Viestinnän kynnystä pitää madaltaa ikääntyneiden hoidossa

Vaikka omainen ei ottaisi yhteyttä hoivakotiin tai kotihoitoon, voi hänellä silti olla suuri huoli.

Usein syynä on se, että kynnys viestintään on liian suuri. Oli kyse kotihoidosta tai palveluasumisesta.

Syitä miksi omainen ei ole yhteydessä hoivakotiin tai kotihoitoon

Olen törmännyt seuraaviin syihin miksi omainen ei ota yhteyttä hoivapalvelutarjoajaan:

  • hän asuu toisella paikkakunnalla
  • hän ei tiedä kuka on läheisen omahoitaja
  • hänellä ei ole hoitajien yhteystietoja
  • hän pelkää tarttua puhelimeen
  • hän ei halua häiritä hoitajia
  • tai jos viimein soittaa, hoitaja ei ole juuri silloin töissä

Erittäin harvoin omaisen ja hoivapalvelutarjoajan kanssa on sovittu yhteisiä viestinnän pelisääntöjä.

Harvoin viestintään löytyy työvälineitä, ainakaan tietoturvallisia sellaisia (ei, reissuvihko ei ole tietoturvallinen saati hyvä viestintäväline).

Tällöin yleensä vain ne aktiiviset omaiset ovat yhteydessä, keinolla millä hyvänsä. Valtaosa omaisista ei taas ole. Koska kynnys viestiä on liian suuri.

Kynnys viestiä voi olla iso myös hoitajille

Myös hoitajille kynnys ottaa yhteyttä omaiseen voi olla suuri.

Moni hoivatalo ja kotihoitoyksikkö on sanonut, että omaisten yhteystiedot ovat harvoin ajantasalla.

Ja jos ne ovat, omaiset ovat usein töissä ja heitä saa todella hankalasti kiinni. Hoitajilla ei ole aikaa kokeilla soitella useaan kertaan.

Vallitseva tapa on, että hoivatalot viestivät vain yhden omaisen kanssa. Mikä on täysin ymmärrettävää. Jos kyseessä on esimerkiksi isompi sisarusparvi, hoitaa tämä yksi kontaktihenkilö viestinnän muulle suvulle.

Jos hoitaa. Aina välit eivät ole niin hyvät, että ihan kaikkia omaisia se tärkeä tietoa ikääntyneen hoivasta saavuttaa. Vaikkakin itse asiakas eli ikääntynyt tiedon perille mieluusti haluaisi saada.

Aina kaikista pienemmistä asioista ei viitsitä omaista edes häiritä. Pienet arkiset pyynnöt, toiveet ja terveiset jäävät usein kertomatta omaiselle koska hoitajat ovat joko liian kiireisiä soittamaan tai eivät halua häiritä omaista näin “vähäpätöisellä” tiedolla.

Vaikkakin juuri tällainen vähäpätöinen pieni kiva tieto, vaikka pyyntö tuoda omenoita ensi käynnillä, voisi olla juuri se mitä omainen suuresti arvostaisi ja joka lämmittäisi.

Muuten voi käydä niin kuin usein olen kuullut: pelätään, että aina kun hoivakodista tulee viesti tai puhelu, on jotain todella pahasti pielessä.

5 vinkkiä hoivayrityksille parempaan viestintään

Kynnys viestiä pitää olla todella matala, jotta hoivatyössä voidaan rakentaa luottamusta.

Sillä luottamus rakentuu avoimuudelle ja se vaatii runsasta kommunikointia omaisen ja hoitajan välillä.

Mitä kynnyksen madaltaminen sitten tarkoittaa? Se tarkoittaa toisaalta asioiden mahdollistamista ja toisaalta esteiden poistamista.

Tässä viisi käytännön ohjetta parempaan omaisviestintään ikääntyneiden hoivassa.

  1. Määritä omaisten kanssa yhteiset viestintätavat:
    1. Milloin viestitään
    2. Miten usein
    3. Millä välineillä
    4. Minkälaisista asioista
    5. Kenen kanssa
  2. Päivitä viestintätyövälineet. Siirry käyttämään tietoturvallisia mutta reaaliaikaisia viestintävälineitä joilla omainen on aina ajantasalla ja saa viestin vaikka ei pystyisi juuri silloin siihen vastaamaan.
  3. Tee viestimisestä mahdollisimman helppoa, niin omaisille kuin hoitajille. Rohkaise aktiiviseen viestintään.
  4. Viesti niin hyviä kuin huonoja uutisia. Viesti niin isoja kuin pieniä asioita.
  5. Viesti säännöllisesti. Epätietoisuus vähenee ja luottamus kasvaa. Pienet nopeat viestit päivittäin/viikottain säästävät tunteja puhelinaikaa kun huolet eivät pääse kasvamaan.
Comments ( 0 )

    Leave A Comment

    Your email address will not be published. Required fields are marked *