Our Blog.

Kysyn 4-vuotiaalta tyttäreltäni joka päivä kotimatkalla, mitä teitte päiväkodissa tänään?

V: Ei mitään.

Ette yhtään mitään?

V: Ei.

Aloin huolestumaan, pidetäänkö päiväkotilapsia sidottuna kiinni sänkyyn aamusta iltapäivään?

Ei toki.

Joka iltapäivä lapsia hakiessa, päiväkodin työntekijät muistavat kertoa päivän terveiset. Tänään oli askartelua ja jumppaa. Aamulla leikittiin ulkona. Iltapäivällä oli laulutuokio. Huomenna mennään retkelle ja luistelemaan.

Viime perjantaina 31.3.2017 järjestettiin Kotkassa Kymenlaakson teknologia- ja digitaalisuuspäivä, jossa olimme kertomassa Onervasta ja omaisviestinnästä.

Kyseessä oli Kymenlaakson sote-toimijoille ja päättäjille tarkoitettu tapahtuma, jossa yritykset ja teknologiapalvelutarjoajat esittelevät tarjontaansa.

Näin alueen sote-päättäjät saavat keskitetysti hyvän kokonaiskuvan mitä eri digitalisaatio- ja teknologiapalveluita markkinoilta löytyy. Eikä heidän ei tarvitse tavata kymmeniä myyjiä erikseen ja toisaalta me yrittäjät saamme mahdollisuuden esittää palveluamme koko sotealueelle yhdellä kertaa.

Erittäin toimiva konsepti, hieno päivä ja mainiot järjestelyt. Kiitos vielä Kymenlaakson muutosagentti Tommi Reimanille päivän järjestämisestä.

Suosittelen muillekin sote-alueille järjestämään vastaavan tapahtuman.

Tämä on neljäs osa blogisarjaa, jossa käsitellään omaisviestintää ikääntyneiden hoivassa ja käytettävissä olevia eri työvälineitä.

Lue aiemmat osat linkeistä alta:

Mitä on omaisviestintä? Osa 1: Työvälineiden esittely
Mitä on omaisviestintä? Osa 2: Omaisviestinnän tunnuspiirteet
Mitä on omaisviestintä? Osa 3: Vaatimuksia työvälineille

Tässä osassa päästään itse asiaan eli käymme läpi miten eri viestintäkanavat ja -työvälineet vastaavat edellisessä kirjoituksessa esille tuotuja monipuolisia vaatimuksia.

Jos olet malttamaton lukija, saat vertailun tulokset näkyville suoraan tästä tai vierittämällä ihan kirjoituksen loppuun.

Tämä on kolmas osa blogisarjaa, jossa käsitellään omaisviestintää ikääntyneiden hoivassa ja käytettävissä olevia eri työvälineitä.

Lue aiemmat osa linkeistä alta:

Mitä on omaisviestintä? Osa 1: Työvälineiden esittely
Mitä on omaisviestintä? Osa 2: Omaisviestinnän tunnuspiirteet

Tässä osassa käydään lyhyesti läpi, mitä konkreettisia vaatimuksia omaisviestintätyövälineille voidaan asettaa.

Vaatimuksia omaisviestinnälle ja eri työvälineille

Tämä on toinen osa blogisarjaa, jossa käsitellään omaisviestintää ja sen eri työvälineitä. Lue ensimmäinen osa täältä.

Tässä kirjoituksessa käsitellään sitä, mitä erityispiirteitä ja ominaisuuksia omaisviestintään liittyy. Nämä asettavat vaatimuksia tuotteille ja viestintäkanaville.

Omainen tai hoivatyötä tekevä ammattilainen voi miettiä miten hyvin nykyinen käytössä oleva viestintätapa palvelee näitä kuvattuja käyttötapoja.

Mitä tunnuspiirteitä liittyy omaisviestintään ja -yhteistyöhön?

Hoitohenkilökunta voi olla yhteydessä ikääntyneen tai vammaisen omaisiin useilla eri välineillä ja kanavilla.

Välineissä on eroja niin käytettävyyden, tavoitettavuuden kuin tietoturvan suhteen.

Aloitamme tässä kirjoituksessa blogisarjan, jossa avataan hieman mitä omaisviestintä on, mitä vaatimuksia viestinnälle hoivatyössä asetetaan ja miten eri työvälineitä voidaan arvioida näitä vaatimuksia vasten.

Joten tervetuloa seuraamaan. Tässä osassa listaamme lyhyesti mitä eri vaihtoehtoja viestintään löytyy.

Onko läheisesti kotihoidossa tai kenties siirtymässä kotihoidon piiriin lähiaikoina?

Tai asuuko läheisesi ympärivuorokautisessa hoivakodissa tai palvelutalossa?

Tule vaikuttamaan vanhusten kotihoidon tulevaisuuteen ja vastaa Jyväskylän kaupungin kyselyyn oheisen linkin kautta: http://www.jyvaskyla.fi/ajankohtaista/1/0/88913

Keskustellessamme hoiva-alan ammattilaisten kanssa olemme aika-ajoin törmänneet käsitteeseen ”vaikea/haastava omainen”.

Tällä on tarkoitettu omaisia, jotka puuttuvat nopeasti hoidon epäkohtiin, tuovat esille tyytymättömyytensä läheisensä saamasta hoidosta, soittelevat usein, tai käydessään läheisensä luona haluavat keskustella aina omahoitajan kanssa jne.

Tämän koetaan vievän liikaa työntekijöiden aikaa, joka on pois muulta hoivatyöltä, mikä on täysin ymmärrettävää. Mutta miten on asia omaisten näkökulmasta katsottuna?

Vaikka omainen ei ottaisi yhteyttä hoivakotiin tai kotihoitoon, voi hänellä silti olla suuri huoli.

Usein syynä on se, että kynnys viestintään on liian suuri. Oli kyse kotihoidosta tai palveluasumisesta.

Syitä miksi omainen ei ole yhteydessä hoivakotiin tai kotihoitoon

Olen törmännyt seuraaviin syihin miksi omainen ei ota yhteyttä hoivapalvelutarjoajaan:

Kertoessamme hoivapalvelun tarjoajille Onerva omaisviestintäpalvelustamme, yksi yleisimmistä meille esitetyistä kysymyksistä liittyy yleensä tietoturvaan.

”Niin mutta mitenkäs se tietoturva?” tai ”Ei me kyllä voida asiakkaiden tietoja tuolla tavalla kertoa”.

Jotkut ovat pelänneet sähköisen viestinnän johtavan jopa vankilatuomioon: ”Ei, ei missään tapauksessa, siitähän joutuu linnaan”.