Tag: Kotihoito.

Useissa ikääntyneiden palvelutaloissa on määrätty, että vain yksi hoitaja viestii yhden omaisen kanssa.

Toisin sanoen usein se asiakkaan omahoitaja on yhteydessä siihen yhteen pääasialliseksi kontaktiksi määriteltyyn omaiseen. Ks. kuva alla tyypillisestä kuviosta.

Tämä on selkeä ja perusteltu asia, silloin kun viestitään puhelimella. Mutta se tuo lukuisia haasteita ja hankaloittaa viestin perille menoa, etenkin kun niitä hoitajia ja omaisia on useita. Niin kuin lähes aina onkin.

Joidenkin vanhushoivan asiantuntijoiden mukaan Suomi tarvitsee väestön ikääntyessä vuoteen 2025 mennessä kaksinkertaisen määrän hoitajia, jotta nykyinen hoivan taso voidaan säilyttää.

Tämä ei valitettavasti tule tapahtumaan. Ei nykyisillä taloudellisilla (ja poliittisilla) panostuksilla.

THL:n seurantatutkimus vanhushoivan tilasta Suomessa kertoo itseasiassa aivan päinvastaisesta suunnasta.

Kotihoidon henkilöstöä on vähennetty, vaikka asiakasmäärät ovat kasvaneet

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suoritti talvella seurantatutkimuksen Vanhuspalvelujen tilasta Suomessa.

Alta pääset katsomaan THL:n tutkimuksen yhteenvetoja.

Järjestämme torstaina 27.4.2017 klo 16.30-18.30 Jyväskylän Kaupunginkirjaston Minnansalissa Omaisena muutostilanteessa -tapahtuman.

Tapahtuma on tarkoitettu sekä hoitajille että kaikille omaisille, joiden ikääntynyt tai vammainen läheinen siirtyy tai on siirtynyt hoivan piiriin (kotihoito, palveluasuminen).

Paikalla kuullaan useita puheenvuoroja mm.

Moni hoivapalvelutarjoaja on sanonut, että heidän asiakkaana olevilla vanhuksilla on kahdenlaisia omaisia:

  1. niitä ketkä ovat aktiivisia, ketkä käyvät vierailemassa ja soittelevat
  2. niitä, joita ei kiinnosta, jotka eivät vieraile eivätkä soittele

Monella on oletus, että viestintä on kunnossa kun palvelemme aktiivista (=lähellä asuvaa) osaa omaisista.

“Omaiset voivat tulla käymään ja soittaa meille milloin vain. Meillä on kaikki kunnossa.”

Jos omainen ei vieraile tai soittele, oletetaan usein että omaista ei vain kiinnosta.

Tämä on kolmas osa blogisarjaa, jossa käsitellään omaisviestintää ikääntyneiden hoivassa ja käytettävissä olevia eri työvälineitä.

Lue aiemmat osa linkeistä alta:

Mitä on omaisviestintä? Osa 1: Työvälineiden esittely
Mitä on omaisviestintä? Osa 2: Omaisviestinnän tunnuspiirteet

Tässä osassa käydään lyhyesti läpi, mitä konkreettisia vaatimuksia omaisviestintätyövälineille voidaan asettaa.

Vaatimuksia omaisviestinnälle ja eri työvälineille

Tämä on toinen osa blogisarjaa, jossa käsitellään omaisviestintää ja sen eri työvälineitä. Lue ensimmäinen osa täältä.

Tässä kirjoituksessa käsitellään sitä, mitä erityispiirteitä ja ominaisuuksia omaisviestintään liittyy. Nämä asettavat vaatimuksia tuotteille ja viestintäkanaville.

Omainen tai hoivatyötä tekevä ammattilainen voi miettiä miten hyvin nykyinen käytössä oleva viestintätapa palvelee näitä kuvattuja käyttötapoja.

Mitä tunnuspiirteitä liittyy omaisviestintään ja -yhteistyöhön?

Onko läheisesti kotihoidossa tai kenties siirtymässä kotihoidon piiriin lähiaikoina?

Tai asuuko läheisesi ympärivuorokautisessa hoivakodissa tai palvelutalossa?

Tule vaikuttamaan vanhusten kotihoidon tulevaisuuteen ja vastaa Jyväskylän kaupungin kyselyyn oheisen linkin kautta: //www.jyvaskyla.fi/ajankohtaista/1/0/88913

Vaikka omainen ei ottaisi yhteyttä hoivakotiin tai kotihoitoon, voi hänellä silti olla suuri huoli.

Usein syynä on se, että kynnys viestintään on liian suuri. Oli kyse kotihoidosta tai palveluasumisesta.

Syitä miksi omainen ei ole yhteydessä hoivakotiin tai kotihoitoon

Olen törmännyt seuraaviin syihin miksi omainen ei ota yhteyttä hoivapalvelutarjoajaan:

Olen jutellut talven aikana usean vanhushoivan palvelutarjoajan kanssa. Keskustelumme on pyörinyt viestinnän ympärillä.

  • Kuinka hoitajat viestivät keskenään, miten työvuorojen välinen viesti vaihtuu?
  • Kenellä on kokonaisymmärrys asiakkaan tilanteesta?
    • Tietääkö hoitajat asiakashistorian sekä nykyhetken?
    • Mistä hoitaja saa esimerkiksi tiedon viimeisen viikon tapahtumista?
    • Entä jos vanhus on kaatunut yöllä, miten aamuvuoro tai omaiset saavat tiedon?
  • Miten omaiset pidetään ylipäätään ajantasalla?

Yllättävän monessa kotihoitoa tarjoavassa yrityksessä ja kunnassa, kaikki tämä viestintä nojaa post-it lappuihin tai paperisiin vihkoihin.

Tämä on kestämätön tilanne. Paperiset laput ja viestivihkot ovat iso tietoturvariski ja viestintävälineenä epäluotettavia eivätkä koskaan ajantasalla.