkoittaa, että kaikki osapuolet ovat ajantasalla kotihoidon asiakkaan voinnista ja tietokatkot vähenevät. Tällä on suora vaikutus hoivan laatuun.

Onervan avulla pysytään ajantasalla esimerkiksi:

• Mikä on asiakkaan vointi?
• Onko vointi parantunut tai heikentynyt?
• Tarvitaanko kaupasta jotakin?
• Onko asiakas kaatunut tai loukannut itsensä muuten?
• Onko ruoka maistunut?

Tilannekuva ulottuu Onervan avulla kotihoidosta myös laajemmalle turvaverkostolle: läheisille ja omaisille, mahdolliselle henkilökohtaiselle avustajalle sekä yksityisen, julkisen ja 3. sektorin välille.

4. Vähemmän reklamaatioita

Korkeampi omaistyytyväisyys näkyy sujuvampana ja lämpimämpänä yhteistyönä hoitajien ja omaisten kanssa. Tämä vähentää reklamaatioita.

Hoitajat kokevat usein, että yhteistyöstä omaisten kanssa on tullut lämpimämpää ja tuttavallisempaa. Tällöin jos tapahtuu jotain inhimillisiä virheitä tai väärinkäsityksiä, ei käännytä ensimmäisenä AVI:n tai lehdistön puoleen vaan asioista voidaan keskustella. Hoitoa tehdään yhteistyössä.

5. Parempi työtyytyväisyys

Lämpimämmät välit omaisten kanssa ja ennen kaikkea omaisten positiivinen palaute on nostanut useissa kunnissa myös hoitajien työtyytyväisyyttä. Tätä voidaan myös mitata reaaliajassa Onervan sisällä.

Esimerkiksi Jyväskylän kaupunki kysyy kerran päivässä hoitajien fiilistä Onervan fiilismittarilla. Tällä tavoin kotihoidon johto ja tiimivetäjät saavat reaaliajassa tietoa henkilökunnan jaksamisesta. Ja toisaalta me Onervalla voimme todentaa mikä on viestinnän vaikuttavuus.

6. Parempi laatumielikuva

Avoimemman ja läpinäkyvämmän viestinnän kautta voidaan tehdä brändityötä ja rakentaa laatumielikuvaa. Näyttää, että meillä on kaikki kunnossa. Tämä on tärkeää niin nykyisten asiakkaiden/omaisten kannalta mutta myös työntekijäkuvan, rekrytoinnin ja myynnin kannalta.

Tässä oli muutamia tärkeimpiä hyötyjä mitä meidän asiakkaamme ovat saavuttaneet panostamalla kotihoidossa (omais)viestintään. Jos haluat kuulla lisää kokemuksia ja nähdä miten helppoa ja turvallista viestintä voi olla, varaa oma 15-30 min esittely laittamalla meille sähköpostia: info@onervahoiva.fi tai soittamalla p. 050 326 4989

ReissuEllu – Hyvinvointia kehittävä liikkuva oppimisympäristö -hanke on kutsunut Onervan webinaariin kertomaan omaisviestinnästä ja omaisyhteistyöstä vanhushoivassa.

Webinaari järjestetään torstaina 12.11.2020 klo 13-14 ja osallistuminen on maksutonta.

Ilmoittaudu mukaan tästä linkistä: https://fb.me/e/1Ir9bjmF9

Webinaarissa käydään läpi mm.

• Mitä on omaisviestintä ikäihmisten kotihoidossa ja palveluasumisessa?
• Mitä hyötyä viestinnästä on asiakkaalle, hoitajille, omaisille kuin palvelutarjoajalle?
• Mitä eri työvälineitä on tarjolla omaisviestintään ja miten ne eroavat toisistaan?
• Miten varmistetaan tietoturvallinen viestintä?
  Omaisviestinnän parhaita käytäntöjä ja vinkkejä niin omaisille kuin hoitajille kymmenistä eri kunnista

Tervetuloa mukaan kuulemaan lisää omaisviestinnästä. Ilmoittautuminen ja lisätietoa: https://fb.me/e/1Ir9bjmF9

Lähdimme kehittämään Onervan omaisviestintäpalvelua, eräänlaista sähköistä viestivihkoa, kotihoitoon ja palveluasumiseen jo vuonna 2014.

Kehityksen taustalla oli omat henkilökohtaiset syyt. Toisen perustajan isovanhempi oli kotihoidossa, jossa saattoi käydä viikon aikana jopa toistakymmentä eri hoitajaa.

Samanlaista tarinaa saimme kuulla keväällä A-studiossa (Vanhukset heitteillä kotihoidossa)

Muistisairaalle vanhukselle tämä aiheutti lukuisia ongelmia, mm. pelkotiloja kuka taloon on nyt tulossa. (lisää…)

Mainio kirjoitus Satakunnan sote-muutosagentilta Pirjo Rehulalta Satakunnan kansassa. Lue juttu tästä.

Rehula kertoo kuinka kotihoidossa tarvitaan isoa asennemuutosta.

Muutama poiminta kirjoituksesta, jotka liittyvät läheisesti siihen mitä teemme Onervalla.

💬 ”Olennaista mallissa on verkostomainen työskentelytapa ja yhteistyö eri tahojen sekä omaisten kanssa.”

💬 ”Sen vuoksi kotiin annettavia palveluita tulee vahvistaa ja kehittää edelleen.”

💬 ”Tai jos ammattilaiset havaitsevat yksinäisyyttä, tulisi heidän ohjata asiakasta esimerkiksi yhdistys- tai järjestötoiminnan pariin.”

Samoja aiheita ovat monet sote-asiantuntijat nostaneet esille. Mutta miten esimerkiksi paljon kaivattu yhteistyö viedään käytäntöön? (lisää…)

Oulussa on saatu lisättyä kotihoidon käyntikertoja. Homma näyttäisi Ylen artikkelin mukaan johtuva pääasiassa kotihoidon ulkoistamisesta yksityiselle sektorille.

Ensinnä hienoa työtä Oulu! Tärkeintä ei ole se kuka työn tekee vaan se, että vanhus saa laadukasta ja riittävää hoitoa ja hoivaa.

”– Lähtökohtana on asiakkaan tarve. Sen jälkeen katsotaan, kuka siihen vastaa eli onko se kunta vai joku muu, kertoo kaupungin vanhustyön johtaja Anna Haverinen.
”
(https://yle.fi/uutiset/3-9801547)

Ulkoistaminen ja niin sanottu monitoimittajamalli, missä asiakkaan luona käy niin kunnan kuin yksityisten yritystenkin väkeä, aiheuttaa oman haasteensa viestinnälle. (lisää…)

Kaikki ihmissuhteet, myös asiakassuhde tai hoitosuhde, alkaa luottamuksen rakentamisesta.

Luottamuksen rakentaminen missä tahansa suhteessa on äärimmäisen tärkeää.

Hoivatyössä luottamusta pitää rakentaa niin asiakkaaseen kuin hänen omaisiin päin.

Luottamuksen puute, turvattomuuden tunne, tietämättömyys ja huoli ovat nousseet eniten esille kun olemme keskustelleet omaisten kanssa hoivan aloittamiseen liittyvistä tunteista.

Miten tuota luottamusta voidaan rakentaa käytännössä? (lisää…)

Olin keväällä Kotkassa esittelemässä Onervaa Kymenlaakson sote-päättäjille ja asiantuntijoille.

Mukana oli myös Postin edustaja kertomassa Postin kotihoidon palveluista. Edustaja oli omassa esityksessään kovin varovainen sanoissaan, hieman anteeksipyytävä, aivan kuin hän ei saisi olla paikalla puhumassa sote-asioista. (lisää…)

Kun jollakin asialla on kasvot ja se on meille tuttu, suhtaudumme siihen yleensä suopeammin kuin kasvottomaan ja tuntemattomaan.

Me ihmiset olemme vain sellaisia.

Kun kotihoidossa tai vanhusten palvelutalossa tapahtuu inhimillinen virhe, joita tapahtuu kaikille kaikissa töissä, on todennäköisempää että asia voidaan hoitaa keskutellen, osapuolet toinen toisiaan ymmärtäen, jos olemme toisillemme tuttuja. (lisää…)

Järjestämme torstaina 27.4.2017 klo 16.30-18.30 Jyväskylän Kaupunginkirjaston Minnansalissa Omaisena muutostilanteessa -tapahtuman.

Tapahtuma on tarkoitettu sekä hoitajille että kaikille omaisille, joiden ikääntynyt tai vammainen läheinen siirtyy tai on siirtynyt hoivan piiriin (kotihoito, palveluasuminen).

Paikalla kuullaan useita puheenvuoroja mm. (lisää…)