Tag: Kotihoito.

Olin keväällä Kotkassa esittelemässä Onervaa Kymenlaakson sote-päättäjille ja asiantuntijoille.

Mukana oli myös Postin edustaja kertomassa Postin kotihoidon palveluista. Edustaja oli omassa esityksessään kovin varovainen sanoissaan, hieman anteeksipyytävä, aivan kuin hän ei saisi olla paikalla puhumassa sote-asioista.

Kangasalla vanhus oli ollut 3 päivää ilman ruokaa koska kotihoito oli unohtanut käynnit.

Voit lukea YLE:n jutun tämän linkin kautta: https://yle.fi/uutiset/3-9671303

Tämä oli inhimillinen virhe. Kotihoidon käynteihin oli tullut keskeytys ja kun käyntien piti jatkua, oli unohdettua poistaa merkintä keskeytyksestä.

Olisiko tämä voitu estää paremmalla viestinnällä?

Ainakin niissä tapauksissa missä ikääntyneellä asiakkaalla on omaisia, uskon että näiltä tapauksilta voitaisiin välttyä lähes täysin jos käytössä on oikeat omaisviestinnän välineet.

Listasin pari viikkoa sitten mitä hyötyä omaisviestinnästä on hoivapalvelutarjoajalle, niin yritykselle kuin kunnalle. Lue kirjoitus omaisviestinnän hyödyistä täältä.

Pureudutaan tässä kirjoituksessa listan ensimmäiseen hyötyyn eli miten omaisviestinnän avulla hoivajille jää enemmän aikaa hoivatyöhön.

1 Hoitajille jää enemmän aikaa hoivatyöhön

 

Eräässä kunnassa vastaava hoitaja oli viettänyt 8 tuntia viikon aikana puhelimessa huolestuneiden omaisten kanssa. Tämä oli kaikki aikaa pois hoivatyöstä.

Useissa ikääntyneiden palvelutaloissa on määrätty, että vain yksi hoitaja viestii yhden omaisen kanssa.

Toisin sanoen usein se asiakkaan omahoitaja on yhteydessä siihen yhteen pääasialliseksi kontaktiksi määriteltyyn omaiseen. Ks. kuva alla tyypillisestä kuviosta.

Tämä on selkeä ja perusteltu asia, silloin kun viestitään puhelimella. Mutta se tuo lukuisia haasteita ja hankaloittaa viestin perille menoa, etenkin kun niitä hoitajia ja omaisia on useita. Niin kuin lähes aina onkin.

Joidenkin vanhushoivan asiantuntijoiden mukaan Suomi tarvitsee väestön ikääntyessä vuoteen 2025 mennessä kaksinkertaisen määrän hoitajia, jotta nykyinen hoivan taso voidaan säilyttää.

Tämä ei valitettavasti tule tapahtumaan. Ei nykyisillä taloudellisilla (ja poliittisilla) panostuksilla.

THL:n seurantatutkimus vanhushoivan tilasta Suomessa kertoo itseasiassa aivan päinvastaisesta suunnasta.

Kotihoidon henkilöstöä on vähennetty, vaikka asiakasmäärät ovat kasvaneet

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suoritti talvella seurantatutkimuksen Vanhuspalvelujen tilasta Suomessa.

Alta pääset katsomaan THL:n tutkimuksen yhteenvetoja.

Järjestämme torstaina 27.4.2017 klo 16.30-18.30 Jyväskylän Kaupunginkirjaston Minnansalissa Omaisena muutostilanteessa -tapahtuman.

Tapahtuma on tarkoitettu sekä hoitajille että kaikille omaisille, joiden ikääntynyt tai vammainen läheinen siirtyy tai on siirtynyt hoivan piiriin (kotihoito, palveluasuminen).

Paikalla kuullaan useita puheenvuoroja mm.

Moni hoivapalvelutarjoaja on sanonut, että heidän asiakkaana olevilla vanhuksilla on kahdenlaisia omaisia:

  1. niitä ketkä ovat aktiivisia, ketkä käyvät vierailemassa ja soittelevat
  2. niitä, joita ei kiinnosta, jotka eivät vieraile eivätkä soittele

Monella on oletus, että viestintä on kunnossa kun palvelemme aktiivista (=lähellä asuvaa) osaa omaisista.

“Omaiset voivat tulla käymään ja soittaa meille milloin vain. Meillä on kaikki kunnossa.”

Jos omainen ei vieraile tai soittele, oletetaan usein että omaista ei vain kiinnosta.

Tämä on kolmas osa blogisarjaa, jossa käsitellään omaisviestintää ikääntyneiden hoivassa ja käytettävissä olevia eri työvälineitä.

Lue aiemmat osa linkeistä alta:

Mitä on omaisviestintä? Osa 1: Työvälineiden esittely
Mitä on omaisviestintä? Osa 2: Omaisviestinnän tunnuspiirteet

Tässä osassa käydään lyhyesti läpi, mitä konkreettisia vaatimuksia omaisviestintätyövälineille voidaan asettaa.

Vaatimuksia omaisviestinnälle ja eri työvälineille

Tämä on toinen osa blogisarjaa, jossa käsitellään omaisviestintää ja sen eri työvälineitä. Lue ensimmäinen osa täältä.

Tässä kirjoituksessa käsitellään sitä, mitä erityispiirteitä ja ominaisuuksia omaisviestintään liittyy. Nämä asettavat vaatimuksia tuotteille ja viestintäkanaville.

Omainen tai hoivatyötä tekevä ammattilainen voi miettiä miten hyvin nykyinen käytössä oleva viestintätapa palvelee näitä kuvattuja käyttötapoja.

Mitä tunnuspiirteitä liittyy omaisviestintään ja -yhteistyöhön?