Helpotusta kotihoitoon epävirallisen tukiverkoston avulla

Juttelin kotihoidon edustajan kanssa heidän työstään.

Tarina oli perinteinen, ainakin monessa isossa kaupungissa tuttu. Asiakkaan luona ehdittiin hädin tuskin käydä kääntymässä, annettiin ruoka ja lääkkeet.

Monesti asiakas haluaisi keskustella mutta kotihoidolla ei ole siihen aikaa vaikka mieli tekisi jäädä pidemmäksi aikaan.

Miten kotihoidon työtaakkaa voisi helpottaa?

Kotihoidon työtaakan avuksi epäviralliset tukiverkostot

Haastattelin vuosi sitten Telkänhoivan kotihoidon tiimiesimiestä Maria Marjetaa (katso haastattelu tästä) ja hän toi esille omaisten roolin kotihoidossa.

Maria kertoi, että usein kotihoidolta odotetaan laajempaa kodin hoitoa, vaikka se ei kuulu heidän sopimuksiin eikä toimenkuvaan.

Tämä kodin hoito (esim. laajempi siivous, ikkunanpesu) kuten myös yksinäisyyden torjunta eli läsnäolo ja seura, ei kuulu valitettavasti kotihoidon piiriin.

Tässä tarvitaankin omaisia mutta myös laajemmin tukiverkostoa.

Kun omaiset ja muu tukiverkosto tarjoavat sitä seuraa, apua arjen töissä, vievät vanhuksen ulos… eli ovat läheisiä… pystyy kotihoito keskittymään omaan työhön mahdollisimman hyvin.

Hollannin Buurtzorg-mallissa panostetaan epäviralliseen verkostoon ja viestintään

Hollannissa ns. Buurtzorg:in mallissa on myös tavoitteena hyödyntää sekä kotihoidon asiakkaan virallinen että epävirallinen verkosto.

Lue lisää Buurtzorgista esimerkiksi tästä linkistä.

Avainasemassa on siis tuntea verkosto (ja tietenkin itse asiakas) ja aktivoida se käyttöön.

Mitä jos Suomessakin kotihoidon tarpeen ilmetessä, kiinnitettäisiin huomiota tämän verkoston luontiin?

Kun asiakas menee kunnan (tai maakunnan) palveluohjaukseen, listataan yhdessä se epävirallinen tukiverkosto, virallisen (esim. edunvalvoja/lähiomainen, kunnan kotihoito) tukiverkoston rinnalle.

Lisätään kaikki osapuolet yhteiseen viestintäpalveluun (esimerkiksi Onervaan), jota kautta voi välittää niin avunpyyntöjä, tiedottaa ajankohtaisista asioista (esim. vanhus kotiutuu sairaalasta) kuin yleisestä vointiin liittyvistä asioista.

Luonnollisesti tietoturvallisesti ja niin, että kukin näkee vain tarpeelliset tiedot. Vapaaehtoisella näkyy eri asiat kuin lähiomaisella tai kotihoidolla.

Näin sekä parannettaisiin viestintää että madallettaisiin kynnystä pyytää apua.

Kun omaiset, vapaaehtoiset tai yritys tarjoaa seuraa, siivoaa, vie ulos, laittaa ruokaa… jää hoitaijlle enemmän aikaa omalle työlle.

Mitä olette mieltä, olisiko tällaiselle toimintamallille tarvetta myös Suomessa?

Comments ( 0 )

    Leave A Comment

    Your email address will not be published. Required fields are marked *