Mikä on omaisten rooli kotihoidossa?

Haastattelimme kesällä Maria Marjetaan, Telkänhoiva Oy:n kotihoidon tiiminvetäjää.

Keskustelimme kotihoidosta, omaisten roolista siinä, yhteistyöstä, omaisviestinnästä ja viestinnän haasteista kotihoidossa.

Katso haastattelu videolta alta. Siinä on paljon hyödyllistä tietoa omaisille, joiden läheinen on siirtynyt tai lähiaikoina siirtyy kotihoidon piiriin.

Haastattelun tiivistelmä löytyy tekstimuodossa videon alta.

Kotihoito alkaa palvelutarpeen arvioinnilla

Maria Marjeta Telkänhoivasta kertoo, että ennen kuin kotihoito alkaa, asiakkaalle tehdään palvelutarpeen arviointi.

Esimerkiksi Jyväskylässä, missä Telkänhoiva toimii, palvelutarpeen tekee Oiva-keskus.

Palvelutarpeen arvioinnissa käydään läpi esimerkiksi missä asioissa asiakas tarvitsee apua, mitä muita yhteistyökumppaneita asiakkaalla käy ja mitä omaiset tekevät jo valmiiksi?

Tämän mukaan sitten räätälöidään kotihoidon sisältö. Eli kotihoidon sisältö ja määrä on aina yksilöllistä asiakkaan tarpeen mukaan. Huomioiden sen mitä asiakas itse tai hänen omaisensa pystyvät tekemään.

Omaisten, joiden läheisen kunto on huonontunut (esimerkiksi muistisairauden edetessä) kannattaakin olla yhteydessä paikkakuntansa vanhuspalveluun.

Hoivan tarve arvioidaan kuukausittain

Marjetan mukaan hoivan tarve arvioidaan kuukausittain. Jos esimerkiksi kotihoitojen määrä lisääntyy ja kestää yli 2 viikkoa, arvioidaan maksupäätös uudestaan.

Sama pätee jos asiakkaan hoivan määrän tarve vähenee. Asiakas voi olla ollut esimerkiksi lonkkaleikkauksessa, jonka jälkeen hoivan tarve on kasvanut mutta kuntoutumisen jälkeen kotihoidon käyntien määrää voidaan vähentää.

Asiakkaalle tehdään ainakin Jyväskylässä myös puolivuosittain RAI-arvio. Sillä arvioidaan asiakkaan palvelutarvetta. Marjeta tuo esille, että Onervan kautta voisi näyttää nopeammin ja lyhyemmällä aikavälillä hoivan tarpeen ja toimintakyvyn muutoksen (esimerkiksi kuukauden trendi).

Mitä kotihoito sisältää?

Kotihoidon pitää olla hoidollista (sisältäen lääkehoitoa, ravitsemuksen varmistamista, puhtaanapitoa jne.).

Kunnallisessa kotihoidossa on tarkkaan säädelty mitä kotihoitoon kuuluu ja mitkä ovat ns. tukipalveluita, kuten kauppapalvelu, turvapalvelu ja ateriapalvelu.

Siivous aiheuttaa hyvin usein hämmennystä omaisen ja asiakkaan kesken. Kotihoidolle kuuluu Marjetan mukaan yleissiisteys, pitäen sisällään roskien vientiä, pintojen puhtaus, tiskaus.

Mutta esimerkiksi viikkosiivous, jossa imuroidaan asunto, ei kuulu kotihoidon palvelusisältöön. Tämä pitää hankkia joko yksityiseltä yritykseltä tai esimerkiksi omaisten täytyy hoitaa siivous.

Tyypillisimmät väärinkäsitykset kotihoidossa?

Joskus ristiriitoja tuo se, että asiakkaat tai omaiset käsittää kotihoidon ”kodinhoidoksi” ja avustamiseksi. Hoitohenkilökuntaa ajatellaan siis enemmänkin palvelijoina, jotka tekevät kaikki asiat asiakkaan puolesta.

Maria painottaakin, että nykymaailmassa kotihoito on avun antamista päivittäisiin asioihin kuntouttavalla työottella. Osallistamalla asiakasta. Kotihoidossa pyritään siihen, että asiakas tekee sen mitä pystyy, sillä tämä ylläpitää hänen kuntoaan.

Asiakas ei siis pyritä ”laitostamaan” vaan toimintakykyä pyritään ylläpitämään mahdollisimman pitkään.

Millaista on yhteistyö omaisten ja hoivahenkilökunnan välillä?

Marjeta näkee omaisyhteistyön tärkeäksi ja toivoo, että omaiset olisivat yhteydessä hoitohenkilökuntaan.

Omaiset voivat nähdä käydessään läheisensä luona paljon enemmän kuin mitä hoitajat näkevät. Nämä tiedot ja kuulumiset asiakkaan voinnista olisi hyvä saada hoitohenkilökunnan tietoon.

Yhteistyön kannalta tärkeää on päätetyistä linjoista kiinni pitäminen. Esimerkiksi jos ollaan sovittu, että asiakas olisi hyvä saada liikkumaan enemmän, on tärkeää että myös omaiset pitävät tästä kiinni. Tällöin säännöllinen viestintä on erityisen tärkeää.

Mikä on omaisten rooli kotihoidossa?

Omaisten rooli voi olla todella tärkeä. Marjetan mukaan omaiset voivat antaa kotihoidolle tehtäväksi tietyt asiat, esimerkiksi lääke- ja ateriahuolto, ja keskittyä itse olemaan omainen.

Antamalla läheisyyttä, aikaa ja seuraa. Asioita mitä kotihoito ei pysty välttämättä antamaan.

Mitä haasteita omaisviestinnässä on?

Ensisijainen haaste on se, miten ja milloin saadaan omaiseen yhteys?

Asiakkaat saattavat olla töissä ja toisaalta hoitajat ovat omilla kierroksillaan toisilla asiakkailla. Puhelimella ei välttämättä saada kiinni puolin ja toisin. Tällöin jätetään esimerkiksi viesti vastaajaan.

Sähköpostin käyttö on pieni ongelma koska omaiset saattavat lähettää sähköpostiviestin mutta kotihoidolla ei ole lupa kirjoitella asiakkaan asioita sähköpostiin. Eli kotihoito ei voi vastata näihin viesteihin.

Toisinaan omainen voi soitella päivittäin. Huolestunut omainen saattaa soittaa heti aamusta kun ikääntynyt asiakas on ollut häneen yhteydessä.

Tällaiset yhteydenotot ovat kuitenkin Marjetan mukaan tervetulleita koska heille on tärkeä tietää jos asiakkaan tilassa on muutoksia.

Marjeta näkee viestinnän kuitenkin hitaaksi ja monimutkaiseksi. Usein viesti kulkee usean henkilön kautta ennen kuin se tavoittaa hoitajan, joka on menossa asiakkaan luokse.


Telkänhoiva Oy on 2009 perustettu kotihoidon ja asumisenpalveluja tuottava hoivayritys. Heillä on kaksi kotihoidon yksikköä Jyväskylän keskustassa ja Keljossa sekä asumispalveluja Halssilassa.

Onerva Omaisviestintä on sähköinen viestivihko kotihoitoon ja palveluasumiseen. Sen avulla voidaan korvata paperiset viestivihkot ja vähentää puhelinsoittoja.

Onervan kautta lähetetty viesti saavuttaa omaiset välittömästi ja näin myös kaukana asuvat omaiset pääsevät osallistumaan läheisensä hoivaan ja arkeen – myös kuvien ja ääniviestien merkeissä.

Onerva mahdollistaa helpon, nopean ja tietoturvallisen omaisviestinnän ja omaisyhteistyön.

Comments ( 0 )

    Leave A Comment

    Your email address will not be published. Required fields are marked *