Our Blog.

”Kyllä se huojentaa mieltä, kun tietää, että äidillä on kaikki hyvin ja mieli on iloinen”

Haastattelimme elokuun lopussa Onerva Omaisviestintäpalvelua käyttävää omaista, jonka äiti on kotihoidon asiakkaana, mutta asuu toisessa kaupungissa.

Kesällä 2018 otettiin hoitajien ja omaisten välisessä viestinnässä käyttöön Onervan sähköinen viestivihko.

Tässä omaisen kokemuksia Onervan käytöstä ensimmäisiltä kuukausilta.

Tuomas Enbuske kirjoitti kivuliaan elävästi kokemuksestaan sairaanhoidon asiakkaana ja siitä minkälainen arvostus hänellä on nimenomaan sairaanhoitajia kohtaan.

Enbuske sanookin jo otsikossa:

“Tarvitsemme empatiaa ja siksi tulevaisuus on sairaanhoitajien.”

Entä vanhushoivassa? Kun turvarannekkeet, erilaiset sensorit, videot ja tekoäly valvoo ja ennakoi vanhuksen vointia ja liikkeitä, tarvitaanko ihmistä enää mihinkään?

Tarve ihmisen kohtaamiseen ei poistu mihinkään. Tarve empatiaan.

Empatia on kaikista inhimillisistä piirteistä ehkä vaikeampia koneen korvata.

We applied for RobotUnion’s  “pan-European Robotics Acceleration program” in early july.

We qualified for the first round but didn’t quite make it to the Jury Day in San Sebastian, Spain.

Still it was really interesting contest and happy to be part of RobotUnion. Will try next time for sure.

Great feedback shows that we are on the right track

Onerva got also great feedback that shows that we are on the right track.

Here are few comments from the recognized experts in the field of robotics.

“The project is really good and feasible.”

“They have built on their current product, so they have the knowledge on the needs and how to deal it.”

“The research field of natural language has been ongoing for a long time now, however it is still an open issue in many environments and with some users, such as elderly, therefore a system that can understand context and act accordingly would be of great interest.”

” [Onerva] Is already in the market with a more simple product. Good starting point.”

“Very good understanding of market and when to team up, how to price, – when to test – Knows the value of MVP and UX as ways to success. Have proven traction in the field and the product here is an important add on that will be ground breaking for the company and certainly the users.”

“Great team and complete from the technical point of view.

“Strong team”

“Very experienced and knowledgeable team. Clear definition of roles. Proved to work team work.”

Paraikaa on menossa tärkeä “Nettiä ikä kaikki” -kampanja, jossa haastetaan digitaitoisia opettamaan digikelkasta vaarassa putoavia läheisiään käyttämään nettiä ja teknisiä laitteita.

Apua kaipaavat etenkin ikääntyneet, jotka ovat vaarassa jäädä monien digitaalisten palveluiden, kuten pankkipalveluiden, ulkopuolelle.

Mutta vaikka se äiti tai mummo oppii käyttämään nettiä ja kännykkää, uhkaa meitä suurempi vaara. Se liittyy suomenkieleen ja puheeseen.

Puheohjaus tulee olemaan valtava muutos siinä miten käytämme digitaalisia palveluita. Etenkin ikääntyneille joiden näkökyky ja käsimotoriikka heikkenee, ei mobiililaitteet ja läppärit ole avuksi vaikka kuinka löytyisi digitaitoinen opastamaan käytössä. Jos ei näe, on hankala käyttää vaikka osaisi.

Joidenkin asiantuntijoiden mukaan Suomessa tarvitaan kaksinkertainen määrä hoitajia vuoteen 2025 mennessä nykytasoon nähden.

Maahanmuuttajien merkitys tulee kasvamaan ja esimerkiksi geriatrian professori (emeritus) Jaakko Valvanne sanoi kevään haastattelussamme, että tarvitsemme lisää maahanmuuttajia hoitajiksi (lue Miten ratkaista vanhushoivan hoitajapula?)

Puutteellinen kielitaito on kuitenkin iso haaste. Se on haaste sekä hoivatilanteessa mutta etenkin kirjaamisessa.

Jos minulle on joku asia tullut selväksi Onervan kehittämistyössä, niin se on vastaus yllä esitettyyn kysymykseen.

Kyllä, uusia viestintävälineitä tarvitaan omaisten ja hoitajien väliseen viestintään.

Miksikö? Siitä syystä, että nykyisillä käytettävissä olevilla keinoilla viestintä omaisten ja hoitajien välillä ei suju.

Tästä meille ovat kertoneet lukuisat omaiset ja hoitajat ympäri Suomen. Tästä saamme myös aika ajoin lukea iltapäivälehtien palstoilta, kun joku ikääntynyt kotihoidon asiakas on jäänyt vaille ruokaa tai kotihoidon käyntejä, ja vihaiset omaiset kirjoittavat tästä lehtiin.

Aina kun esittelemme Onervaa hoitohenkilökunnalle uudessa yksikössä, esitetään meille sama kysymys:

“Miksi me laittaisimme omaisille viestejä? Mitä hyötyä siitä on (meille hoitajille)?

Vastaus: siksi, että viestinnällä hoitajat osallistavat omaisia ja se vähentää hoitajien työkuormaa.

Viestimällä teet siis työstäsi helpompaa.

Helpoin keino varmistaa, että asiakas on tyytyväinen ja pysyy asiakkaana myös jatkossa?

Poista asiakkaan huoli. Helpota hänen elämäänsä.

Reaaliaikaisen viestinnän merkitys vanhuksen kunnosta ja riittävästä nesteytyksestä kotihoidossa ja palvelutaloissa on näillä helteillä äärimmäisen tärkeää.

Ministeri Saarikko kirjoittaa asiasta Sosiaali- ja terveysministeriön sivuilla:


Pitkäkestoinen helle vaatiikin vanhustyön ja kuntien työntekijöiltä tavanomaista enemmän huomiota ja ennakointia.

Ministeri Saarikko muistuttaa myös, että ystävien, naapureiden ja järjestöjen tarjoamalla huolenpidolla on suuri merkitys kuumuuden jatkuessa.

Hoitajat ja omaiset: nyt jos koskaan, puhukaa toisillenne, kertokaa vanhuksen voinnin muutoksesta, varmistakaa viilennys ja nesteytys.

Lähdimme kehittämään Onervan omaisviestintäpalvelua, eräänlaista sähköistä viestivihkoa, kotihoitoon ja palveluasumiseen jo vuonna 2014.

Kehityksen taustalla oli omat henkilökohtaiset syyt. Toisen perustajan isovanhempi oli kotihoidossa, jossa saattoi käydä viikon aikana jopa toistakymmentä eri hoitajaa.

Samanlaista tarinaa saimme kuulla keväällä A-studiossa (Vanhukset heitteillä kotihoidossa)

Muistisairaalle vanhukselle tämä aiheutti lukuisia ongelmia, mm. pelkotiloja kuka taloon on nyt tulossa.