Suomalaiset vanhushoivan asiakkaat ovat eriarvoisessa asemassa riippuen siitä missä kunnassa he asuvat. Tai minkä vanhuspalvelutarjoajan hoivissa he ovat. Riippuen siitä miten hyvin palvelutarjoaja on panostanut teknologiaan.

Nyt olemme nimittäin siinä tilanteessa, jossa kotihoidon käyntejä pitää minimoida, jotta vältytään levittämästä virusta. Omaisten vierailut eivät ole suositeltuja. Lääketieteen emeritaprofessori ja geriatrian erikoislääkäri Sirkka-Liisa Kivelä toteaakin että kotihoidon asiakkaat ovat ”huippuriskiryhmää”.

Toisaalta palvelutalot ovat kiinni ulkopuolisilta, omaiset eivät saa vierailla läheistensä luona. Asukkaiden vähäinen viriketoiminta, ulkoilu ja sosiaaliset kontaktit eli läheisten vierailut ovat ennestään pudonneet. Tai niitä ei ole laisinkaan. Jo viikon vuodelepo voi romuttaa ikäihmisen lihaskunnon. Mitä tapahtuu jos eristäytyminen kestää kuukausia?

Miten minimoidaan kontaktit mutta tarjotaan vanhuksille riittävästi virikkeitä, liikuntaa ja sosiaalisia kontakteja?

Teknologian avulla pelastetaan ihmishenkiä ja nostetaan elämänlaatua

On kuntia, jotka ovat ottaneet aktiivisesti terveysteknologiaa käyttöön. Tuo hyödyttää suuresti asiakkaita näin koronakriisin keskellä.

Ne kunnat ja yritykset, joissa on käytössä esimerkiksi Evondosin lääkeannostelurobotti, tarjoavat kotihoidon asiakkaille turvallisuutta kun hoitajien ei tarvitse vierailla mutta lääkkeet tulee otettua silti. Minimoimalla kotihoidon vierailut, säästetään mahdollisesti ihmishenkiä.

Ne kunnat, joissa on käytössä esimerkiksi VideoVisitin etähoivaratkaisu, voivat järjestää asiakkailleen virtuaalihoivakäyntejä videoyhteydellä. Käynnin aikana vaihdetaan kuulumiset ja ollaan lähellä, varmistetaan että kaikki on kunnossa. Vaarantamatta ikäihmisen terveyttä tai henkeä.

Tai ne vanhuspalvelutalot, joissa on käytössä Meditas Oy:n Mototiles,  Sanosteen kuvapuheluna tarjottavia ammattilaisten ohjaamia virkistys ja kuntoutus palveluja   tai Kardemummon HILDA  He pystyvät pitämään asiakkaat vireänä, tarjoamaan sosiaalisia kontakteja, viihdyttämään ja kuntouttamaan heitä.

Niissä kunnissa ja hoivayrityksissä, missä on käytössä meidän Onerva omaisviestintäpalvelu, pysyvät läheiset aina ajantasalla rakkaimpansa voinnista, vaikka eivät pääsisi paikalle. Tai he voivat osallistua hoivaan etänä, esimerkiksi hoitamalla kauppa-asiointia Onerva-sovelluksen sisältä.

Vain muutamia esimerkkejä mainitakseni hyvinvointiteknologiasta, mikä liikuttaa ja hoitaa ihmisiä ja jota voi käyttää etänä. Ilman vaaraa koronaviruksen levittämisestä. Ja samalla säästäen hoitohenkilökunnan aikaa.

Teknologiaan panostaminen on panostamista hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen

Teknologia on valitettavasti monessa kunnassa nähty rasitteena, ikävänä asiana, joka on pakko ottaa käyttöön, jos on otettu laisinkaan.

Kaikille teille suosittelen lukemaan Digi- ja väestötietoviraston Pääjohtaja Janne Viskarin erinomaisen artikkelin teknologiasta ikääntyneiden hoivassa (lue tästä, artikkeli englanniksi).

Viskari puhuu teknologiaan, robotiikkaan ja tekoälyyn panostamisen puolesta ja toteaa lopuksi. Kyse ei ole ICT-investoinnista, kyse on investoinnista hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseksi.

https://apolitical.co/en/solution_article/robots-and-redesign-ageing-population?share=copy&uuid=article

Meidän tulee luoda tulevaisuus itse, ei odottaa mitä sieltä tulee

Vanhushoiva tulee kohtaamaan todennäköisesti koronaakin suuremman kriisin seuraavan 5-10 vuoden päästä väestön ikääntymisen ja resurssipulan johdosta. Tämä on siis vasta alkusoittoa.

Vanhushoivassa, tai muussakaan tervveydenhoivassa, ei voida suhtautua teknologiaan ja innovaatioihin enää reaktiivisesti, väheksyen. Toimia vasta silloin kun hätä on suurin ja löysät on jo housuissa.

Toivomme, että koronaviiruksesta otetaan opiksi. Aletaan kehittämään valmiutta ennakoiden, proaktiivisesti, panostaen innovointiin, luoden parempaa tulevaisuutta. Ja tällä tavoin pelastaa jopa ihmishenkiä.

Parempi tulevaisuus rakennetaan yhdessä. Eikä vain odoteta kädet taskussa mitä sieltä tulee.

Osallistu keskusteluun LinkedIn:ssä / Twitterissä tai laita ajatuksesi maililla.

Ville Niemijärvi
Onerva Hoivaviestintä
ville at onervahoiva.fi
Linkedin
Twitter

Vanhushoivaan liittyvissä keskusteluissa, niin julkisuudessa kuin kohtaamisissamme alan ammattilaisten kanssa, yhtenä kuumana perunana on ollut jo pitkään aihe:

Kuka hoitaa vanhuksemme tulevaisuudessa, kun suuret ikäluokat siirtyvät hoivan piiriin?

Sosiaali- ja terveysalalla ollaan suuren haasteen edessä. Suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle tuhansia kokeneita hoitajia poistuu työmarkkinoilta.

Tehyn tilaston mukaan sosiaali- ja terveysalalta eläköityy vuoteen 2030 mennessä lähes 142 000 henkilöä (Tehy tilastoina 2013, 2. päivitetty painos).  Samaan aikaan hoivan tarpeessa olevien määrä lisääntyy huimasti.

Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan 30 vuoden päästä 75 vuotta täyttäneitä on arviolta yli kaksinkertainen määrä nykyiseen verrattuna.

Yleisimmin vanhustyön kentällä vaikuttaa vallitsevan näkemys, jonka mukaan ainoa ratkaisu haasteeseen on palkata lisää henkilökuntaa. Kuitenkin myös eriäviä näkemyksiä löytyy. (lisää…)

Aloitamme Onerva Omaisviestinnän koekäytön Kuopiossa osana ns. Living Lab -projektia marraskuussa 2017.

Living Lab:ssa ”tulevaisuuden hyvinvointiratkaisuja kehittävät yritykset voivat testata tuotteitaan ja palveluitaan aidossa sairaalaympäristössä.”

Meidän tapauksessa siis aidossa vanhushoivan ympäristössä.

Tavoitteena on hakea Kuopion seudulla kokemuksia omaisviestinnästä ja -yhteistyöstä ja testata myös Onervan uutta hyvinvointipalvelujen jakamisalustaa. (lisää…)

Luen viikoittain juttuja siitä miten teknologia tulee mullistamaan hoiva-alan, myös ikääntyneiden hoivan.

Sensoriteknologia, älyrannekkeet, konenäkö ja mitä liene ovat jo nyt valmiita havaitsemaan milloin vanhus on kaatunut, milloin kahvinkeitin on jäänyt päälle, milloin hän on poistunut kotoa ja viilettää moottoritien vartta.

Lääkkeet saadaan automaattisesti annosteltuna (ongelmana vain on se, että ei tiedetä onko vanhus todella syönyt niitä) ja ruokakin saadaan helposti automaattisesti lämmitettyä.

Videoyhteydellä kotihoitajan ei tarvitse edes käydä kun hän voi tarkistaa etänä mikä on kunto.

Mutta vaikka koko vanhus itsessään ja hänen asuntonsa olisi täynnä teknologiaa, tarvitaan ihmistä osallistumaan hoivaan.

Jonkun pitää:

• tulla nostamaan hänet ylös jos hän kaatuu
• hakea ulkoa jos hän on eksynyt
• varmistaa, että lääkkeet on syöty
• pestä hänet
• puhdistaa haavat
• viedä ulos

Ja ennen kaikkea: tarjota seuraa, lämpöä, inhimillinen kontakti.

Etävalvonta, sensorit, videokuvaus, IoT ja tekoäly eivät korvaa tätä.

Ihmisen osuus hoivasta voidaan minimoida, jos me niin haluamme (sillä kustannusten sijaan tämä on ehkä kuitenkin enemmänkin arvokysymys).

Mutta kokonaan emme voi, emmekä toivottavasti haluakaan, sitä poistaa.

Hyödynnetään teknologiaa tuomaan ihmiset yhteen

Teknologiasta on kuitenkin moneksi. Teknologia voi auttaa tuomaan ihmisiä yhteen. Se voi auttaa ikääntynyttä saamaan inhimillinen kontakti sellaisilta henkilöiltä, jotka sen haluavat tarjota.

Tämä voi olla niin oma omainen, hoiva-alan ammattilainen tai yhä enevissä määrin myös vapaaehtoinen. Naapuri, paikallisen 4h-kerhon tai NMKY:n jäsen, martta tai opiskelija.

Inhimillinen kontakti voi sisältää hoivaa tai pelkästään juuri sen toisen ihmisen läsnäolon. Ulkoilutushetken. Virkistäytymisen. Hieronnan. Varmistuksen, että ruoka on syöty.

Me uskomme, että teknologiaa täytyy hyödyntää mahdollistamaan yhä suurempi yhdessä olo. Ei poistaa sitä.