Omaisviestinnällä on entistä suurempi merkitys koronakriisin keskellä, kun vierailut vanhusten palvelutaloihin on rajoitettuja ja kotihoidossakin  läheisten vierailuja ei ole suositeltu.

Tällöin hoitaja on usein ainoa, joka voi välittää asiakkaan terveiset läheisille, varsinkin jos asiakas ei itse kykene käyttämään älypuhelinta tai tietokonetta. 

Mutta omaisviestinnästä on toki valtavasti hyötyä niin kotihoidolle, omaisille kuin asiakkaalle itsellekin ihan muutenkin, ilman koronaakin.

Kerromme tässä meidän kokemuksemme mukaan tärkeimmät syyt miksi kunnan tai yksityisen palvelutarjoajan kannattaa panostaa omaisviestintään.

Onerva omaisviestintäpalvelun hyötyjä kotihoidolle

1. Omaistyytyväisyyden lisäys.

Onervan omaisviestintäpalvelu on ollut käytössä jo 6 vuoden ajan eri puolilla Suomea. Jokaisessa käyttöönotossa mittaamme omaisten tyytyväisyyttä ennen ja jälkeen. Joka kerta olemme pystyneet nostamaan omaistyytyväisyyttä.

Tärkeimpänä syynä on omaisten huolen vähentäminen kun hän tietää mitä hänen rakkaalleen kuuluu. Toisaalta Onervan avulla pystymme osallistamaan omaista läheisensä hoivaan. Hän voi ohjeistaa hoitajia ja he voivat yhdessä koordinoida hoivaa, esimerkiksi välttämään päällekkäisiä käyntejä, keskustelemaan kauppatarpeista jne. Tällä helpotetaan hoitajien työtä.

2. Ajansäästö hoitajille

Onervan pikaviestinnän kautta voidaan säästää usein tunteja viikossa hoitajien työaikaa kun puhelut vähenevät. Kiireettömät asiat voi viestiä pikaviesteillä ja kun omaisten huoli vähenee, ei etenkään esimiehiä ja tiimivetäjiä kuormiteta huolipuheluilla.

Osallistamalla omaisia läheisensä hoivaan, voidaan saavuttaa vielä suurempia säästöä. Useassa kunnassa on tapana, että omaiset ilmoittavat Onervalla milloin menevät käymään läheisensä luona, jotta hoitajien ei tarvitse tulla samaan aikaan. Näin hoitajilta säästyy turha käynti.

Onervassa on uutena ominaisuutena kotihoitoon räätälöity kauppasovellus. Tämän avulla kotihoitajat, omaiset ja joissakin tapauksissa jopa asiakas voivat itse tehdä kauppatilauksia kotiinkuljetuksella napin painalluksella. Tämä säästää merkittävästi hoitajien työaikaa kun paperisista ostoslistoista ja email/puhelintilauksista voidaan luopua.

3. Vähemmän tietokatkoja, parempi tilannekuva

Parempi tilannekuva tarkoittaa, että kaikki osapuolet ovat ajantasalla kotihoidon asiakkaan voinnista ja tietokatkot vähenevät. Tällä on suora vaikutus hoivan laatuun.

Onervan avulla pysytään ajantasalla esimerkiksi:

• Mikä on asiakkaan vointi?
• Onko vointi parantunut tai heikentynyt?
• Tarvitaanko kaupasta jotakin?
• Onko asiakas kaatunut tai loukannut itsensä muuten?
• Onko ruoka maistunut?

Tilannekuva ulottuu Onervan avulla kotihoidosta myös laajemmalle turvaverkostolle: läheisille ja omaisille, mahdolliselle henkilökohtaiselle avustajalle sekä yksityisen, julkisen ja 3. sektorin välille.

4. Vähemmän reklamaatioita

Korkeampi omaistyytyväisyys näkyy sujuvampana ja lämpimämpänä yhteistyönä hoitajien ja omaisten kanssa. Tämä vähentää reklamaatioita.

Hoitajat kokevat usein, että yhteistyöstä omaisten kanssa on tullut lämpimämpää ja tuttavallisempaa. Tällöin jos tapahtuu jotain inhimillisiä virheitä tai väärinkäsityksiä, ei käännytä ensimmäisenä AVI:n tai lehdistön puoleen vaan asioista voidaan keskustella. Hoitoa tehdään yhteistyössä.

5. Parempi työtyytyväisyys

Lämpimämmät välit omaisten kanssa ja ennen kaikkea omaisten positiivinen palaute on nostanut useissa kunnissa myös hoitajien työtyytyväisyyttä. Tätä voidaan myös mitata reaaliajassa Onervan sisällä.

Esimerkiksi Jyväskylän kaupunki kysyy kerran päivässä hoitajien fiilistä Onervan fiilismittarilla. Tällä tavoin kotihoidon johto ja tiimivetäjät saavat reaaliajassa tietoa henkilökunnan jaksamisesta. Ja toisaalta me Onervalla voimme todentaa mikä on viestinnän vaikuttavuus.

6. Parempi laatumielikuva

Avoimemman ja läpinäkyvämmän viestinnän kautta voidaan tehdä brändityötä ja rakentaa laatumielikuvaa. Näyttää, että meillä on kaikki kunnossa. Tämä on tärkeää niin nykyisten asiakkaiden/omaisten kannalta mutta myös työntekijäkuvan, rekrytoinnin ja myynnin kannalta.

Tässä oli muutamia tärkeimpiä hyötyjä mitä meidän asiakkaamme ovat saavuttaneet panostamalla kotihoidossa (omais)viestintään. Jos haluat kuulla lisää kokemuksia ja nähdä miten helppoa ja turvallista viestintä voi olla, varaa oma 15-30 min esittely laittamalla meille sähköpostia: info@onervahoiva.fi tai soittamalla p. 050 326 4989

Lähdimme kehittämään Onervan omaisviestintäpalvelua, eräänlaista sähköistä viestivihkoa, kotihoitoon ja palveluasumiseen jo vuonna 2014.

Kehityksen taustalla oli omat henkilökohtaiset syyt. Toisen perustajan isovanhempi oli kotihoidossa, jossa saattoi käydä viikon aikana jopa toistakymmentä eri hoitajaa.

Samanlaista tarinaa saimme kuulla keväällä A-studiossa (Vanhukset heitteillä kotihoidossa)

Muistisairaalle vanhukselle tämä aiheutti lukuisia ongelmia, mm. pelkotiloja kuka taloon on nyt tulossa. (lisää…)

Olimme 13.2 Kehittyvä Vanhustyö -messuilla. Mainio tapahtuma, jossa oli todella mielenkiintoisia puhujia sekä paljon yrityksiä ja yhdistyksiä esittelemässä palveluitaan.

Meillä oli pieni esittelypiste jossa kävi mukavasti väkeä tutustumassa Onervan sähköiseen viestivihkoon ja meidän uuteen markkinapaikkaan hyvinvointi- ja hoivapalveluille.

Katso alta videolta muutamia tunnelmapaloja ja parin yrityksen lyhyet haastattelut. Kirjoitus jatkuu videon alla. (lisää…)

(lisää…)

Kaikki ihmissuhteet, myös asiakassuhde tai hoitosuhde, alkaa luottamuksen rakentamisesta.

Luottamuksen rakentaminen missä tahansa suhteessa on äärimmäisen tärkeää.

Hoivatyössä luottamusta pitää rakentaa niin asiakkaaseen kuin hänen omaisiin päin.

Luottamuksen puute, turvattomuuden tunne, tietämättömyys ja huoli ovat nousseet eniten esille kun olemme keskustelleet omaisten kanssa hoivan aloittamiseen liittyvistä tunteista.

Miten tuota luottamusta voidaan rakentaa käytännössä? (lisää…)

Olen kiertänyt ympäri Suomea viimeisen 8kk ajan palvelutaloissa, kotihoidon yksiköissä, jutellut niin kuntien vanhustoimenjohtajien, muutosagenttien kuin yksityisten yrittäjien ja hoitajien kanssa. Kuin myös omaisten.

Tämän, edelleen toki vähäisen, kokemuksen perusteella voin sanoa että suomalainen vanhushoiva on aika hyvissä käsissä. Hoiva on korkeatasoista.

Palvelutaloissa on pääsääntöisesti runsaasti aktiviteetteja. Viriketoimintaa, liikuntaa, maalausta, tansseja. (lisää…)

Kun jollakin asialla on kasvot ja se on meille tuttu, suhtaudumme siihen yleensä suopeammin kuin kasvottomaan ja tuntemattomaan.

Me ihmiset olemme vain sellaisia.

Kun kotihoidossa tai vanhusten palvelutalossa tapahtuu inhimillinen virhe, joita tapahtuu kaikille kaikissa töissä, on todennäköisempää että asia voidaan hoitaa keskutellen, osapuolet toinen toisiaan ymmärtäen, jos olemme toisillemme tuttuja. (lisää…)

Tässä on yksi pikavinkki hoivayrityksille miten parantaa viestintää ja rakentaa kaivattua avoimuutta ja luottamusta hoivatyössä:

Myös johdon yhteystiedot kannattaa laittaa verkkosivuille

Asiakkaat eivät löydä yritystä jos sitä ei ole netissä ja jos yhteystietoja ei löydy. Tämä on tietenkin itsestään selvää kaikille.

Web-sivuille kannattaa laittaa kuitenkin myös johdon nimet ja yhteystiedot. (lisää…)

Kysyn 4-vuotiaalta tyttäreltäni joka päivä kotimatkalla, mitä teitte päiväkodissa tänään?

V: Ei mitään.

Ette yhtään mitään?

V: Ei.

Aloin huolestumaan, pidetäänkö päiväkotilapsia sidottuna kiinni sänkyyn aamusta iltapäivään?

Ei toki.

Joka iltapäivä lapsia hakiessa, päiväkodin työntekijät muistavat kertoa päivän terveiset. Tänään oli askartelua ja jumppaa. Aamulla leikittiin ulkona. Iltapäivällä oli laulutuokio. Huomenna mennään retkelle ja luistelemaan. (lisää…)

Luottamussuhteen rakentaminen missä tahansa ihmissuhteessa vaatii aikaa ja avoimuutta.

Oli kyse sitten parisuhteesta, lapsen päivähoidosta tai uudesta työsuhteesta. Tai ikääntyneiden hoivasta.

Muutos ihmisen elämäntilanteessa ja mahdollisen sairauden huonontaessa kuntoa, huoli on muutenkin valtava. Niin vanhuksella itsellään kuin hänen omaisellaan. Varsinkin silloin jos vanhus joutuu muuttamaan omasta kodista pois palvelutaloon. (lisää…)