Tervetuloa Onervan ja Profession järjestämään koulutukseen ChatGPT:n ja tekoälyn hyödyntämisestä asiakas- ja potilastyössä keskiviikkona 28.2.2024.

ChatGPT & tekoäly asiakas- ja potilastyössä -koulutus tarjoaa kattavan katsauksen tekoälyn roolista sote-sektorilla, syventäen ymmärrystä tekoälyn hyödyntämisestä päivittäisessä työssä. Koulutuksessa tuodaan esiin myös tärkeät tietoturvaan ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvät haasteet.

Kyseessä on hybridikoulutus eli siihen voi osallistua joko etänä tai paikan päällä Espoossa.

Tutustu ohjelmaan tästä: https://professio.fi/product/tekoalyn-hyodyntaminen-asiakas-ja-potilastyossa/

Onerva on kehittänyt vuosia generatiivista tekoälyä sosiaali- ja terveydenhuoltoon – tule kuulemaan alan viimeiset opit

Onerva aloitti generatiivisen ja keskustelevan tekoälyn kehittämisen sosiaali- ja terveydenhuoltoon 2018 kehittämällä Onerva-bot puheohjattua virtuaaliavustajaa. Tämän kehitystyön ja kertyneen osaamisen kautta Onerva on ollut mukana kehittämässä niin yläkouluikäisille nuorille suunnattua generatiivisen tekoälyn Hytebottia kuin määrittämässä ison sairaalan puhelinpalvelujen automatisointia puherobotiikalla.

Onervan asiantuntijoilla on yli 20 vuoden kokemus useilta eri toimialoilta tekoälyn ja koneoppimisen kehittämisestä ja edellisen vuoden olemme keskittyneet suurten kielimallien ja esimerkiksi ChatGPT hyödyntämiseen.

Tervetuloa mukaan koulutukseen, kurkkaa ohjelma tästä ja ilmoittaudu mukaan: https://professio.fi/product/tekoalyn-hyodyntaminen-asiakas-ja-potilastyossa/


Haluatko lisätietoa Onervasta ja meidän palveluista. Laita viestiä info@onervahoiva.fi tai käytä lomaketta alla.

format_quote

Se on helppo käyttää, se tuo turvallisuutta ja vähentää huolta hurjasti.

Katso videolta lisää: https://youtu.be/p20nSUQ3JzI

 

Pirjo, omainen
Jyväskylä
format_quote

Lue miten tyytyväisiä Kuopion kaupungin kotihoito sekä asiakkaiden omaiset ovat Onervaan.

https://onervahoiva.fi/kuopion-kotihoito-ja-omaiset-tykastyivat-onervaan/

Kuopiossa kotihoito ja omaiset tykästyivät Onervaan.
 
Vantaan kaupunki kieltää Whatsappin käytön
Lue blogi
format_quote

Me tykätään Onervasta todella paljon. Se helpottaa todella paljon työtä etenkin asiakkailla, joilla on paljon omaisia. Myös asukkaat tykkäävät kun näkevät kuvia esimerkiksi lastenlasten uudesta koirasta tai kuvia mökiltä.

Palvelutalon esimies
Palvelupäällikkö
Turku
format_quote

Huoli äidin voinnista on aina läsnä mutta helppo viestittely hoitajien kanssa on ehdottoman positiivinen asia. Stressi vähenee kun tietämys lisääntyy. Kiitos kuuluu kaikille äitiä hoitaville!

Omainen

Esittelimme perjantaina erään kunnan vanhuspalveluille keskustelevaa tekoälyä (lue lisää mikä on Onerva-bot ja keskusteleva tekoäly).

Keskustelimme miten tekoäly tai robotit ylipäätänsä voivat helpottaa hoitajien työtä ja auttaa resurssipulassa. Ideaalitilanteessa voisimme siirtyä ns. tarvepohjaiseen hoivaan, jossa asiakkaan luona käydään vain jos tarva vaatii.

Tarve voitaisiin varmistaa esimerkiksi keskustelevan tekoälyn avulla, kysymällä sitä asiakkaalta. Näin hoiva voitaisiin kohdistaa niille asiakkaille, jotka sitä eniten tarvitsevat.

Vanhuspalveluissa on kuitenkin haaste, joka käytännössä estää robotiikan käyttöönoton, ilman että lainsäädäntöä (tai lain tulkinta) muutetaan.

Robotiikka ei tuo säästöjä eikä investointi maksa itseään takaisin (jollei hoivakäyntejä voida korvata niillä)

Vanhuspalvelujen mukaan Aluehallintovirasto eli AVI tulkitsee, että robotin tai botin tekemä hoivan tarpeen reaaliaikainen arviointi ei ole ns. hoidollinen toimeenpide.

Tällöin hoivakäyntejä ei voida kohdentaa vaikka sensori / robotti / botti tai muu teknologia näin todentaisi.

Samaan aikaan robotiikan ja keskustelevan tekoälyn käyttöönotto on ISO investointi. Puhutaan helposti satojentuhansien, jollei miljoonien hankinnasta. Kuten yleensäkin monimutkaisten ja vaativien tietojärjestelmien kohdalla (esim. Potilas- ja asiakastietojen tallennukseen ja käsittelyyn kaavailtu Aster -järjestelmän uusi budjetti on liki 130 miljoonaa euroa).

Sanommekin aina asiakkaille, että jos haluatte todella lähteä kehittämään ja käyttöönottamaan robotiikan ratkaisuja, tulisi tavoiteltavat säästöt mitata miljoonissa euroissa, lähtien vähintään 500 000€/vuosi. Jotta investointi maksaisi itsensä takaisin.

Mutta jos palvelutuottaja (kunta / yritys / hyvinvointialue) ei voi säästää robotin avulla yhtään hoivakäyntiä, ei se tuota säästöä.

Toki se tuottaa valtavasti lisähyvinvointia ja turvallisuutta asiakkaalle, jolla on myös valtava arvo (myös taloudellinen).

Robotiikkaa ajetaan markkinoille mutta kuka lobbaa lainsäädännön muutosta?

Suomessa tapahtuu hienoja asioita julkisella sektorilla mitä tulee uuden teknologian käyttöönottoon. Sosiaali- ja terveysministeriön KATI-ohjelmassa jaetaan useita miljoonia kouralliselle hankkeita, jotta uutta teknologiaa kokeiltaisiin ja otettaisiin käyttöön. Keskusteleva tekoäly on yksi keihäänkärkiteknologia.

Samaan aikaan STM:n vetämässä Hyteairo-ohjelmassa on aloitettu ns. Sote-botti työ, jossa kehitetään ja edistetään myös keskustelevaa sote-tekoälyä ja virtuaalisia avustajia. Yhtenä asiana suunnittelupöydällä on Onerva-botin kaltainen puhebotti ikäihmisille.

Kehityksen suunta ja into on positiivista mutta viesti kentältä eli vanhuspalvelutuottajalta oli selkeä: miten voimme ottaa käyttöön tätä teknologiaa, jos emme saa siitä tavoiteltuja hyötyjä?

  • Pitäisikö AVI:ien tulkita lakia eri tavalla?
  • Pitäisikö lakia päivittää, jotta robotin tai tekoälyn, sensorin tai muun teknologian suorittama ”hoivakäynti” katsottaisiin oikeaksi käynniksi?
  • Missä mennään em. muutosten edistämisessä?

En tiedä vastauksia mutta heittäisin kysymyksen STM:lle ja Hyteairon porukalle ja kuulisin mielellään muidenkin palvelutuottajien ajatuksia asiasta.

format_quote

Se on helppo käyttää, se tuo turvallisuutta ja vähentää huolta hurjasti.

Katso videolta lisää: https://youtu.be/p20nSUQ3JzI

 

Pirjo, omainen
Jyväskylä
format_quote

Lue miten tyytyväisiä Kuopion kaupungin kotihoito sekä asiakkaiden omaiset ovat Onervaan.

https://onervahoiva.fi/kuopion-kotihoito-ja-omaiset-tykastyivat-onervaan/

Kuopiossa kotihoito ja omaiset tykästyivät Onervaan.
 
Vantaan kaupunki kieltää Whatsappin käytön
Lue blogi
format_quote

Me tykätään Onervasta todella paljon. Se helpottaa todella paljon työtä etenkin asiakkailla, joilla on paljon omaisia. Myös asukkaat tykkäävät kun näkevät kuvia esimerkiksi lastenlasten uudesta koirasta tai kuvia mökiltä.

Palvelutalon esimies
Palvelupäällikkö
Turku
format_quote

Huoli äidin voinnista on aina läsnä mutta helppo viestittely hoitajien kanssa on ehdottoman positiivinen asia. Stressi vähenee kun tietämys lisääntyy. Kiitos kuuluu kaikille äitiä hoitaville!

Omainen

Olipa huikea päivä tiistaina Yyterissä 🏖️ 😎

Hyvinvointiteknologiayritykset stagella -webinaarissa 12 suomalaista teknologiayritystä oli lavalla keskustelemassa Lorenz Backmanin johdolla hyvinvointiteknologiasta ja miten se voi auttaa esimerkiksi hoivatyössä ja yleisemmin sote-sektorilla.

Onervan Ville jutteli Lorenzin kanssa puheboteista ja keskustelevasta tekoälystä (ks. video) ja miten sillä voidaan tarjota ikäihmisille 24/7 tuki, turva ja viihdykettä sekä samalla säästää merkittävästi hoitajien työaikaa.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on Hyvinvointiteknologiayritykset-stagella-1024x578.jpeg

Jos et päässyt webinaariin, avaamme keskustelun oleellisemmat kysymykset ja Villen vastaukset tähän blogiin.

Mitä keskusteleva tekoäly oikein on?

Keskusteleva tekoäly on ihmisen ja koneen vuorovaikutusta puheella tai tekstillä. Onervalla olemme erikoistuneet etenkin puheeseen. Siinä tekoäly on opetettu ymmärtämään ihmisen luonnollista kieltä, ideaalitilanteessa kaikkien vikoineen, muminoineen, taukoineen ja murteineen.

Ihminen voi käydä näin koneen tai laitteen kanssa kahdensuuntaisia keskusteluja ja tekoäly voi suorittaa tehtäviä ihmisen pyynnöstä:

  • hakea tietoa, välittää tietoa eteenpäin
  • muistuttaa menoista
  • varata aikoja
  • hälyttää apua jne. 

Toisin sanoen keskusteleva tekoäly mahdollistaa ns. puheella ohjattavien virtuaaliavustajien, ”pikku apurien” toteutuksen.

Esimerkkeinä kuluttajille tutuista toteutuksista on älykaiuttimet kuten Amazon Alexa/Echo, Google Home tai Apple Siri. Nämä toimivat suomeksi vielä kovin heikosti ja muutenkin ovat toiminnallisuuksilta varsin suppeita ja tarkoitettu kuluttajille, ei ikäihmisille tai sote-sektorille.

Me olemme erikoistuneet keskustelevan tekoälyn kehittämiseen nimenomaan sosiaali- ja terveydenhuollossa, lähtien vanhushoivasta.

Missä sitä voi hyödyntää? Miten se voi auttaa esimerkiksi hoitajapulassa?

Olemme aloittaneet oman keskustelevan tekoälyn eli Onerva-botin kehittämisen jo 3 vuotta sitten. Kiersimme kuntien vanhuspalveluja ja kysyimme hyödyllisempiä käyttökohteita.

Ehdottomasti tarpeellisimmaksi koettu käyttötapa on aamulla voinnin tarkastus ja ehkä tärkein kysymys mitä ihminen voi toiselta kysyä:

Mitä sinulle kuuluu?

Eli tekoäly voi kysyä aamulla esimerkiksi kotihoidon asiakkaalta, kuinka voit ja tarvitsetko apua?

Asiakas voi vastata omalla kielellään, omalla murteellaan, että:

Selkää juilii niin hitokseen, että apua tänne ja sassiin.”

Tai vaihtoehtoisesti:

”Mitteepä tässä, turha tänne on nokkaansa työntää alvariinsa.”

Tämä luonnollinen kieli muunnetaan ensiksi puheesta tekstiksi, tulkitaan (onko asiat hyvin vai ei) ja tehdään toimenpide sen pohjalta, esimerkiksi vastataan asiakkaalle ja lähetetään viesti hoitajalle.

Näin voidaan siirtyä niin sanottuun tarvepohjaiseen hoivaan, jossa hoitajat käyvät asiakkaiden luona silloin kun on tarve. Ja hoiva voidaan kohdistaa niille ketkä sitä todella tarvitsevat.

Samalla voidaan tarjota ympärivuorokautinen tuki ja turva kun ikäihmisellä on apu ja juttukumppani aina vieressä.

Muita kuntien kanssa määriteltyjä käyttötapauksia on esimerkiksi:

  • orientaatio päivän tapahtumiin
  • muistutus menoista
  • muistutus lääkkeiden ottamisesta
  • turvan tuominen muistisairaalle
  • viestien välittäminen omaisille tai omaisilta takaisin.

Mitä muita käyttökohteita sillä on kuin vanhushoiva?

Saimme juuri projektin päätökseen missä iso sairaanhoitopiiri tutkii voisiko se hoitaa osan puhelinpalveluista keskustelevan tekoälyn eli puhelubotin avulla.

Eli sairaalan ajanvaraukset, puhelinneuvonta jne. voitaisiin tarjota ympärivuorokautisesti 24/7 murto-osalla sitä hintaa mitä ihmisvoimin järjestetty puhelinpalvelu maksaa.

Toinen esimerkki mitä teemme nyt on Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla kehittämä Hytebotti (lue lisää). Se on yläasteikäisille nuorille suunnattu chatbot, tällä kertaa tekstipohjainen, joka vastaa nuoren kysymyksiin ja huoliin sekä ohjaa tarvittaessa eteenpäin tarvittaviin palveluihin.

Koska keskusteleva tekoäly on pilvessä, se voidaan integroida periaatteessa mihin tahansa laitteeseen, jossa on nettiyhteys, mikrofoni ja kaiutin. Se voi olla vaikka pehmolelu, älykaiutin, mobiilisovellus, nettisivu, lamppu, mikroaaltouuni tai lääkinnällinen laite.


Eli voimme muuttaa siis minkä tahansa laitteen puheella toimivaksi virtuaaliavustajaksi, jonka kanssa voi jutella ja joka voi auttaa sille opetetuissa asioissa. Tätä kautta sovelluskohteita on rajattomasti.

Miten tekoälyä voi opettaa?

On tärkeä ymmärtää, että ei ole mitään yleistä tekoälyä, joka ymmärtäisi kaikkea puhetta tai varsinkaan jotain erityisaluetta kuten kotihoidon kontekstia. Tekoäly pitää aina opettaa ja se vaatii työtä.

Tekoälyn opettaminen vaatii aitoa puhedataa oikeilta ihmisiltä.

Jos kehitetään ikäbottia vanhuksille niin tarvitsemme ison määrän puhetta vanhuksilta.

Kerätty puhe pitää litteroida ja annotoida. Meidän tulee kertoa mitä mikäkin lause tarkoittaa, esimerkiksi ”ei kurjuutta kummempaa” tarkoittaa, että kaikki on melkolailla hyvin.

Tämä rikastettu data syötetään tekoälylle ja opetetaan se. Näin luodaan kielimalli, joka ymmärtää ikäihmisen puhetta. Kielimalliin ja tekoälyyn yhdistetään toiminnallisuus eli mitä puhebotin pitää tehdä jos asiakas sanoo, että ”olen kaatunut ja tarvitsen apua”.

Tähän sisältyy integraatiot eri järjestelmiin kuten hoitajien kutsujärjestelmään tai turvapuhelimeen. Toiminnallisuutta voidaan toteuttaa ohjelmistorobotiikan ja normaalin sovelluskehityksen avulla.

Aluksi puhebotti ei ymmärrä siis juuri mitään mutta mitä enemmän sille syötetään uutta dataa ja mitä enemmän sitä käytetään, sitä fiksummaksi se tulee.

Tämä vaatii ison työn ja tärkeintä onkin valita tarkkaan 1-2 tärkeintä käyttötapausta ja dialogia, jotka tekoälylle halutaan opettaa.

Voiko robotti ymmärtää porin murretta tai vaikka savoa? 

Kyllä voi. Itseasiassa aloitimme Onerva-botin opettamisen Kuopiossa kotihoidon kanssa jokusen vuotta sitten. 

Kyse on siitä minkälaista opetusdataa botin opettamiseen saadaan. Etenkin ikäihmisten tai muistisairaiden ollessa kyseessä, emme voi olettaa että he tietävät miten robotille tai laitteelle puhutaan. Tai mitä avainsanoja pitäisi käyttää.

Heidän pitää antaa puhua omalla kielellä ja omalla murteella.

Ihan jo saavutettavuuden ja ns. eettisten periaatteiden vuoksi meidän pitääkin opettaa murteet ja sallia oma puheenparsi.

Kuinka kaukana ollaan, että puhebotti voisi olla oikeasti käytössä ihmisten kotona? 

Ei niin kaukana kuin voisi luulla. Esimerkiksi Onerva-bot perustuu siihen, että tarvittaessa ihminen voi monitoroida useita bottikeskusteluja samanaikaisesti ja puuttua keskusteluun jos botti ei ymmärrä jotain.

Näin voidaan varmistaa 100% laatu heti ensimmäisestä päivästä lähtien ja opettaa bottia lennosta.

Toisaalta aina botin ei tarvitse ymmärtää. Se voi myös vain kysyä kuulumisia, antaa asiakkaan puhua ja välittää tämän tiedon eteenpäin eli kääntää puheen tekstiksi. Hoitaja voi sitten lukea kuulumiset nopeasti esimerkiksi aamulla ennen vierailua.

Haastatteluidemme mukaan jos pelkästään se mahdollisuus, että yksinäinen ikäihminen voi purkaa tunteensa ja aatoksensa jollekin, vaikkakin koneen välityksellä, on monille tärkeää.

Meidän tavoite, varsin realistinen, onkin tuoda keskusteleva tekoäly tuotantokäyttöön vuoden 2022 alkuun mennessä.

Voiko tekoälyllä olla itse persoonallisuus?

Kyllä voi. Itseasiassa jo pari vuotta sitten Google ja Apple palkkasivat käsikirjoittajia animaatiostudio Pixarilta ja huumorinettilehti Onionilta luomaan heidän kehittämille tekoälyille persoonallisuutta ja toki huumorintajua. 

Yksi australialainen robotti-/tekoälyvalmistaja taas käytti näyttelijä Cate Blanchettia ääninäyttelijänä heidän robotillaan.

Nykyään pystymme luomaan äänen kuin äänen myös kloonaamalla. Varsin pienellä määrällä nauhoitettua äänidataa, voi kuka tahansa luoda oman äänensä botin käyttöön.

Jos siis haluat, että älykaiuttimesta kuuluu vaikka anoppisi ääni tai miellyttävän samettisen kuuloinen radiojuontaja, niin se onnistuu.

Määrittelemme myös aina tekoälyä kehittäessä sille useita persoonallisuuksia ihan senkin vuoksi, että eri ihmiset haluavat jutella erilaisen persoonan kanssa: jotkut haluavat että botti on robottimainen, toinen haluaa jutella viranomaisen kanssa, toinen jutella kaverin kanssa jne.

Tämä on myös osa saavutettavuutta ja eettisyyttä: teemme sellaisia tekoälyjä ja puhebotteja, joita ihmiset haluavat käyttää emmekä tarjoa ”one-size-fits-all” tyylistä virtuaaliavustajaa.

Mikä on teidän visio, miten vanhuksia hoidetaan esim. 5 vuoden päästä ja mikä on teidän keskustelevan tekoälyn rooli siinä?

Uskomme, että puhe tulee olemaan etenkin ikäihmisillä tärkein käyttöliittymä kun he asioivat laitteiden kanssa tai vaikkapa kaupan, pankin, veron, Kelan tai muun viranomaisen kanssa.

Ihan vain siksi, että normaalit käyttöliittymät, älypuhelimet, hiiret ja näytöt eivät sovellu kun näkökyky tai käsimotoriikka on heikentynyt.

Keskusteleva tekoäly mahdollistaa puhekäyttöliittymän palveluiden lisäksi myös erilaisiin laitteisiin. Oli se sitten kodinkone niin kuin imuri tai valaistus tai älykaiutin tai lääkinnällinen laite tai sensori.

Näemme, että hyvin pian keskusteleva tekoäly toimii näiden laitteiden ja ihmisen välissä. Jos esimerkiksi ovisensori hälyttää, että ovi on auki klo 03 yöllä, välittyy tästä tieto puhebotille, joka kysyy ihmiseltä mihin olet matkalla ja ohjaa takaisin vuoteeseen.

Jos taas asiakas ei ota lääkettä lääkeannostelurobotilta, voi tekoäly kysyä miksi et ottanut lääkettä.

Tai jos hän on yksinäinen, löytyy hänelle juttukumppani ympärivuorokauden.

Suurin hyöty keskustelevasta tekoälystä saadaankin kun rakennetaan ekosysteemejä missä eri tuotteet ja palvelut ovat integroituneet toisiinsa ja tekoäly mahdollistaa niiden ja ihmisen vuorovaikutuksen.

Lisätietoja Onerva-botista ja keskustelevasta tekoälystä kannattaa kysyä Villeltä: ville@onervahoiva.fi, p. 050 326 4989

Yyterissä paistoi aurinko kirkkaalta taivaalta ja oli muutenkin hulppeat puitteet. Iso kiitos tapahtuman järjestäjille!
format_quote

Se on helppo käyttää, se tuo turvallisuutta ja vähentää huolta hurjasti.

Katso videolta lisää: https://youtu.be/p20nSUQ3JzI

 

Pirjo, omainen
Jyväskylä
format_quote

Lue miten tyytyväisiä Kuopion kaupungin kotihoito sekä asiakkaiden omaiset ovat Onervaan.

https://onervahoiva.fi/kuopion-kotihoito-ja-omaiset-tykastyivat-onervaan/

Kuopiossa kotihoito ja omaiset tykästyivät Onervaan.
 
Vantaan kaupunki kieltää Whatsappin käytön
Lue blogi
format_quote

Me tykätään Onervasta todella paljon. Se helpottaa todella paljon työtä etenkin asiakkailla, joilla on paljon omaisia. Myös asukkaat tykkäävät kun näkevät kuvia esimerkiksi lastenlasten uudesta koirasta tai kuvia mökiltä.

Palvelutalon esimies
Palvelupäällikkö
Turku
format_quote

Huoli äidin voinnista on aina läsnä mutta helppo viestittely hoitajien kanssa on ehdottoman positiivinen asia. Stressi vähenee kun tietämys lisääntyy. Kiitos kuuluu kaikille äitiä hoitaville!

Omainen

Onerva on valittu kehittämään Sosiaali- ja terveysministeriön Hytebottia.

Onervan vastuulla on Hytebotin sisällöntuotannon ja ns. kuiskaajaverkoston koordinointi sekä Hytebotin ”persoonallisuuden muotoilu”.

Kerromme tässä blogikirjoituksessa lisää mikä on Hytebotti. Mutta käydään läpi ensiksi lyhyesti mikä on Hytebotin taustalla oleva AuroraAI-verkosto?

Mikä on AuroraAI?

Kansallisen tekoälyohjelma AuroraAI:n tavoitteena on kehittää tekninen alusta (AuroraAI-verkko), joka mahdollistaa erilaisten palvelujen tarjoamisen kansalaiselle sujuvalla ja saumattomalla tavalla elämän eri tilanteisiin ja tapahtumiin. Lisätietoa AuroraAI:sta voit lukea esimerkiksi tästä.

Esimerkkinä palveluista voi olla asiointi verottajan, Kelan, maahanmuuttoviraston tai vaikka oppilaitosten kanssa.

AuroraAI:n tavoite, lähde: https://www.suomidigi.fi/ryhmat/auroraai

AuroraAI-verkon tavoitteena on, että yhteiskunnassa tarjottavat palvelut ja ihminen kohtaavat paremmin, vaikuttavammin ja henkilökohtaisemmin. Näiden palvelujen löytämisessä avustaa tekoäly, josta yhtenä esimerkkinä on Hytebotti.

AuroraAI-verkko mahdollistaa myös palveluiden keskinäisen vuorovaikutuksen tekoälyn avulla. Tämä tarkoittaa, että eri palvelutuottajien (esim. Vero, Kela, kunta, järjestö) chatbotit voivat välittää tietoja keskenään ja ohjata käyttäjää botilta toiselle.

AuroraAI-chatbot eli esimerkiksi Hytebot on siis käyttöliittymä tuohon Aurora-verkkoon. Chatbotin avulla käyttäjä saa apua, vastauksia ja löytää tarvitsemansa palvelun.

AuroraAI on Valtiovarainministeriön rahoittama kansallinen ohjelma eli ei minkään yksittäisen yrityksen tuote.

Mikä on Hytebotti?

AuroraAI-chabot –ratkaisun referenssinä toteutetaan 2021 aikana Hytebotti, joka koulutetaan vastaamaan ensi vaiheessa yläkouluikäisten nuorten hyvinvointiin ja terveyteen liittyviin kysymyksiin ja haasteisiin ja ohjaa heitä oikeisiin palveluihin.

Jotta Hytebotti osaa keskustella nuorille, pitää sitä opettaa koulutusdatalla. Koulutusdataa tuottaa ns. kuiskaajaverkosto ja nuoret itse.

Onervan tiimin tehtävänä on koordinoida kuiskaajaverkoston toimintaa ja vastata sisällöntuotannosta.

Kuiskaajaverkostossa on mukana asiantuntijoita, jotka työskentelevät päivittäin lähellä yläkouluikäisiä nuoria. Keskeinen tavoite on myös aktivoida ja osallistaa kohderyhmään kuuluvia nuoria, jotta Hytebotin sisältö on mahdollisimman uskottavaa ja kohderyhmälle hyödyllistä.

Hytebotin sisältöä tuotetaan ja alustaa kehitetään vuoden 2021 aikana yhdessä järjestöjen ja nuorten kanssa, jonka jälkeen se viedään tuotantoon eli nuorten käyttöön.

Sisällöntuotannon ja koulutusdatan lisäksi chatbotille tulee kehittää persoonallisuus, joka tarkoittaa esimerkiksi botin ulkoasun kuvittamista ja visuaalista muotoa. Sekä tyyliä miten botti puhuu käyttäjille.

Hytebotille tuotettu sisältö tullaan jakamaan avoimena datana ja projektin aikana tuotetaan ns. sisällöntuotannon käsikirja, joka toimii ohjeena vastaaville bottitoteutuksilla.

Lisätietoja AuroraAI-verkosta: https://vm.fi/verkko

Lisätietoa Hytebotin kehityksestä ja Onervan roolista: Ville Niemijärvi, ville@onervahoiva.fi

format_quote

Se on helppo käyttää, se tuo turvallisuutta ja vähentää huolta hurjasti.

Katso videolta lisää: https://youtu.be/p20nSUQ3JzI

 

Pirjo, omainen
Jyväskylä
format_quote

Lue miten tyytyväisiä Kuopion kaupungin kotihoito sekä asiakkaiden omaiset ovat Onervaan.

https://onervahoiva.fi/kuopion-kotihoito-ja-omaiset-tykastyivat-onervaan/

Kuopiossa kotihoito ja omaiset tykästyivät Onervaan.
 
Vantaan kaupunki kieltää Whatsappin käytön
Lue blogi
format_quote

Me tykätään Onervasta todella paljon. Se helpottaa todella paljon työtä etenkin asiakkailla, joilla on paljon omaisia. Myös asukkaat tykkäävät kun näkevät kuvia esimerkiksi lastenlasten uudesta koirasta tai kuvia mökiltä.

Palvelutalon esimies
Palvelupäällikkö
Turku
format_quote

Huoli äidin voinnista on aina läsnä mutta helppo viestittely hoitajien kanssa on ehdottoman positiivinen asia. Stressi vähenee kun tietämys lisääntyy. Kiitos kuuluu kaikille äitiä hoitaville!

Omainen

Lahjoita puhetta -hanke on voittanut Grand One -kilpailussa ykköspalkinnon ”Paras mobiilipalvelu” -kategoriassa.

Aloitimme Onervalla Lahjoita puhetta -hankkeen Kalevalan päivänä 2019.

Tavoitteena kerätä kansallista, kaikille avointa suomenkielistä puhearkistoa, jota voitaisiin hyödyntää suomenkielisten tekoälyratkaisuiden rakentamisessa (Lue lisää tästä)

Esimerkkinä Onerva-bot keskusteleva tekoäly ja puheella ohjattavat virtuaaliavustajat, joita kehitämme sote-sektorille.

Tästä on menty aimo harppauksin eteenpäin kansallisen puhearkiston keräämisessä, kiitos YLE:lle, Vakelle (nykyinen Ilmastorahasto), Tekoälykiihdyttömälle, Solitalle, Helsingin yliopistolle ja monille muille meidän unelman eteenpäin viemisestä ja upeasta toteutuksesta! 🙏

Lahjoita puhetta -aineistoa annotoidaan ja litteroidaan nyt. Rikastettua puhedataa päästään hyödyntämään meidän ja muiden alan toimijoiden tuotekehityksessä syksyllä.

Jos muuten haluat kuulla miten meidän ikäihmisille suunniteltu Onervabot keskusteleva tekoäly on kehittynyt, osallistu ilmaiseen webinaariin 8.6.2021: Hyvinvointi- ja terveysteknologiayritykset stagella: Teknologiainnovaatioiden rooli soten kehittämisessä -webinaari 

format_quote

Se on helppo käyttää, se tuo turvallisuutta ja vähentää huolta hurjasti.

Katso videolta lisää: https://youtu.be/p20nSUQ3JzI

 

Pirjo, omainen
Jyväskylä
 
Vantaan kaupunki kieltää Whatsappin käytön
Lue blogi
format_quote

Lue miten tyytyväisiä Kuopion kaupungin kotihoito sekä asiakkaiden omaiset ovat Onervaan.

https://onervahoiva.fi/kuopion-kotihoito-ja-omaiset-tykastyivat-onervaan/

Kuopiossa kotihoito ja omaiset tykästyivät Onervaan.
format_quote

Me tykätään Onervasta todella paljon. Se helpottaa todella paljon työtä etenkin asiakkailla, joilla on paljon omaisia. Myös asukkaat tykkäävät kun näkevät kuvia esimerkiksi lastenlasten uudesta koirasta tai kuvia mökiltä.

Palvelutalon esimies
Palvelupäällikkö
Turku
format_quote

Huoli äidin voinnista on aina läsnä mutta helppo viestittely hoitajien kanssa on ehdottoman positiivinen asia. Stressi vähenee kun tietämys lisääntyy. Kiitos kuuluu kaikille äitiä hoitaville!

Omainen

Saimme heinäkuussa Business Finlandilta myönteisen Tempo-rahoituspäätöksen.

Tempon 50 000€ rahoituksen turvin kehitämme eteenpäin Onerva-botia eli keskustelevaa tekoälyä vanhushoivaan.

Mitä Tempo-projektin aikana sitten tehdään? No ainakin seuraavaa:

  • Onerva-bot kansainvälinen pilotti Pohjoimaissa
  • Markkinakartoitus Pohjoismaissa
  • 1-2 uutta rekryä (Hoi frontend sovelluskehittäjät!)
  • Liikevaihdon kasvu 10X
  • Siemenrahoituskierros Onerva-botin jatkokehitykseen,
    tavoite 500 000€

Projekti viedään läpi 09/2020-03/2021 välisenä aikana. Lisätietoa hankkeesta voit kysyä toimitusjohtajaltamme Ville Niemijärveltä (ville at onervahoiva.fi / p. 050 326 4989)

Alla löydät lisätietoa Onerva-botista ja meidän kehittämästä suomenkielisestä keskustevasta tekoälystä.

Mikä on Onerva-bot ja keskusteleva tekoäly?

Onerva on kehittänyt jo 3 vuoden ajan puheohjattua virtuaaliavustajaa eli keskustelevaa tekoälyä. Tuttavallisemmin Onerva-bot:ia.

Onerva-bot on puheella ohjattava tekoäly kotihoidon asiakkaan tueksi, turvaksi ja viihdykkeeksi.

Ikäihminen voi käydä tekoälyn kanssa 2-suuntaisia keskusteluja eli se ymmärtää puhetta, pystyy vastaamaan ja tarvittaessa toimimaan asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Esimerkiksi hälyttämään apua.

Katso alta lyhyt esimerkkikeskustelu Onerva-botin kanssa.

Mihin keskustelevaa tekoälyä voi hyödyntää?

Onerva-botin hyödyntämiskohteita ja käyttötapauksia on määritelty yhdessä hoivapalvelutarjojien eli kuntien ja hoivayritysten kanssa. Nämä liittyvät paljolti hoidolliseen tukeen, esimerkiksi:

  • Voinnin tarkastus aamulla
  • Orientaatio päivän tapahtumiin
  • Varmistetaan tarvitseeko hoitajan käydä
  • Hälytysten lähettäminen kaatumistapauksissa
  • Sekavan asiakkaan rauhoittaminen
  • Viestintä asiakkaalta hoitajille/omaisille ja toisin päin
  • Muistutukset menoista / lääkityksestä

Näiden lisäksi on erilaiset viihtymiseen liittymät käyttötapaukset kuten:

  • Äänikirjan tai radion soittaminen
  • Uutisen ja sään lukeminen
  • Nettihakujen tekeminen

Kolmantena käyttötapausryhmänä on sähköinen asiointi ja erilaisten (netti)palveluiden käyttäminen, josta yllä oleva video onkin esimerkki. Näitä voi olla esimerkiksi:

  • Ruuan verkkokaupan tilaukset
  • Pankkipalvelut: laskun maksu, tilitietojen tarkastaminen
  • Ajanvaraukset
  • Julkiset palvelut, Kela, Vero jne.


Katso alta video, jossa tilaamme ruokaa puheohjauksella. Esimerkkinä yhdestä Onerva-botin taidoista.

Jos olet hoivapalvelutarjoaja (kunta / yritys) ja haluat hyödyntää keskustelevaa tekoälyä ikäihmisten hoidossa, ota meihin yhteyttä niin kerromme lisää sen mahdollisuuksista.

Lisätietoa:

Ville Niemijärvi
Onerva Hoivaviestintä Oy
p. 050 326 4989
ville at onervahoiva.fi

format_quote

Se on helppo käyttää, se tuo turvallisuutta ja vähentää huolta hurjasti.

Katso videolta lisää: https://youtu.be/p20nSUQ3JzI

 

Pirjo, omainen
Jyväskylä
 
Vantaan kaupunki kieltää Whatsappin käytön
Lue blogi
format_quote

Lue miten tyytyväisiä Kuopion kaupungin kotihoito sekä asiakkaiden omaiset ovat Onervaan.

https://onervahoiva.fi/kuopion-kotihoito-ja-omaiset-tykastyivat-onervaan/

Kuopiossa kotihoito ja omaiset tykästyivät Onervaan.
format_quote

Me tykätään Onervasta todella paljon. Se helpottaa todella paljon työtä etenkin asiakkailla, joilla on paljon omaisia. Myös asukkaat tykkäävät kun näkevät kuvia esimerkiksi lastenlasten uudesta koirasta tai kuvia mökiltä.

Palvelutalon esimies
Palvelupäällikkö
Turku
format_quote

Huoli äidin voinnista on aina läsnä mutta helppo viestittely hoitajien kanssa on ehdottoman positiivinen asia. Stressi vähenee kun tietämys lisääntyy. Kiitos kuuluu kaikille äitiä hoitaville!

Omainen

Suomalaiset vanhushoivan asiakkaat ovat eriarvoisessa asemassa riippuen siitä missä kunnassa he asuvat. Tai minkä vanhuspalvelutarjoajan hoivissa he ovat. Riippuen siitä miten hyvin palvelutarjoaja on panostanut teknologiaan.

Nyt olemme nimittäin siinä tilanteessa, jossa kotihoidon käyntejä pitää minimoida, jotta vältytään levittämästä virusta. Omaisten vierailut eivät ole suositeltuja. Lääketieteen emeritaprofessori ja geriatrian erikoislääkäri Sirkka-Liisa Kivelä toteaakin että kotihoidon asiakkaat ovat ”huippuriskiryhmää”.

Toisaalta palvelutalot ovat kiinni ulkopuolisilta, omaiset eivät saa vierailla läheistensä luona. Asukkaiden vähäinen viriketoiminta, ulkoilu ja sosiaaliset kontaktit eli läheisten vierailut ovat ennestään pudonneet. Tai niitä ei ole laisinkaan. Jo viikon vuodelepo voi romuttaa ikäihmisen lihaskunnon. Mitä tapahtuu jos eristäytyminen kestää kuukausia?

Miten minimoidaan kontaktit mutta tarjotaan vanhuksille riittävästi virikkeitä, liikuntaa ja sosiaalisia kontakteja?

Teknologian avulla pelastetaan ihmishenkiä ja nostetaan elämänlaatua

On kuntia, jotka ovat ottaneet aktiivisesti terveysteknologiaa käyttöön. Tuo hyödyttää suuresti asiakkaita näin koronakriisin keskellä.

Ne kunnat ja yritykset, joissa on käytössä esimerkiksi Evondosin lääkeannostelurobotti, tarjoavat kotihoidon asiakkaille turvallisuutta kun hoitajien ei tarvitse vierailla mutta lääkkeet tulee otettua silti. Minimoimalla kotihoidon vierailut, säästetään mahdollisesti ihmishenkiä.

Ne kunnat, joissa on käytössä esimerkiksi VideoVisitin etähoivaratkaisu, voivat järjestää asiakkailleen virtuaalihoivakäyntejä videoyhteydellä. Käynnin aikana vaihdetaan kuulumiset ja ollaan lähellä, varmistetaan että kaikki on kunnossa. Vaarantamatta ikäihmisen terveyttä tai henkeä.

Tai ne vanhuspalvelutalot, joissa on käytössä Meditas Oy:n Mototiles,  Sanosteen kuvapuheluna tarjottavia ammattilaisten ohjaamia virkistys ja kuntoutus palveluja   tai Kardemummon HILDA  He pystyvät pitämään asiakkaat vireänä, tarjoamaan sosiaalisia kontakteja, viihdyttämään ja kuntouttamaan heitä.

Niissä kunnissa ja hoivayrityksissä, missä on käytössä meidän Onerva omaisviestintäpalvelu, pysyvät läheiset aina ajantasalla rakkaimpansa voinnista, vaikka eivät pääsisi paikalle. Tai he voivat osallistua hoivaan etänä, esimerkiksi hoitamalla kauppa-asiointia Onerva-sovelluksen sisältä.

Vain muutamia esimerkkejä mainitakseni hyvinvointiteknologiasta, mikä liikuttaa ja hoitaa ihmisiä ja jota voi käyttää etänä. Ilman vaaraa koronaviruksen levittämisestä. Ja samalla säästäen hoitohenkilökunnan aikaa.

Teknologiaan panostaminen on panostamista hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen

Teknologia on valitettavasti monessa kunnassa nähty rasitteena, ikävänä asiana, joka on pakko ottaa käyttöön, jos on otettu laisinkaan.

Kaikille teille suosittelen lukemaan Digi- ja väestötietoviraston Pääjohtaja Janne Viskarin erinomaisen artikkelin teknologiasta ikääntyneiden hoivassa (lue tästä, artikkeli englanniksi).

Viskari puhuu teknologiaan, robotiikkaan ja tekoälyyn panostamisen puolesta ja toteaa lopuksi. Kyse ei ole ICT-investoinnista, kyse on investoinnista hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseksi.

https://apolitical.co/en/solution_article/robots-and-redesign-ageing-population?share=copy&uuid=article

 

Meidän tulee luoda tulevaisuus itse, ei odottaa mitä sieltä tulee

Vanhushoiva tulee kohtaamaan todennäköisesti koronaakin suuremman kriisin seuraavan 5-10 vuoden päästä väestön ikääntymisen ja resurssipulan johdosta. Tämä on siis vasta alkusoittoa.

Vanhushoivassa, tai muussakaan tervveydenhoivassa, ei voida suhtautua teknologiaan ja innovaatioihin enää reaktiivisesti, väheksyen. Toimia vasta silloin kun hätä on suurin ja löysät on jo housuissa.

Toivomme, että koronaviiruksesta otetaan opiksi. Aletaan kehittämään valmiutta ennakoiden, proaktiivisesti, panostaen innovointiin, luoden parempaa tulevaisuutta. Ja tällä tavoin pelastaa jopa ihmishenkiä.

Parempi tulevaisuus rakennetaan yhdessä. Eikä vain odoteta kädet taskussa mitä sieltä tulee.


Osallistu keskusteluun LinkedIn:ssä / Twitterissä tai laita ajatuksesi maililla.

Ville Niemijärvi
Onerva Hoivaviestintä
ville at onervahoiva.fi
Linkedin
Twitter

 
Vantaan kaupunki kieltää Whatsappin käytön
Lue blogi
format_quote

Se on helppo käyttää, se tuo turvallisuutta ja vähentää huolta hurjasti.

Katso videolta lisää: https://youtu.be/p20nSUQ3JzI

 

Pirjo, omainen
Jyväskylä
format_quote

Lue miten tyytyväisiä Kuopion kaupungin kotihoito sekä asiakkaiden omaiset ovat Onervaan.

https://onervahoiva.fi/kuopion-kotihoito-ja-omaiset-tykastyivat-onervaan/

Kuopiossa kotihoito ja omaiset tykästyivät Onervaan.
format_quote

Me tykätään Onervasta todella paljon. Se helpottaa todella paljon työtä etenkin asiakkailla, joilla on paljon omaisia. Myös asukkaat tykkäävät kun näkevät kuvia esimerkiksi lastenlasten uudesta koirasta tai kuvia mökiltä.

Palvelutalon esimies
Palvelupäällikkö
Turku
format_quote

Huoli äidin voinnista on aina läsnä mutta helppo viestittely hoitajien kanssa on ehdottoman positiivinen asia. Stressi vähenee kun tietämys lisääntyy. Kiitos kuuluu kaikille äitiä hoitaville!

Omainen

Kävimme keskiviikkona Slush 2018 yritystapahtumassa Osuuspankin #OPxSlush podcastissa haastateltavana. Keskustelimme tekoälystä ja robotiikasta hoivatyössä.

Räväkästä podcastin otsikosta huolimatta robotit eivät tule syrjäyttämään hoitajia. Ihmiskosketusta ei korvaa mikään.

Mutta hoitajapulan vuoksi meidän täytyy ottaa kaikki hyöty irti teknologiasta.

Sen avulla voidaan esimerkiksi tuoda ihmiset lähemmäksi toisiaan. Ohjata (liian) vähäiset hoivaresurssit sinne missä niitä tarvitaan.

Voimme avustaa rutiininomaisissa tehtävissä (esim. kuntoutusrobotit), tarjota 24/7 turvan kun ihmiset eivät pääse paikalle tai esimerkiksi avustaa hoitajia asiakkaiden siirtämisessä ja nostamisessa.

Robotit ja tekoälyt voivat tarjota myös tukea, turvaa ja iloakin. Esimerkiksi kehittämämme Onerva-bot auttaa silloin kun näkökyvyn menettänyt yksinäinen vanhus ei voi edes lukea kirjaa tai sanomalehteä mutta puhe ja ääni toimii.

Tällöin ääni voi olla ainoa toimiva käyttöliittymä ja mahdollistaa pääsyn digitaalisiin palveluihin, musiikkiin ja viihteeseen. Sekä viestimään läheisten kanssa.

Uskomme myös, että tarvitaan paluuta ns. kyläyhteisömäiseen maailmaan (vai oliko sellaista koskaan?) missä lähiyhteisö tukee ikääntyneitä. Teknologia mahdollistaa paremmin ihmisten kohtaamiset ja palvelujen hankinnan, yhteistyön.

Kuuntele/katso podcast alta.

Iso kiitos kaikille tapaamillemme hienoille tyypeille ja jättikiitos järjestelijöille ja Slushin väelle. Oli hieno tapahtuma.

(lisää…)

 
Vantaan kaupunki kieltää Whatsappin käytön
Lue blogi
format_quote

Se on helppo käyttää, se tuo turvallisuutta ja vähentää huolta hurjasti.

Katso videolta lisää: https://youtu.be/p20nSUQ3JzI

 

Pirjo, omainen
Jyväskylä
format_quote

Lue miten tyytyväisiä Kuopion kaupungin kotihoito sekä asiakkaiden omaiset ovat Onervaan.

https://onervahoiva.fi/kuopion-kotihoito-ja-omaiset-tykastyivat-onervaan/

Kuopiossa kotihoito ja omaiset tykästyivät Onervaan.
format_quote

Me tykätään Onervasta todella paljon. Se helpottaa todella paljon työtä etenkin asiakkailla, joilla on paljon omaisia. Myös asukkaat tykkäävät kun näkevät kuvia esimerkiksi lastenlasten uudesta koirasta tai kuvia mökiltä.

Palvelutalon esimies
Palvelupäällikkö
Turku
format_quote

Huoli äidin voinnista on aina läsnä mutta helppo viestittely hoitajien kanssa on ehdottoman positiivinen asia. Stressi vähenee kun tietämys lisääntyy. Kiitos kuuluu kaikille äitiä hoitaville!

Omainen

Tuomas Enbuske kirjoitti kivuliaan elävästi kokemuksestaan sairaanhoidon asiakkaana ja siitä minkälainen arvostus hänellä on nimenomaan sairaanhoitajia kohtaan.

Enbuske sanookin jo otsikossa:

”Tarvitsemme empatiaa ja siksi tulevaisuus on sairaanhoitajien.”

Entä vanhushoivassa? Kun turvarannekkeet, erilaiset sensorit, videot ja tekoäly valvoo ja ennakoi vanhuksen vointia ja liikkeitä, tarvitaanko ihmistä enää mihinkään?

Tarve ihmisen kohtaamiseen ei poistu mihinkään. Tarve empatiaan.

Empatia on kaikista inhimillisistä piirteistä ehkä vaikeampia koneen korvata. (lisää…)

 
Vantaan kaupunki kieltää Whatsappin käytön
Lue blogi
format_quote

Se on helppo käyttää, se tuo turvallisuutta ja vähentää huolta hurjasti.

Katso videolta lisää: https://youtu.be/p20nSUQ3JzI

 

Pirjo, omainen
Jyväskylä
format_quote

Lue miten tyytyväisiä Kuopion kaupungin kotihoito sekä asiakkaiden omaiset ovat Onervaan.

https://onervahoiva.fi/kuopion-kotihoito-ja-omaiset-tykastyivat-onervaan/

Kuopiossa kotihoito ja omaiset tykästyivät Onervaan.
format_quote

Me tykätään Onervasta todella paljon. Se helpottaa todella paljon työtä etenkin asiakkailla, joilla on paljon omaisia. Myös asukkaat tykkäävät kun näkevät kuvia esimerkiksi lastenlasten uudesta koirasta tai kuvia mökiltä.

Palvelutalon esimies
Palvelupäällikkö
Turku
format_quote

Huoli äidin voinnista on aina läsnä mutta helppo viestittely hoitajien kanssa on ehdottoman positiivinen asia. Stressi vähenee kun tietämys lisääntyy. Kiitos kuuluu kaikille äitiä hoitaville!

Omainen

Vanhushoivaan liittyvissä keskusteluissa, niin julkisuudessa kuin kohtaamisissamme alan ammattilaisten kanssa, yhtenä kuumana perunana on ollut jo pitkään aihe:

Kuka hoitaa vanhuksemme tulevaisuudessa, kun suuret ikäluokat siirtyvät hoivan piiriin?

Sosiaali- ja terveysalalla ollaan suuren haasteen edessä. Suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle tuhansia kokeneita hoitajia poistuu työmarkkinoilta.

Tehyn tilaston mukaan sosiaali- ja terveysalalta eläköityy vuoteen 2030 mennessä lähes 142 000 henkilöä (Tehy tilastoina 2013, 2. päivitetty painos).  Samaan aikaan hoivan tarpeessa olevien määrä lisääntyy huimasti.

Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan 30 vuoden päästä 75 vuotta täyttäneitä on arviolta yli kaksinkertainen määrä nykyiseen verrattuna.

Yleisimmin vanhustyön kentällä vaikuttaa vallitsevan näkemys, jonka mukaan ainoa ratkaisu haasteeseen on palkata lisää henkilökuntaa. Kuitenkin myös eriäviä näkemyksiä löytyy. (lisää…)

 
Vantaan kaupunki kieltää Whatsappin käytön
Lue blogi
format_quote

Se on helppo käyttää, se tuo turvallisuutta ja vähentää huolta hurjasti.

Katso videolta lisää: https://youtu.be/p20nSUQ3JzI

 

Pirjo, omainen
Jyväskylä
format_quote

Lue miten tyytyväisiä Kuopion kaupungin kotihoito sekä asiakkaiden omaiset ovat Onervaan.

https://onervahoiva.fi/kuopion-kotihoito-ja-omaiset-tykastyivat-onervaan/

Kuopiossa kotihoito ja omaiset tykästyivät Onervaan.
format_quote

Me tykätään Onervasta todella paljon. Se helpottaa todella paljon työtä etenkin asiakkailla, joilla on paljon omaisia. Myös asukkaat tykkäävät kun näkevät kuvia esimerkiksi lastenlasten uudesta koirasta tai kuvia mökiltä.

Palvelutalon esimies
Palvelupäällikkö
Turku
format_quote

Huoli äidin voinnista on aina läsnä mutta helppo viestittely hoitajien kanssa on ehdottoman positiivinen asia. Stressi vähenee kun tietämys lisääntyy. Kiitos kuuluu kaikille äitiä hoitaville!

Omainen