Tag: Kotihoito.

Oulussa on saatu lisättyä kotihoidon käyntikertoja. Homma näyttäisi Ylen artikkelin mukaan johtuva pääasiassa kotihoidon ulkoistamisesta yksityiselle sektorille.

Ensinnä hienoa työtä Oulu! Tärkeintä ei ole se kuka työn tekee vaan se, että vanhus saa laadukasta ja riittävää hoitoa ja hoivaa.

”– Lähtökohtana on asiakkaan tarve. Sen jälkeen katsotaan, kuka siihen vastaa eli onko se kunta vai joku muu, kertoo kaupungin vanhustyön johtaja Anna Haverinen.

(https://yle.fi/uutiset/3-9801547)

Ulkoistaminen ja niin sanottu monitoimittajamalli, missä asiakkaan luona käy niin kunnan kuin yksityisten yritystenkin väkeä, aiheuttaa oman haasteensa viestinnälle.

Kaikki ihmissuhteet, myös asiakassuhde tai hoitosuhde, alkaa luottamuksen rakentamisesta.

Luottamuksen rakentaminen missä tahansa suhteessa on äärimmäisen tärkeää.

Hoivatyössä luottamusta pitää rakentaa niin asiakkaaseen kuin hänen omaisiin päin.

Luottamuksen puute, turvattomuuden tunne, tietämättömyys ja huoli ovat nousseet eniten esille kun olemme keskustelleet omaisten kanssa hoivan aloittamiseen liittyvistä tunteista.

Miten tuota luottamusta voidaan rakentaa käytännössä?

Haastattelimme kesällä Maria Marjetaan, Telkänhoiva Oy:n kotihoidon tiiminvetäjää.

Keskustelimme kotihoidosta, omaisten roolista siinä, yhteistyöstä, omaisviestinnästä ja viestinnän haasteista kotihoidossa.

Katso haastattelu videolta alta. Siinä on paljon hyödyllistä tietoa omaisille, joiden läheinen on siirtynyt tai lähiaikoina siirtyy kotihoidon piiriin.

Haastattelun tiivistelmä löytyy tekstimuodossa videon alta.

Aamulehdessä oli juttu Tampereelta. Kaupungin kotihoidolta oli kielletty paperisten viestivihkojen käyttäminen viestintään omaisten kanssa.

Linkki artikkeliin on tässä.

Juttu aiheutti aivan aiheesta paljon mielipahaa niin somessa kuin artikkelin kommenttikentässä. Ratkaisuvaihtoehtona tarjottu ajan varaaminen hoitajan kanssa tai tietosaantipyyntö kuulostaa kovin vaivalloiselta eikä ole ihan tätä päivää.

Olin keväällä Kotkassa esittelemässä Onervaa Kymenlaakson sote-päättäjille ja asiantuntijoille.

Mukana oli myös Postin edustaja kertomassa Postin kotihoidon palveluista. Edustaja oli omassa esityksessään kovin varovainen sanoissaan, hieman anteeksipyytävä, aivan kuin hän ei saisi olla paikalla puhumassa sote-asioista.

Kangasalla vanhus oli ollut 3 päivää ilman ruokaa koska kotihoito oli unohtanut käynnit.

Voit lukea YLE:n jutun tämän linkin kautta: https://yle.fi/uutiset/3-9671303

Tämä oli inhimillinen virhe. Kotihoidon käynteihin oli tullut keskeytys ja kun käyntien piti jatkua, oli unohdettua poistaa merkintä keskeytyksestä.

Olisiko tämä voitu estää paremmalla viestinnällä?

Ainakin niissä tapauksissa missä ikääntyneellä asiakkaalla on omaisia, uskon että näiltä tapauksilta voitaisiin välttyä lähes täysin jos käytössä on oikeat omaisviestinnän välineet.

Listasin pari viikkoa sitten mitä hyötyä omaisviestinnästä on hoivapalvelutarjoajalle, niin yritykselle kuin kunnalle. Lue kirjoitus omaisviestinnän hyödyistä täältä.

Pureudutaan tässä kirjoituksessa listan ensimmäiseen hyötyyn eli miten omaisviestinnän avulla hoivajille jää enemmän aikaa hoivatyöhön.

1 Hoitajille jää enemmän aikaa hoivatyöhön

 

Eräässä kunnassa vastaava hoitaja oli viettänyt 8 tuntia viikon aikana puhelimessa huolestuneiden omaisten kanssa. Tämä oli kaikki aikaa pois hoivatyöstä.

Useissa ikääntyneiden palvelutaloissa on määrätty, että vain yksi hoitaja viestii yhden omaisen kanssa.

Toisin sanoen usein se asiakkaan omahoitaja on yhteydessä siihen yhteen pääasialliseksi kontaktiksi määriteltyyn omaiseen. Ks. kuva alla tyypillisestä kuviosta.

Tämä on selkeä ja perusteltu asia, silloin kun viestitään puhelimella. Mutta se tuo lukuisia haasteita ja hankaloittaa viestin perille menoa, etenkin kun niitä hoitajia ja omaisia on useita. Niin kuin lähes aina onkin.

Joidenkin vanhushoivan asiantuntijoiden mukaan Suomi tarvitsee väestön ikääntyessä vuoteen 2025 mennessä kaksinkertaisen määrän hoitajia, jotta nykyinen hoivan taso voidaan säilyttää.

Tämä ei valitettavasti tule tapahtumaan. Ei nykyisillä taloudellisilla (ja poliittisilla) panostuksilla.

THL:n seurantatutkimus vanhushoivan tilasta Suomessa kertoo itseasiassa aivan päinvastaisesta suunnasta.

Kotihoidon henkilöstöä on vähennetty, vaikka asiakasmäärät ovat kasvaneet

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suoritti talvella seurantatutkimuksen Vanhuspalvelujen tilasta Suomessa.

Alta pääset katsomaan THL:n tutkimuksen yhteenvetoja.