Suomi tarvitsee kaksinkertaisen määrän hoitajia

Joidenkin vanhushoivan asiantuntijoiden mukaan Suomi tarvitsee väestön ikääntyessä vuoteen 2025 mennessä kaksinkertaisen määrän hoitajia, jotta nykyinen hoivan taso voidaan säilyttää.

Tämä ei valitettavasti tule tapahtumaan. Ei nykyisillä taloudellisilla (ja poliittisilla) panostuksilla.

THL:n seurantatutkimus vanhushoivan tilasta Suomessa kertoo itseasiassa aivan päinvastaisesta suunnasta.

Kotihoidon henkilöstöä on vähennetty, vaikka asiakasmäärät ovat kasvaneet

THL:n raportissa todetaan:

Kotihoidossa oli seurantaviikolla päivittäin keskimäärin 3000 asiakasta enemmän kuin kaksi vuotta aiemmin. Samaan aikaan työntekijöiden määrä on laskenut yli 400 henkilöllä. 

Eli meidän pitäisi tuplata hoitajien määrä mutta sen sijaan henkilökunta vähenee.

Mikä avuksi? Miten vastaamme yhä kasvavaan hoivan tarpeeseen?

Toimintamallit uusiksi, teknologia apuun?

Kärkihankkeissa ympäri maata, kehitetään vanhushoivaa, etenkin kotihoidon toimintamalleja. Yhdenmukaistetaan hoivaa. Pyritään tarjoamaan 24/7 kotihoito ympäri maakunnan ja yhdenmukaisella sapluunalla.

Tämä on hyvää kehitystä.

Mutta sillä saadaan kosmeettisia vaikutuksia tarpeeseen nähden.

Sillä, että toimintamallit on yhtenäiset, tehokkaat, suoraviivaiset, ei korvata tuhansien hoitajien puutetta.

Teknologiaa kehitetään myös avuksi. Kuntapuolella on otettu käyttöön mobiilikirjaukset. Näin voitetaan muutama minuutti työaikaa kun kirjaukset voidaan tehdä asiakkaan luona sen sijaan, että ne kirjattaisiin toimistolla.

Mobiilikirjausten käyttöönotot ovat aiheuttaneet harmaita hiuksia ja hammastenkiristystä etenkin niissä hoitajissa, jotka eivät ole niin sinut (mobiili)teknologian kanssa.

Mutta kuten kaikissa uusissa asioissa, hyvin pian käyttö vakiintuu ja ihmetellään miten ihmeessä pärjättiin ilman. Ajansäästöstä huolimatta, mobiilikirjaukset kotihoidossa ei tule kaksinkertaistamaan hoitajien kapasiteettia eikä ratkaise edessä olevaa haastetta.

Lisäksi paljon suurempi säästö työajassa olisi ottaa käyttöön omaisviestintä. Tällöin raskaat ja toistuvat puhelinsoitot vähenisivät huomattavasti omaisten huolen vähetessä. Toisaalta omaiset sekä hoitajat saisivat aina viestin perille, kellonajasta riippumatta.

Sensoriteknologialta, videoyhteyksiltä ja etäkotihoidolta odotetaan paljon. Toisin sanoen hoitaja tai lääkäri voisi tehdä hoivakäynnin etänä ja näin päivän aikana voitaisiin hoitaa huomattavasti useampi asiakas.

Se, että vanhukselta viedään pois niitä harvoja hetkiä toisen ihmisen läsnäoloon, ei kuulosta tietenkään hyvältä. Mutta tämä on toisen keskustelun paikka.

Kaikkia hoivakäyntejä ei voida kuitenkaan hoitaa etänä. Paikan päällä pitää edelleen käydä. On asiakkaita, jotka eivät pysty ottamaan lääkkeitä itse, syömään itse tai heidät pitää avustaa vessaan.

Digitaalista vanhushoivan organisaatiota rakentava startup-yritys Pieni Piiri arvioi, että 10-20% nykyisistä kotihoidon käynneistä voidaan virtualisoida.

Etäkotihoito tuo varmasti tulevaisuudessa isoja kustannussäästöjä vanhushoivaan. Mutta se ei silti tule ratkaisemaan hoitajapulaa kokonaan.

Joten jos kotihoidon toimintatapojen viilaukset, mobiilikirjaukset ja videotekniikka eivät pelasta meitä edessä olevalta kriisiltä, mikä sitten?

Koko ajatusmaailma pitää muuttua – paluu entisaikaan

Joko taloudellisten resurssien allokoinnin täytyy muuttua. Hoitohenkilökuntaa pitää kouluttaa ja resurssoida monikertaisesti nykytilaan verrattuna.

Hoitajille pitää antaa riittävästi aikaa asiakkaiden kanssa. Heidän työkuormaa pitää helpottaa, jotta työssä jaksetaan paremmin ja jotta alalle hakeudutaan vielä tulevaisuudessakin. Ja jotta he voivat tehdä työnsä mahdollisimman hyvin.

Tämä vaatinee talouspoliittisia isoja päätöksiä. Niitä mistä esimerkiksi kuntavaaleissa ei paljon puhuttu.

Toinen vaihtoehto, kenties realistisempikin, on paluu entisajan malliin jossa perhe ja yhteisö osallistuvat vanhusten hoivaan nykyistä paljon tiiviimmin.

Suosikkikolumnistini, Jani Kaaro, kirjoittaa aiheesta ilahduttavan positiivisesti, nähden väestön ikääntymisen mahdollisuutena.

Suosittelen suuresti lukemaan kolumin, tässä linkki: Jani Kaaro: Väestö vanhenee ja se on ihan parasta

Vuonna 2020 maapallolla on enemmän 65-vuotiaita kuin alle 5-vuotiaita. Ei siis Suomessa tai Italiassa, vaan koko maapallolla.

Se on globaali siirtymä, väestötason supertulivuori, jotain, mitä ihmiskunta ei ole koskaan kokenut.

Väitän, että se on samalla suuri mahdollisuutemme. Se voi olla juuri sitä mitä tarvitsemme löytääksemme inhimillisyytemme juuret uudestaan.

Kaaro kertoo esimerkin Japanista, missä toiset ihmiset, tavalliset tallaajat, voivat auttaa vanhuksia. Tarjota seuraa, tehdä pieniä askareita, auttaa peseytymään. Ansaiten samalla näin krediittejä, joita voi käyttää itse omaan hoivaan kun sen aika koittaa.

Tulevaisuudessa todennäköisesti Suomessakin omaiset, vapaaehtoiset ja 3. sektori tulevat auttamaan vanhusten hoivassa huomattavasti nykyistä enemmän.

Ja tämä on todennäköisemmin se suurin ”tuottavuusloikka”, jolla hoitajapula ja ikääntyminen tullaan ratkaisemaan.

Tämä vaatii monta asiaa. Se vaatii yhteistyöalustoja ja -palveluita, missä eri osapuolet voivat viestiä keskenään ja tilata palveluita sekä yksityisiltä että hoivapalvelutarjoajilta. Tähän suuntaan ja tarpeeseen olemme lähteneet rakentamaan Onervaa.

Toisaalta isompi vaatimus on muutos asenteissa ja hoivakulttuurissa. Meidän pitää palata osittain siihen aikaan kun vanhuksia hoidettiin perhepiirissä. Kun yhteisöllisyys oli vahvempaa.

Nyt vain se ”perhe” on laajempi käsite. Se on lähiyhteisö, joka koostuu niin oikeasta perheestä, läheisistä mutta myös vapaaehtoisista ja moninaisista hoivapalvelutarjoajista.

Tämä on valtava muutos mutta todennäköisesti välttämätön. Mutta se on hyvä muutos. Muutos inhimillisempään yhteiskuntaan.

Niin kuin Jani Kaaro kolumnissaan toteaa.

Paras turva meillä on toisissamme


Järjestämme torstaina 27.4.2017 Omaisena Muutostilanteessa -tapahtuman Jyväskylän Kaupunginkirjastolla. Tapahtumassa keskustellaan vanhushoivasta ja miten yhteistyön ja avoimuuden kautta voidaan rakentaa luottamusta omaisten ja hoivahenkilökunnan välillä.

Tutustu tapahtumaan alta.

Lämpimästi tervetuloa!

Omaisena muutostilanteessa -tapahtuma to 27.4.2017

 

 

Comments ( 0 )

    Leave A Comment

    Your email address will not be published. Required fields are marked *