Author: ville.

Joidenkin vanhushoivan asiantuntijoiden mukaan Suomi tarvitsee väestön ikääntyessä vuoteen 2025 mennessä kaksinkertaisen määrän hoitajia, jotta nykyinen hoivan taso voidaan säilyttää.

Tämä ei valitettavasti tule tapahtumaan. Ei nykyisillä taloudellisilla (ja poliittisilla) panostuksilla.

THL:n seurantatutkimus vanhushoivan tilasta Suomessa kertoo itseasiassa aivan päinvastaisesta suunnasta.

Kotihoidon henkilöstöä on vähennetty, vaikka asiakasmäärät ovat kasvaneet

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suoritti talvella seurantatutkimuksen Vanhuspalvelujen tilasta Suomessa.

Alta pääset katsomaan THL:n tutkimuksen yhteenvetoja.

Järjestämme torstaina 27.4.2017 klo 16.30-18.30 Jyväskylän Kaupunginkirjaston Minnansalissa Omaisena muutostilanteessa -tapahtuman.

Tapahtuma on tarkoitettu sekä hoitajille että kaikille omaisille, joiden ikääntynyt tai vammainen läheinen siirtyy tai on siirtynyt hoivan piiriin (kotihoito, palveluasuminen).

Paikalla kuullaan useita puheenvuoroja mm.

Moni hoivapalvelutarjoaja on sanonut, että heidän asiakkaana olevilla vanhuksilla on kahdenlaisia omaisia:

  1. niitä ketkä ovat aktiivisia, ketkä käyvät vierailemassa ja soittelevat
  2. niitä, joita ei kiinnosta, jotka eivät vieraile eivätkä soittele

Monella on oletus, että viestintä on kunnossa kun palvelemme aktiivista (=lähellä asuvaa) osaa omaisista.

”Omaiset voivat tulla käymään ja soittaa meille milloin vain. Meillä on kaikki kunnossa.”

Jos omainen ei vieraile tai soittele, oletetaan usein että omaista ei vain kiinnosta.

Kysyn 4-vuotiaalta tyttäreltäni joka päivä kotimatkalla, mitä teitte päiväkodissa tänään?

V: Ei mitään.

Ette yhtään mitään?

V: Ei.

Aloin huolestumaan, pidetäänkö päiväkotilapsia sidottuna kiinni sänkyyn aamusta iltapäivään?

Ei toki.

Joka iltapäivä lapsia hakiessa, päiväkodin työntekijät muistavat kertoa päivän terveiset. Tänään oli askartelua ja jumppaa. Aamulla leikittiin ulkona. Iltapäivällä oli laulutuokio. Huomenna mennään retkelle ja luistelemaan.

Viime perjantaina 31.3.2017 järjestettiin Kotkassa Kymenlaakson teknologia- ja digitaalisuuspäivä, jossa olimme kertomassa Onervasta ja omaisviestinnästä.

Kyseessä oli Kymenlaakson sote-toimijoille ja päättäjille tarkoitettu tapahtuma, jossa yritykset ja teknologiapalvelutarjoajat esittelevät tarjontaansa.

Näin alueen sote-päättäjät saavat keskitetysti hyvän kokonaiskuvan mitä eri digitalisaatio- ja teknologiapalveluita markkinoilta löytyy. Eikä heidän ei tarvitse tavata kymmeniä myyjiä erikseen ja toisaalta me yrittäjät saamme mahdollisuuden esittää palveluamme koko sotealueelle yhdellä kertaa.

Erittäin toimiva konsepti, hieno päivä ja mainiot järjestelyt. Kiitos vielä Kymenlaakson muutosagentti Tommi Reimanille päivän järjestämisestä.

Suosittelen muillekin sote-alueille järjestämään vastaavan tapahtuman.

Tämä on neljäs osa blogisarjaa, jossa käsitellään omaisviestintää ikääntyneiden hoivassa ja käytettävissä olevia eri työvälineitä.

Lue aiemmat osat linkeistä alta:

Mitä on omaisviestintä? Osa 1: Työvälineiden esittely
Mitä on omaisviestintä? Osa 2: Omaisviestinnän tunnuspiirteet
Mitä on omaisviestintä? Osa 3: Vaatimuksia työvälineille

Tässä osassa päästään itse asiaan eli käymme läpi miten eri viestintäkanavat ja -työvälineet vastaavat edellisessä kirjoituksessa esille tuotuja monipuolisia vaatimuksia.

Jos olet malttamaton lukija, saat vertailun tulokset näkyville suoraan tästä tai vierittämällä ihan kirjoituksen loppuun.

Tämä on kolmas osa blogisarjaa, jossa käsitellään omaisviestintää ikääntyneiden hoivassa ja käytettävissä olevia eri työvälineitä.

Lue aiemmat osa linkeistä alta:

Mitä on omaisviestintä? Osa 1: Työvälineiden esittely
Mitä on omaisviestintä? Osa 2: Omaisviestinnän tunnuspiirteet

Tässä osassa käydään lyhyesti läpi, mitä konkreettisia vaatimuksia omaisviestintätyövälineille voidaan asettaa.

Vaatimuksia omaisviestinnälle ja eri työvälineille

Tämä on toinen osa blogisarjaa, jossa käsitellään omaisviestintää ja sen eri työvälineitä. Lue ensimmäinen osa täältä.

Tässä kirjoituksessa käsitellään sitä, mitä erityispiirteitä ja ominaisuuksia omaisviestintään liittyy. Nämä asettavat vaatimuksia tuotteille ja viestintäkanaville.

Omainen tai hoivatyötä tekevä ammattilainen voi miettiä miten hyvin nykyinen käytössä oleva viestintätapa palvelee näitä kuvattuja käyttötapoja.

Mitä tunnuspiirteitä liittyy omaisviestintään ja -yhteistyöhön?

Hoitohenkilökunta voi olla yhteydessä ikääntyneen tai vammaisen omaisiin useilla eri välineillä ja kanavilla.

Välineissä on eroja niin käytettävyyden, tavoitettavuuden kuin tietoturvan suhteen.

Aloitamme tässä kirjoituksessa blogisarjan, jossa avataan hieman mitä omaisviestintä on, mitä vaatimuksia viestinnälle hoivatyössä asetetaan ja miten eri työvälineitä voidaan arvioida näitä vaatimuksia vasten.

Joten tervetuloa seuraamaan. Tässä osassa listaamme lyhyesti mitä eri vaihtoehtoja viestintään löytyy.