Tag: Kotihoito.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suoritti talvella seurantatutkimuksen Vanhuspalvelujen tilasta Suomessa.

Alta pääset katsomaan THL:n tutkimuksen yhteenvetoja.

Järjestämme torstaina 27.4.2017 klo 16.30-18.30 Jyväskylän Kaupunginkirjaston Minnansalissa Omaisena muutostilanteessa -tapahtuman.

Tapahtuma on tarkoitettu sekä hoitajille että kaikille omaisille, joiden ikääntynyt tai vammainen läheinen siirtyy tai on siirtynyt hoivan piiriin (kotihoito, palveluasuminen).

Paikalla kuullaan useita puheenvuoroja mm.

Moni hoivapalvelutarjoaja on sanonut, että heidän asiakkaana olevilla vanhuksilla on kahdenlaisia omaisia:

  1. niitä ketkä ovat aktiivisia, ketkä käyvät vierailemassa ja soittelevat
  2. niitä, joita ei kiinnosta, jotka eivät vieraile eivätkä soittele

Monella on oletus, että viestintä on kunnossa kun palvelemme aktiivista (=lähellä asuvaa) osaa omaisista.

“Omaiset voivat tulla käymään ja soittaa meille milloin vain. Meillä on kaikki kunnossa.”

Jos omainen ei vieraile tai soittele, oletetaan usein että omaista ei vain kiinnosta.

Tämä on kolmas osa blogisarjaa, jossa käsitellään omaisviestintää ikääntyneiden hoivassa ja käytettävissä olevia eri työvälineitä.

Lue aiemmat osa linkeistä alta:

Mitä on omaisviestintä? Osa 1: Työvälineiden esittely
Mitä on omaisviestintä? Osa 2: Omaisviestinnän tunnuspiirteet

Tässä osassa käydään lyhyesti läpi, mitä konkreettisia vaatimuksia omaisviestintätyövälineille voidaan asettaa.

Vaatimuksia omaisviestinnälle ja eri työvälineille

Tämä on toinen osa blogisarjaa, jossa käsitellään omaisviestintää ja sen eri työvälineitä. Lue ensimmäinen osa täältä.

Tässä kirjoituksessa käsitellään sitä, mitä erityispiirteitä ja ominaisuuksia omaisviestintään liittyy. Nämä asettavat vaatimuksia tuotteille ja viestintäkanaville.

Omainen tai hoivatyötä tekevä ammattilainen voi miettiä miten hyvin nykyinen käytössä oleva viestintätapa palvelee näitä kuvattuja käyttötapoja.

Mitä tunnuspiirteitä liittyy omaisviestintään ja -yhteistyöhön?

Onko läheisesti kotihoidossa tai kenties siirtymässä kotihoidon piiriin lähiaikoina?

Tai asuuko läheisesi ympärivuorokautisessa hoivakodissa tai palvelutalossa?

Tule vaikuttamaan vanhusten kotihoidon tulevaisuuteen ja vastaa Jyväskylän kaupungin kyselyyn oheisen linkin kautta: //www.jyvaskyla.fi/ajankohtaista/1/0/88913

Vaikka omainen ei ottaisi yhteyttä hoivakotiin tai kotihoitoon, voi hänellä silti olla suuri huoli.

Usein syynä on se, että kynnys viestintään on liian suuri. Oli kyse kotihoidosta tai palveluasumisesta.

Syitä miksi omainen ei ole yhteydessä hoivakotiin tai kotihoitoon

Olen törmännyt seuraaviin syihin miksi omainen ei ota yhteyttä hoivapalvelutarjoajaan:

Olen jutellut talven aikana usean vanhushoivan palvelutarjoajan kanssa. Keskustelumme on pyörinyt viestinnän ympärillä.

  • Kuinka hoitajat viestivät keskenään, miten työvuorojen välinen viesti vaihtuu?
  • Kenellä on kokonaisymmärrys asiakkaan tilanteesta?
    • Tietääkö hoitajat asiakashistorian sekä nykyhetken?
    • Mistä hoitaja saa esimerkiksi tiedon viimeisen viikon tapahtumista?
    • Entä jos vanhus on kaatunut yöllä, miten aamuvuoro tai omaiset saavat tiedon?
  • Miten omaiset pidetään ylipäätään ajantasalla?

Yllättävän monessa kotihoitoa tarjoavassa yrityksessä ja kunnassa, kaikki tämä viestintä nojaa post-it lappuihin tai paperisiin vihkoihin.

Tämä on kestämätön tilanne. Paperiset laput ja viestivihkot ovat iso tietoturvariski ja viestintävälineenä epäluotettavia eivätkä koskaan ajantasalla.

Vanhuspalveluiden tulevaisuuden suunnitelmia on tehty viime vuosina runsaasti ja tahdin voi arvata kiihtyvän. Paperit alkavat kutakuinkin näillä sanoilla: Väestö ikääntyy nopeaa vauhtia.

Oletetaan siis, että tämä asia on jo tiedossa. Kun papereita lukee eteenpäin, sieltä löytyy myös seuraava ajatus:

Jotta tulevasta hoivan tarpeesta selvitään, omaisten rooli ja yhteistyö omaisten kanssa kasvaa.

Mitä tämä sitten tarkoittaa käytännössä, sitä ei tunnu vielä tietävän oikein kukaan.

Monet omaiset elävät jo nyt niin sanottua ”kerrosvoileipäelämää”. Sanonta ei ole syötävää, vaan se tarkoittaa sitä, että omaiset ovat yhtä aikaa vastuussa sekä nuoremmasta että vanhemmasta sukupolvesta.

Omaisilla on huolta moneen suuntaan ja he kokevat usein olevansa väärässä paikassa. Aina pitäisi olla myös toisaalla. Taakkaa ei ainakaan kevennä se, että äiti tai isä asuu eri puolella Suomea. Työpäivän jälkeen soitetaan mummille – Mummi ilahtuu soitosta, mutta kertoilee, ettei tänään ole käynyt ketään. Omainen kyselee, että eikö se kotihoito kuitenkin ole siellä käynyt…

Selvitysten mukaan omaisilla on valtava tunnekuorma läheisistään. Syyllisyys ja huoli tuntuvat alati istuvan olkapäillä. ”Mitenhän siellä nyt pärjätään, onkohan ne lääkkeet muistettu ottaa”. Läheiselle soittaminen ei tuo vastauksia mieltä vaivaaviin kysymyksiin. ”Kenelleköhän sitten soittaisi, ehtisikö se kotihoito vastata vai oliko tänään vuorossa sairaanhoitaja. Pitäisi siellä olla ruokapalvelukin käynyt vai mikä päivä tänään onkaan”, omainen jatkaa pohtimistaan kiiruhtaessaan hakemaan lastaan tai lastenlastaan soittotunnilta.

Omaisten tunnetaakka ei häviä siinäkään vaiheessa, kun läheinen siirtyy ympärivuorokautiseen hoitoon. Itse asiassa muutos on eräs elämänkaaren kuormittavimmista tilanteista. Suuret tunteet – häpeä ja helpotus vaihtelevat.

Omaisten ja hoitajien välinen yhteistyö ei ole aina mutkatonta eikä keinoja keskusteluyhteyteen ole välttämättä ole olemassa.  Yhteyden puuttuminen voi aiheuttaa sen, että omaisen tunteen purkautuvat kovasanaisesti hoivalaitosta tai yksittäistä hoitajaa kohtaan.

Omaisten ja hoitajien välille tarvitaan yhteys, jonka kautta saadaan turvallisuuden tunnetta ja luottamusta. Hyvä vuorovaikutus lisää myös hoitajien työhyvinvointia, kun työtä tehdään yhdessä. Vaikka läheisen päivittäinen perushoito olisi siirtynyt hoivakodin ammattilaisten vastuulle, ei omaisten rooli ja halu olla lähellä ole ohi. Läheinen on edelleen osa perhettä. Se on tärkeä viestiä.

Yhteinen työ olisi pohtia keinoja omaisten ja hoivatahojen välisen yhteistyön kehittämiseen. Hyviin suunnitelmiin kuuluu myös osa ”toimenpiteet ” tai ”menetelmät”. Tähän kohtaan paperia kirjoitetaan: kehitetään ja otetaan käyttöön yhteinen sähköinen viestivihko.