Päivittäinen pikaviestintä on työn tekemisen kannalta elintärkeää ja välttämätöntä kaikilla sote-palvelualoilla.

Työtä ei voi suorittaa jos esihenkilö ei pysty viestimään reaaliajassa tiimille, henkilöstö viestimään keskenään, työntekijät asiakkaille ja joissain tapauksissa asiakkaiden omaisille ja läheisille (esimerkiksi lastensuojelussa vanhemmille tai vanhuspalveluissa omaisille).

Viestintä eri palvelualoilla on usein päivittäistä ja sen pitää tavoittaa useita eri sidosryhmiä ja osapuolia, jotka ovat usein sote-organisaation ulkopuolisia. Viestintä pitää olla myös helppoa ja nopeaa eli ns. pikaviestintää (vrt. Whatsapp).

Ja koska viestintä on lähes aina asiakasviestintää (huomioithan myös, että sisäinen viestintä työntekijöiden kesken on useimmiten asiakasviestintää), koskee sitä aina GDPR-säädökset ja tietosuojalaki. Jos viestit työvälineellä x, tulee organisaation tehdä tietosuojan vaikutustenarviointi ja sopimus henkilötietojen käsittelystä sovelluksen palvelutarjoajan kanssa.

Toisin sanoen kuluttajille suunnatut sovellukset kuten Whatsapp, Signal tai sisäiseen käyttöön tarkoitettu Teams eivät sovellu tähän tarpeeseen. Ei myöskään asiakkaalle tarkoitetut asiointiportaalit kuten Maisa.

Miksi ei?

Joko näihin sovelluksiin ei ole pääsyä organisaation ulkopuolisilla, nämä eivät täytä GDPR ja tietosuojavaatimuksia tai nämä ei ole tarkoitettu reaaliaikaiseen pikaviestintään. Usein nämä kaikki yhdessä.

Mutta edelleen viestintä on välttämätöntä. Kuten sanottu, sote-palvelualoilla työtä ei voi tehdä laadukkaasti ilman, että mahdollistetaan toimiva viestintä.

Mitä siis käy jos työntekijöillä, asiakkailla ja muilla sidosryhmillä ei ole tähän soveltuvaa viestikanavaa?

Työntekijät päätyvät käyttämään kiellettyjä sovelluksia jos hyvinvointialue ei tarjoa heille tietoturvallista viestisovellusta

Kaikilla hyvinvointialueilla mitä olemme haastatelleet (lähes kaikkia), ovat työntekijät päätyneet käyttämään Whatsappia, Signalia tai muita GDPR:ää ja tietosuojaa rikkovia sovelluksia. Kielloista tai linjauksista huolimatta. 

Emmekä voi syyttää heitä, kuten jo todettu, työtä ei voi hoitaa ilman viestintää eri toimijoiden kesken. Tällöin vain rikotaan räikeästi GDPR ja tietosuojasäädöksiä ja odotellaan uutta Vastaamoa.

• Johdon hiljainen hyväksyntä voi johtaa vankilaan

Keskitetty viestintä tietoturvallisella sovelluksella helpottaa työtä ja johtokin nukkuu yönsä hyvin

Tästä syystä useat hyvinvointialueet ovat kääntyneet Onervan puoleen koska tarjoamme sote-pikaviestintään räätälöidyn tietoturvallisen tuotteen palvelualojen moninaisiin tietotarpeisiin.

Onerva mahdollistaa yhtä nopean ja helpon viestinnän kuin whatsapp mutta tietoturvallisesti täyttäen GDPR ja tietosuojavaatimukset. Onervan kautta voi viestiä:

• työntekijöiden välillä keskenään (sisäinen viestintä)
• esihenkilöltä tiimille
• työntekijöiltä asiakkaalle ja
• asiakkaan useille omaisille/läheisille (tai vaikka henk. koht. avustajalle)

Yksi ehdoton etu on se, että viestintä eri kanavista (kielletyt whatsapp, signal, teams + erinäiset muut kuten sms, puhelin, paperiset viestilaput) on voitu keskittää yhteen sovellukseen. Näin helpotetaan työntekijöiden työtä kun kaikki tietävät mitä kanavaa käyttää.

Jos haluat kuulla miten Onervaa käytetään esimerkiksi Itä-Uudellamaalla, Satakunnassa, Keski-Suomessa ja Helsingistä Rovaniemellä, ota yhteyttä alla olevalla lomakkeella.

Parempi viestintä tuo läpinäkyvyyttä kotihoitoon.

Mitä läpinäkyvyys sitten auttaa?

✅ Yhteinen tilannekuva: kaikki osapuolet tietävät kuka on käynyt, mitä ikäihmiselle kuuluu, onko kotona tarpeita? Ajantasainen tieto ja tilannekuva tarkoittaa laadukkaampaa hoitoa ja vähemmän virheitä.

Käytännön esimerkki: Vanhus on kaatunut yöllä ja turvapalvelut on käynyt paikalla. Turvatiimin hoitaja laittaa Onervan viestisovelluksen kautta tietoturvallisesti yhden pikaviestin (lähetys kestää 20 sek) joka tavoittaa niin kotihoidon tiimin kuin omaiset ja läheiset. Aamulla kaikki ovat ajantasalla ja tietävät kaatumisesta. Näin vältytään valtavalta määrältä huolta, stressiä ja huolipuheluita jotka seuraisi jos omainen havaitsisi itse kuhmun läheisensä otsassa ja alkaisi selvitysrumba.

✅ Vähennetään huolta ja lisätään luottamusta 🧡 Kun myös omaiset ja läheiset tietävät mitä läheiselleen kuuluu, kasvaa luottamus hoivaan ja mahdollistetaan yhteistyö. Tämä lisää tutkitusti tyytyväisyyttä niin omaisilla kuin myös työntekijöillä.

Tyytyväisemmät työntekijät jaksaa myös paremmin ja yhteistyö omaisten kanssa helpottaa myös hoitajien työtä. Parhammillaan omaisia osallistamalla hoivaan voidaan tuoda myös merkittäviä kustannussäästöjä.

Toimiva, tietoturvallinen viestintä onkin avainasemassa kotihoidon onnistumisessa.

Vanhuspalveluja tuotetaan monen organisaation ja toimijan kesken.

Hoivaan osallistuu usein:

👨‍⚕️ Julkinen kotihoito (saman asiakkaan luona saattaa käydä jopa 10-20 eri hoitajaa viikon aikana)

👩‍⚕️ Yksityinen kotihoito ja muut yksityiset tukipalvelut. Julkisen tueksi saatetaan ostaa niin kotihoitoa, peseytymis-, ulkoilu- tai muuta apua. Jollei koko kotihoito tule yksityiseltä.

👨‍👩‍👦 Omaiset, läheiset. Tukena on usein lapset, lapsenlapset, sisarukset. Tukipiiri voi olla jopa yli 10 läheistä, jotka asuvat eri puolilla Suomea tai maailmaa.

❤️ 3. sektori, henkilökohtaiset avustajat, vapaaehtoiset, järjestöt.

Hyvä esimerkki tällaisesta monen toimijan hoivasta on tässä Iltasanomien artikkelissa Aimosta (Lue Iltasanomien juttu tästä linkistä)

👉 Minkä tahansa organisaation suorituskyky ja toimintakyky riippuu siitä miten eri osapuolet toimivat yhdessä. Yhteistyötä ei ole kuitenkaan ilman viestintää.

Töitä on esimerkiksi erittäin vaikea koordinoida, ilman toimivaa viestintää ja yhteistä ajantasaista tilannekuvaa. Kuka kävi, milloin, mitä teki, mikä on vointi, tarvitaanko kotona jotain? Jos viestintä ei toimi, etenkin monen toimijan käydessä ikäihmisen luona, on riskinä hoitovirheet.

On naiivia ajatella, että kotihoitoa voidaan kehittää ja tehostaa jos edes kotihoidon yhden organisaation yhden tiimin sisällä ei usein tiedetä mitä edellinen hoitaja on tehnyt. Saati, että tieto kulkisi eri osapuolien välillä: omaisilta kotihoitoon, julkiselta yksityiselle, fyssarilta hoitajille, avustajalta omaisille.

Nykyinen kotihoito onkin usein järjestettyä alla näkyvän kuvan lailla. Eri osapuolien välillä on hiljaisuuden muuri ja eri ilma täyttyy kysymyksistä, huolista ja epätietoisuudesta.

Mitä me olemme oppineet kotihoidosta ja vinkkimme muillekin:

👉 Monitoimijaympäristöissä, kuten kotihoidossa, tarvitaan toimiva, reaaliaikainen, helppokäyttöinen ja tietoturvallinen viestintä- ja yhteistyökanava. Tämä on edellytys yhteistyölle ja sen organisoinnille.

Toimivalla viestinnällä on merkittäviä etuja myös hoivan laatuun, hoitovirheiden minimoimiseen, hoitajien työn helpottamiseen ja omaistyytyväisyyden nostamiseen (lue lisää tästä)

👉 Tarvitaan myös toimintamallin muutos: yhteistyöstä, omaisten osallistamisesta, läpinäkyvyydestä, yhteisestä tilannekuvasta pitää tulla standardi toimintatapa jota johdetaan, johon rohkaistaan, jota tuetaan. Maailma jossa ainoastaan omahoitaja viestii sen yhteyshenkilöksi merkatun lähiomaisen kanssa on mennyttä. Meidän pitää luoda toimintamalli, jossa eri osapuolet osallistetaan hoivaan.

👉 Tätä toimintatapaa ainakin me jalkautamme organisaatioihin esim. palvelumuotoiluprojektin avulla. Jalkauttamiseen auttaa myös 9 vuoden kokemus, parhaat käytännöt eri kunnista ja tuhansien hoitajien ja omaisten haastattelut.

Avainasemassa on kuitenkin johtaminen ja muutosjohtaminen.

Kysymys kotihoidon organisaatioille: oletteko valmiita johtamaan? Oletteko valmiita muutokseen? Vai onko nykytila hyvä ja riittävä?

Viestintä nähdään hoivatyössä edelleen ns. ”nice to have” juttuna. Kiva, vähän pehmeä asia, joka mainitaan web-sivuilla tai johdon seminaaripuheissa ja kalvoilla mutta voidaan oikeasti sivuuttaa. Ei ainakaan asia mihin kannattaisi investoida tai systemaattisesti kehittää.

Kuitenkin toimiva kommunikointi ja ajantasainen tilannekuva on jopa kriittisen tärkeää asiakkaiden hoidon ja hyvinvoinnin kannalta. Ihmiselämä voi riippua siitä. Kerron miksi.

Miksi viestintä on elintärkeää hoivatyössä?

💊 Vanhushoivassa puhutaan usein monisairaista asiakkaista, lääkityksestä, ravitsemuksesta ja asiakkaista jotka eivät välttämättä pärjää yksin 24h. Elintärkeää tietoa pitää välittää ajantasaisesti eri toimijoiden kesken.

Jos viestintä ei toimi tässä ympäristössä, voi tilanne olla jopa hengenvaarallinen asiakkaalle.

Hoivaan osallistuu usein yli 10 eri hoitajaa/viikko. Osa eri organisaatioista. Heitetään sekaan omaiset ja läheiset jotka asuvat eri puolilla Suomea, toimintaterapeutti, fyssari, turvapalvelut, henk.koht avustaja, vapaaehtoinen, järjestötoimija…

Jos viestintään ei panosteta, miten tiedonkulkua koordinoidaan näiden kaikkien välillä? Miten varmistetaan, että kriittinen tieto kulkeutuu eri osapuolille? Tällöin EI riitä kirjaus potilastietojärjestelmään, yksi puhelinsoitto tai paperiset viestivihkot.

• Kuka antoi lääkkeet tänä aamuna? Ai turvapalvelu kävi yöllä äidin luona, miksi?
• Oliko isä kaatunut, mikä on hänen vointinsa?
• Mitäs se fyssari ohjeistikaan?
• Oliko mummo syönyt? Ai ruuat oli homeessa jääkaapissa ja kukaan ei käynyt kaupassa?

Hoitoon liittyy lukuisia kysymyksiä, joihin ei saada vastausta jos viestintään eri osapuolien välillä ei panosteta.

Huono viestintä purkautuu huolipuheluina

Entä mitä käy kun näihin kysymyksiin ei löydy vastauksia tai tieto ei kulje? Omaisten huoli kasvaa ja kasvaa – lopulta purkautuen huolipuheluina, yhteentörmäyksenä tai yhteydenottona mediaan tai valvovaan viranomaiseen. Ja vaikka kaikki olisikin kunnossa niin yhteentörmäykset ja selvitykset kuormittavat huomattavasti jo kuormittunutta henkilöstöä.

Viestintä ei ole siis mikään ”nice to have” hoivatyössä. Se on välttämätöntä. Jopa elintärkeää.

Tässä blogissa tarkastellaan esimerkkilaskelmaa kustannussäästöistä, jotka voidaan saavuttaa paremmalla viestinnällä ja omaisten osallistamisella hoivaorganisaatiossa, kuten hyvinvointialueella.

Lue tästä aiempi kirjoituksemme miten eri tavoin paremmalla viestinnällä voidaan tuoda kustannussäästöjä sote-sektorille ja etenkin vanhushoivaan. Seuraavaksi näytämme miten tämä tehdään käytännössä.

Laskelman taustalla on seuraavat olettamukset:

• keskimääräinen kotihoidon käynti (palkkakulut, sivukulut, matkat) = 50€/käynti
• keskimäärin asiakkaalla tehdään 14 käyntiä per viikko (2 käyntiä per päivä)
• Esimerkin hoivaorganisaatiossa (esim. Hyvinvointialue) on 3000 kotihoidon asiakasta

Oletetaan, että parempi viestintä ja omaisten osallistuminen vähentävät kotihoidon käyntien määrää 10 % (1,4 käyntiä per asiakas viikossa). Tämä säästö tulee esimerkiksi sillä, että omaiset, läheiset ja muu tukipiiri käy asiakkaan luona, jolloin hoitajien ei tarvitse käydä. Toimivan omaisviestinnän, kuten Onervan, avulla voidaan koordinoida käyntejä omaisten ja hoitajien välillä.

Lisäksi oletetaan, että puhelinsoittojen, selvitystöiden ja muiden hallinnollisten tehtävien määrä vähenee 15 %. Tämä säästö tulee kun huolipuhelut, yhteentörmäykset ja muut usein tarpeettomatkin selvitystyöt jäävät pois kun viestintä eri osapuolien välillä toimii.

1. Vähentyneet kotihoidon käynnit:

Keskimääräinen käynti maksaa organisaatiolle 50 euroa ja viikossa tehdään 14 käyntiä per asiakas. Käyntien määrän vähentyessä 10 %, säästö per asiakas viikossa on:

1,4 käyntiä * 50 euroa = 70 euroa / viikko / asiakas

Kun kotihoidon asiakkaita on 3000 niin säästöä tulee:

• Viikossa: 70 euroa * 3000 hlö = 210 000 euroa
• Vuodessa: 70 euroa * 3000 hlö * 52 viikkoa = 10 920 000 euroa

Eli aktivoimalla ja osallistamalla omaisia ja muuta tukipiiriä, voidaan saavuttaa liki 11 miljoonan euron säästöt.

2. Vähentyneet hallinnolliset tehtävät:

Oletetaan, että hallinnolliset tehtävät (puhelinsoitot, selvitystyöt jne.) maksavat organisaatiolle keskimäärin 30 euroa per asiakas viikossa. Vähentyessä 15 %, säästö per asiakas viikossa on:

30 euroa * 15 % = 4,5 euroa / viikko / asiakas

Jos toimit tiimivetäjänä tai esimerkiksi palvelutalon johtajana, osaat arvioida kuinka paljon huolipuhelut ja yhteentörmäyksistä johtuvat asioiden selvittelyt vievät sinun ja tiimisi aikaa.

Yhteensä viikoittaiset säästöt per asiakas ovat:

70 euroa (vähentyneet käynnit) + 4,5 euroa (vähentyneet hallinnolliset tehtävät) = 74,5 euroa

Vuodessa säästöt per asiakas:

74,5 euroa * 52 viikkoa = 3874 euroa per asiakas

Tässä esimerkissä vuosittaiset säästöt per asiakas olisivat siis 3874 euroa. Lasketaan seuraavaksi paljonko tämä tarkoittaa koko hyvinvointialueelle.

Yli 11 miljoonan euron säästö hyvinvointialueelle paremmalla viestinnällä

Kun otetaan huomioon esimerkki hoivaorganisaation 3000 kotihoidon asiakasta, lasketaan kustannushyödyt koko organisaatiolle kuukausitasolla ja vuositasolla seuraavasti:

Viikottaiset säästöt per asiakas: 74,50 euroa

Viikottaiset säästöt koko organisaatiolle:

74,50 euroa * 3000 asiakasta = 223 500 euroa / viikko

Vuosittaiset säästöt koko organisaatiolle on siis:

223 500 euroa * 52 = 11 622 000 euroa

Näin ollen esimerkin hoivaorganisaatiossa parempi viestintä ja omaisten osallistuminen voivat tuoda huomattavia kustannussäästöjä koko organisaation tasolla. Tässä esimerkissä viikottaiset säästöt koko organisaatiolle olisivat 223 500 euroa/viikko ja vuosittaiset säästöt jopa 11 622 000 euroa.

Mitä teidän hyvinvointialue tekisi ylimääräisellä 11 miljoonalla? Kuinka monta uutta hoitajaa sillä voisi palkata?

Laskelma voi tuntua naiivilta ja suoraviivaiselta mutta antaa lähtökohdan jota tavoitella ja josta keskustella. Ja toki kustannussäästöjen lisäksi paremmalla viestinnällä on lukuisia muitakin hyötyjä (lue tästä)

Jos haluat tietää miten tämä tehdään käytännössä, ota rohkeasti yhteyttä ja näytämme mielellään esimerkkejä eri puolilta Suomea missä Onerva on käytössä. Useissa kunnissa on lähdetty aktiivisesti ja rohkeasti osallistamaan omaisia Onervan avulla ja tavoittelemaan yllä laskettuja säästöjä.

Viestintä on oleellinen osa ihmisten välistä vuorovaikutusta ja se on erityisen tärkeää vanhushoivassa.

Omaisviestintä – eli viestintä vanhusten läheisten, hoitajien ja muiden hoitoon osallistuvien tahojen välillä – on keskeinen osa onnistunutta hoivatyötä. Tässä blogikirjoituksessa tarkastelemme syitä, miksi avoin ja tehokas viestintä on niin tärkeää vanhushoivassa.

1 Luottamuksen rakentaminen

Viestinnän avulla voidaan rakentaa luottamusta ikäihmisten ja hoitohenkilökunnan välille sekä hoitajien ja omaisten välille. Hyvä viestintä auttaa varmistamaan, että kaikki osapuolet tietävät, mitä odottaa, ja että he tuntevat olonsa turvalliseksi ja huomioon otetuksi.

2 Yksilöllisten tarpeiden huomioiminen

Jokaisella vanhuksella on omat yksilölliset tarpeet ja toiveet, ja viestintä auttaa varmistamaan, että nämä tarpeet otetaan huomioon hoitosuunnitelmissa. Kattava viestintä mahdollistaa hoitohenkilökunnalle ymmärtää paremmin ikäihmisen toiveet, pelot ja arvot, mikä puolestaan auttaa heitä tarjoamaan yksilöllistä ja inhimillistä hoitoa.

Toimivan omaisviestinnän avulla myös uudet hoitajat tai vaikka kesätuuraajat, tietävät paremmin asiakkaan toiveet, tarpeet ja mieltymykset.

3 Päätöksenteon tukeminen

Kun viestintä on avointa ja selkeää, se auttaa kaikkia osapuolia tekemään parempia päätöksiä ikäihmisen hoidosta. Omaiset voivat saada tarvitsemansa tiedot läheisensä voinnin kehityksestä (myös silloin kun asuvat kaukana) sekä hoidon vaihtoehdoista ja hoitajat voivat saada arvokasta tietoa aiemmista kokemuksista, mieltymyksistä ja elämäntilanteesta. Näin voidaan tehdä parhaita mahdollisia päätöksiä kunkin yksilön hyvinvoinnin edistämiseksi.

4 Hoidon jatkuvuuden varmistaminen

Hyvä viestintä auttaa varmistamaan hoidon jatkuvuuden eri hoitoympäristöjen välillä. Kun hoitajat, omaiset ja muut hoitoon osallistuvat tahot jakavat tietoa ja kommunikoivat tehokkaasti, voidaan varmistaa, että asiakkaan hoito on saumatonta, johdonmukaista eikä esiinny tietokatkoksia jotka voivat pahimmillaan vaarantaa ikäihmisen turvallisuuden.

5 Ongelmien havaitseminen ja ratkaiseminen

Viestinnän avulla voidaan havaita ja ratkaista ongelmia nopeasti. Kun hoitajat, ikähimiset ja omaiset kommunikoivat avoimesti, on helpompi tunnistaa mahdolliset hoidon puutteet tai epäkohdat ajoissa. Tämä mahdollistaa nopean reagoinnin ja tarvittavien muutosten tekemisen hoidon laadun parantamiseksi.

6 Tunteiden ilmaiseminen ja käsittely

Vanhushoivassa viestintä on tärkeä väline tunteiden ilmaisemisessa ja käsittelyssä. Omaiset saattavat kokea huolta, surua tai pelkoa läheisensä hoidon suhteen. Tällöin avoin keskustelu auttaa heitä käsittelemään näitä tunteita. Toimivan omaisviestinnän kautta omaisilla ja läheisillä on matalan kynnyksen viestintäkanava myös esimerkiksi huolen purkamiseen. Ilman, että se kuormittaisi hoitajia liikaa tai veisi heidän työaikaa kuten puhelinsoitot.

Sama pätee ikäihmisiin itseensä – he voivat kokea erilaisia tunteita, kuten pelkoa, turhautumista tai yksinäisyyttä. Viestintä auttaa heitä ilmaisemaan näitä tunteita ja saamaan tarvitsemansa tuen.

7 Omaisten osallistuminen hoidon suunnitteluun

Viestintä mahdollistaa omaisten aktiivisen osallistumisen vanhusten hoidon suunnitteluun ja toteutukseen. Heidän panoksensa on arvokasta, sillä he tuntevat vanhuksen parhaiten ja voivat tarjota tietoa, joka auttaa hoitohenkilökuntaa ymmärtämään vanhuksen tarpeita ja toiveita paremmin.

8 Omaisten tukeminen

Omaisilla on tärkeä rooli vanhusten hoidossa ja he tarvitsevat myös tukea kohdatakseen haasteet, joita vanhusten hoitaminen voi tuoda. Avoin ja tukeva viestintä auttaa omaisia tuntemaan itsensä osaksi hoitotiimiä ja se voi auttaa heitä saamaan tietoa, vertaistukea ja ohjausta tarpeen mukaan.

Yhteenveto

Vanhushoivassa viestintä omaisten, hoitajien ja muiden hoitoon osallistuvien tahojen välillä on ensiarvoisen tärkeää. Hyvä viestintä rakentaa luottamusta, tukee päätöksentekoa, varmistaa hoidon jatkuvuuden, auttaa havaitsemaan ja ratkaisemaan ongelmia, mahdollistaa tunteiden ilmaisun ja käsittelyn, edistää omaisten osallistumista hoidon suunnitteluun ja tukee omaisia heidän roolissaan. Kaiken kaikkiaan avoin, selkeä ja tehokas viestintä parantaa vanhusten hoidon laatua ja edistää heidän hyvinvointiaan.

Omaisviestinnällä on entistä suurempi merkitys koronakriisin keskellä, kun vierailut vanhusten palvelutaloihin on rajoitettuja ja kotihoidossakin  läheisten vierailuja ei ole suositeltu.

Tällöin hoitaja on usein ainoa, joka voi välittää asiakkaan terveiset läheisille, varsinkin jos asiakas ei itse kykene käyttämään älypuhelinta tai tietokonetta. 

Mutta omaisviestinnästä on toki valtavasti hyötyä niin kotihoidolle, omaisille kuin asiakkaalle itsellekin ihan muutenkin, ilman koronaakin.

Kerromme tässä meidän kokemuksemme mukaan tärkeimmät syyt miksi kunnan tai yksityisen palvelutarjoajan kannattaa panostaa omaisviestintään.

Onerva omaisviestintäpalvelun hyötyjä kotihoidolle

1. Omaistyytyväisyyden lisäys.

Onervan omaisviestintäpalvelu on ollut käytössä jo 6 vuoden ajan eri puolilla Suomea. Jokaisessa käyttöönotossa mittaamme omaisten tyytyväisyyttä ennen ja jälkeen. Joka kerta olemme pystyneet nostamaan omaistyytyväisyyttä.

Tärkeimpänä syynä on omaisten huolen vähentäminen kun hän tietää mitä hänen rakkaalleen kuuluu. Toisaalta Onervan avulla pystymme osallistamaan omaista läheisensä hoivaan. Hän voi ohjeistaa hoitajia ja he voivat yhdessä koordinoida hoivaa, esimerkiksi välttämään päällekkäisiä käyntejä, keskustelemaan kauppatarpeista jne. Tällä helpotetaan hoitajien työtä.

2. Ajansäästö hoitajille

Onervan pikaviestinnän kautta voidaan säästää usein tunteja viikossa hoitajien työaikaa kun puhelut vähenevät. Kiireettömät asiat voi viestiä pikaviesteillä ja kun omaisten huoli vähenee, ei etenkään esimiehiä ja tiimivetäjiä kuormiteta huolipuheluilla.

Osallistamalla omaisia läheisensä hoivaan, voidaan saavuttaa vielä suurempia säästöä. Useassa kunnassa on tapana, että omaiset ilmoittavat Onervalla milloin menevät käymään läheisensä luona, jotta hoitajien ei tarvitse tulla samaan aikaan. Näin hoitajilta säästyy turha käynti.

Onervassa on uutena ominaisuutena kotihoitoon räätälöity kauppasovellus. Tämän avulla kotihoitajat, omaiset ja joissakin tapauksissa jopa asiakas voivat itse tehdä kauppatilauksia kotiinkuljetuksella napin painalluksella. Tämä säästää merkittävästi hoitajien työaikaa kun paperisista ostoslistoista ja email/puhelintilauksista voidaan luopua.

3. Vähemmän tietokatkoja, parempi tilannekuva

Parempi tilannekuva tarkoittaa, että kaikki osapuolet ovat ajantasalla kotihoidon asiakkaan voinnista ja tietokatkot vähenevät. Tällä on suora vaikutus hoivan laatuun.

Onervan avulla pysytään ajantasalla esimerkiksi:

• Mikä on asiakkaan vointi?
• Onko vointi parantunut tai heikentynyt?
• Tarvitaanko kaupasta jotakin?
• Onko asiakas kaatunut tai loukannut itsensä muuten?
• Onko ruoka maistunut?

Tilannekuva ulottuu Onervan avulla kotihoidosta myös laajemmalle turvaverkostolle: läheisille ja omaisille, mahdolliselle henkilökohtaiselle avustajalle sekä yksityisen, julkisen ja 3. sektorin välille.

4. Vähemmän reklamaatioita

Korkeampi omaistyytyväisyys näkyy sujuvampana ja lämpimämpänä yhteistyönä hoitajien ja omaisten kanssa. Tämä vähentää reklamaatioita.

Hoitajat kokevat usein, että yhteistyöstä omaisten kanssa on tullut lämpimämpää ja tuttavallisempaa. Tällöin jos tapahtuu jotain inhimillisiä virheitä tai väärinkäsityksiä, ei käännytä ensimmäisenä AVI:n tai lehdistön puoleen vaan asioista voidaan keskustella. Hoitoa tehdään yhteistyössä.

5. Parempi työtyytyväisyys

Lämpimämmät välit omaisten kanssa ja ennen kaikkea omaisten positiivinen palaute on nostanut useissa kunnissa myös hoitajien työtyytyväisyyttä. Tätä voidaan myös mitata reaaliajassa Onervan sisällä.

Esimerkiksi Jyväskylän kaupunki kysyy kerran päivässä hoitajien fiilistä Onervan fiilismittarilla. Tällä tavoin kotihoidon johto ja tiimivetäjät saavat reaaliajassa tietoa henkilökunnan jaksamisesta. Ja toisaalta me Onervalla voimme todentaa mikä on viestinnän vaikuttavuus.

6. Parempi laatumielikuva

Avoimemman ja läpinäkyvämmän viestinnän kautta voidaan tehdä brändityötä ja rakentaa laatumielikuvaa. Näyttää, että meillä on kaikki kunnossa. Tämä on tärkeää niin nykyisten asiakkaiden/omaisten kannalta mutta myös työntekijäkuvan, rekrytoinnin ja myynnin kannalta.

Tässä oli muutamia tärkeimpiä hyötyjä mitä meidän asiakkaamme ovat saavuttaneet panostamalla kotihoidossa (omais)viestintään. Jos haluat kuulla lisää kokemuksia ja nähdä miten helppoa ja turvallista viestintä voi olla, varaa oma 15-30 min esittely laittamalla meille sähköpostia: info@onervahoiva.fi tai soittamalla p. 050 326 4989

Muutaman kerran kunnan tai hoivayrityksen kanssa omaisviestinnästä keskustellessa he ovat sanoneet, että viestintä on hyvällä tolalla.

”Meillä on mahdollisuus lähettää potilas-/asiakastietojärjestelmän kautta viestejä omaisille. Eli kaikki on kunnossa”

Olen esittänyt heti perään tarkentavan kysymyksen: käytättekö tuota ominaisuutta? Saako omaiset niitä viestejä?

Joka kerta vastaus on ollut sama: ”Ei. Sitä ei olla otettu käyttöön. Mutta se ON SIELLÄ.”

Se, että on olemassa tekninen ratkaisu, ei tarkoita että ongelma olisi ratkaistu. Se, että hommasit kuntosalikortin mutta se pölyttyy käyttämättömänä lompakossa, ei vie sinua piiruakaan lähemmäksi kesäkuntoa.

Liian usein sote- ja hoiva-alan viestinnästä keskustellessa asia jämähtääkin tekniseen ratkaisuun. Mitä se ei koskaan ole.

On tärkeä ymmärtää, että:

• Tekninen ominaisuus ei ratkaise yksinään ongelmaa
• Se saadaanko ihmiset (omaiset ja hoitajat tässä tapauksessa) käyttämään sovellusta eli viestimään ja työskentelemään yhdessä, ratkaisee kaiken

Voimme laittaa miljoonan tai kymmenen tuotekehitykseen ja tehdä markkinoiden parhaimman ohjelmiston. Mutta sillä ei tee mitään jos sitä ei oteta käyttöön. Potilastietojärjestelmässä voi olla vaikka mitä ominaisuuksia, mutta jos niitä ei käytetä niin ongelma säilyy.

Viestinnässä ja laajemmin omaisyhteistyössä on kyse muutosjohtamisesta, prosessien muutoksesta. Tekninen sovellus on hyvin, hyvin pieni osa tätä. Meidän pitää ymmärtää omaisten ja hoitajien tarpeita. Ja kannustaa, ohjata ja motivoida uuteen toimintamalliin.

Ja kyse ei ole rakettitieteestä. Kerron vain yhtenä esimerkkinä miten pienellä voidaan lähteä liikkeelle:

Omaishaastattelujen ja -kyselyjen (+1000 haastateltua) yhtenä tuloksena olemme huomanneet, että omaisten huolta voidaan vähentää ja kasvattaa luottamusta hyvin pienillä toimilla. Jopa 2 viestiä per viikko on riittänyt useimmissa kunnissa nostamaan omaistyytyväisyyttä valtavasti ja tuomaan aikasäästöjä hoitajille.

2 viestiä. Niiden välittämiseen menee alle minuutti viikossa.

Se on aika pieni investointi, jotta pääset kesäkuntoon.

Miten korona-aikana huolestuneet omaiset voivat olla yhteydessä läheisiinsä palvelutaloissa?

Miten kaukana asuvat omaiset voivat osallistua etäältä kotihoidon asiakkaan hoivaan, esimerkiksi kauppa-asiointiin?

Miten vähennetään omaisten huolta, kasvatetaan luottamusta ja säästetään hoitajien työaikaa paremmalla viestinnällä?

Vastaamme kaikkiin näihin kysymyksiin maksuttomassa vanhushoivan viestinnän webinaarissa 18.12.2020 klo 13-14. Tervetuloa mukaan!

Mitä on omaisviestintä ja miten Onerva mahdollistaa yhteistyön vanhushoivassa?

Haluatko tietää mitä on omaisviestintä ja yhteistyö vanhushoivassa?

Omaisviestinnällä voidaan helpottaa omaisten huolta ja mahdollistaa yhteistyö hoitohenkilökunnan kanssa.

Sillä voidaan myös saavuttaa merkittäviä säästöjä kunnalle/hoivayritykselle sekä helpottaa hoitajien työtä tuomalla ajansäästöä ja osallistamalla omaisia.

Esittelemme tässä webinaarissa Onerva omaisviestintäsovelluksen ja miten sitä hyödynnetään eri puolilla Suomea kotihoidossa ja palveluasumisessa.

Kuulet esimerkiksi miten Onervan avulla voidaan:

• Viestiä helposti ja tietoturvallisesti omaisten ja hoitajien välillä
• Hoitaa ikäihmisten kauppa-asiointi
• Nostaa omaistyytyväisyyttä
• Nostaa henkilöstön työtyytyväisyyttä
• Mahdollistetaan tehokas viestintä korona-aikana
• Näet käytännössä miten Onerva toimii ja voit kysyä vinkkejä omaan työhön.

Kerromme myös parhaita käytäntöjä ja vinkkejä yli 20 kunnasta ja hoivayrityksestä sekä +1000 hoitajan ja omaisten haastattelujen tulokset mitä he odottavat viestinnältä.

Webinaari on tarkoitettu kuntien vanhuspalvelutyöntekijöille, esihenkilöille, hoivayrittäjille, hoiva-alan opiskelijoille ja toki myös kaikille omaisille joiden ikääntynyt läheinen on kotihoidossa tai palvelutalossa.

Webinaari on maksuton ja voit ilmoittautua mukaan laittamalla sähköpostia meille: info@onervahoiva.fi.

Tervetuloa mukaan!

Tutustu Onervaan alla olevilta videoilta tai tilaa oma 15 min etäesittely laittamalla sähköpostia osoitteeseen: info at onervahoiva.fi

Järjestämme jälleen 3.12.2020 klo 13-14 maksuttoman omaisviestintä ja yhteistyö -webinaarin yhdessä ReissuEllu -hankkeen kanssa (tutustu ReissuElluun tästä)

Mitä on omaisviestintä ja miten Onerva mahdollistaa yhteistyön vanhushoivassa?

Haluatko tietää mitä on omaisviestintä ja yhteistyö vanhushoivassa?

Omaisviestinnällä voidaan helpottaa omaisten huolta ja mahdollistaa yhteistyö hoitohenkilökunnan kanssa.

Sillä voidaan myös saavuttaa merkittäviä säästöjä kunnalle/hoivayritykselle sekä helpottaa hoitajien työtä tuomalla merkittävää ajansäästöä ja osallistamalla omaisia.

Esittelemme tässä webinaarissa Onerva omaisviestintäsovelluksen ja miten sitä hyödynnetään eri puolilla Suomea kotihoidossa ja palveluasumisessa.

Kuulet esimerkiksi miten Onervan avulla voidaan:

• Viestiä helposti ja tietoturvallisesti omaisten ja hoitajien välillä
• Hoitaa ikäihmisten kauppa-asiointi
• Nostaa omaistyytyväisyyttä
• Nostaa henkilöstön työtyytyväisyyttä
• Mahdollistetaan tehokas viestintä korona-aikana
• Näet käytännössä miten Onerva toimii ja voit kysyä vinkkejä omaan työhön.

Kerromme myös parhaita käytäntöjä ja vinkkejä yli 20 kunnasta ja hoivayrityksestä sekä +1000 hoitajan ja omaisten haastattelujen tulokset mitä he odottavat viestinnältä.

Webinaari on tarkoitettu kuntien vanhuspalvelutyöntekijöille, esihenkilöille, hoivayrittäjille, hoiva-alan opiskelijoille ja toki myös kaikille omaisille joiden ikääntynyt läheinen on kotihoidossa tai palvelutalossa.

Webinaari on maksuton ja voit ilmoittautua siihen tästä: https://www.facebook.com/events/2660319677567395

Laitathan meille viestiä jos ilmoittautuminen ei toimi, voimme lähettää suoran osallistumislinkin.

Tervetuloa mukaan!

Tutustu Onervaan alla olevilta videoilta tai tilaa oma 15 min etäesittely laittamalla sähköpostia osoitteeseen: info at onervahoiva.fi